Kiina tulee lähemmäksi
Helsingin Sanomat otti elokuun lopussa viimein esille sen tosiasian, että Vaasa sijoittui ensimmäiselle sijalle viimeisimmässä Suomen kaupunkiseutujen kehitystä vertailevassa tutkimuksessa.
Menestyksen pohjan ovat luoneet moottorivalmistuksen yli satavuotinen perinne sekä elinympäristön vuosikymmeniä jatkunut systemaattinen optimointi. Strategiset panostukset koulutukseen on ollut ratkaiseva tekijä, jotta tietopainotteista vientiteollisuutta on voitu kehittää.
Kaupungin puolesta työskentelemme visiomme ja strategiamme mukaisesti läheisessä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa nöyrästi mutta täysillä, jotta olisimme Pohjolan Energiapääkaupunki numero 1 myös jatkossa.
Vieraillessani Pekingissä, Hangzhoussa ja Shanghaissa viime viikolla, sain ilokseni omin silmin nähdä, että Kiinan tulevaisuuden suunnitelmat sopivat hyvin yhteen alueemme osaamisen kanssa. Cleantech, ympäristöteknologia sekä älykkäät sähköverkot ovat yhdessä avaruusteknologian, neuroteknologian, robotiikan ja tietoverkkojen kanssa fokuksessa.
Tiedämme myös, että Pariisin ilmastosopimus antaa meille suunnattomia mahdollisuuksia. Kaupungin energiakoulutusstrategia ja yritysten korkea määrä ”vihreitä” patentteja on huomioitu korkeimmalla EU-tasolla.
”Uusi silkkitie” – yksi nykyajan suurimmista infrastruktuuripanostuksista – jonka presidentti Xi Jinping lanseerasi, merkitsee suuria mahdollisuuksia myös Pohjoismaille. Meidän on tehtävä kunnianhimoisesti työtä sen eteen, että Merenkurkun alueesta tulee edelläkävijä tämän ulottuvuuden hyödyntämisessä.
On hyvin mahdollista, että pian näemme ensimmäiset merkittävät kiinalaiset investoinnit muun muassa Uumajassa.
Mielestäni myös Vaasan tulisi sitoa virallisia ystävyyskaupunkisuhteita yhden tai useamman strategisiin päämääriimme sopivien kiinalaisten kaupunkien kanssa. Jonkinlaista kiinalaista yhteistyötä voisi myös sisällyttää energialaboratorion seuraaviin vaiheisiin.
Kiinan valtio tulee lisäämään panostustaan tutkimustyöhön ja kehitykseen vuoteen 2020 mennessä jopa 25 prosentilla ja yksityiset yritykset ovat tuskin tässä huonompia.
Vierailimme muun muassa yhdessä Huawein kuudestatoista tutkimuskeskuksesta. Toimistorakennus oli kilometrin pituinen ja siellä oli 10 000 työntekijää.
Taloudellisesti vahvasti kasvava maa, jossa on noin 1,4 miljardia asukasta, luo niin paljon mahdollisuuksia joka sekunti, että moni ihmetteli, kuinka me eurooppalaiset laitamme aikaa pienten ilmiöiden kuten brexitin ja Amerikan presidentinvaalien yksityiskohtien analysoimiseen.
Verkkokauppavälittäjä Alibaban kautta oli ainoastaan vierailuamme edeltävien kolmen päivän aikana tehty 427 miljoonaa transaktiota mobiilisti. Kone oli myynyt 142 hissiä ja rullaporrasta rakennukseen, jota rakennettiin hotelliamme vastapäätä Pekingissä.
Ilahduttavaa oli myös, että suomalaiset viranomaiset ovat tehneet kovasti töitä, jotta markkinat suomalaiselle kauralle ja sianlihalle avattaneen pian.
Suomen kannattaa kaikilla mahdollisilla sektoreilla panostaa siihen, että meistä tulisi Euroopan portti Aasiaan – ja päinvastoin.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: Olen monessa eri tilaisuudessa saanut mahdollisuuden tarkasti kuvailla Pohjanmaan huolta koskien päivystysasetusta ja sote-uudistusta eri puolilta Suomea tulevien hallituspuolueiden edustajille.
Ymmärrys argumenttejamme kohtaan on itse asiassa suurempi, kuin mitä moni uskoo.
Olen varma, että tyylikäs 12+1-ratkaisu on mahdollista saada aikaiseksi, jos vaalipiirimme omat hyvät hallituspuolueiden edustajat aidosti haluavat. Tällainen win-win-ratkaisu loisi erinomaisen pohjan tulevaa yhteistyötä ajatellen.
Lopuksi haluan kiittää Susanna Koskea liikennevaliokunnan onnistuneen vierailun järjestämisestä.
JOAKIM STRAND (r.)
kansanedustaja
Vaasa