Lapsen koulutie
Ollessani muutama vuosi sitten Palosaaren koulun säilyttämisen puolesta järjestetyssä mielenosoituksessa, ihmettelin vaasalaisten valtuutettujen massiivista poissaoloa. Tilanteen tekee erityisen absurdiksi se, että nyt ennen vaaleja erään puolueen valtuustoryhmä on alkanut kantaa suurta huolta koulun takia.
Mitä järkeä on siirtää Palosaarelta oppilaat Isolahteen ja Isolahdesta Länsimetsään jne…? Ja samalla jättää yksi koulu tyhjilleen ja samalla pitkittää pienten ala-asteen oppilaiden koulumatkaa? Ainakin saadaan opettajat ylityöllistetyiksi, kun luokkakoot suurenevat ja opettajien sairaslomat lisääntyvät muunkin kuin homeongelmien takia.
Surkuhupaisaa katseltavaa ovat myös Isolahden koulun urheilutunnit, joissa kaksi opettajaa yrittää viedä läpi yli 50 oppilaalle liikuntatunteja, puhumattakaan kouluruokailusta. Oppilaat joutuvat ottamaan evästä mukaan kotoaan, koska ruokailu viipyy pitkälti yli aikataulun.
Onhan se hienoa, kun saa suunnitella kouluteitä ja samalla unohdetaan täysin pienet ihmiset, jotka kulkevat sitä koulutietä. Pääasiahan on, että näyttää maantieteellisesti hyvältä ja idean isä saa hyvän mielen. Kuulin, että nyt suunnitellaan jo luokkien yhdistymisiä siten, että kaadetaan väliseinät pois.
Kun jatketaan tarpeeksi kauan, niin ehkä joku huomaa, että kannattaisi palata siihen alkuperäiseen kuvioon, josta lähdettiin. Toki rahaa on palanut muutaman miljoonan verran tällä välin ja suunnitelmat todetaan jälkikäteen epäonnistuneiksi.
Nykyään Vaasassa tehdään lähes kaikki laskelmien mukaan. Onko laskettu, kuinka paljon maksavat lisääntyneet koulukuljetukset, puhumattakaan siitä, miten vanhemmat saavat hoidettua lastensa uudet koulumatkat? Koulunkäyntiä mitattaessa rahassa, menemme ajassa vuosikymmeniä taaksepäin.
Menin hiljaiseksi, kun kuulin kummityttöni kysyvän äidiltään: ”Jos Palosaaren koulu tulee takaisin, pääsenkö minä sitten sinne takaisin?”
JUKKA MÄKYNEN (ps.)
kuntavaaliehdokas