Related Articles
Rauhoitetut merimetsot lukeutuvat lajeihin, joita on myös maassamme riesaksi asti. Merimetsot ilmestyivät uudelleen suomalaiseen lajistoon vuonna 1996, ja sittemmin pesien määrä on vakiintunut noin 25 000 tuntumaan. Kalakantoihin liittyen huolta aiheuttaa merimetson ruokavalio – lintu syö pääasiassa kalaa, ja päiväkohtainen kalankulutus pyörii noin puolen kilon tuntumassa. Tämä aiheuttaa harmaita hiuksia etenkin ammattikalastajien keskuudessa, mutta myös harrastelijakalastajat ovat kiinnittäneet tilanteeseen huomiota. Merimetsojen aiheuttama päänvaiva on otettu tosissaan jo vuosia sitten myös EU-parlamentissa, joka ryhtyi vuonna 2008 toimiin merimetsoihin liittyvien uhkien torjunnassa.
Huoli kalakannoista ja puustosta ei ole tuulesta temmattu
Musta, suurikokoinen merimetso kuuluu pelikaanilintujen lahkoon. Suomessa tavataan nykyisin kahta merimetsolajia. Näistä Phalacrocorax carbo sinensis on leveysasteillamme lisääntyvä alalaji. Talvet maassamme viettää puolestaan Phalacrocorax carbo.
Mutta mitä merimetsot syövät? Suomenlahdella ja itäisellä Saaristomerellä on perehdytty merimetsoyhdyskunnan ravitsemukseen tarkemmin. Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun, ymparisto.fin mukaan merimetsot syövät niitä kalalajeja, mitä on kulloinkin parhaiten saatavilla. Tämän periaatteen mukaisesti vaaravyöhykkeelle voivat siis joutua kalalajit, jotka uiskentelevat merimetson kulloisillakin asuinseuduilla. Kaloja sukelletaan enintään 10–25 metrin syvyydestä.
Merimetsojen vaikutus ulottuu kalakantojen ohella pikkusaarten puustoihin. Pesimispuuhissa olevien merimetsoyhdyskuntien ulosteet aiheuttavat nimittäin puiden kuolemaa. Kasvit palautuvat ennalleen, mutta puiden kohdalla uusiutumisprosessi ei ikävä kyllä ole yhtä onnistunut. Puut kuolevat typpipitoisen ulosteen seurauksena pystyyn.
Kuinka merimetsojen rauhoitukseen tulisi suhtautua?
EU on antanut jäsenvaltioilleen merimetsokannan harventamiseen liittyen vapaat kädet. Mikäli merimetsotilanteen murehtimisen lomassa haluaa saada muuta ajateltavaa edes hetkeksi, voi ratkaisu löytyä osoitteesta https://kasinot-ilman-rekisteroitymista.com. Kasinolla pelaaminen vie ajatukset muille vesille, sillä pelattavana on runsain mitoin myös muita kuin lintu- tai kala-aiheisia pelejä.
Valtaosa lintulajeista on rauhoitettuja, joten merimetsojen kohtalo on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta suuret yhdyskunnat voivat aiheuttaa ympäristötuhoa ja häiritä muun muassa lohikantoja. Näin on käynyt esimerkiksi Tanskassa. Suomessa huolta on aiheuttanut puolestaan Pohjanlahden alkuperäiskalastoon kuuluvan meriharjuksen tulevaisuus.
Lintudirektiivin (79/409/EEC) suojelemaa merimetsokantaa voi kyseisen lain 9. artiklan perusteella rajoittaa ampumalla, häirinnällä, munien keruulla tai niiden puhkomisella. Käytännössä toimia ei kuitenkaan ole toteutettu kovinkaan laaja-alaisesti. Myös merimetson käytöstä riistalinnuksi on käyty keskustelua. Tällä olisi omalta osaltaan ekologinen aspektinsa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) mukaan kannan rajoitukseen liittyvää lupamenettelyä tulisi helpottaa, jotta merimetsoja ei suojeltaisi harvinaisten kalakantojen tai -lajien kustannuksella.
Vuosien saatossa merimetso-ongelmaan on havahduttu myös Vaasassa. Kyseessä on rannikkoalueisiimme laajalti vaikuttava kysymys, joka herättää monenlaisia kysymyksiä ja uhkakuvia. Itämeren nykytila, suojelu ja tulevaisuus puhuttavat alueen valtioita, ja merimetsokannan kurissa pitäminen on yksi ratkaisemattomista ongelmista.
Niin kansallisten kuin kansainvälisten strategioiden laatiminen, hiominen ja suunnitelmien toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Itämeren ainutlaatuista kauneutta ja monimuotoisuutta voisi ihastella myös tulevaisuudessa – myös merimetsojen vandalismista huolimatta.
