Solcellepanel | Test av Forbrukslån | Aktiivisubwoofer | Kannettavat | Forsikring Sammenligning | Alarmer | Test av Kredittkort 2018 | Billigste Mobilselskaper
Home / Tapahtumat / Narsistiset esimiehet voidaan kokea hyvinä johtajina

Narsistiset esimiehet voidaan kokea hyvinä johtajina

Väitös:

Narsistiset esimiehet voidaan kokea hyvinä johtajina

Hanna Peltokangas tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan esimiesten persoonallisuuden, työsuoriutumisen ja työuupumuksen välisiä yhteyksiä. Väitöstutkimuksen tulokset yllättävät.

Esimerkiksi narsistiset esimiehet näyttävät saavat alaisiltaan hyviä arvioita esimiestaidoistaan. Tarkemmin tutkittaessa käy kuitenkin ilmi, että mitä enemmän narsistisia piirteitä johtajalla oli, sitä lyhyemmän aikaa hän oli ehtinyt olla toimessaan. 

Peltokankaan väitöskirjatutkimus tuo psykologista näkemystä johtamisen tutkimukseen, koska myös esimiehet voivat käyttäytyä epäjohdonmukaisesti, heillä voi olla persoonallisuuden häiriöitä ja monet alitajuiset motiivit voivat vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Peltokangas huomauttaa, että on eri asia kuvailla käyttäytymistä kuin selittää tai ennustaa sitä.

Tästä syystä olisi tärkeää huomioida myös sisäistä mielen toimintaa, persoonallisuutta ja puolustuskeinoja, eikä keskittyä pelkästään hyvin helposti ulkoapäin havaittaviin piirteisiin, kuten ulospäin suuntautuneisuuteen, hän sanoo.

Työsuoriutumista voidaan ennustaa

Esimiesten työsuoriutumista voidaan ennustaa, mikäli arvioinnissa käytetään laadukkaita ja monipuolisia menetelmiä. Peltokankaan mukaan henkilöarviointeihin panostamalla yritykset säästyisivät monilta murheilta.

Ennustamisessa on kuitenkin huomioitava, että esimiehen suoriutumista ja persoonallisuutta verrataan aina suhteessa ympäristöönsä. Erilaisissa organisaatioissa ja työtehtävissä on erilaisia vaatimuksia ja haasteita ja siksi esimiehen käytössä olevia voimavaroja olisi aina verrattava suhteessa työtehtävään.

Aineistoa psykologisilla persoonallisuustesteillä

Peltokangas on hyödyntänyt väitöskirjan aineiston keruussa erilaisia persoonallisuustestejä. Tutkimuksessa hyödynnettiin päämenetelminä Petteri Niitamon kehittämää työpersoonallisuusinventaaria, Work Personality Inventory, WOPI, ja lähes sata vuotta vanhan Rorschachin musteläiskätestin nykyaikaista tulkintamenetelmää, Rorschach Comprehensive Systemiä (RCS). 

Tutkimuksessa oli yhteensä mukana 96 esimiestä ja 203 heidän alaistaan.

Kulkevatko narsistisuus ja esimies käsikädessä?

Mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa lähestulkoon kaikkia esimiehiä haukutaan surutta narsisteiksi. Aivan näin yleistä narsistisuus ei kuitenkaan ole, vaikka tämänkin tutkimuksen mukaan esimiesten joukossa on keskimääräistä enemmän narsistisia piirteitä omaavia henkilöitä. 

Tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että narsistisia piirteitä omaavat esimiehet saivat alaisiltaan hyviä arviointeja esimiestaidoista. Kun asiaa tutkittiin syvällisemmin, niin havaittiin, että mitä enemmän narsistisia piirteitä esimies omasi, sitä vähemmän aikaa hän oli nykyisessä tehtävässään toiminut.

Tämän tutkimuksen valossa näyttäisi siis siltä, että narsistiset esimiehet osaavat luoda hyvän ensivaikutelman ja vaihtavat ehkäpä muihin tehtäviin ennen kuin ensivaikutelma on kokonaan haihtunut, Peltokangas sanoo. 

Erityisen mielenkiintoista työuupumuksen näkökulmasta oli havainto siitä, että narsistisia piirteitä omaavat esimiehet eivät näytä kokevan minkäänlaisia jaksamisongelmia. Toisaalta hyvin luovat ja idearikkaat esimiehet näyttivät olevan alttiimpia kokemaan työuupumuksen oireita.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti aina rekrytoinneista esimiesvalmennuksiin ja coaching-prosesseihin. Peltokangas kuitenkin huomauttaa, että henkilöarvioinneissa on aina muistettava monimenetelmällisyyden periaate ja painotettava perusteellista haastattelua. 

Väittelijän tiedot

Seinäjoella vuonna 1983 syntynyt Hanna Peltokangas kirjoitti vuonna 2002 ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta. Hän valmistui vuonna 2007 psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja vuonna 2011 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Peltokangas työskentelee nykyään henkilöstöpäällikkönä Ejendals Suomi Oy:ssä.

 Väitöstiedot

PsM, KTM Hanna Peltokankaan johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus Leadership, Personality and Performance tarkastetaan perjantaina 1.7.2016 klo 12 Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi) Vaasan yliopistossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritus professori Asko Miettinen (Tampereen teknillisestä yliopistosta) ja kustoksena KTT, dosentti Tiina Brandt. 

Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus. www.uva.fi

Riikka Kalmi

Tiedetoimittaja / Science editor

Vaasan yliopisto / University of Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Sofi Oksanen kirkasti suomikuvaa Saksassa

Sofi Oksanen, sauna ja suomenruotsalaisuus loivat Saksassa Suomi-kuvaa Tuore väitöskirja kertoo, että lehdistö nosti Frankfurtin …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *