Topic: Maahanmuuttopolitiikkamme

[Albert1]

Romaninaisen hame kuuluu heidän kulttuuriinsa. Hame on kuitenkin jokapäiväisessä käytössä, joten en pidä netistä löytämääni hintaa 450e-600e mitenkään kalliina, jos sen jakaa muutamalle vuodelle.

Tämä mustalaishame on sinällään aika hauska kuriositeetti, koska tämä pukeutumistyyli on mustalaisten keskuudessa yleistä ainoastaan pohjoismaissa. Perinne on muutenkin alkanut vasta 1960 -luvulla, joten mistään hirvittävän pitkästä traditiosta ei ole kysymys

Minun puolestani saavat tietysti pukeutua miten lystäävät, mutta ongelma on siinä että muiden suomalaisten on rahoitettava vaatehankintansa tt:n perusosasta ja myöskään esim. saamelaisten ihan oikeastikkin perinteiseen pukeutumiseen ei tipu erilliskorvausta.

[Matseman]

"Meillä on esimerkkejä perheistä, joissa voi olla jopa 10–15 jäsentä"

"Jopa" tipahti 5-10 henkilöllä, näin tykkäsi joku ensin antamassasi artikkelissa. Sen jälkeen se on taas "Jopa" 20. Olisi mukava tietää, mikä on se viimeinen summa.

[Matseman]

ongelma on siinä että muiden suomalaisten on rahoitettava vaatehankintansa tt:n perusosasta ja myöskään esim. saamelaisten ihan oikeastikkin perinteiseen pukeutumiseen ei tipu erilliskorvausta.

Tietenkin. Romaninaisen hamettahan ei voi ostaa Anttilasta.

Huomaa: Romaninainen ei tarvitse vastaavasti rahaa farkkuihin yms. Mitä vikaa siis siinä on, jos vaatemenot on sovitettu tarpeen mukaan?

[Albert1]

"Jopa" tipahti 5-10 henkilöllä, näin tykkäsi joku ensin antamassasi artikkelissa. Sen jälkeen se on taas "Jopa" 20. Olisi mukava tietää, mikä on se viimeinen summa.

Luetko näitä juttuja oikeasti ikinä?

Laitetaan nyt vielä suora lainaus, kun sinulla tuntuu olevan käsityskyvyssä taas ongelmia.

"Kun perheessä on jopa 20 jäsentä, isoimmatkin asunnot käyvät ahtaiksi."

[Albert1]

Tietenkin. Romaninaisen hamettahan ei voi ostaa Anttilasta.

Huomaa: Romaninainen ei tarvitse vastaavasti rahaa farkkuihin yms. Mitä vikaa siis siinä on, jos vaatemenot on sovitettu tarpeen mukaan?

Ei hyvää päivää taas. Ongelma on siinä, että jos minä keksisin pukeutua vaikka keskiaikaiseen haarniskaan, niin tähän "tarpeeseen" sosiaalitoimisto nauraisi, mutta jos kyseessä on mustalaisten 60 -luvulta oleva perinne siihen erityiset rahat löytyvät.

Eli kyse on tasa-arvosta. Toiseksi mikä estää niitä mustalaisia ostamasta sitä hamettaan ihan niistä muillekin ihmisille myönnettävistä perusosaan kuuluvista vaaterahoista.

Tai jos haluan pukeutua Armanin pukuihin pitääkö sosiaalin huomioida tämäkin "tarpeeni" mukaan tukirahoissa.

[Gala]

Tiedoitusvälineistä on saanut paljon lukea kuinka vaikeaa on meillä saada adoptio vaikkapa ulkomailta, mutta taasen noissa perheenyhdistämis jutuissa se käy kädenkäänteessä tuosta vain. Ai niin, saatat tietysti ajatella, ettei sinulla ole kaukomailla yhtään perheenjäseniä yhdistettäväksi. Ei haittaa. Perheen käsite on monikulttuurisessa yhteiskunnassa hyvin joustava. Sinulla ei tarvitse olla mitään sukulaisuussuhdetta tai biologista yhteyttä kanssasi yhdistettäviin uusiin perheenjäseniin. Otto- ja kasvattilapsiin kohdistuva perheenyhdistäminen on aivan yhtä varteenotettava ja arvostettava vaihtoehto!

[Matseman]

Eli kyse on tasa-arvosta. Toiseksi mikä estää niitä mustalaisia ostamasta sitä hamettaan ihan niistä muillekin ihmisille myönnettävistä perusosaan kuuluvista vaaterahoista.

Ei mikään. Mutta taitaa olla kuitenkin lopputulos sama?

Mistä lähtien toimeentulotuen peruskriteeri on tasa-arvo? Minusta ainakin olisi outoa, jos ei otettaisi ihmisten eri tarpeita yhtään huomioon.

Jos teitä haarniskamiehiä olisi oikein isompikin ryhmä, niin uskon, ettei teille enää silloin naurettaisi.

[Matseman]

Tiedoitusvälineistä on saanut paljon lukea kuinka vaikeaa on meillä saada adoptio vaikkapa ulkomailta,

Olisko sinusta oikaisemaan tätä asiaa? Hommahan pitää aloittaa jostain muualta, kuin Suomesta. Se siis ei ole kiinni ainoastaan meidän viranomaisistamme.

[Albert1]

Ei mikään. Mutta taitaa olla kuitenkin lopputulos sama?

Jos teitä haarniskamiehiä olisi oikein isompikin ryhmä, niin uskon, ettei teille enää silloin naurettaisi.

Lopputuloshan ei ole sama, jos mustalainen saa 500 euroa enemmän vaaterahaa kuin muut.

Kuinkas moni mustalaisista sitten pitää tätä niin tuiki tarpeellista hameviritystä? Tapahan ei ole yleinen kuin Suomessa ja Ruotsissa. Varmaan kohta romanikerjäläisillekin pitää jostain saada hamerahat, ettei kulttuuri vaarannu.

Miten esim. sikhien asusteeseen kuuluva tikari on huomioitu "tarpeena" sosiaalissa. Luulisi tuollaisen puukon maksavan ihan kivasti. Tai perinteinen pohjalainen kansallispuku, irtoaako ylimääräistä rahaa, jos koen tarpeen käyttää?

[Gala]

Asia on liikaa minun lihaksille, toisaalta mehän toimimme kuitenkin maksumiehinä tuossakin. Voisiko Juuseppi kertoa tuon mahtavan aloitteen tekijän nimen.

[Gala]

Kyllä tuo tikari asia on myös pian meillä ajankohtainen, Englanti on ollut euroopassa tiennäyttäjänä tuon kaltaisessa asiassa.Iso-Britannian ensimmäisen aasialaisen tuomarin mielestä sikhi-lapsille pitäisi antaa oikeutta pitää Kirpania (sikhien perinteistä tikaria) mukana myös kouluissa.Sillai tämä liittyy otsikon aiheeseen , että perästä kuuluu.

[Juuseppi]

Voisiko Juuseppi kertoa tuon mahtavan aloitteen tekijän nimen.

Aloitteen oli tehnyt kokoomuksen valtuustoryhmä vuonna 2002 ja myönteisessä hengessä maahanmuuttoa kohtaan. "Tarvitsemme työvoimaa ulkomailta".

[Juuseppi]

Katselin maahanmuuttoviraston tuoreimpia turvapaikanhakijatilastoja ja samalla muistui mieleen Astrid Thorsin todistelut viime kesältä, että oheisesta Helsingin sanomien artikkelista liikkeelle lähtenyt keskustelu "turvapaikanhakijoiden vyörystä" on liioittelua. Hesarissa ennakoitiin, että 2009 turvapaikanhakijoiden määrä  saattaa nousta ensimmäistä kertaa yli 5000:n.

Vuonna 2008 turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 4035 ja viime vuonna 5910. Eli  Hesarin ennustus (jota Thors väitti liioitteluksi) ylittyi 910 henkilöllä. Thors viittaa myös vuotta 2007 edeltäviin lukuihin, joihin meidän piti palata 2009 yhden poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Kun tilastoja katsoo nyt,  on kiistatonta, että Thorsin kaudella (2008-2009) turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut noin 70%

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomeen+saapuu+turvapaikanhakijoita+enemm%C3%A4n+kuin+koskaan+ennen/1135247845462

[Gala]

Mieltäni lämmitti kun oli kokoomus tuon aloitteen takana , minä kun olen luottanut pitkään kokoomuksen oikeistolaiseen selkärankaan. Haikeana tulee noita nykyisiä valtuutettuja verrattua esimerkiksi yhteen ehkä suoraselkäisimpään Paavo Nikkoon, voi niitä aikoja.

[Tom Oiling]

Jos pysytään Vaasassa niin kuin nimimerkki Valittu toivoo, niin  kaikkia vaasalaisia veromaksajia tulisi kiinnostaa mitä pakolaispolitiikka Vaasassa veronmaksajille maksaa.

Koska tietoja ei muutoin saa, niin tehdään kollektiivinen kuntalaisaloite. Nämä ohjeet ovat kunnat.net sivulta:

Aloitteen/kirjelmän laatiminen

Hyvä aloite
on selkeä ja helposti luettava, kiinnostava ja myyvä
on lyhyt, korkeintaan yksi A4
sisältää asian kannalta vain kaikkein keskeisimmät perustelut/faktat
sisältää ehdotuksia mahdollisesta asian etenemisestä
sisältää yhteystietosi.
Aloite saa olla sisällöltään ja muodoltaan vapaamuotoinen, kunhan siitä selviää, mitä aloitteella esitään. Hyvän aloitteen ei tarvitse olla kapulakieltä, asiallisuus riittää. Ajatuksia voi selventää liittämällä aloitteeseen esimerkiksi kartan, kustannuslaskelman tai kuvan. Laita aloitteeseen myös yhteystiedot. Aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle toimitetaan tieto aloitteen käsittelystä sekä pyydetään tarvittaessa lisätietoja.
 
Vaasasärmä

Aija Hietikko, joka teki nettikyselyn tämän foorumin käytöstä osaa varmasti tehdä nettilomakkeen, jonka sitten voi allekirjoittaa.

Sitten vain tieto kansalaisaloitteesta tänne ja facebookiin ja firmojen ilmoitustaululle jne.

Mitä tuumaatte 
Nimimerkki Valittu varmasti ihastuu tällaisesta kansalaisaktiivisuudesta.

[Besse R. Wisser]

Kuntalaisaloite on aina käsiteltävä. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden perusteella suoritetut toimenpiteet.

Kuntalaisen aloite siis käsitellään aina.

Kansalaisaloitteet antavat kaikille kansalaisille ainakin  muodollisesti yhtäläiset mahdollisuudet tuoda julki näkökulmansa ja nostaa asiakysymyksiä päätöksentekoon.

Aloitteilla on myös kansalaistaitoja kehittävä tehtävä. Ne kannustavat kansalaisia pohtimaan poliittisia asiakysymyksiä.

[Aija Hietikko]

Aija Hietikko, joka teki nettikyselyn tämän foorumin käytöstä osaa varmasti tehdä nettilomakkeen, jonka sitten voi allekirjoittaa.

Ensinnäkin kiitän, että lomaketta arvostettiin noin paljon, mutta se oli silti niin yksinkertainen, että taustalla tein paljon ns. manuaalista työtä koska en osannut käyttää hyväkseni kaikkia tiedonkäsittelyyn ja kokoamiseen liittyviä ohjelmistoja ym.

Tällaiseen nimienkeräämiseen on jo olemassaoleva valmis sivusto http://www.adressit.com/
Löytyy valmiiksi linkitys facebookkiin. Samaten sivulta pystyy seuraamaan kirjoitusten määrää, allekirjoittajan nimeä ei välttämättä julkaista netissä, ellei hän niin halua ja kun nimet on kasassa niin voidaan sivustolta tulostaa valmis aloite, mikäli se voi olla vapaamuotoinen.

Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen!

Palaillaan!

[Besse R. Wisser]

Adressit.com ei kyllä ole oikea ratkaisu, vaan nen täytyy olla nettilomake.  Siihenhän ei tarvita perustekstin lisäksi kuin pelkkä taulukko, johon tulee allekirjoittajien nimet.

[Aija Hietikko]

Taisin käsittää jotain väärin, ellei ollut tuonkaltaisesta lomakkeesta kysymys.

Autan tarvittaessa sen minkä osaan, mutta mikään guru en noissa lomakkeidenkoodaamisessa ole.

Adressit.com:ssa on paljon nimilistoja, jotka on varmaan aloitettu juurikin kansalaisaloitetta varten, niin siksi ajattelin ehdottaa, josko siitä päästäisiin liikkeelle.

[venku1]

2. Vastaus Matsemanille. Ensimmäisen kadotin jonnekin. Lyhyesti.

600 mk (100€) maksavat farkut olivat suhteettoman kalliit 1990-luvun alussa.

Romaninaiset saivat v. 2000 hameeseensa 5000 mk kerran kolmessa vuodessa. Nyt euroaikana en tiedä summaa. Ei tuossa suurempaa kadehtimisen paikkaa ole, koska romaninaiset eivät saa käyttää pitkiä housuja. Säästöä tulee siinä.

Käytetty auto ostettiin suurelle perheelle, koska ilmeisesti lapsikatraan kuljettaminen tuli näin halvemmaksi.

Avioeroperheen talon lainalyhennykset tulivat toiselle suurperheelle halvemmaksi kuin jos he olisivat muuttaneet 4-5 huonetta ja keittiöön ja kaupunki olisi sinne joutunut maksamaan vuokran.

En ole koskaan tavannut täällä Vaasassa pakolaisperhettä , joka muodostuisi yli 10:stä ihmisestä.


Toivottavasti sait vastauksen.

[Asiantuntija]

600 mk (100€) maksavat farkut olivat suhteettoman kalliit 1990-luvun alussa.

Perussettiä. Normi Levi's farkut olivat jo yli 500mk Nyt en muista oliko se juuri 590mk tai jotain. Jouduin myös noita käyttämään vartaloni mallin vuoksi.

[Virmatuuli]

Maahanmuuttoviranomaiset karkottavat 81-vuotiasta sairasta mummoa (Antonova) että näyttäisi siltä että he tekevät jotakin.

[herkkoo]

Maahanmuuttoviranomaiset karkottavat 81-vuotiasta sairasta mummoa (Antonova) että näyttäisi siltä että he tekevät jotakin.

Sehän on aivan oikein ja kohtuullista että viranomaisia erehdyttänyt eli huijannut saa jäädä ja ketään erehdyttämätön mummo pitää muiluttaa rajan taakse

Koska on tärkeää :

Että tilastot pysyvät balanssissa

.

[Albert1]

Romaninaiset saivat v. 2000 hameeseensa 5000 mk kerran kolmessa vuodessa. Nyt euroaikana en tiedä summaa. Ei tuossa suurempaa kadehtimisen paikkaa ole, koska romaninaiset eivät saa käyttää pitkiä housuja. Säästöä tulee siinä.

Mitä pirun säästöä siinä oikein tulee jos muut ihmiset joutuvat ostamaan vaatteensa tt:n perusosalla ja mustalaiset saavat tuon perusosan lisäksi vielä tämän hamerahan.

Ja miten niin mustalaisnaiset eivät saa käyttää pitkiä housuja. Maailmassa on miljoonia mustalaisnaisia, jotka käyttävät housuja. Ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa ovat keksineet että hameen pitää olla jokin 500 euroa maksava viritelmä. Täytyy vielä todeta että Suomessakin on lukuisia mustalaisnaisia jotka pukeutuvat valtaväestön kaltaisesti.

[Albert1]

En ole koskaan tavannut täällä Vaasassa pakolaisperhettä , joka muodostuisi yli 10:stä ihmisestä.

Voin lyödä vetoa, että vuoden sisällä tälläisen "perheen" myös Vaasassa näet. Helsingissä näitä suurperheitä kasvattilapsineen on jo useita kymmeniä erilaisissa väliaikaismajoituksissa, kunnes heille löytyy riittävän suuri asunto. Vihreät jo ihan vakavissaan ehdottelivat, että kaupunki ostaisi kantakaupungista vanhoista jugendtaloista kerroksen kokoisia asuntoja, koska muualta ei riittävän kokoisia kämppiä löydy.

Toinen hyvä esimerkki Kontiolahdelta. 7 turvapaikanhakijaa muuttuivat yhden syksyn aikana 50 uudeksi kotoutettavaksi ja lisää tulijoita lennätetään koko ajan. Taisi siinä kunnanisiltä mennä pullakahvi väärään kurkkuun, kun ryhtyivät heti tätä uutta rikkautta vastustamaan.

"Viime syksyn aikana Kontiolahteen tuli perheenyhdistämisten kautta seitsemän perhettä, noin 50 henkeä. Kotouttamistoimien piirissä on tällä hetkellä yli sata maahanmuuttajaa."

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/kontiolahti_rajoittaisi_lapsipakolaisten_vastaanottoa_5896985.html

[vaasalainen]

Perustin tänään Kansalaisaloite, APUA  ketjun.  Siellä voi muokata pakolaisten ja maahanmuuttajien aiheauttamia kustannuksia/tuoattoja koskevaa kansalaisaloitetta:

http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=3104.0

[Matseman]

En ole ihan vielä tyytyväinen.

600 mk (100€) maksavat farkut olivat suhteettoman kalliit 1990-luvun alussa.

Saiko hän erikoisen "farkkurahan" vai sisältyikö tämä toimeentulotuen vaateosuuteen? Siis saiko hän saman, kuin muutkin + sitten vielä nuo 600 farkkuihin?

Romaninaiset saivat v. 2000 hameeseensa 5000 mk kerran kolmessa vuodessa. Nyt euroaikana en tiedä summaa. Ei tuossa suurempaa kadehtimisen paikkaa ole, koska romaninaiset eivät saa käyttää pitkiä housuja. Säästöä tulee siinä.

Loppujen lopuksi puhutaan nyt niin pienistä summista, että vähän jo hävettää vääntää tästä.

Käytetty auto ostettiin suurelle perheelle, koska ilmeisesti lapsikatraan kuljettaminen tuli näin halvemmaksi.

En usko, että voit tuoda tästä jotain parempaa näyttöä. Uskon, että tämä on paskapuhetta. En usko, että pystyt edes kertomaan, missä tämä tapahtui.
Mutta pystytkö näyttämään jotain siitä, että tällainen käytäntö on mahdollista?

Avioeroperheen talon lainalyhennykset tulivat toiselle suurperheelle halvemmaksi kuin jos he olisivat muuttaneet 4-5 huonetta ja keittiöön ja kaupunki olisi sinne joutunut maksamaan vuokran.

Sama juttu tässä. Paskapuhetta. Haluan tästä jotain parempaa näyttöä. Yleensähän sosiaali astuu kuvaan vasta sitten, kun on todellakin perse auki. Sitä ennen pitää myydä kaikki minkä omistaa. Ei. Tarvitsen tähän jotain faktaakin.

En ole koskaan tavannut täällä Vaasassa pakolaisperhettä , joka muodostuisi yli 10:stä ihmisestä.

Erittäin harvinaista. Ja 20 henkeä taitaa olla vielä harvinaisempaa. Itse en ole nähnyt koskaan. Mutta kyllä sellainen perhe varmaan jostain löytyy.

Toivottavasti sait vastauksen.

Njet. Noiden näyttöjen varjossa sanon, että höpö höpö.

[Roy Rabb]

Oikein hyvä että kansalaisaloitteen kanssa ryhdytään tuumasta toimeen. Asia on tärkeä. Kyseiset kustannukset ja tulot on voitava selvittää, muuten kaupungin johto ei ole kompetentti.

Asia ilmeisesti vaatii, että niin moni valtuustojäsen kuin mahdollista on mukana asiassa, ynnä tilintarkastushenkilöstöä, ja toivon mukaan myös hallituksen jäseniä.

Siis allekirjoittamaan. (allekirjoitusosoite lienee vaasalaisia.info@suomi24.fi)

[Matseman]

Oikein hyvä että kansalaisaloitteen kanssa ryhdytään tuumasta toimeen. Asia on tärkeä. Kyseiset kustannukset ja tulot on voitava selvittää, muuten kaupungin johto ei ole kompetentti.

Asia ilmeisesti vaatii, että niin moni valtuustojäsen kuin mahdollista on mukana asiassa, ynnä tilintarkastushenkilöstöä, ja toivon mukaan myös hallituksen jäseniä.

Siis allekirjoittamaan. (allekirjoitusosoite lienee vaasalaisia.info@suomi24.fi)

Mitäs me sitten allekirjoitamme, kun olemme saanet selville kustannukset tarkalleen?

[Valittu]

Oikein hyvä että kansalaisaloitteen kanssa ryhdytään tuumasta toimeen. Asia on tärkeä. Kyseiset kustannukset ja tulot on voitava selvittää, muuten kaupungin johto ei ole kompetentti.

Asia ilmeisesti vaatii, että niin moni valtuustojäsen kuin mahdollista on mukana asiassa, ynnä tilintarkastushenkilöstöä, ja toivon mukaan myös hallituksen jäseniä.

Siis allekirjoittamaan. (allekirjoitusosoite lienee vaasalaisia.info@suomi24.fi)

Mitäs me sitten allekirjoitamme, kun olemme saanet selville kustannukset tarkalleen?

"Jos laskelma osoittaa maahanmuuton olevan kannattavaa viimeistään 20 vuodessa, niin me allekirjoittaneet esitämme samalla, että maahanmuuttoa ml pakolaisten vastaanottoa lisätään Vaasassa".
Voisiko tuollaisen lisälauseen laittaa, niin minäkin allekirjoitan.
Jos ei voi lisätä niin kysyn: Miksi ei voi?

(Eihän laskelman vaatijat vain tähtää johonkin tulokseen, josta sitten voisi tehdä uusia vaatimuksia? ei varmaan...kunhan vainoharhaisessa mielessäni häivähti)

[Roy Rabb]

Kustannuksia ja tuloja yritetään valottaa alla. Perusaineisto löytyy MOTin sivuilta. Pauli Vahteran ansiokas työ on melko pitkä, joten pätkin sen osiin.
       Eilisessä Pohjalaisessa Kokoomuksen Kai Pöntinen kehoittaa katsomaan kyseistä MOTin ohjelmaa yle fi:n Areenasta. Hänen slogansa sosiaalipummeista ei ole kovin onnistunut, sillä kritiikkiä olisi suunnattava Suomen päättäjiä kohtaan. Joka tapauksessa, alla aloitetaan kustannuksien selvittelyä. Valitettavasti Matsemanista ei ollut apua tähän.
     Pauli Vahtera:
Maahanmuuton kustannuksista on vähän julkista tietoa. Sekin vähä on ristiriitaista. Kustannuksia esitetään vain lyhyeltä periodilta, esimerkiksi vastaanottokeskuksessa vietettävältä ajalta tai yhden hengen kuukauden toimeentulotukimenojen osalta. Lainkaan ei ole pohdittu pitkäaikaiskustannuksia. Yksi pysyvästi työttömäksi jäävä maahanmuuttaja aiheuttaa yhteiskunnalle menoja vuosikymmenien ajan. Kun maahanmuuttajien määrä koko ajan lisääntyy uusien turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten kautta, yhteiskunnan menot kumuloituvat. Kansalaisuuden saamisen jälkeen maahanmuuttajan kustannukset muuttuvat suomalaisen kansalaisen kustannuksiksi.

Tärkeintä olisi selvittää, kuinka paljon Suomen valtio maksaa maahanmuutosta ja kuinka suuri osa yksittäisen paikkakunnan verotuloista käytetään maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Kustannuksia vähentää saatavat tulot, joista tärkein on työllistyneen maahanmuuttajan maksamat verot. Myös maahanmuuttajien ostamiin hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät arvonlisäverot vähentävät maahanmuuttajien aiheuttamia menoja.

Vaikeaa on selvittää maahanmuuton välillisiä kustannuksia. Maahanmuuttajat tarvitsevat terveydenhoito-, sosiaali- ja asumispalveluja, koulutus- ja kotoutuspalveluja, oikeusapua, vapaa-ajan urheilu- ja kulttuuripalveluja. Tuhannet suomalaiset elävät maahanmuuton kautta saaduista työpaikoista vastaanottokeskuksissa, oikeusaputoimistoissa, kotoutus- ja koulutushankkeissa. Nämä menot mielletään usein nollaksi, koska henkilöt muutoin ehkä olisivat työttöminä. Vastaanottokeskuksia perustaneet kunnat katsovat toiminnan voitolliseksi, kun se työllistää kuntalaisia ja kun valtio maksaa kaikki menot. Yhtä hyvin palkkakustannukset voitaisiin laskea yhteiskunnan menoiksi, jos ajatellaan että ne ovat poissa muista palveluista kuten vanhusten hoidosta ja lasten koulutuksesta. (jatkuu)

[riidanhaastaja]

Avioeroperheen talon lainalyhennykset tulivat toiselle suurperheelle halvemmaksi kuin jos he olisivat muuttaneet 4-5 huonetta ja keittiöön ja kaupunki olisi sinne joutunut maksamaan vuokran.

Sama juttu tässä. Paskapuhetta. Haluan tästä jotain parempaa näyttöä. Yleensähän sosiaali astuu kuvaan vasta sitten, kun on todellakin perse auki. Sitä ennen pitää myydä kaikki minkä omistaa. Ei. Tarvitsen tähän jotain faktaakin.

Myös asunto-osakkeen omistaja voi saada toimeentulotukea eli kaikkea omaisuutta ei tarvitse myydä. Se yhtiövastike vain lasketaan asumismenoiksi samalla tavalla kuin vuokra. Tämän tiedän siitä, että olen itse noita laskelmia tehnyt.

[Matseman]

 Valitettavasti Matsemanista ei ollut apua tähän.
    

Valitettavasti miinulta ei löydy tarpeeksi henkilökuntaa ja rahaa selvittää asiaa. Mutta yritä sinä.

[venku1]

Matsemanille. Kun vanhus joutuu vanhainkotiin lasketaan tuloista paljonko hän joutuu oleskelustaan/hoidostaan maksamaan. Sinulla voi olla säästössä isoja summia. Niitä ei lasketa. Sen sijaan kaikki säästöjesi korot lasketaan tuloiksi samaten mahdolliset vuokratulot.

Tampereella yritettiin saada sääntö, jonka mukaan vuodeosastolla makaavan vanhuksen pitää myydä kotona tyhjänpanttina oleva puhelinosake. Ei mennyt läpi.

[Valittu]

Matsemanille. Kun vanhus joutuu vanhainkotiin lasketaan tuloista paljonko hän joutuu oleskelustaan/hoidostaan maksamaan. Sinulla voi olla säästössä isoja summia. Niitä ei lasketa. Sen sijaan kaikki säästöjesi korot lasketaan tuloiksi samaten mahdolliset vuokratulot.

Tampereella yritettiin saada sääntö, jonka mukaan vuodeosastolla makaavan vanhuksen pitää myydä kotona tyhjänpanttina oleva puhelinosake. Ei mennyt läpi.

Eikö kyse ollutkaan toimeentulotuesta?

[Matseman]

Matsemanille. Kun vanhus joutuu vanhainkotiin lasketaan tuloista paljonko hän joutuu oleskelustaan/hoidostaan maksamaan. Sinulla voi olla säästössä isoja summia. Niitä ei lasketa. Sen sijaan kaikki säästöjesi korot lasketaan tuloiksi samaten mahdolliset vuokratulot.

Tampereella yritettiin saada sääntö, jonka mukaan vuodeosastolla makaavan vanhuksen pitää myydä kotona tyhjänpanttina oleva puhelinosake. Ei mennyt läpi.

Eikö kyse ollutkaan toimeentulotuesta?

Niin, ymmärtääkseni ei saa omistaa edes autoa, jos on niin perse auki, että tarvitsee toimeentulotukea. Ja ihan järkeenkäyvä juttu - miksi tukea ihmistä ekonoomisesti, jos hänellä on kerran omaisuuttaa hoidella se itse?

No netistä löytyy kyllä infoa. Löysin esim. nopealla Googlettamisella:

Toimeentulotukeen oikeuttavia menoja eivät ole

asuntolainojen lyhennykset
kulutusluottojen korot ja lyhennykset (esim. autolaina)
auton vakuutusmaksut
yritysvelat

Realisoitavissa oleva omaisuus huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa!

Näin siis Nokialla: http://www.nokiankaupunki.fi/palvelut/perusturva_ja_terveys/sosiaalinen_tuki/toimeentulotuki/

Miten on Vaasassa? Kysymys kuuluu siis yhä, maksetaanko talon lainanlyhennykset Veikko?

[Albert1]

"Jos laskelma osoittaa maahanmuuton olevan kannattavaa viimeistään 20 vuodessa, niin me allekirjoittaneet esitämme samalla, että maahanmuuttoa ml pakolaisten vastaanottoa lisätään Vaasassa".
Voisiko tuollaisen lisälauseen laittaa, niin minäkin allekirjoitan.
Jos ei voi lisätä niin kysyn: Miksi ei voi?

Jos tosiaan humanitaaristen maahanmuuttajien osalta saadaan tälläinen tulos olen ehdottomasti myös allekirjoittamassa. Mutta voin jo etukäteen sanoa, ettei edes ruotsalaistyylisellä tilastokikkailulla tulla pääsemään tuohon tulokseen. Mutta onnea yritykseen

Humanitaarisista syistä maahantulleilla huoltosuhde pyörii vieläkin noin seitsemässä, vaikka esim. monet somalit ovat asuneet maassamme jo kohta 20 vuotta. Jokainen voi sitten laskea kuinka paljon sen yhden työssäkäyvän täytyy maksaa veroja, jotta niiden seitsemän muun tuet ja palvelut saadaan kustannettuna.

Esimerkkinä voin sanoa että kantaväestön huoltosuhde on noin 1,3 ja tälläkin määrällä palveluiden ja tukien kustantaminen tuottaa ongelmia.

[Matseman]

Realisoitavissa oleva omaisuus huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa!

Ja tässä on yksi avain moneen eri asiaan. Miksi esim. kantasuomalainen saattaa saada joissakin tilanteissa vähemmän toimeentulotukea, verrattuna perse auki, tyhjin käsin saapuvaan pakolaiseen?

Toimeentulotukea haettaessa täytyy tehdä myös selvitys varoista:

Selvitys varoista
Tiliotteet kaikilta perheenjäseniltä viimeiseltä kahdelta kuukaudelta kaikista tileistä
Osakkeiden ja sijoitusrahastojen markkina-arvo (pankin tosite)
Kuolinpesän perunkirja, mikäli hakija osakkaana kuolinpesässä
Muut säästöt ja muu varallisuus (esim. vapaa-ajan asunto, auto)

Jos esim. perheen poika on jo töissä, niin et voi saada yhtä paljon toimeentulotukea, kuin pakolaisperhe, joista kaikki ovat kotona työttöminä. Jos sinulla on arvokas auto, niin myös se pienentää toimeentulotuen suuruutta ja saattaa jopa tehdä sen, että sinun on myytävä se, ennen kuin saat tukea.

Jyväskylässä suhtaudutaan näin omaisuuteen:

Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 3 kuukautta. Myös yli 2000 euron hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. (Jos auto ei ole välttämätön esim. työssäkäynti, perhetilanne).

Huom: Realisointi on myös sama kuin myynti.

Yleensäkin, Suomen toimeentulotukijärjestelmä on erittäin ruhtinaallinen. Mutta päästäkseen käsiksi siihen, täytyy käydä ensin aika pohjalla - tai saapua maahan nolla tilanteessa.

[Matseman]

Mutta voin jo etukäteen sanoa, ettei edes ruotsalaistyylisellä tilastokikkailulla tulla pääsemään tuohon tulokseen.

Voitko antaa esimerkin sellaisesta tilastokikkailusta?


Selailin tuossa juuri äsken vähän lehtiä. Huolimatta laman kriiseistä, Tukholman viime vuotinen ylijäämä on 100 miljoonaa kruunua. Göteborgin 200 miljoonaan kruunua ja Malmön 594 miljoonaa kruunua.

Tilastokikkailua?

P.S. Tässä vielä tuosta autosta:

Auton huomioiminen käytettävissä olevana varallisuutena.

Joissakin kunnissa vaaditaan, että toimeentulotukiasiakkaan on myytävä omistamansa auto jos se on tietyn hintainen.

Yleensä raja menee noin 2000 - 3000 eurossa.

Auton arvoa ei kuitenkaan voida heti ottaa huomioon käytettävissä olevina varoina vaan auton myynnille tulee varata kohtuullinen aika (arvio 1-3 kk.)
["Jos sosiaalitoimisto vaatiii sinua myymään autosi niin olen sitä mieltä, että asiaan kannattaa vaatia oikaisua ja jos lautakuntakin vaatii auton myymistä niin asia kannattaa viedä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeudelle tehtävässä valituksessa kannattaa mielestäni vedota mm. siihen, että vain muutamat kunnat vaativat auton myymistä joten toimeentulotuen saajia kohdellaan viranomaisten taholta eriarvoisesti asuinpaikasta riippuen.

Lisäksi esittäisin hallinto-oikeudelle, että asiaan tulisi soveltaa toimeentulotukilain 21§:ää ja 22 §:ää.

Mikäli auton on joutunut myymään ja hallinto-oikeus kumoaa päätöksen kannattaa kunnalta vaatia vahingonkorvauksia.

Missään tapauksessa autoa ei voida vaatia myymään kahteen kertaan, eli jos auton arvo on tulona huomioitu niin sitä ei voidan toiseen kertaan huomioida vaan sen jälkeen kun auton (arvioitu) myyntihinta on käytetty elämiseen saa auton pitää ilman eri selvityksiä."

Joten ymmärrätte varmasti miksi kyseenalaistan sen, että jollekin olisi OSTETTU auto sosiksen toimesta, samaan aikaan, kun joissakin kunnissa vaaditaan, että se muutetaan rahaksi.

[Albert1]

Voitko antaa esimerkin sellaisesta tilastokikkailusta?

Selailin tuossa juuri äsken vähän lehtiä. Huolimatta laman kriiseistä, Tukholman viime vuotinen ylijäämä on 100 miljoonaa kruunua. Göteborgin 200 miljoonaan kruunua ja Malmön 594 miljoonaa kruunua.

Tilastokikkailua?

Edelleenkään mistään kaupunkien ylijäämistä ei voida päätellä mitään maahanmuuton kustannuksista ja hyödyistä.

Tilastokikkailusta voi vaikka ottaa esimerkin tästä sinunkin mainitsemasta artikkelista, jossa maahanmuuton Ruotsiin todettiin olleen kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattavaa.

Pääsyy tähän tulokseen kuitenkin oli se, että viiden vuoden jälkeen maahanmuuttajat ryhdyttiin laskemaan kantaväestöön ja näin ollen maahanmuuton pitkäaikaisista kustannuksista ei saatu vertailukelpoista tietoa.

Toisena ongelmana oli tietystä tämä sama vanha kikka, jossa humanitaarinen maahanmuutto ja oikeasti työperäinen maahanmuutto niputettiin samaksi kokonaisuudeksi.

On tunnettua että oikeasti töihin tuleva koulutettu maahanmuuttaja tosiaan on taloudellisesti tulomaalleen kannattava ja tästä syystä harva ihminen heidän maahantuloaan vastustaakaan.

Mutta tällä maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä humanitaariseen maahanmuuton kanssa, joka aiheuttaa vielä toisessa ja kolmannessakin sukupolvessa enemmän kustannuksia, kuin tuottaa taloudellista hyötyä yhteiskunnalle.

Joten tälläisellä "omenoiden ja paloautojen" yhdistelemisellä saadaan kyllä tulos aikaan, jossa maahanmuutto on kannattavaan, mutta se ei voi olla järkevälle ihmiselle mikään looginen peruste kannattaan humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä.