Home / Muut / Vaskiluodosta ei tullutkaan huvilakaupunkia

Vaskiluodosta ei tullutkaan huvilakaupunkia

Vaasan Vaskiluoto on Vaasan keskustan edustalla oleva, noin 2,5 neliökilometrin kokoinen saarialue. Jos olet koskaan käynyt kyseisellä saaristolla, niin oletko silti tiennyt mitään sen historiasta reilun sadan vuoden takaa?

Vaskiluotoa suunniteltiin nimittäin 110 vuotta sitten aluetta, joka käsittäisi kaiken tarvittavan ja vähän päälle: toreja, urheilukenttiä, kouluja, museo sekä kylän keskustaa koristava kirkko. Tuollon Vaasassa ei muuta ollutkaan kuin keskusta (joka on sama vielä edelleenkin) sekä osa Palosaarta. Jotain uutta haluttiin ja haluttiin ennenkaikkea kasvattaa kaupunkia. Mutta mistä saatiin tähän vaadittavat tontit? – Tottakai Vaskiluodosta.

Vaskiluoto olikin juuri sopivasti kaupungin omistama ja tästä syystä se oli luonnollinen valinta tällaiselle kasvulle. Niin Vaskiluotoa aloittiin suunnittelemaan ja näinollen myös Vaasan kasvua. Mitä etuja paras uusi netticasino tarjoaa? voi olla aiheellinen kysymys, sillä Vaasaan ei rakennettu kivijalkakasinoa.

Vuoden 1903 asemakaavakilpailu

Kun alettiin tutkimaan asiaan liittyviä papereita, oli Vaasan keskustasta kyllä laadittu asemakaava, mutta valitettavasti Vaskiluotoa ei löytynyt näistä papereista. Asemakaava oli kaupunginarkkitehtu C. A. Setterbergin käsialaa. Kaavoitus kuitenkin vaadittiin ja niinpä sitä varten järjestettiin erityinen asemakaavakilpailu, joka pidettiin vuonna 1903.

Kilpailuja ei oltu tuolloin juurikaan pidetty ja kyseinen kilpailu sattui olemaan vasta kolmas asemakaavakilpailu, ainakin Suomessa. Kilpailu järjestettiin ja sinne tuotiin arvioitavaksi yhteensä 18 ehdotusta. Näiden joukosta tuli valita lopullinen asemakaava. Kiinnostuneille tiedoksi, että osa kilpailutöistä on vielä tänäkin päivänä Vaasan kaupungin kaavoitusosaston hoteissa. Asemakaavat ovat siinä mielessä erityisiä, että ne ovat taidokkaasti käsin piirrettyjä.

Kilpailu tuli päätökseen ja ensimmäinen palkinto jaettiin Sigurd Frosteruksen ja Gustaf Strengellin ehdotuksen sekä Valter Jungin ja Oscar Bomanssonin ehdotuksen kesken. Voittajaksi ei siis valittu yhtä ainoaa tekijää tai ehdotusta.

Voittajaehdokkaat tarvitsivat kuitenkin jonkin verran muutoksia ennen kuin niitä voitiin todellisuudessa käyttää. Tähän astuivat apuun lääninarkkitehti A.W. Stenfors ja kaupungininsinööri K.A. Lassenius. Heidän avullaan saatiin laadittua lopullinen asemakaava, joka noudatti voittajatöiden parhaita ideoita.

Kirkko ensin

Kirkolle haluttiin taata hyvä paikka ja niinpä sille valittiin ensin paikka keskeltä kylää, Vaskiluodon korkeimmalta paikalta. Sijainti olisi ollut täydellinen arvokkaalle kirkolle. Kuitenkin nykypäivän Vaskiluodossa tuolla kyseisellä kohdalla on metsää. Sama kukkula on käytössä kuntopolun käyttäjille.

Aiemmin mainitussa Jungin ja Bomanssonin ehdotuksessa suunnitelmaan oli sisällytetty myös merenrannalle sijoitettu sairaala. Lisäksi Frosterus ja Strengell olivat ideoineet meren rannalla sijaitsevan museon, mutta nämä suunnitelmat eivät ottaneet tuulta purjeisiin. Niinpä meren rannalla on tänä päivänä Vaasan vierasvenesatama sekä ruotsinkielinen purjehdusseura.

Jungin ja Bomanssonin suunnitelmiin oli sisällytetty myös pyöräilyrata, jota ei kuitenkaan tullut, vaan tilalla on nykyään kaikkien tuntema Tropiclandia. Frosterus ja Strengel olivat suunnitelleet kyseiselle alueelle urheilukentän sekä teollisuustontteja.

Saatat ehkä huomatakin, että kumpikin ehdotus sisälsi monia sellaisia kohteita, jotka eivät valitettavasti päässeet lopulliseen asemakaavaan. Vaskiluodosta kaavailtiin oikeaa huvilakaupunkia. Sinne olisi pitänyt Stenforsin ja Lasseniuksen piirustusten mukaan tulla komeita merenrantatontteja. Kyseisellä sijainnilla on nykyään kylpylä.

Asemakaavan hyväksyminen

Vaskiluodon lopullinen asemakaava hyväksyttiin lopulta 12. heinäkuuta, 1918. Tästä voimmekin laskea, että alkuperäisen ideakilpailun jälkeen ehti kulua 15 vuotta.  Tätä voisi kuvailla melko hitaaksikin kaavoitukseksi, mutta toisaalta asian kanssa ei ainakaan turhaan hötkyilty.

Vaskiluodon asemakaavaa voi pitää Suomessa merkittävänä, sillä se oli aikanaan ensimmäisiä hyväksyttyjä asemakaavoja Suomessa

Itse kaavasta voi huomata sen sisältävän runsaasti asuintontteja. Lisäksi kaavassa näkyy satama-alue sekä sokeritehdas alueineen. Kaavan asuinalueet käsittivät alueita 4- tai jopa 5-kerroksisille kerrostaloille.

Kyseiset kerrostalosuunitelmat muistuttivat hyvin paljon Wasaborgin taloa, joka on rakennettu vuonna 1912, Raastuvankadun ja Vaasanpuistikon kulmakseen. Teiden suunnittelussa oli noudatettu perinteistä jugend-tyyliä, sillä ne kaarsivat komeasti tonttien välillä.

Kun mietitään Vaskiluotoon kaavailtujen katujen nimiä, valittiin ne lähinnä eri suurmiesten mukaan. Niinpä kaduista voikin bongata nimet, kuten Runeberginkatu, Topeliuksenkatu ja Snellmanninkatu. Tuttuja nimiä kaikki.

Nykyään paikalla sijaitsevan leirintäalueen länsipuolella saattoi kaavasta huomata Aleksanterintien. Niemen itäpuolen kulkeva tie taas kaavailtiin alkuperäisessä kaavassa Satamakaduksi, kun se nykyään on Niemeläntie. Ja jos mietitään, mitä olemassaolevia teitä kaavassa on, niin näitä ovat Kaarlentie, Reininkatu ja Teollisuuskatu.

Jos mietitään vanhaa Vaskiluotoa sadan vuoden takaa, voimme todeta sen olleen hyvin erilainen kuin nykyään. Tuolloin alue oli paljon pienempi. Olihan maa kohonnut merestä. Nykyajan Vaskiluotoon on ajettu runsaasti täyttömaata, joka on muokannut Vaskiluotoa paljon, erityisesti sen satamaa.

About Toimitus

Check Also

Talvi ei pysäytä pyöräilijää

Hallituksen viimeaikaiset ehdotukset pyöräilyn lisäämiseksi sekä Vaasan pyöräyhdistyksen VeloVa:n järjestämä pyöräkuvakilpailu olivat viime vuoden valopilkkuja …

Vastaa