Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta /
Vaasan opiskelija-asuntokohteiden purkamisasia

Vaasan opiskelija-asuntokohteiden purkamisasia

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö Voas haluaa purkaa ja peruskorjata Vöyrinkaupungilla Vöyrinkatu 8:ssa olevan opiskelijoiden asuintalon.

Opiskelija-asuntokohteiden purkamisasia

Antti Koski Lasse Starck

Voasin tj 1973-98 Voasin rak.tmk:n pj

Julkisuudessa on ollut kahden täysin asumiskuntoisen opiskelija-asuntokohteen purkaminen. Kyseessä ovat Vöyrinkatu 8:ssa sijaitseva Loftis, jossa on 38 asuntoa sekä Palosaarella VOAS I rivitaloalue, jossa asemakaavamuutoksen myötä tulisi purettavaksi 167 tervettä, hyväkuntoista ja periaatteeltaan modernia asuntoa.

Purkaminen merkitsisi käyttöarvoltaan miljoonaluokan asuntojen hävittämistä.

Loftis Vöyrinkatu 8:ssa on ryhdikäs hissitalo. Se on ollut käytössä tähän saakka, mutta nyt tyhjänä. Talossa on 38 asuntoa, joista 10 pienkaksiota, kahdeksan yksiötä ja 20 pienkolmiota.

Korjaustoimet tulee yleensä suunnitella kunnioittaen rakennusta ja sen rakenteita. Suunniteltu raskas peruskorjaus (pääosin kalliita yksiöitä) osoittautui liian kalliiksi asuntorahaston hintakontrollissa (yksiöt ja kattorakentaminen).

Voas ei sen jälkeen keksinyt muuta kuin purkaa talo ja tehdä tilalle uutta. Valitettavasti ei valittu muuta toimintatapaa, esimerkiksi sopisiko kiinteistö sellaisenaan jollekin toiselle ns. aravayhteisölle. Tiedossa on, että varmasti sopisi.

Kun tiedetään asuntojen arvo Vöyrinkaupunki-Palosaaren alueella, voi päätellä että purkamisella menetettäisiin käyttöarvoltaan miljoonaluokan omaisuus. Tämä eriseuraisuus ja kapeasti omien näkemysten ajaminen, johtaa valtion ja kaupungin resurssien tuhlaamiseen.

Vain valtio ja kaupunki ovat sijoittaneet Voasin tuotantoon oman pääoman rahoitusta, edullisia tontteja ja tukea. Säätiön hallituksen enemmistönä olevat opiskelijayhteisöt eivät ole sijoittaneet toimintaan mitään.

Mikään yksityinen kiinteistönomistaja alueella ei lähtisi purkamaan tämän ikäistä taloa, joka kaipaa vain vuosikorjaustason remonttia. On kysyttävä, kuinka kaikkein vähävaraisimman asuntojen tarvitsijaryhmän, opiskelijoiden asuntoyhteisö voi toimia näin tuhlaavasti. Kun kaupungin hallintokunnat joutuvat etsimään miljoonaluokan säästöjä, tämä toiminto tuhlaa vastaavasti miljoonia tarpeettomalla purkamisella. Talon energiakustannukset ovat olleet alle Voasin kiinteistökannan keskiarvon.

Lainat on jo maksettu. Talon ylläpitokustannukset tavanomaisin vuosikorjauskustannuksin ovat siten edulliset. Kokemuksen mukaan omakustannusvuokra on neliöltä puolet uuden yksiön omakustannusvuokrasta. Siis kolmion saisi yksiön vuokralla. Esimerkiksi Pikipruukki vuokraa kolmioita kahdelle opiskelijalle, molemmilla on oma huone, yhteinen keittiö ja kolmas huone olohuoneena.

Loftiksen nykyisten asuntojen keskipinta-ala 50 m2 vastaa juuri kaupungin oma maankäyttöohjelman 2015-2020 asuntojen minimikokoa, jota kaupunki edellyttää tontinluovutuksissa. Siis nykyisellään täysin tavoitteiden mukainen. Purkaminen ei ole kestävän kehityksen periaatteen mukaista toimintaa.

Pohjoismaisessa traditiossa vastaavissa tapauksissa kysytään ensin, onko rakennuksella jatkokäyttöä muiden toimesta. Näin ohjataan rakennukselle uusi omistaja. Vastaavasti tarjotaan ao. toimijalle uusi vaihtotontti. Syntyy ratkaisu, jossa kaikki ovat voittajia. Tehdään uutta, ja vanha jatkaa elämää uuden omistajan hoidossa.

Tästä hyötyvät vuokralaiset ja vastaavasti rahoittava yhteiskunta. Purettavaksi aiotut sopivat hyvin Vaasaan opintojen jälkeen jääville perheille, mikä on tärkeää kaupungin kasvustrategian kannalta.

Kuinka välttää miljoonavahingon syntyminen ?

Kaupungin tulisi osoittaa Voasille uustuotantoon yksiöihin soveltuva tontti. Palosaarella on tähän mahdollisuuksia. Urheilukentän ja Palosaarentien välissä oleva alue on yleiskaavassa merkitty asuntorakentamiseen. Myös muualta löytyy maata.

Kaupunki ohjaisi Loftiksen toiselle vaasalaiselle yleishyödylliselle yhteisölle. Näitä ovat Svenska lärarhögskolans bostadsstiftelse, jolla on samassa korttelissa kaksi samanikäistä kiinteistöä, Koy Sekahaku, kaupungin ja Voasin yhteisesti omistava seka-asumisen yhteisö, Koy Pikipruukki ja Koy Vaasan Levoninrinne.

Opiskelija-asuntotuotanto tapahtuu valtion asuntorahaston ARAn varoin. Kaupunki on se, joka säätelee, miten varoja myönnetään. Kaupunki harkitsee sen, mikä on järkevintä. Se voi puoltaa tai olla puoltamatta hakemuksia. Sen jälkeen rahasto arvioi asiaa omasta puolestaan. ARAlle sopii edellä mainittu menettely ( ARAn rakennuttamisjohtaja Martti Polvinen 20.4.2015).

Se ei yleisperiaatteen mukaisesti suosi aravalainoitettujen talojen purkamista kaupungeissa, joissa on vuokra-asuntojen kysyntää. Kaupunki voi ohjata toimintaa tontinluovutuksilla ja säätelemällä ARA-rahoitusta. Kun Loftiksen arvo Voasille on 0 euroa tai purkukustannusten kanssa negatiivinen ja tyhjä rakennus aiheuttaa myös kustannuksia, tulisi ryhtyä nopeisiin toimiin. Siirron yhteydessä olisi perusteltua korvata Voasille kohtuulliset suunnittelukulut.

Menettelyssä kaikki osapuolet hyötyisivät. Kaupunkiin syntyisi sekä uusia asuntoja ja vanhempi toimiva asuntokanta jatkaisi eri profiililla elämää ilman kallista asuntopoistumaa.

Ratkaisun avaimet ovat Vaasan kaupungin käsissä.

Antti Koski                        Lasse Starck

Voasin tj 1973-98                 Voasin pitkäaikainen rak.tmk:n pj

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa