Related Articles
Ajatellaan, että ulkoavaruudesta tulisi älykkäitä olentoja tutkimaan ihmiskunnan elämää. Ensi silmäyksellä meno voisi näyttää vaikuttavalta; tieto, taito ja teknologia on ihmiskunnassa hämmästyttävän kehittynyttä. Toimintaa on, asioita tapahtuu ja jälkeä syntyy.
Tarkastelun siirryttyä yhteiskuntajärjestelmään, politiikkaan ja toiminnan motiiveihin, syntyisi ihmetyksen aiheita. Kun olennoille selviäisivät ihmiskunnan kielikoodit, heille valkenisi, että on eräs motiivi x, joka on ihmisen koko toiminnan taustalla. Tämä x vaatii ihmistä uhrautumaan, tottelemaan ja ponnistelemaan äärirajoilleen ja niiden yli.
Onnistuessaan tulos näkyy kiihtyvänä vilinänä maalla, vesillä ja ilmassa. Maalla ja merillä poraillaan, kaivetaan, räjäytellään, murskataan ja raivataan. Rakennelmia puretaan, rakennetaan uusia, taas puretaan ja rakennetaan. Tehtailla rattaat pyörivät ja piiput savuavat, tavaraa syntyy ja leviää suurina virtoina ympäri planeettaa. Se menee ihmisten käsien ja kotien kautta ja siirtyy nopeasti suurin läjiin. Osa tavarasta heitetään mereen, osa kaivetaan maahan, osa poltetaan ja osa jatkaa edelleen suurina virtoina ympäri planeettaa ja kasataan taas uusiin, kasvaviin läjiin.
Olentojen ihmettelyn ydin olisi siinä, että niille selviäisi, ettei ihmisen elämä olekaan riippuvainen tuosta x-tekijästä, vaan ihminen tarvitsee elääkseen puhdasta ilmaa hengittääkseen ja puhdasta vettä juodakseen, syödäkseen hän tarvitsee sitä, mitä maa ja vesistöt auringon avulla tuottavat.
Onneensa ihminen tarvitsee muita ihmisiä, välittämistä, rakkautta ja hyvän ympäristön. Hän tarvitsee myös suojan, paikan, jossa asua ja nukkua; siis kodin. Olennot toteaisivat, että nämä asiat olisi helppo saavuttaa yksinkertaisella yhteistyöllä – jos ihminen keskittyisi oleelliseen.
Jos nämä olennot oppisivat suomalaiset kielikoodit, ne toteaisivat, että tätä x-tekijää kutsutaan Suomessa talouskasvuksi, joskus markkinoiksi tai kilpailukyvyksi. Mutta heille ei selviäisi, miksi sitä niin kiihkeästi tavoitellaan, vaikka sillä ei ole yhteyttä elämän ja onnen ylläpitoon, vaan ne näkisivät sen olevan suurin este hyvälle elämälle ja sen jatkuvuudelle. Vasta historian, sosiologian ja psykologian kautta ne löytäisivät x-ilmiön taustat. Ne toteaisivat sen olevan ihmiskunnan suurin erehdys, joka jatkuessaan muuttaa planeetan elinkevottomaksi kaatopaikaksi.
Ihmiselämä täällä Suomessa on aineellisesti runsasta. Täälläkin kaatopaikkoja ruokitaan, puetaan ja kalustetaan yhä enenevässä määrin. Se on talouskasvun varsinainen hedelmä. Ihmisillä ei mene hyvin, koska talouskasvu on kyltymätön ja vaatii yhä enemmän.
Elämä ei tarvitse talouskasvua, mutta talouskasvu tarvitsee yhä suurempia uhrauksia. On vain kaksi tahoa, joista ne revitään: ihmisen selkänahka ja luonto. Molemmat ovat rajalliset ja kestävyyden rajat on jo ylitetty.
On suuri ihmetyksen ja surun aihe todeta, että nyt vaalilupausten aikana kaikki ehdokkaat kilpailevat lupauksillaan ruokkia tätä x-ilmiötä.
Göran Ekström
Vaasa
