Related Articles
Mikä on Suomen asema pakotteiden jälkeen?
Iranin pakotteet loppuivat 16.1.16, ja suhteet länsimaihin taas alkavat lämmetä. Se tarkoittaa myös talouden kasvua maille, jotka ovat nopeimpia.
Iranin ja 5+1-ryhmän ydinsopimuksen muste oli vielä märkä, kun EU:n suurvallat toinen toisensa jälkeen lensivät Teheraniin suuryhtiöiden toimitusjohtajien kera ja yrittivät varata paikkansa Iranin 400 miljardin taloudessa.
Jopa Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius, jonka kanta neuvotteluissa oli vielä kovempi kuin Yhdysvaltojen, ei malttanut odottaa kauan ja luovutti vielä Ranskan presidentin kutsukirjeenkin Iranin presidentille. Taloudelliset intressit varsinkin taantuman aikana menevät muiden asioiden edelle.
EU:n suurvallat ottivat kaikki jäsenet mukaansa Iranin pakotteiden asettamisessa, mutta itse eivät koskaan täydellisesti lopettaneet kauppaa saarretun maan kanssa. Myös Suomi pakotettiin mukaan niin, ettei esimerkiksi Wärtsilä saanut edes myydä yhtä pulttia Iranille.
Nyt kun tilanne on muuttunut, mikä on Suomen asema Iranin suuressa taloudessa? Mikään muu maa ei voi ajaa Suomen intressejä. Suomella on Iranissa suurlähetystö, ja maa on aina ollut hyvissä väleissä islamilaispapiston kanssa varsinkin maltillisen ulkopolitiikkansa tähden.
Tanskalainen Novo Nordisk teki teki sopimuksen Iranin kanssa. Sen mukaan yhtiö rakentaa 70 miljoonan euron arvoisen insuliinikynätehtaan. Tehdas valmistuu kahdessa vuodessa. Tarkoitus on viedä Iranista tuotteita kaikkiin Lähi-idän maihin, joten hanke on hyvin kannattava.
Varsinkin suomalaisilla rakennusfirmoilla on erittäin hyvä ja vankka maine Iranissa. Miksi juuri nyt, kun Suomi kaipaa kipeästi talouden kasvua ja kansa kärsii työttömyydestä, valtio on jämähtänyt paikalleen?
Jos Suomella olisi edes muutaman prosentin osuus Iranin taloudesta, se panisi taatusti koko maan talouden moottorin kovaan käyntiin.
Milloin valtiomme havahtuu ja huomaa uuden tilanteen?
Farzad Moghaddam pour
Vaasa
