Related Articles
Ruokaelämyspalveluissa on tärkeää hallita kokonaisuus
Väitös
Tuija Pitkäkosken markkinoinnin alan väitöskirjatutkimuksen mukaan keskeisintä ruokaelämyspalveluiden tuottamisessa ja johtamisessa on kokonaisuuden hallinta.
Ravintola-alalla liiketoiminta vaatii nykyään jatkuvaa profiilin nostamista. Yritysten tavoitteena on tuottaa yhä kiinnostavampia ja erottuvampia palveluita, jotka ovat mielenkiintoisia ja erottuvia. Ruokaelämyspalveluita onkin Pitkäkosken mukaan tarjolla markkinoillamme enenevästi.
– Olen pyrkinyt tekemään ymmärrettäväksi, miten elämysperusteista ruokapalvelutapahtumaa pitäisi suunnitella, miten sitä pitäisi johtaa ja mitkä ovat sen haasteet, sanoo Pitkäkoski.
Tutkimusta ja siihen liittyvää kolmea laajaa empiiristä koetta tehdessään Pitkäkoski kertoo huomanneensa, miten valtavasti asioita elämysperusteisessa ruokapalvelutapahtumassa on hallittavana.
Pitkäkoski loi opiskelijoineen esimerkiksi italialaisen hitaan syömisen näytelmällisen illan silloiseen hotelli Pitkä-Jussiin Kurikassa, jossa portieerikin oli vaihtanut kielen suomesta italiaksi.
Elämysperusteisessa ruokapalvelutapahtumassa tuote, tilat, kohtaaminen ja tunnelma pyritään luomaan vahvasti aisteihin vaikuttavaksi, tasapainoiseksi palvelukokonaisuudeksi. Elämykset voivat olla esimerkiksi eskapistisia, viihteellisiä, esteettisiä tai opetuksellisia.
– Loin tärkeimpien tutkimustulosten pohjalta elämysperusteisen ruokapalvelutapahtuman kokonaisvaltaisuuden johtamisen mallin, Pitkäkoski kertoo.
”Kohtaaminen on kaikkein tärkeintä”
Pitkäkosken mukaan ruokapalvelutapahtumassa on selkeästi kolme eri osa-aluetta, joita pitää hallita. Nämä ovat tapahtuman mittakaava, emotionaalinen teema ja palvelun muoto.
– Ruokakokemus on aina muutakin kuin ruoka. Elämysperusteisessa ruokapalvelussa teemallisuus on tärkeää, koska sillä pystytään tuottamaan tunnekokemuksia. Niillä vahvistetaan kokemuksen aitoutta ja mieleen jäämistä, sanoo Pitkäkoski.
Hän painottaakin, että tapahtuma pitäisi aina suunnitella kokonaisuutena.
Johtamisessa keskeisintä on yksityiskohtien, aitouden ja vuorovaikutuksen hallinta. Kaikkein tärkeintä on Pitkäkosken tutkimuksen mukaan kohtaamisen merkitys ja osaaminen.
– Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että juuri kohtaamisen osaamisessa piilee yrityksen menestymisen ydin. Tämä tarkoittaa niin organisaation sisällä tapahtuvaa kohtaamista kuin asiakaspalvelijan ja asiakkaan välistä kohtaamista.
Elämyksellisten ruokapalveluiden kehittäminen on Pitkäkosken mukaan mahdollista tavallisissakin ravintoloissa tietyin edellytyksin.
– Tähän suuntaan voisi edetä pienin askelin. Kehittämisen ja johtamisen tulisi aina olla jonkun vastuulla, hän sanoo.
Pitkäkoski, Tuija (2015). Elämysperusteisen ruokapalvelutapahtuman tuottamisen konseptointi – Teemallisuus, prosessimaisuus ja kokonaisvaikutelma markkinoinnin johtamisen haasteena. Acta Wasaensia 330.
Väittelijän tiedot
Tuija Pitkäkoski on syntynyt vuonna 1954 Teuvalla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Teuvan lukiosta vuonna 1973. Hän valmistui ensin Vaasan kauppaoppilaitoksesta yo-merkonomiksi ja jatkoi myöhemmin opintojaan valmistuen vuonna 1984 Vaasan korkeakoulusta kauppatieteen maisteriksi. Kauppatieteen lisensiaatin tutkinnon hän suoritti Vaasan yliopistossa vuonna 2007
Pitkäkoski asuu Kauhajoella, jossa hän toimi aiemmin muun muassa Suupohjan kauppaoppilaitoksen yritystalouden lehtorina sekä sittemmin Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen markkinoinnin lehtorina. Työnantaja vaihtui vuonna 1999 Seinäjoen ammattikorkeakouluksi (SeAMK), kun Kauhajoen oppilaitoksesta tuli SeAMKin yksikkö. Nykyisin Pitkäkoski toimii markkinoinnin yliopettajana restonomian koulutusohjelmassa SeAMKissa Seinäjoella.
Väitöstiedot
KTL Tuija Pitkäkosken markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ” Elämysperusteisen ruokapalvelutapahtuman tuottamisen konseptointi. Teemallisuus, prosessimaisuus ja kokonaisvaikutelma markkinoinnin johtamisen haasteena” tarkastetaan perjantaina 28.8.2015 klo 14 Seinäjoen Framin 2-auditoriossa (Frami B, Seinäjoki). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Peter Björk (Svenska Handelshögskolan) ja kustoksena professori Harri Luomala
