Related Articles
Puoluejohtajien sovittua viiden suuren sote-alueen muodostamisesta Suomeen, avoimeksi jäi käytännön toteutus. Sopimatta on myös se, kuka vastaa terveyspalveluiden rahoituksesta – kunta vai sote-alue eli valtionhallinto?
Jos rahoitus kiertää yhä kuntien kautta on vaarana, ettei toiminnallisuus parane nykyisestä tippaakaan, sillä kaupungit ja kunnat maksavat käyttäjien perusteella sen mitä vaaditaan. Jos näille nykyistä laajemmille terveyspalvelumarkkinoille päästetään yksityiset palveluntuottajat väljästi määritellyin sopimuksin, on todennäköistä, että ne tekevät huomattavia voittoja kuntalaisten verorahoilla.
Erikoissairaanhoidon kustannukset per potilas ovat tilastojen mukaan kehittyneet maltillisesti. Ongelma on perusterveydenhoidossa ja siinä, miten paljon potilaita täytyy ohjata erikoissairaanhoitoon.
Eri puolilla Suomea on kokeiltu erilaisia yksityistämisratkaisuja. Esimerkiksi Rääkkylässä kunta on ulkoistanut lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut yksityiselle yritykselle. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman, että terveyskeskuksen tilat vuokrataan yritykselle.
Koska tuloksellinen hoitotoiminta riippuu eniten osaavista lääkäreistä, taitavista hoitajista ja sopivista toimitiloista, ei ole mitään taloudellista syytä tehdä toiminnasta yksityisten, usein ulkomaalaisomisteisten palveluyritysten voitontekokonetta.
Uskon, että ilman hoidontuottajalle maksettavia Kela-korvauksia Suomessa olisi vähemmän yksityisiä sairaaloita ja terveysasemia. Jos hinta on lähes sama, potilas valitsee hoitopaikan sen perusteella, mikä on lähinnä ei sen perusteella, onko se julkinen vai yksityinen.
Terveydenhuollon bkt-osuus OECD:n mukaan oli vuonna 2011 Suomessa 9,0 %, Ruotsissa 9,5 % ja Tanskassa 10,9 %. Suomalaisen julkisen terveydenhuollon ei siis voi sanoa olevan kustannushirmu, joka syöksee kansantaloutemme tuhoon, jos sitä ei yksityistetä.
Lääkäriliitto kannattaa julkisesti järjestettyä terveydenhuoltoa. Tärkeintähän on turvata potilaiden hoitoonpääsy. Julkisen palvelun laatua on myös sote-alueen hallinnon helpompi säädellä kuin, että laatukriteerit määriteltäisiin kilpailutetussa vuosisopimuksessa, jota kukin palveluntuottaja saattaisi tulkita eri lailla.
Perusterveydenhoitoa voidaan parantaa aivan hyvin toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen kautta yhteiskunnan tuottamana palveluna.
Risto Helin (sit.)
Kaupunginvaltuutettu Vaasa
