Related Articles
Suomessa pystytettiin 67 tuulivoimalaa vuoden 2020 aikana. Vaikka syöttötariffin koko tuulivoimakiintiötä ei saavutettu, tuulivoimasektori saavutti 6 prosentin tuotantotavoitteensa vuodeksi 2020. Tavoite saavutettiin teknologisen kehityksen ansiosta: uudet tuuliturbiinit tuottavat enemmän energiaa kuin edellisen sukupolven turbiinit.
Vuonna 2021 Suomessa rakennettiin 141 uutta tuulivoimalaa, joten määrällisesti kasvua on tapahtunut. Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia.
On arvioitu, että Suomen koko sähköntarpeesta jopa 25% prosenttia saataisiin tuotettua tuulivoimalla vuonna 2030.
Sähkön tarve kasvaa
Sähköä tarvitaankin kasvavassa määrin, alkaahan esimerkiksi autot kulkemaan vuosi vuodelta enemmän ja enemmän bensiinin sijaan sähköllä. Monet uudet teknologiatkin kuluttavat paljon sähköä, oli kyse sitten Google-hakujen kuluttamasta sähköstä tai kryptovaluutan louhimisesta. Sähkön tarve ei siis ole poistumassa mihinkään, päinvastoin, sähkön kulutuksen povataan kasvavan. Maailma onkin suuressa muutoksessa, kun ihmisten arki ja kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti.
Nykyisin ihmiset tulevat työpäivän jälkeen kotiin ja lähes kaikki kotona olevista laitteista toimivat sähköllä. Tämän jälkeen avataan TV ja tietokone ja mahdollisesti pelataan esimerkiksi erä nettipokeria. Nettikasinotkin tarvitsevat toimiakseen sähköä, joten arjesta on melko vaikea enää osoittaa asioita, jotka eivät jollain tavalla olisi sähköstä riippuvaisia. Tämä ei ole kuitenkaan kritiikkiä, sillä sähkön kuluttamisessa ei ole mitään väärää ja ihmisillä on täysi oikeus pelata esimerkiksi nettikasinoilla. Suomalaisen uudet kasinot voikin testata kätevästi netissä.
Myös Vaasan alue saa osansa
Myös Vaasa saa taloudellista hyötyä tuulivoimasta. Esimerkiksi 2020 kesällä Vaskiluodossa purettiin tuulivoimaloiden suuria osia. Valtavilla kiinalaislaivoilla tuotiin runkokomponenttiputkia, jotka vietiin rekoilla myöhemmin Närpiön, Teuvan sekä Kauhajoen tuulivoimaloille. Kaikkiaan kolme valtavaa kiinalaislaivaa sekä yli kymmenen laivaa Euroopasta tuovat komponentteja, ja tällaiset operaatiot kestävät useita kuukausia.
Wasa Wind on Vaasassa toimiva tuulivoimayhtiö. Wasa Windin yksi Merventon 3,6 MW:n tuulivoimala sijaitsee Sundomin kylässä Vaasassa, noin viisi kilometriä Vaasan keskustasta lounaaseen. Patrik Holm on Wasa Windin toimitusjohtaja, ja Mervento Oy on tuulivoimaloiden valmistaja. Tuulivoimalan ensisijainen tavoite on tuottaa kannattavasti mahdollisimman paljon tuulivoimaa, mutta sitä käytetään myös tuotekehitykseen, markkinointiin ja koulutukseen. Vaasan sijainti ja teollisuus ovat otollisia myös tulevaisuuden keksintöihin tuulivoimaan ja sähköntuotannon tehokkaaseen tuotantoon.
Korsnäsin merituulivoimapuisto
Vattenfall on aloittanut yhteishankkeen Metsähallituksen kanssa Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan merituulivoimapuiston rakentamiseksi ja operoimiseksi. Korsnäsiin rakennettavan puiston nimellinen kapasiteetti tulee olemaan 1,3 GW ja mahdollinen vuosituotanto 5 TWh. Korsnäsin tuulivoimapuiston on arvioitu olevan toimintavalmis 2030-luvun alussa. Valmistuttuaan Korsnäsin tuulivoimapuisto tulee tuottamaan uusiutuvaa energiaa määrän, joka vastaa yli kahden miljoonan kerrostaloasunnon vuosikulutusta tai noin 250 000 sähköllä lämmitetyn omakotitalon vuosikulutusta Suomessa.
Miten sähköä saadaan tuulesta?
Maalla sijaitsevissa tuulipuistoissa on yleensä kuudesta kahteenkymmeneen turbiinia, mutta suurimmissa suunnitelluissa kohteissa voi olla satakin turbiinia. Maalla sijaitsevia tuulipuistoja rakennetaan parhaillaan eri puolille Ruotsia, mutta eniten niitä on Pohjanlahden rannikolla. Suuremmat tornikorkeudet mahdollistavat tuulivoimahankkeet myös mäkisillä maaseutualueilla, joilla hyvät tuulet ovat todennäköisempiä.
Tuulivoimalat muuttavat tuulen liike-energian sähköksi pyörivien lapojensa avulla. Lapa- ja napaelementeistä koostuva roottori muuntaa tuulen liike-energian akselin pyörimisenergiaksi sen pyöriessä. Vaihteisto siirtää voiman turbiinin akselilta tornin huipulla olevaan generaattoriin, joka tuottaa sähköä. Tuulivoimala muuttaa noin kolmanneksen roottoriin kohdistuvasta tuulen voimasta energiaksi.
Vierekkäisten turbiinien pyörimisestä aiheutuvien energiahäviöiden vähentämiseksi turbiinit on sijoitettu toisistaan 4–10 kertaa roottorin pyörimiskehää vastaavan matkan päähän. Vuoden kuuden kylmimmän kuukauden osuus tuulienergian tuotannosta on noin 70 prosenttia. Talvella tuuleekin selvästi kesää enemmän ja ilmakin on tiheämpää, täten samasta ilmamäärästä on mahdollista saada enemmän energiaa.
Tuulivoimaa jopa vientiin asti
Tuulivoiman lasketaan kasvavan vähintään kolminkertaiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana. Toiveena on, että Suomi pystyisi viemään sähköä, koska se tuottaa paljon tuulivoimaa. Vaikka kaikki hankkeet eivät onnistuisikaan, Fingrid povaa, että tuulivoimaa rakennetaan niin paljon, että Suomesta tulee sähkönviejä.
Alan luonne on myös muuttunut. Usein väitetään, että teknologiset innovaatiot ovat tehneet alasta kannattavan, mutta tämä merkitsee vain voimalaitosten koon kasvattamista. Kannattavuus on erinomainen myös korkeammilla paikoilla. Karhakkamaan ja Martimon alueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 200 neliökilometriä, ovat yhdessä lähes Helsingin kokoisia. Suomessa on joka tapauksessa viisikymmentä alueeltaan pienikokoisempaa kuntaa. Alueelle tulee useita satoja voimaloita, joiden lavat ovat jopa 300 metriä pitkiä. Martimon yleissuunnitelma sallii jopa 350 metriä pitkät lavat.
