Billig Strøm | Beste Refinansiering | Halpa Läppäri | Eiendomsmegler Bergen | Billig Forsikring | Innbruddsalarm | Billigste Mobilselskaper | Mobilselskaper
Home / Tapahtumat / Johtajuus on toiveiden tynnyri

Johtajuus on toiveiden tynnyri

Ristiriitaisia odotuksia ja jännitteitä

onko johtajuuskulttuuri tätä sinunkin työpaikallasi?

Työssä pitää olla autonomiaa, mutta samanaikaisesti olisi helpottavaa, jos joku sanoisi, että mitä pitäisi tehdä ja koska”, kertoo haastateltava Annastiina Mäen johtamisen alan väitöstutkimuksessa.

Haastateltavan kommentti paljastaa jotain hyvin oleellista Mäen väitöstutkimuksen teemasta eli johtajuuskulttuurista. Se kertoo siitä, että johtajuus on toiveiden tynnyri, erilaisten ristiriitaisten odotusten ja jännitteiden areena.

Johtajuuden paradoksit ovat kulttuurin solmukohtia, jotka tulee kyetä tunnistamaan organisaatiokohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan ratkomaan, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Mäki.

Mäki on tarkastellut johtajuuskulttuuria kolmessa erityyppisessä suomalaisessa asiantuntijaorganisaatiossa: kasvuyrityksessä, valtion virastossa ja ammattikorkeakoulussa. Kvalitatiivisen tutkimuksen lähteinä ovat tarinat, ryhmähaastattelut ja yksilöhaastattelut, joissa käsityksiään toivat esille niin organisaatioiden johto, keskijohto kuin asiantuntijat ja kehittäjät.

Keskenään hyvin erilaisten organisaatioiden johtajuuskulttuureissa on Mäen mukaan paljon samaa.

Asiantuntijuuden johtaminen on kulttuurisesti oma juttunsa. Tutkimukseni vahvistaa tätä johtamisen kehittäjänä tekemääni havaintoa, Mäki sanoo.

Johtajuuskulttuurin neljä paradoksia

Mäki löysi tutkimuksessaan neljä johtajuuden paradoksia, jotka näkyivät selkeinä kaikissa tutkittavissa asiantuntijaorganisaatioissa. Mäki nimeää paradoksit seuraavin sanaparein: työn autonomia vs. johtamisen kaipuu, iso kuva vs. siilot, osallisuus vs. osattomuus ja keskustelevuus vs. selkeys.

Selkeimmin tunnistettavissa oleva paradoksi on työn autonomia versus johtamisen kaipuu. Me haluamme tehdä vapaasti kuin taivaan linnut, mutta samaan aikaan kaipaamme johtajaa ottamaan vastuuta, luonnehtii Mäki.

Paradoksaalista oli myös se, että vaikka organisaatiossa janottiin yhteistä visiota ja suuntaa, silti organisaatiorakenne ja käytännöt ohjasivat siilomaiseen työskentelyyn.

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että ison kuvan hahmottaminen on ykköstavoite, mutta ihmiset saattoivat kuitenkin työskennellä hyvinkin kapeissa siiloissa, kuvailee Mäki.

Siiloja löytyi toimialueiden, yksiköiden ja tiimien väliltä, mutta arjen tekemistä karsinoivat myös osaamisalueet, ajattelutavat ja koko organisaatiohistoria, esimerkiksi yritysfuusiot.

Osaton keskijohto

Johdon osallisuus ja keskijohdon osattomuus johtajuuskulttuurin rakentajina näyttäytyi tutkimuksessa kaikissa organisaatioissa.

Asiantuntijaorganisaatioiden keskijohto kokee osattomuutta, mikäli he eivät hahmota omaa rooliaan kokonaisuudessa. Riskinä ei ole niinkään perinteisesti kuvattu puun ja kuoren välillä oleminen, vaan ajautuminen ulos johtajuuden ytimestä.

Paradoksaalista on, että vaikka keskijohto koki olevansa johtajuuden ulkokehällä, niin heidän alaisensa eli asiantuntijat kuvasivat johtajuuskulttuuria paljolti juuri lähiesimiestyön kautta. Keskijohto oli yhtä aikaa sekä johtamisen keskiössä että sen ulkokehällä.

Selkeys kärsii keskustelevuudesta – vai kärsiikö?

Keskustelevampi johtajuuskulttuuri voi olla haaste organisaatiolle. Keskustelevuuteen liittyy paljon myönteistä ja sitä arvostetaan, mutta toisaalta selkeyden nähdään kärsivän siitä.

Keskustelujen ongelmana voi olla esimerkiksi epäselvyys päätöksenteon eri vaiheista, siitä, onko päätös tehty ja pystyykö siihen vielä vaikuttamaan. Onko kaikki vain loputonta iltalypsyä ja liukumista jo tehdyistä päätöksistä?

Parhaimmillaan selkeys syntyy keskustelujen kautta, muistuttaa Mäki.

Mäen tutkimuksen tarkoituksena on myös tuoda ratkaisuehdotuksia johtajuuskulttuurin kehittämiseen.  Hän peräänkuuluttaakin johtajuuskulttuurin jännitteiden tunnistamisen lisäksi organisaation tavoitteiden kirkastamista, päätöksenteon selkeyttämistä, johtajuusodotuksien tunnistamista, tarkoituksenmukaisia foorumeista keskusteluille sekä selkeitä pelisääntöjä.

 Väittelijän tiedot

Kasvatustieteen lisensiaatti Annastiina Mäki on syntynyt vuonna 1967 Turussa.  Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1986 Puolalanmäen lukiosta ja valmistui vuonna 1989 ylioppilasmerkonomiksi. Mäki valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2005 ja kasvatustieteen lisensiaatiksi vuonna 2009 Tampereen yliopistosta. Mäellä on lisäksi opettajan pedagoginen pätevyys (AmO).

Mäki toimii nykyisin johtamisen kehittämiseen, henkilöarviointeihin ja strategiseen resursointiin keskittyneen Psycon Oy:n johtavana konsulttina ja johdon coachina. Mäen monipuolinen kokemus johtamisen ja organisaatioiden kehittämisestä on karttunut suurten yritysorganisaatioiden sekä julkisen sektorin sadoissa hankkeissa – monissa erilaisissa johtamis- ja kehittäjärooleissa. Hänellä on laaja kokemus myös palvelubisneksen johtami.

Väitöstilaisuus

Kasvatustieteen lisensiaatti Annastiina Mäen johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Johtajuuskulttuuri – toiveiden, tekojen ja tulkintojen tihentymä” tarkastetaan torstaina 20.4.2017 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (Tritonia).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Mikko Luoma. Väitöstilaisuus on suomenkielinen

Riikka Kalmi

Asiantuntija, tutkimusviestintä/ Specialist, Research Communications

Viestintä ja kumppanuudet / Communications and External Relations

Vaasan yliopisto / University of Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Sofi Oksanen kirkasti suomikuvaa Saksassa

Sofi Oksanen, sauna ja suomenruotsalaisuus loivat Saksassa Suomi-kuvaa Tuore väitöskirja kertoo, että lehdistö nosti Frankfurtin …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *