Related Articles
Sisaruksia ollaan: toista äitiä mutta eri isää! Kulttuurikustannukset vertailussa
Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen kaupungit ovat osallistuneet vuoden 2013 tilinpäätöksillään Suomen Kuntaliiton ja kulttuuritutkimussäätiö Cuporen toteuttamaan kulttuuritoiminnan kustannusvertailuun.
Järjestyksessään kolmannen kerran toteutettuun vertailuun osallistui yhteensä 24 suomalaista kaupunkia. Aikaisemmat kustannusvertailukierrokset on käyty vuosien 2007 ja 2010 tilinpäätösten pohjalta, joten vertailukaupungeilla on mahdollisuus myös kustannustietojensa ajalliseen vertailuun.
Kustannusten ajallinen vertailu onkin todettu kaupunkien keskinäistä vertailua hedelmällisemmäksi, koska kulttuuritoiminnan organisoinnin ja hallinnon eroavuudet eri kaupunkien kesken vaikeuttavat kaupunkien keskinäistä vertailua. Vertailu osoittaa, että myös pohjalaiskaupungit eroavat toisistaan huomattavasti kulttuuritoiminnan rakenteen osalta.
Vaasassa kulttuuri- ja taidelaitokset kuuluvat kaupungin organisaatioon, joten kustannus-vertailussa huomioidaan myös näiden laitosten tilinpäätökset kokonaisuudessaan. Kokkolassa ja
Seinäjoella esim. orkesteri- ja teatteritoiminta ovat yksityisten toimijoiden vastuulla, joten kustannusvertailussa huomioidaan vain kaupungin avustus näille laitoksille. Tästä johtuen Vaasan kaupungin kokonaispanostus taidelaitoksiin näyttää, muiden kunnallisesti organisoituneiden kaupunkien tavoin, huomattavasti suuremmalta kuin itsenäisten taidelaitosten kaupungeissa.
Taidelaitosrahoituksen lisäksi vertailukaupungit poikkeavat selkeästi toisistaan myös yleisen kulttuuritoiminnan sisältöjen ja sen myötä myös rahoituksen määrittelyssä. Tästä johtuen suorien vertailujen tekeminen kaupunkien välillä on vaikeaa.
Vertailun perusteella voidaan kuitenkin hahmotella pohjalaiskaupungeille hieman erilaiset kulttuuriprofiilit. Kokkolan profiloituu vertailussa taidekasvatuskaupungiksi, Seinäjoki kirjastokaupungiksi ja Vaasa taidelaitosten kaupungiksi. Kaikki kolme ovat kokeneet vertailujaksojen välillä myös kuntaliitoksia, jotka Kokkolassa ja erityisesti Seinäjoella ovat kuitenkin olleet Vaasan kuntaliitosta laajempia.
Erityisesti Seinäjoella isot kuntaliitokset notkauttivat asukaskohtaista panostusta vuosivälillä 2007–2010. Vastaavaa kehitystä on nähtävissä samalla ajanjaksolla myös Kokkolassa. Vaasassa asukaskohtaisten kulttuuri-menojen nousu on taittunut tarkasteluvälillä 2010–2013.
Kaupunkien kulttuurimenojen sisäinen vertailu eri vuosina osoittaa, että kuntaliitosten jälkeen kaupungeilta vie aikaa saavuttaa se asukaskohtainen kulttuuripanostus, joka niillä oli ennen kuntaliitoksia.
