Related Articles
Erilaisten vuokrattavien viljelypalstojen kysyntä ovat kasvanut viime vuosina, ja yhä useammat kaupunkilaiset toivovat mahdollisuutta kasvattaa omaa, lähituotettua ruokaa. Samalla tällaiset viheralueet tarjoavat luonnonläheisyyttä ja loistavan paikan paeta arkea ja rentoutua. Vastauksena Ristinummen asukkaiden toiveeseen omasta viljelyalueesta on tänä kesänä käynnistetty hanke, jossa alueen asukkaille tarjotaan Kultanummen pihalla pieniä viljelylaatikoita. Yhteensä 19 laatikkoa on otettu käyttöön osana kestävää kaupunkiasumista koskevaa projektia. Laatikoissa kasvatetaan yksivuotisia kasveja, ja ensikertalaisille tarjotaan opastusta viljelyyn. Koska laatikot ovat melko pieniä, ne vaativat myös vähemmän hoitoa ja kastelua, mikä sopii erinomaisesti kiireiselle kaupunkilaiselle.
Viljelypalstojen kysyntä kasvaa
Vaasa on suosittu kesäkaupunki, joka tunnetaan merenrannastaan, viheralueistaan ja puistoistaan. Kaupunki pyrkii olemaan täysin ilmastoneutraali 2020-luvulla, ja se tunnetaan myös Pohjoismaiden energiapääkaupunkina. Lisäksi aluetta kehitetään jatkuvasti sekä asukkaiden että matkailijoiden kannalta. Kaupunki tarjoaa monia hauskoja aktiviteetteja ja tapahtumia kaikenikäisille. Viljelyn ja viheralueiden ohella meren läheisyys tarjoaa erinomaiset uinti-, retkeily- ja kalastusmahdollisuudet. Sadepäiviä varten löytyy myös runsaasti sisätapahtumia, kuten keilailua, kiipeilyä ja jännittäviä escape room -pelejä. Ne, jotka mieluummin pelaavat netissä, voivat kokeilla nettikasinopelejä. Ilmaiskierrokset ilman talletusta antavat sinulle mahdollisuuden pelata jopa täysin ilmaiseksi.
Vaasan kaupungilla on neljä viljelypalstaa, joita vuokrataan sesonkiluonteisesti, aina vuodeksi kerrallaan. Ne sijaitsevat Korkeamäellä, Kotirannalla, Vanhassa Vaasassa ja Suvilahdessa. Näistä kolme ensimmäistä perustettiin jo 70- ja 80-luvuilla. Viljelypalstoilla vaasalaiset voivat viljellä yksivuotisia hyöty- ja koristekasveja. Oman palstan saaminen vie yleensä kuitenkin aikaa, sillä useimmat palstat ovat jo varattuja. Palstan nykyisellä vuokraajalla on nimittäin etuoikeus vuokraamisen myös seuraavalle vuodelle, ja tämän takia viljelijöiden vaihtuvuus vuosittain on varsin pieni. Odotusajat ovat pitkiä, sillä yhä useammat kaupunkilaiset odottavat saavansa upottaa sormet multaan ja kasvattaa omaa ruokaansa. Alueen asukkaiden omien toiveiden ja viljelyalueiden suuren kysynnän perusteella käynnistettiin kokeilu aivan uudenlaisen viljelykonseptin toteuttamiseksi. Tätä toimintaa voidaan toivon mukaan laajentaa ja kehittää tulevaisuudessa useammille alueille.
Kaupunkipuutarha on osa Asukasenerginen Vaasa –hanketta
Asukasenerginen Vaasa on ympäristöministeriön rahoittama projekti. Sen tavoitteena on edistää kestävää kaupunkikehitystä ja vihreää siirtymää Suomen kaupungeissa ja kunnissa. Kaupunkilaisia kannustetaan ideoimaan itse erilaisten toimintojen kokeiluja, jotka voidaan toteuttaa Vaasassa ja mahdollisesti myös muilla alueilla, jos ne osoittautuvat toimiviksi.
Tärkeä osa hanketta on myös vahvistaa alueen sosiaalista yhteisöllisyyttä ja tarjota tilaa niille asukkaille, joiden voi olla vaikea saada äänensä kuuluviin muissa tapauksissa esimerkiksi kielivaikeuksien vuoksi. Esimerkiksi tässä kokeilussa keskitytään myös maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen kutsumalla kotouttamispalvelun asiakkaita osaksi viljelijäryhmää. Osallistuminen projektiin ei edellytä aiempaa osaamista, vaan uudet viljelijät voivat käydä viljelykursseilla ja muissa yhteisissä tapahtumissa. Näin myös vasta-alkajat voivat kokeilla vihannesten, yrttien ja koristekasvien viljelyä. Viljelijät osallistuivat keväällä pariin koulutuspäivään, ja sen jälkeen he hoitavat kesän aikana satonsa itsenäisesti. Elokuussa järjestetään yhteinen sadonkorjuujuhla.
Osallistujat saavat myös opastusta siitä, miten kierrätyksen avulla voidaan edistää kestävää kiertotaloutta. Kunnan jätehuoltoyhtiö Stormossen toimittaa Vaasan kotitalouksien kompostista ja alueen ruokakauppojen biojätteestä tuotettua multaa viljelyyn. Vaasalaisten biojäte voidaan näin uudelleen käyttää paikallisesti tuotetun mullan muodossa, ja kaupunkipuutarhan tuottama sato päätyy lopulta takaisin ruokapöytään.
