Related Articles
Mitä vanhustenhoidossa tapahtuu
Useimpien suomalaisten unelma on, että saisi vanheta omassa kodissa. Mielikuva on herttainen, mutta valitettavan epärealistinen.
Kaikki lienevät samaa mieltä siitä, että nyt tarvitaan uusia ideoita kotihoidon kehittämiseen. Kotihoito tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin laitoshoito. Kunnille hoitoalan rakennemuutos on ollut edullista. Palvelumallissa kustannuksia on saatu siirrettyä vanhusten maksettavaksi, mutta onko säästyneitä varoja ollenkaan käytetty kotihoidon kehittämiseen?
Moni alan asiantuntija sanoo vanhuspolitiikan olevan täydessä sekasorrossa.
Mielestäni laitoksia toki tarvitaan, mutta sen rinnalla on kotihoitoakin pakko kehittää. Tarvitsemme lisää vakituisia hoitajia ja koko homman uudelleenorganisointia. Tässä suunnittelussa pitää saada myös alan ammattilaisten eli kotihoitajien mielipiteet kuuluville. Juuri he tekevät sen työn, kantavat vastuun ja polttavat useimmiten itsensä loppuun ylityöllistyneinä ja järjettömillä aikatauluilla.
Kotihoitaja työskentelee minuuttiaikataululla. Työtä kontrolloidaan kalliilla mobiililaitteella, johon on tulossa myös hälytystoiminto muistuttamaan, että sovittu aika on asiakkaan luona päättymässä. Jokaiselle tehtävälle on valmiiksi arvioitu siihen kuluva aika.
Asiakas maksaa kotihoidosta ajan perusteella. Työaika kuluu tekniikan parissa ja asiakas jää toissijaiseksi. Jos aika ylittyy, laite hälyttää ja muistuttaa, että aika tämän vanhuksen osalta on päätepisteessä, vaikka tehtävät olisivat kuinka kesken.
Kotihoitajan päivästä vain runsas puolet on työaikaa asiakkaan eli vanhuksen luona. Loppu aika menee järjestelyihin, raportointeihin, etuuksia, apuvälineitä ja hoitoa koskevien hakemusten tekoon, kokouksiin, koulutuksiin, matkoihin jne.
Ei käy kotihoitajaa kateeksi. Asiakkaita voi päivän mittaan olla enimmillään jopa 20.
Hoitajat ovat todella sitoutuneita työhönsä, kantavat murhetta vanhusten tilasta ja miettivät miten vanhus saisi parhaan mahdollisen hoidon ja avun. Hoitajien hirvittävä vastuu näkyy poissaoloissa. Työntekijät uupuvat ja sairastuvat keskimääräistä helpommin. Myös työn arvostusta tulisi lisätä.
Suurin osa kotihoitajista pitää kotihoitoa parempana vaihtoehtona kuin laitosta.
Tärkeintä vanhustyössä on luottamus, eikä sitä voida rakentaa sillä, että hoitaja vaihtuu koko ajan. Pitää muistaa, että vanhustyö ei ole liukuhihnatyötä. Yksilöllinen hoito tuo parhaiten tulosta ja on jopa taloudellisesti kannattavinta.
Entä sitten omaiset?
Hoitajien tapaan hekin uupuvat, eikä sitä paitsi kaikilla vanhuksilla enää ole omaisia. Omaiset tekevät Suomessa jo nyt niin paljon kuin voivat. Vanhoista omaisista huolehtiminen syö suomalaisten työpanosta. Eläkeikä ei nouse, kun jää töistä pois ennen aikojaan hoitamaan omaisiaan. Tällä on jo kansantaloudellistakin merkitystä.
Ikäihmisiä on Suomessa vuoteen 2020 mennessä satojatuhansia enemmän kuin nyt. Tämä asettaa yhteiskunnalle melkoisia paineita jo tänään.
Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen lain mukaan vanhusten palvelut pitää pyrkiä järjestämään niin, että ihminen voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Ajatus on teoriassa kaunis ja kannatettava, mutta toimiiko homma oikeasti käytännössä?
Jukka Mäkynen (ps.)
kaupunginvaltuutettu Vaasa
