Topic: Malka silmässä

[Ana Grammi]

Olen kiinnostunut erilaista sanonnoista, sanalaskuista, "paukahroksista" tai miten niitä nyt nimittäisi.  Olen yrittänyt onkia tietooni vaasalaisia sanontoja mutta olen löytänyt vain kaksi:

-Kyllä hymy hyytyy kun  Onkilahti jäätyy.

ja

-Kivi nyrkkiin, nyrkki taskuun ja Präntöölle!

[Pappa Razzi]

Olisiko tämä vaasalainen sanonta?

"On frysis ja kalis kun on kalsarit kanis"

[präntööläinen]

Syksyisin sitä hungailtiin Pikkupotilla. Ja aidalla palitseerattiin. Kuka tietää mistä oli kyse?

[Pappa Razzi]

Syksyisin sitä hungailtiin Pikkupotilla. Ja aidalla palitseerattiin. Kuka tietää mistä oli kyse?

Tiedän, tiedän!

Mutta mitä ovat prekkaaminen ja puttaaminen ja hungaamiseen liittyvä "plomata"?

[präntööläinen]

Saihan niillä vähän rahaa hakittua. Plomattu on monta kertaa eikä äiti tykännyt!

[ummikko]

Plomattu on monta kertaa eikä äiti tykännyt!

Kerroit että on plomattu ja kyllä se pitää paikkansa ja vielä keväisin käytiin Sundin rannas seilaamassa jäälautoilla ja siellä oli tämä Rahkola,
sieltä käytiin "lainaamassa" harjanvarsia että saatiin paremmin lautat liikkeelle.

[Anonymous]

Saarea lopettamaan
Vaasalainen tietää mitä ja koska tehdään kun mennään saareen saarenlopettajaisiin.

Missäs lie kun vene on pränkillä?

[hartsa]

Vaasalainen tietää mitä ja koska tehdään kun mennään saareen saarenlopettajaisiin.

Ainakin meidän piireissä mennään aina mökille eikä mihinkään saareen,  vaikka se mökkii saaressa onkin. Ja niitä piirejä ei vaasalaisemmaksi saisi.

Ojaharju taas vakuuttaa elämäkerrassaan että vaasalainen menee aina kämpälle. Vain joku harva menee huvilalle.

Ja vaikka mökki onkin mökki, elokuun lopussa on taas huvilakaudenpäättäjäiset eikä mitkään lopettajaiset. Jos ei sitten jotain elukoita ole tarkoitus lopettaa sinä viikonloppuna. Ei kai sentään.

Plomata, olisiko määrittely jotain tällaista: astua vahingossa tai tahallaan lätäkköön tai muuten vain veteen siten, että jalkine kastuu.

Lätäköstä tuli mieleeni tämä vaasalainen kurakko, mikä se on? Sitä ei ole muualla Suomessa. Eikä flossakkoa

[Näin On]

Siihen hungaamiseen ja plomaamiseen liittyi vielä yksi käsite eli reekaaminen.

[Besse R. Wisser]

Nämä ovat vaasalaisia sanoja

-hantuuki
-komuutti
-fati
-porstua
-kiffeli
-kaffeli
-piletti
-senkki
-skooli

[hartsa]

Nämä ovat vaasalaisia sanoja

-hantuuki
-komuutti
-fati
-porstua
-kiffeli
-kaffeli
-piletti
-senkki
-skooli

Muuten kuulostaa tutulta, mutta mikä on komuutti? Kaffeli?

Porstua taitaa olla enemmän eteläpohjalaista kuin vaasalaista.

[Niiskutti]

näin olen kuullut sanottavan että: Maailmas on olemas vaan kolme (?)paikkaa(?) Pariisi, Lontoo ja Präntöö.

Sitte meidän koira osaa maata käskystä niinku "präntöön flikat" (= selällään)

en tiedä onko kaffelilla muukin merkitys mutta mulle se on sama ku haarukka...

[T.Tyly]

Palosaaren tytöt

Sanonta "Makaa selällään kuin Palosaaren flikat" tulee alkoholisoituneesta miehestä, jolla oli naaraspuolinen suomen pystykorva.  Mies opetti koiransa makaamaan selällään sanomalla. että "Näytä miten Palosaaren tytöt makaavat."  Koira heittäytyi välittömästi selälleen.

[Timo]

Nämä ovat vaasalaisia sanoja

-hantuuki
-fati
-porstua
-kiffeli
-skooli

Ja ainakin nämä jätetyt ovat myös eteläpohjalaisia sanoja, jotka opin Kurikka/Ylistaro -murteesta jo ennen kuin Vaasaan muutin...

[Vöråstad]

Ei se niin ihmellistä ole, että vaasalainen ja eteläpohjalainen murresanasto on osittain samaa. Eikös Vaasa ole Etelä-Pohjanmaan pääkaupunki? Ainakin täällä on E-P:n kaupungeista eniten suomenkielisiä immeisiä. Ja Vaasan suomenkielinen väestö on peräisin pääosin tuosta Etelä-Pohjanmaan liiton alueelta (tätä ei pidä sekoittaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaan joka ulottuu mereen ast, nyt ja aina)

Muita sanoja:
nappo, ranstakka

[Timo]

Ei se niin ihmellistä ole, että vaasalainen ja eteläpohjalainen murresanasto on osittain samaa.

Niinpä, 'älähdin' vain siihen, että ne olisivat jotenkin erityisesti vaasalaisia sanoja...

Lisää sanoja:
- auto
- talo
 

[Pappa Razzi]

No, mutta Timo.  Kyllä tämä on ihan vakavahenkistä keskustelua:

-huusi tai huussi
-paana tai baana
-espa

[hartsa]

Ei se niin ihmellistä ole, että vaasalainen ja eteläpohjalainen murresanasto on osittain samaa. Eikös Vaasa ole Etelä-Pohjanmaan pääkaupunki? Ainakin täällä on E-P:n kaupungeista eniten suomenkielisiä immeisiä. Ja Vaasan suomenkielinen väestö on peräisin pääosin tuosta Etelä-Pohjanmaan liiton alueelta (tätä ei pidä sekoittaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaan joka ulottuu mereen ast, nyt ja aina)

Kyllä viime vuosina on käynyt niin, että Etelä-Pohjanmaan keskukseksi on noussut Seinäjoki. Kovin kauan ei enää mene kun siitä tulee myös isompi kuin Vaasasta - 10, 20 vuotta? Seinäjoella on aivan toisenlainen vipinä kuin Vaasassa, jossa on toki suurta teollisuutta, mutta pienet yritykset ja pk-yritykset ovat selvästi harvinaisempia kuin Seinäjoella. Myös hallinnolliset keskukset (sekä yritysten että julkishallinnon) ovat jo kauan virranneet siihen suuntaan. Syykin on yksinkertainen: Seinäjoen liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Junalla sieltä pääsee yhdeksäksi Helsinkiin, vaikkei lypsyaikaan heräisikään, ja myös automatka on juuri sen ratkaisevan verran lyhyempi. Tampereelle, joka kasvaa huikeaa vauhtia ja on jo selvästi maan toiseksi suurin keskus, on vain runsaan tunnin matka.

Olen syntyperäinen vaasalainen ja olen aina kokenut olevani etelä-pohjalainen. Kun muutin kaupunkiin takaisin hurviteltuani Etelä-Suomessa viitisentoista vuotta, oli enemmän tai vähemmän järkytys huomata millainen sekasotku uudella maakuntajaolla oli saatu aikaan. Yhtäkkiä vaasalaiset on irrotettu Etelä-Pohjanmaasta johonkin  keinotekoiseen "Pohjanmaan" maakuntaan. Sotkua on kahdella tasolla: Vaasa on irrotettu Etelä-Pohjanmaasta ja maakunnallinen Pohjanmaa on jotakin muuta kuin maantieteellinen ja historiallinen Pohjanmaa. Käsittämätöntä. Tiesinhän toki tästä, vaan eipä se etelässä kauheasti kiinnostanut; liekö niin ettei se kiinnostanut valtakunnan tason poliitikkoja ja virkamiehiäkään, ja siinä syy miksi näin on päässyt käymään. Asia harmittaa: en halua olla mikään pohjanmaalainen, vaan vaasalainen eteläpohjalainen. Hemmetin Seinäjoki ja vielä RKP:kin

Etelä-Pohjanmaahan (maakunnalliseen) Vaasaa ei enää kovin helposti saada. Ruotsinkieliset eivät siihen suostu, eikä yhteisymmärrystä maakunnan keskuksesta ikimaailmassa syntyisi.

//hartsa

[hartsa]

Toinen asia mikä on selvästi paremmin Seinäjoella: kulttuuritapahtumat. Seinäjoella tapahtuu koko ajan ja tapahtumat ovat kunnon pohjalaisia tapahtumia, selvästi useammin luonteelltaan kansanomaisia kuin Vaasassa. Korkeakulttuurin osuus Vaasassa on paljon isompi, syystä tai toisesta. Lisäksi suomenkielinen kansanosa Vaasassa on jotenkin passiivista: ruotsinkielisiä tapahtumia on paljon, suomenkielisiä vähän. Monet ruotsinkielisten henkilöiden organisoimat tapahtumat tahtovat olla sellaisia, ettei niissä suomenkielinen viihdy. Muualla asuneelle Vaasa tuntuu passiiviselta, varsinkin suomenkielilnen kulttuuripiiri.

Olen kehitellyt sellaisen teorian, että syynä voisi olla suomenkielisten vaasalaisten historia. Viiime sotaan asti Vaasa oli pääosin ruotsinkielinen kaupunki. Suomenkielisiä ihmisiä tuli kaupunkiin teollisuuden palvelukseen, duunareiksi. Duunarit eivät ole kaikkein innokkaimpia tapahtumien järjestäjiä. Sosiaalinen rakenne on sittemmin muuttunut, eikä työ/sosiaalinen rakenne enää juurikaan määritä ihmistä, hänen kykyjään tai harrasteitaan, mutta olisiko kumminkin käynyt niin, että tapahtumakulttuuri ei ole vastaavasti kehittynyt, vaan on jäänyt suomenkielisten "duunariaikaan"? Ajatusta tukee se, että muualla Etelä-Pohjanmaalla (en tarkoita maakuntaa, vaan oikeaa, koko Etelä-Pohjanmaata) tapahtumia ja kulttuuritarjontaa (muuta  kuin korkeakulttuuria) on selvästi enemmän.

//hartsa

[Moderaattori]

Minusta hartsan aiheelle pitäisi avata oma ketju, vaikka nimellä Vaasa vs. Seinäjoki.  Haluatko tehdä sen itse?  Parhaiten se onnistuu leikkaa-liimaa menetelmällä, jonka jälkeen poistat tässä kettjussa olevat kaksi seinäjokijuattua.

[Meikä]

Jos nää eioo Vaasalaisia, tai ainaki präntööläisiä, sanoja niin ei sitte mikkään.

-Rooku
-Flyygu/flyygut
-Joppari
-Pluuka
-Hyyskä

[Pappa Razzi]

Mitä ovat rooku ja flyygi?

-Rookusta en ole koskaan kuullutkaan, mutta flyygy on ilmeisesti flygari eli nenä.

Hauska ilmiö täällä on myös talojen nimeäminen.  Vaasassa on kilometritalo, Eden ja Kapernaumi.  Vanhat muistavat Katekismuksen ja Betlehemin.  Onko muita?

[Timo]

Jos nää eioo Vaasalaisia, tai ainaki präntööläisiä, sanoja niin ei sitte mikkään.

-Rooku
-Flyygu/flyygut
-Joppari
-Pluuka
-Hyyskä

Nyt tuli oikeemmalta kuulostavia. 'Kuulostavaa', koska itte en kommentoi vaasalaisuutta (elelin ekat 19 vuottani Kurikas, tosin jo n 21v Vaasassa) vaan onko sanat tuttuja muualta. Näistäkin kyllä joppari oli meilläkin käytössä ja hyyskää on luettukin nuorisokirjoista yms joten lienee koko maan sanoja. Mutta on noi varmasti Vaasaskin olleet käytössä, ei siinä mitään.

[Meikä]

Flyygu tunnetaan myös hankaimena. Eli siis airon hankain präntöön ulkopuolisille.

Kyllähän ny rookun kaikki tietää. Se on nenästä kaivettava kuivunu räkäklimppi...

[präntööläinen]

Klyyvari
Rantsu
Rantsikka
Pränkki
Kartsa

[Pappa Razzi]

Vaasalaisia sanoja

Se rooku on yhtä kateissa? Samoin talojen nimet:  Tässä yksi lisää: "Wiikin Tivoli".

Lisää sanoja:

-Ranstakka

[Meikä]

Pappa Razzin kantsis hommata uudet rillit...

[Pappa Razzi]

Rillit löytyi

Mikä ihmeen rooku.  Sehän on krooku -  se kuiva räkäklöntti - ei siis räkälöntti. No, voi se olla klimppikin mutta ei missään tapauksessa limppi.

[Meikä]

Lisää Vaasalaisia sanoja. Jatketaan kirjaimesta P

-Piikkari
-Putski
-Puttari

Kuka tietää?

[Näin On]

Kuka tietää?

Putskista en ole kuulutkaan mutta puttari lienee henkilö, joka puttaa?

Mutta mitä on kloopia?

[Waasalaanen]

Minusta hartsan aiheelle pitäisi avata oma ketju, vaikka nimellä Vaasa vs. Seinäjoki.  

Voisiko aiheena olla Vaasa vs. muut kaupungit??

[qwer]

Kuka tietää?

Putskista en ole kuulutkaan mutta puttari lienee henkilö, joka puttaa?

Mutta mitä on kloopia?

Eikös putski ole roskis? Vai oliko se peräti katskin, eli kaatopaikan synonyymi? Puttarista tulee mieleen joppari - mutta en ole varma.

Palloa voi kloopia, samoin vaikkapa kaverin nilkkoja - jolloin kaveri tosin voi sähähtää vähemmän ystävällisesti, että "älä ny kloovi!"

Notskin tietävät varmaan kaikki - lienee aika valtakunnallinen sana, samoin kuin luultavasti stendari, eli sytkä. Sitähän käytetään stidien asemasta vaikkapa röntsän - tai sen notskin sytyttämiseen.

[qwer]

Hauska ilmiö täällä on myös talojen nimeäminen.  Vaasassa on kilometritalo, Eden ja Kapernaumi.  Vanhat muistavat Katekismuksen ja Betlehemin.  Onko muita?

Eiköhän taloja nimetä vähän joka kaupungissa, mutta ihan hauska ilmiöhän se tosiaan on.

Ainakaan Kiinanmuuria ja Black Jackia ei taidettu vielä mainita. Sitten olisi tietenkin kymmenittäin jostain talossa toimivasta/ toimineesta yrityksestä nimensä saaneita rakennuksia, jotka kuuluvat periaatteessa sikäli samaan kategoriaan, että nimet ovat kansan antamia, eivätkä virallisia. Näitä on kuitenkin niin valtavasti ja nimet ovat niin ilmeisiä, että et varmaankaan tarkoittanut niitä.

Tuolla aikaisemmin puhuttiin muuten plomaamisesta, joka väännettiin ainakin minun nuoruudessani myös ploisaamiseksi.

Mietin tässä, mutta en saa nyt millään mieleeni, että mitäs termiä siitä talvisin pysäkiltä lähtevän bussin takapuskurissa roikkumisesta taas käytettiinkään? Oliko se peesaamista, vai liittyikö peesaaminen fillarilla tai mopolla käden varassa kaverin hinaamiseen? Nuoruudesta on näköjään todella kauan, kun ei enää perusasioitakaan tahdo muistaa.

[Heimo Hokkanen]

Präntööllä oli Sjöblummin puuplaani pikipruukin metsän tietämillä. Pyörittiin siinä nurkilla aina.  Siksten ja Börje ajelivat koivuhalkoja hevosella ynmpäriinsä. Pääsi vähän ookaamaan. Kerran vanha Sjöblummi sano mulle, että otta nyt poika ja mene vekslaamaan tämä raha tuonne Milkan kauppaan. Mä menin, mutta en muistanut mikä se sana oli, sanoin vain kaupan myyjälle Bäriströmmin Ellenille, että tämä raha pitäis vislata. Mitä sä poika sano, se on vekslata. Jaa niinhän se oli. Niin ne hommat hoitu. Välillä käytiin plomaamassa pikipruukin mettässä olevassa vanhan pikitehtaan altaassa. Seppeliinin saunassa saatiin sitten kunnolla häkää ja oltiin kehnossa kunnossa. Palataan noihin saunareissuihin myöhemmin....

[Ana Grammi]

Ajurinkatu 3

Ajurinkatu kolmosessa, siinä Pelastuarmeijan kirpparia vastapäätä ( ei ole enää) oli matala yksikerroksinen rakennus, jonka päädyssä oli ruotsinkielisen kansakoulun piirrustusluokka.  Oven yläpuolella oli haalistuneet kirjaimet, joista saattoi lukea sanan "Nahkävärjäämö".

Taloua kutsuttiin ainakin poliisien keskuudessa "Hotelli Hiltoniksi".  Nimi tuli siitä, että asukkaat vaihtuivat talossa tiuhaan tahtiin.  Talo oli myös tunnettu siitä, että sinne asutettiin kaikki ne, joita ei voitu asuttaa muualle.

[T.Tyly]

Joko täällä on pluukattu paanaa?

[präntööläinen]

Eikös Onkilahden jäälle pluukattu luistinpaana 50-luvulla.
Vaivaa kun en muista sitä sanaa kun salaa talvella bussin takapuskurissa roikuttiin. Joskus tihkaisi sulaan tai hiekkaan niin komeasti lensi nenälleen - sen verran hiljaista oli liikenne, ettei se nyt niin kovin vaarallista ollut...
Ei kai se nyt hengaamista ollut? Sitähän hengailtiin katsalla. Tuskin. Muistaako joku?

[Pappa Razzi]

En minäkään muista sanaa

Mutta sen muistan että oltiin poikien kanssa Palosaaren linja-auton takapuskurissa kiinni ja rohkeimmat otti pitkän li´un.  Mikä kumman sana se oli.

Kyllä ainakin Präntööllä pluukattiin muutakin kuin panaanaa.  Piruvieköön nyt se sana tuli mieleen. Se oli ookaamista.

[Panu]

Sana jota haette oli todellakin Peesaaminen. Bussin perässä tullut kakarana peesattua monta kertaa ja ojalla käyty rakentamassa patoa ja samalla Plomattu pahemman kerran... Käytiin myös metsässä rakentamassa Koijaa puuhun lankun pätkistä... ja kesäisin aurinkoisina päivinä mentiin naapuriperheen Puttarilla saaristoon eväsretkelle...

Kyllä vaasasta omia sanoja löytyy vaikka millä mitalla...

Peesata = Roikkua bussin perässä
Plomata = Onnistua kastelemaan itsensä ojassa
Koija = Maja
Puttari = Keskimoottorivene

Näin meillä ainakin Sepiksessä ja Jerpyyssä puhuttiin 80-luvulla.

[Niiskutti]

Setäni kertoi seuraavanlaisen tarinan armeija-ajoiltaan:

Oli ollut kiire, ja oli tarkotus "kakspäällä" mennä fillarilla johonkin seuraavaan paikkaan ja setäni oli helsinkiläiselle sanonu että hyppää "jopparille". Tämä stadilainen oli kattonu niinkuin öö aapisen laidalla että mitä tuo oikeen tarkottaa.

Niillehän tuo polkupyörän tavarateline oli ainakin siihen aikaan tarakka.