Related Articles
Vaasan kaupunkirakenteessa on
piirteitä, joita ei ole muualla
Kuva: Juha Engman
Tämä juttu sisältää lainauksia minun ja Pohjois-Saksassa – Rheinissä – syntyneen arkkitehti Eeku Strahlin välisestä meili-kirjeenvaihdosta. Meilaus jatkuu edelleen.
Sanoit erään keskustelumme yhteydessä, että ”Vaasan kaupunkirakenne mahdollistaa ainutlaatuisen rakentamisen jopa Euroopan mittakaavassa. Mitä tarkoitat?
-Tarkoitin, että olosuhteet ovat Vaasassa aivan uskottoman hyvät. Vaasasta löytyy puitteita (ydintekijöitä), joita ei näin erinomaisessa muodossa ole olemassa muualla.
-Vaasa on vanha, sillä on oma historia ja kulttuuri, omaleimaisuutta suhteessa muihin, yhteenkuuluvuutta, omaa identiteettiä, tunnelmaa ja ”fiilinkiä”. Tämä on aivan erinomainen lähtökohta joka puuttuu täysin moniista kasvottomista kasvukeskuksista muualla Suomessa.
-Vaasan kaupungin kaava on hyvin ruutumainen. Siitä pidettään hyvin negatiivisena, ankeana, kankeana ja historiallisena rasituksena. Olen täysin eri mieltä. Vaasan eri katujen väliset suuret korkeuserot antavat aivan uskottoman hyvät kehittelyn mahdollisuudet. Tämä seikka ei ole muualla niin erinomainen kun juuri Vaasassa. Pidän sitä aivan käsittömän oivallisena mahdollisuutena.
Sanoit myös, että tulevaisuudessa liike-elämä ja liikevirrat siirtyvät yhä enemmän maan alle ja että pankit ja vakuutuslaitokset valtaavat katutason liikepaikat. Sanoit myös että eläkeläiset siirtyvät asumaa yläkerroksiin. Voitko hieman täsmentää
-Tarkoitin lähinnä, että määrätyt ongelmat, kuten esim. kasvavat autoiluun liittyvät ongelmat, on tiedostettu jo kymmeniä vuosia sitten Vaasassa mutta tuskin mitään on tehty ongelman ratkaisemiseksi.
-Vasta kun ennustettu kaaos oli kouriintuntuva, tehtiin pikaratkaisu. Kaivettiin iso monttu, laitettiin autot sinne pois alta ja vuosisadan innovatiivinen oivallus oli toteutunut.
-Tämä pika-apu on älyttömän kallis, helpottaa ongelmaa lyhytaikaisesti, mutta ei silti ratkaise sitä tulevaisuutta silmällä pitäen. Toisekseen ratkaisu ei istu alkuunkaan nykypäiväiseen tehokkuusajatteluun.
Maanalainen rakentaminen
-Maanalanen rakentaminen on todella hyvin vaativaa. Se vaatii suunnittelijoilta aivan toisenlaista paneutumista kun tähän saakka, eivätka he ole siihen edes koulutettuja. On täysin mahdollista luoda olosuhteet niin ettei kysymystä ”ollaanko nyt maan päällä, maan alla tai toisessa kerroksessa” ei edes synny. Luonnon valo, kasvillisuus ja muut tekijät liittyvät siihen.
-Mallia ei voida kuitenkaan hakea muualta, koska olosuhteet eivät ole muualla siihen niin otolliset kun juuri Vaasassa.
Keskustelu jatkuu foorumissa
Huomaa että tämä keskustelu jatkuus
Kuka haluaa asua ansarissa?
Sanoit että vanhusväestä muuttaa kaupungeeissä yökerrosten palveluasuntoihin. Uskotko todella että ikääntynyt väestö haluaa asua tällaisissa ansareissa, kasvihuoneissa tai keinomaailmassa?
-Uskon täysin, tai toisaalta en tarvitse uskoakaan. Sehän on jo täysin arkkipäivaä muualla maailmassa. Mutta asia kaipaa täsmennystä.
-Yhteiskunnan kehityksen alkuvoimina on oikeastaan kaksi tekijää. Ihmisen suuri tarve turvallisuuteen ja ehdoton pyrkimys päästä eteenpäin, eli haave paremmasta tulevaisuudesta.
-Nämä kaksi voimaa taistelevat myös jokaisen ihmisen sisällä. Ikä vaikuttaa siihen, mikä näistä kahdesta saa yliotteen. Vanhemmalle väestöllä turvallisuus on tärkeämpi. Turvallisuus tarkoittaa fyysistä turvallisuutta, turvallista liikkumista ilman vaaratekijöitä. Turvallisuus tarkoittaa myös ennen kaikkea sosiaalista turvallisuutta, mahdollisuutta saada apua jos on tarvetta. Eli oikeutta ja varmuutta, että nämä avut ja palvelut ovat myös saatavissa. Turvallisuus tarkoittaa myös sosiologista turvallisuutta, ettei ketää jätetä yksinäisyyteen virumaan.
-Tämä iso väestömäärä ei ole saanut ääntään kuuluviin eikä ole luotu mitään mitä tyydyttäisi tämän kasvavan yhteiskunnan osan tarpeita. Kehitys on ollut oikeastaan päinvastainen. Tämä on aika sietämätön tilanne.
-Kysymys haluavatko ikäihmiset sitten asua ”keinomaailmassa” tai mahdollisimman luonnollisessa ympäristössä, on Suomessa turha. Meillä on puoli vuotta talvi, jonka aikana liikkuminen ja arkipäivän asioiden hoitaminen on hankalaa. On mielestäni täysin turha edes puhua keinomaailmasta, ihmisen asunto on keinomaailma kauneimmillaan ja koko kaupunki on keinomaailma.
Keskustelu jatkuu. Tulen jatkossakin editoimaan keskeisiä osia nettikirjeenvaihdostani Eeku Strahl`in kanssa
Tapio Parkkari
Eeku Strahl on syntynyt 26.10.49 ja kasvanut Rheinessä Pohjois-Saksassa. Hän valmistui 1976 ”Lemgo” ssa arkkitehdiksi ja opiskelin myös sisustusarkkitehtuuria.
Valmistumisen jälkeen Strahl työskenteli arkkitehtina Rheinen kaupungissa , jonka aikana saneerattiin koko vanhan kaupungin ydinkeskusta.
V. 1980 Eeku muutti Suomeen. Hänellä on ollut oma toimisto siitä lähtein, Eeku Strahl on naimisissa Vaasassa syntyneen Kaija, os. Pellisen kanssa. Perheessä 4 aikuista lasta.
