Leif Färdingin itsemurhakirje Suomi-lehti 7/1984 Leif färding on kuollut Suomi-lehti 7/1984. Leif kirjoitti ensimmäisen runokokoelmansa kanteen kokeneensa valon jo kovin nuorena. Mutta valo himmenni ja Tie mutkitteli ylös ja alas. Raivokaalla intomielisyydellään Färding oli potkaisemassä Oraansuojelijoita liikkeelle. Tämän sotilaallisen pasifistin tapaaminen ja hänen hurja vauhtinsa häkellytti monet, minutkin. Hän puhui …
Lue lisää »
Oraansuojelijat Pekka Haavistosta Leif Färdigiin Vuonna 1973 Helsingissä perustettu Oraansuojelijat ry, sai osakseen valtavasti huomiota, joka tähtäsi kasvisravintolan perustamiseen. Ravintola Kasvis perustettiinkin seuraavana vuonna. Oraansuojelijat alkoi julkaista Uuden Ajan Aura -lehteä. Myöhemmin perustetusta Pekka Haaviston Komposti-lehdestä ja Uuden Ajan Aurasta syntyi Suomi-lehti. Suomi-leht toimi keskeisenä kanavana vihreän liikkeen ideologiselle pohdinnalle. …
Lue lisää »
Ari Holtti 19. 01. – 21.02. 2015 Kaupunginkirjasto Proosa kahvila Vaasalainen Ari Holtti ( s. 1952) tunsi Leif Färdingin 1968 –69 lähtien. He olivat hyviä ystäviä ja vierailivat usein toistensa luona, Ystävyys kesti ”loppuun” saakka. Holtti tapasi Färdigin viimeisen kerran vain viikkoa ennen katoamista. Olimme hyvät ystävät -Me olimme melko …
Lue lisää »
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Informaatikko Merja Tikkamäki Suomalaisia nykylyyrikoita- kirjassa sanotaan: Leif Färding oli kesän lapsi ja onnen poika, josta kasvoi onneton mies.? Samaisessa kirjassa todetaan myös, että kolmessa ensimmäisessä runokokoelmassaan Färding kirjoittaa iloisia viestejä ihmisestä matkalla Valoon, osana maailmankaikkeuden suurta hengitystä. Neljännessä kokoelmassa hänen todellisuutensa ei ole enää yhtä harmoninen ja …
Lue lisää »
Leif Färdingin ruukku Vaasan kaupunginkirjastossa Vaasan kaupunginkirjasto kunnioittaa kaupungin tunnetuinta runoilijaa Färdingin ruukulla. Runous on elämän sokeri Keramiikkataiteilija Catharina Kajanderin keramikkateos, Tuhkauurna/Amfora/”Sokerikko” Leif Färdingin muistolle on sijoitettu Vaasan kaupunginkirjaston 1 kerrokseen sivuhuoneeseen.(Edit 15.11. 2019) Olet varmaan monta kertaa kävellyt ruukun ohitse huomaamatta tai ehkä miettien, että mikä ruukku siiinä on? …
Lue lisää »
Vaasaan saapunut jääkärien pääjoukko otettiin 25 helmikuuta vastaan innostuneesti Vaasassa. Seuraavana päivänä oli vuorossa näyttävä paraati. Jääkäreitä oli tullut Suomeen vuoden 1917 lopulta lähtien. Heitä palveli kouluttajina ja sisällissodan sytyttyä rintamalla. Kapteeni Aarne Sihvo toimi helmikuun puolivälistä alkaen Karjalan rintaman komentajana. Pääosa jääkäreistä oli sodan alkaessa kuitenkin yhä nykyisen Latvian …
Lue lisää »
20.2.2018 8.30 Tulli Kansanvaltuuskunta oli lakkauttanut Tullihallituksen ja perustanut tilalle Tullineuvoston. Jo ennen lakkauttamistaan Tullihallitus oli poistunut Helsingistä senaatin ja muiden virastojen mukana. Sen toiminta ei kuitenkaan päättynyt tähän. Kuva: Vaskiluodon tullirakennus: Vaasa eannen ja nyt Senaatti aloitti toimintansa Vaasassa. Sinne se määräsi 21. helmikuuta 1918 perustettavaksi tilapäisen Tullihallituksen, koska …
Lue lisää »
Vaasa-lehti 6.3. 1937 Vaasan Vapaudenpatsaan syntymäsijoiltaVähän selostusta siitä, miten jättiläismäistä taideteosta valmistetaan. Vaasalle kirjoittanut Lauri Hyppönen Kuva: Vaasa ennen ja nyt kaupunkiblogi Koska pohjalaisista lienee kiintoisaa kuulla, millä asteella tuo jo luonnoskilpailunsa aikana paljon puhetta antanut Vaasan vapaudenpatsas nykyisin on, uskaltaudun kertomaan hieman seikkaperäisemmin sen maailmaantulon erivaiheista.Jokaisella taitaa tosin vielä …
Lue lisää »
Ossian Ansas Frans Ossian (Ossi) Ansas (sukunimi aik. Husberg; Vaasa 26.4 1856 – 11. 2.1916 Helsinki oli suomalainen päätoimittaja, lehdenkustantaja ja valtiopäivämies. Vasan Ikkuna 25.03.1988 Lehtimies vailla vertaa… Ansaankatu Vaasassa on muistona Ossi Ansaksesta Ansaankadun seutu on sitä nuorempaa Vaasaa, mutta nimen historia juontaa kauempaa. Vaasassa syntyi hattumaakari Husbergille poika …
Lue lisää »
Ulkovaasalaainen/Heikki Halonen/8.9. 2015’ Hietasaari oli heti uuden kaupungin perustamisen jälkeen Vaasan tärkein ulkoilmatapahtumien järjestämispaikka. Myöhemmän Hietalahden kentän tienoilla toimi tuolloin tiilitehdas, joka tuotti rakennusmateriaalia uuteen kaupunkiin. Puistot olivat myös vielä aivan alkutekijöissään. Hietasaari oli suurin piirtein luonnontilainen saari, jossa oli kuitenkin sen verran avointa nurmikenttää, että niillä voitiin tilaisuuksia järjestää. …
Lue lisää »
´ Miten kerrot Vaasasta ilman, että rasitat lukijaa suurella määrälla vuosilukuja, kaupungin historiallisella menneisyydellä, jota juuri kukaan ei osaa yhdistää oikeisiin vuosikymmeniin tai vyöryttämällä ylenmäärin kuuluisien kaupunkilaisten nimiä, jotka tunnetaan lähinnä Vaasassa? Näin se käy. Vaasa on kaupunkina runsaat 400 vuotta vanha jos aika lasketaan kaupungin perustamisesta nykypäivään. Alkuperäinen Vaasa …
Lue lisää »
Suomen hallituksena toimi keväällä 1918 ns. Vaasan senaatti. Sen muodostivat aluksi tammikuun lopussa Vaasaan siirtyneet kolme senaattoria Heikki Renvall, E. Y. Pehkonen ja Alexander Frey sekä neljäntenä Tampereelta muutamaa päivää myöhemmin tullut Juhani Arajärvi. Maaliskuun lopussa heihin liittyivät senaatin puheenjohtaja pääministeri P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén. Vaasan senaatti palasi …
Lue lisää »
Prof. Heikki Ylikangas Esitelmä tapahtumista Vaasassa 1918, pidetty 1.12.2014.) Vaasan kaupunki oli vuoteen 1918 saakka voi sanoa tavallinen pohjoissuomalainen läänin pääkaupunki. Vaasassa oli asukkaita noin 21 000, runsaasti vähemmän kuin puolet siitä, mitä esimerkiksi Tampereella, Turussa ja vaikkapa Viipurissa. Suomen julistautuminen itsenäiseksi kuudes joulukuuta 1917 ei mitenkään erityisesti muuttanut juuri …
Lue lisää »
Scientific publications by Prof. Ilkka Virtanen Kasarmintorin Perinnemuuriin ovat saaneet laattansa kaikki aina 1550-luvulta lähtien Vaa-saan sijoitettuina olleet sekä vii-me sotien aikana Vaasassa perustetut joukko-osastot. Laattoja on kolmessa osamuurissa yhteensä 25 kappaletta. Perinnemuuri muodostaa samalla laajemman taustan kolmelle maamme itsenäistymiseen liittyvälle muis-omerkille, joilla on valtakunnallinen status: Suomen Vapaudenpatsas torilla, Jääkäripat-sas …
Lue lisää »
Vaasan kaupunkikehitys on julkaissut paikallishistoriallisen kirjan ”Kertomuksia Vaasasta – Berättelser om Vasa”. Kertomuksia Vaasasta tarkastelee kaupungin ja sitä ympäröivän seudun historiaa useista eri näkökulmista usean vuosisadan ajalta. Kirja on tarkoitettu niin vaasalaisille kuin naapureille ja matkailijoillekin. Sen tarkoitus on tarjota huvia ja hyötyä ja toimia eräänlaisena vaasalaisuuden käsikirjana, josta tarvittavat …
Lue lisää »