Vaasalaisia.info - keskustelut

Kouhi teetti kaalliin selvityksen konsulteilla Merenkurkun kiinteästä yhteydestä. Se jäi siihen!?

Quote from: Timo Rintamäki on 02. 04. 2013 13:01
Teuvo Lagerstedt oli huolissaan penkereen vaikutuksesta pohjoispuolelle jäävään osaan Pohjanlahtea. Perämeren vesien vaihtuvuudesta pitää toki huolehtia. Siksi kiinteä yhteys tehtäisiinkin pohjois-eteläsuuntaisia betonirenkaita vaakasuuntaan ja päällekkäin kasaamalla. Sillan läpäisevyydellä estettäisiin myös se, ettei tuulen painama nousuvesi vyöry yli pengertien. Betonirenkaiden pitänee varmaankin olla muutama metri merenpinnan alapuolella, ettei niihin kerry jäätä joka laajentuessaan voisi aiheuttaa betonirenkaisiin halkeamia.

Merivedessä oleva suola rapauttaa betonia.

Kun nyt siten ei oteta tekijäksi samoja jotka saivat hevosurheilukeskuksen parkkipaikkaan uppoamaan 1,6 miljoonaa. Kyllä tulisi sillalle hintaa.

Quote from: Eikka on 02. 04. 2013 16:04

Merivedessä oleva suola rapauttaa betonia.

Jos betoni impregroidaan niin rapautumista ei tapahdu. myös tiesuola rapauttaisi siltoja mikäli niitä ei käsiteltäisi. impregrointi on ihan normaali toimenpide ja lain määräämä mm. kaikille silloille

Bara för att det går att göra...
...så innebär det inte nödvändigtvis att det är en bra idé. Detta visdomsord bör man ta med sig ut i livet och särskilt fundera på när man tex läser om en tänkt bro till Finland. Denna skulle gå mellan Umeå och Vasa, som är den smalaste passagen i Bottenviken.

Jag har hjälpt till lite med planeringen genom att titta på kartan. Som jämförelse är Öresund infällt uppe till höger. Alla de gröna linjerna är broar som skulle behöva byggas.

http://jimmyroq.blogspot.fi/2006/05/bara-fr-att-det-gr-att-gra.html

Tässä muutamia lisälinkkejä aiheaeseen
Kvarkenbron
http://sv.wikipedia.org/wiki/Kvarkenbron

En bro över Kvarken/Sveriges Rigstag
http://www.riksdagen.se/sv/Dokument-Lagar/Forslag/Motioner/En-bro-over-Kvarken_GZ02T257/?text=true

Motion 2012/13:T251
http://www.riksdagen.se/sv/Dokument-Lagar/Forslag/Motioner/En-bro-over-Kvarken_H002T251/?text=true

Regional utveckling genom en fast förbindelse över Kvarken?
http://www.geo.umu.se/digitalAssets/42/42033_kjellbergj.pdf

Hae lisää: bro mellan vasa och umeå, bro över kvarken

Silta Kemin satamasta Maarianhaminaan lisättynä Pohjanlahden ylittävillä poikkisilloilla rantakaupungista rantakaupunkiin olisi innovatiivisesti upeaa.
Vaihtoehtona voisi olla koko Pohjanlahden täyttäminen Suomen ja Ruotsin kaivoksien louhintajätteillä.
Kalojahan kasvatetaan altaissa ja akvaarioissa.
Maailman luontoperintöalueet tietenkin ovat ohimenevä ilmiö. Kuten ihminenkin.
Kehitys kehittyy...?

Minulle motiivi on säilyttää Vaasan olemassaolo. Uskoisin että, jos ylityspaikka on Vaasan kohdalla niin se takaa Vaasan olemassaolon. Uumajalaisillakin voisi olla sama motiivi. Säilyttää Uumajan olemassaolo. Jos kuitenkin mennään isompiin laskelmiin ja hakemaan rahoittajia niin heille ei voi esittää motiiviksi säilyttää Vaasa ja Uumaja. Vaasan ja Uumajan pitää keksiä rautaista faktaa ja laajempia ulottuvuuksia.

Timo on oikeassa. Aina maailman historiassa keskeiset rajanylityspaikat ja kauppapaikat ovat kasvaneet ja kukoistaneet. Yhteistyössä Uumajan kanssa seudusta voisi nousta aikamoinen kokonaisuus.

.

Uumajassa on vieläkin traumoja venäläisten miehityksestä etten usko sieltä tulevan mitään todellista apua mihinkään siltahankkeeseen

.

Jos motiivina on säilyttää Vaasa,niin antaa olla.Liian kalliiksi tulee suomalaiselle veronmaksajalle.Kun ei nykyisiäkään teitä pystytä pitämään kunnossa.

..ei mutta se olisikin eeuu -rojekti eeuu-rojekti ja fyrkat tulis sieltä ainakin pääosin

Minne on unohtunut nerokas keksintö Vaasan matkailun edistämisestä jota esitteli Kauppalehti 30.5.1986. TVH (Tie- ja vesirarakennuhallitus) rakennusosaston johtaja, rakennusneuvos Antti
Talvitie esitteli idean, jonka pitäisi virkistää Vaasan taloutta ja kauppapolitiikkaa. Talvitie esitti vedenalaisen riippusillan rakentamista Vaasan ja Uumajan välille. Osaamista hänen mielestään kyllä löytyy välittömästi Rauma-Repolan öljynporausteknologiaa muuntaen,sanoi Talvitie.

.

Nettiä eli Maailmaa ei ollut olemassa 1986

Siksi ajalta ennen vuotta 1994 on vaikea saada tietoja

EDIT Riippusilta voi olla kuolemaksi

"Pirttikylän siltaturmassa 16. kesäkuuta 1946 riippusillan toinen kannatinvaijeri katkesi kuorma-auton painosta ja auton lavalla olleet runsaat 30 matkustajaa putosivat Närpiönjokeen.

Pirttikylässä, joka on nykyisin Närpiön kaupungin aluetta, tapahtuneessa onnettomuudessa hukkui 7 henkilöä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirttikyl%C3%A4n_siltaturma

.

juuri niin kuin vito kertoilee. Eihän tuo missään nimessä voisi olla Vaasan ja Uumajan juttu, ei edes Suomen ja Ruotsin (tai Norjan ja Venäjän). Kyllä tuo vaatii EU:n muskeleita. Ja nyt kun Suomi alkaa olla yksi harvoista "AAA-kerholaisista", niin kyllä Suomi voisi myös vaatia hieman enemmän fyrkkaa tähän suuntaan.

Euroopan Unioni käyttää päivässä samanverran rahaa kuin kuluisi kiinteän yhteyden rakentamiseen. Että sikäli Suomen ja Ruotsin vaatimus saada kiinteä yhteys tähän olisi oikeutettu.

Kiinteä yhteys olisi loistava juttu. Mutta en usko toteutuvan.

Etelä-Koreassa rakennettiin kiinteä yhteys mantereella sijaitsevasta Busanin kaupungista Geojen saarelle. Geojen saarella on useita satamia ja laivanrakennusteollisuutta. Kiinteä yhteys tehtiin siltojen ja merenpohjaan laskettujen tunnelilohkojen avulla. Pitäisiköhän Vaasan lähettää Busanin kaupunkiin delegaatio aiheesta.










Vaasan Valassaarten ja Ruotsin Holmön saarten välillä on niin paljon matalikkoa ja saaristoa joille on helppo rakentaa teitä ja siltoja, että se lyhentää varsinaiseksi meritaipaleeksi vain 17 kilometriä. 17 kilometrin mittainen tunneli merenpohjaan asennettuna olisi varmaankin ympäristöystävällisin ratkaisu. Tosin 17 kilometriä pitkä tunneli on vähän sellainen ratkaisu, ettei sopine klaustrofobisille. Jos merenpohja on tasaista moreenia niin alustustöihin menisi varmaankin vähemmän rahaa sitten.

Olin juuri maailmanperintöseminaarissa, meillä kun on yksi tällainen uniikki alue. Opin mm. että meillä on tästä maayhteys ruotsiin sellaisen 2000 vuoden päästä.

Vaikka olenkin ehdottomasti kiinteän yhteyden kannalla en voi olla ajattelematta paikallisen osaamisen puutteita suurimittaisen rakentamisen saralla. Esimerkkinä vaasan asuntomessualue. Herra paratkoon, älkää nyt vain suunnitelko edes mielessänne, että paikalliset osaajat saisivat kiinteän yhteyden rakennettua siten, että se olisi kunnossa vielä kymmenen vuoden päästä.

Toivottavasti saadaan maayhteys, olisi piristysruiske alueelle.
Tuo Laurin oppima asia on tullut peruskoulussa moneen otteeseen, ensimmäisinä kertoina jo ala-asteella. Maankohoama on muistini mukaan noin sentin vuodessa. Todellista maankohoamista hidastanee mahdollinen veden pinnan nousu, jota ei vielä omana kouluaikana ollut esillä.

Busan-Geoje kiinteän yhteyden tunneliosuuden merenpohjaan teki megastruktuuriin erikoistunut rakentaja nimeltä Strukton. Kiinteä yhteys avattiin vuonna 2010.

http://www.strukton.com/projects/busan-geoje-fixed-link/

Vaasassa ei varmaankaan tarvitsisi itse kehittää osaamista. Meidän tarvitsee vain löytää yhteyshenkilöt, rahoitus ja alan osaajat.

Merenkurkussa meren syvyys on vain 25 metriä. Meren pohjaan asetetuista lohkoista tehdyn tunnelirakenteen korkeus olisi helposti yli 10 metriä, jolloin suurella syväyksellä varustetut laivat voisivat karahtaa siihen. Pitäisiköhän tunneli kaivaa uraan sillä tavalla, ettei sitä päällystystöiden jälkeen merenpohjassa juuri huomaakaan.

En ole insinööri, mutta olisiko mahdollista tehdä jonkinlainen ponttooni silta, hassua että olen nähnyt unta tästä sillasta ruotsiin, siinä se oli lohkareita mereen tyylillä

.

Suomenuskoisena olen vakuuttunut että sille on hyvät syyt miksei ole suoraa yhteyttä

Ehkä sitä asiaa ei ole syytä yrittää järkyttää tai luonto kostaa

.

�,,lä nyt herkkoo, nämä rikastuttajat pian muuttaisi muille maille, kun olisi oikea yhteys parempaan maahan.

.

Niinno enemmän olen huolissani siitä että alkaisi tulla vieläkin enemmän riikinruotsalaisia pakolaisia

Että Ruotsin ongelmat sysättäisiin tänne meille

.

Ne on sysätty jo.

5,5 miljardia euroa 18 kilometrin mittaisesta Fehmarn-tunnelista Tanskan salmeen on 305,5 miljoonaa euroa kilometriltä. Hankkeeseen sisältyy varmaankin paljon muutakin teiden ja rautateiden rakentamista. Rakentamiseen on arvioitu käytettävän peräti kuusi vuotta. Arvelen, että Fehmarn-tunnelin hinta johtuu rakentamiseen käytetystä pitkästä ajasta. Vuoden rakentamisajalla tunneli olisi varmaankin paljon halvempi.

Kustannusten alentamisessa oleellista olisi, että rakentamisvaihe olisi mahdollisimman nopea. Rakentamisvaiheen pitäisi mieluiten kestää vain vuoden eli tiimin pitää olla rakentanut aiemminkin monia tunneleita. Sellaisen tiimin haalimiseen eri puolilta maailmaa pitäisi käyttää reilusti aikaa. Suunnittelun pitäisi olla erittäin huolellista, että rakentamisen aikana ei todellakaan tule mitään yllätyksiä ja viivästyksiä. Kuta kauemmin rakentamiseen käytetään sen kalliimmaksi hanke tulee. Merenpohjan ja tunnelin perustusten pitää olla ehdottoman periksiantamatonta koska muuten merenpohjaan laskettavien tunnelimoduulien väliset saumat alkavat vuotaa. Jos Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä oleva merenpohja on sellaista joka helpottaa rakennustöitä suuresti olisi kiinteä yhteys varmaankin helpompaa ja etenkin halvempaa rakentaa.

https://maps.google.com/?ll=60.08481,20.03560&z=8&t=h

Linkistä aukeaa Google Mapsiin Ahvenanmaan saaristoa satelliittikuvanäkymässä kuvaava kartta.

Jos Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan tehtäisiin kiinteä yhteys hankkeeseen sisältyisi Ahvenanmaan ja Ruotsin puolella paljon teiden ja rautateiden ja saariston saarten välisten pengerteiden rakentamista. Siltojen Ahvenanmaan saaristossa pitäisi olla yksinkertainen siltarumpu veneille ja kiviä ja soraa päälle. Meriosuutta Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä olisi peräti 60-70 kilometriä koska Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä olevan syvänteen takia pitäisi tehdä mutka pohjoisen kautta. Jos hankkeen hinta laskettaisiin, että rakentamisaika olisi vuosi ja hinta 100 miljoonaa euroa tunnelikilometri ja tunnelikilometrejä olisi 70 niin hankkeen hinta olisi 7 miljardia euroa. Hinta sisältäisi kaiken suunnittelun, maarakennuksen, tiet, rautatiet ja tunnelin ja Suomen ja Ruotsin perimät verot. Kiinteä yhteys pitäisi pystyä kokonaisuudessaan rakentamaan verottomana koska muuten rakentamiskulut nousevat niin korkeiksi, ettei tunnelia varmaankaan pystytä rakentamaan. Verottomuus voitaisiin järjestää vaikka Ruotsin ja Suomen valtion hankkeelle antamina tukina joka vastaisi hankkeesta perittyjä veroja.

Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan kiinteän yhteyden maksuajaksi pitäisi saada 40 vuotta. Tunnelin vaikutuspiirissä Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa asuu 17 miljoonaa ihmistä, josta pitäisi arvioida tunnelin päivittäinen käyttäjämäärä ja sitten kiinteän yhteyden rakentamiskulujen ja päiväkohtaisen ajoneuvojen ja junamatkustajien määrän perusteella laskea tarvittava tunnelin käyttömaksu. Ajoneuvoilta laskutettaisiin ajoneuvokohtaisesti ja junamatkustajilta matkustajakohtaisesti. Kiinteän yhteyden rakentaminen Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan on jo periaatteessa aloitettu rakentamalla Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle kulkeva E18 koko matkalta moottoritieksi.