Strømpriser | Forbrukslån på Minuttet | Boligsalgsrapport | Hiiri | Vardia Forsikring Test | Husalarm | Kredittkort Best i Test | Beste Boliglån
Home / Henkilökuva / Vaasalainen henkilökuva: Ossian Ansas

Vaasalainen henkilökuva: Ossian Ansas

Ossian Ansas

Frans Ossian (Ossi) Ansas (sukunimi aik. Husberg; Vaasa 26.4 1856 – 11. 2.1916 Helsinki oli suomalainen päätoimittaja, lehdenkustantaja ja valtiopäivämies.

Vasan Ikkuna 25.03.1988

Lehtimies vailla vertaa… Ansaankatu Vaasassa on muistona Ossi Ansaksesta

Ansaankadun seutu on sitä nuorempaa Vaasaa, mutta nimen historia juontaa kauempaa. Vaasassa syntyi hattumaakari Husbergille poika v. 1856 ja sai prelaatilta nimen Ossian. Pikkuporvari-isä pani pojan opintielle ja hän pääsi ylioppilaaksi ruotsalaisesta lyseosta.

Syystä tai toisesta hänestä tuli jo kouluaikana vihainen fennomaani (suomalaismielinen) ruotsinkielisestä kodista ja koulusta huolimatta. Sittemmin hänestä kehittyi vapaamielinen saman suunnan lehtimies ja julkaisija. Hän kuoli v. 1916 kakluuniuunin häkään köyhänä ja yksinäisenä.

Vaasassa on syntynyt, ilmestynyt ja kuollut monia lehtiä. Ossian Husberg kirjoitti moniin lehtiin ja hänellä oli myös oma lehti Pohjalainen runsaan vuoden ajan. Sen sensuuri ja rahapula tappoivat.

Ansas oli varsin jyrkkä mielipiteissään ja liiankin ”oikealla”. Nyt on otettava huomioon, että tämä Pohjalainen ja nykyinen Vaasa-lehdestä tullut Pohjalainen ovat aivan eri lehtiä ilman yhteistä historiaa.

Tämä hyvä nimi Pohjalainen olisi otettu käyttöön jo parikymmentä vuotta sitten, mutta se oli vielä silloin rekisterissä varattuna.

Ansas olikin katkera, kun ei saanut nimimiehiltä rahallista tukea vapaamieliselle lehdelleen eikä apua taistellessaan sen ajan sensuuria vastaan.

Hän oli ensimmäinen, joka puhui suomea kaupunginvaltuustossa v. 1903, tietää päätoimittaja Birger Thölix. Samana vuonna hän myös ehdotti kaupungille sen entistä nimeä Vaasaa – elettiinhän Nikolainkaupungin aikaa. Se oli rohkea veto siinä vaiheessa.

Ossi Ansas

Niin, se Ansaankatu. Husberg suomalaisuusinnossaan otti jo nuorena itselleen nimen Ansas ja etunimi muuttui Ossiksi. Hän oli siitä harvinainen aikalainen, että puhui ja kirjoitti yhtä hyvin molempia kieliä. Hän oli puhujana loistava, kirjoittajana harvinainen luova kyky.

Nimenmuutosehdotus sai rajun vastaanoton sekä virkamiespiireissä että tsaarin byroota myöten. Ansas herätti suurta huomiota vannomalla Nikolai II:lle valan Vaasan kirkossa frakki päällä ja selitti, että hän on vahvan vallan puolella, mutta sen pitää olla oikeudenmukainen. Hän oli herkkä ja kiivas mies, eikä aina teksti ollut viimeisen päälle räätälin ompelemaa, mutta siinä tekstissä tiuku helisi ja kansa luki.

Vaskiluodon rata

Historian pölyisiltä ja ryppyisiltä lehdiltä löytyy sanomalehti Vasa Tidning. Siellä Ansas teki neljän vuoden työrupeaman ja sanoi myöhemmin, että jos hän ei ole muuta saanut aikaan, niin ainakin rautatien Vaasasta Vaskiluotoon. Hän ajoi kiivaasti tätä asiaa palstoillaan ja yleensä hänellä oli vankka usko painetun sanan voimaan.

Kun Pohjalainen, se hänen oma lehtensä, lopetettiin sensuurin käskykirjeellä, niin hän antoi ottaa kuvan kotinsa rappusilla 4-vuotias poika vierellään ja huusi kolme kertaa hurraa isänmaalle! Sellainen mies oli Ossi Ansas. Kun poliisi oli lehden latomon ovella vahtimassa, ettei Ansas tule tekemään lehteä, niin hän näki parhaaksi vannoa, ettei koskaan sotke sormiaan painomusteeseen. Kiivas mies sanoissa ja teoissa.

Kyltti säilyi

Ansas kuitenkin pysyi alalla, olihan täällä lehtiä. Ilkan perusti Santeri alkio Vaasaan v.1906. Siitä piti tulla ns. nuorsuomalaisten lehti, mutta mm. Ansas pani vastaan ja siitä tulikin sitten maalaisliiton äänitorvi. Ansaksen Pohjalainen nujerrettiin viimeisen kerran v. 1915 ja seuraavana vuonna hän kuoli. Painotalo oli kauppapuistikolla ja hänen vaimonsa Elli, leskeksi jäätyään, perusti taloon emäntäkoulun.

Elli antoi kyltin ”Pohjalainen” roikkua seinällä vuosikaudet muistona miehestään, joka oli aikansa kansainvälisen näkökulman omaava lehtimies.

Ossilla oli suhteita pitkin Eurooppaa ja Pohjoismaita, mutta hän pysyi tiukasti vaasalaisella maaperällä eikä koskaan unohtanut, että Suomi on suomalainen. Kyltti vietiin, mutta Ansaankatu Vaasassa on vielä Ossi Ansaksen muistoksi.

Peku Haapalinna

Ansas kävi kirjeenvaihtoa aikakautaensa johtavien suomalaisten kulttuuruihenkilöiden, mm. Minnan Canthin, kanssa

Suku (Wikipedia)

Ansaksen vanhemmat olivat hatuntekijämestari Anders Gustaf Husberg ja Emilia Lovisa Ahlström. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan Lyseosta 1877 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Ansas oli Vasa Tidningin päätoimittaja 1884–1887. Hän ajoi lehden palstoilla kiivaasti rautatien rakentamista Vaasasta Vaskiluodon satamaan mikä sitten toteutuikin 1893.

Ansas perusti Vaasaan nuorsuomalaisen äänenkannattajaksi Pohjalainaen-nimisen lehden ja hän toimi sen päätoimittajana 1890–1901 lehden lakkauttamiseen saakka. Pohjalainen oli vuodesta 1894 ainoa Etelä-Pohjanmaalla ilmestynyt suomenkielinen lehti, mutta lehti joutui vuosisadan vaihteessa vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Se lakkautettiin määräajaksi 1899 ja pysyvästi vuonna 1901.

Varsinkin tässä lehdessä Ansas toimi pelottomana perustuslaillisuuden puolustajana. Tällä Ansaksen Pohjalainen-lehdellä ei ole mitään tekemistä Pohjanmaalla tällä hetkellä ilmestyvän Pohjalainaen -nimisen maakuntalehden kanssa.

Ansas oli sitten Vaasassa ilmestyneen Pohjan Pojan julkaisijana ja päätoimittajana 1905–1909 ja hän perusti 1910 uudelleen Pohjalainaen -lehden. Lehti oli nyt poliittisesti sitoutumaton ja ilmestyi kuusi kertaa viikossa. Ansas toimi itse lehden päätoimittajana. Pohjalaista painanut Ansaksen omistama kirjapaino teki konkurssin 1915 ja lehti lakkasi samalla ilmestymästä.

Ansas oli mukana säätyvaltiopäivillä 1904-1906 porvarissäädyn edustajana.

Ossian Ansas oli naimisissa vu naisopiston odesta 1894 Vaasan käytännöllisen naisopiston perustajan ja johtajan Elin Emmy Augusta (Elli) Åkerbergin kanssa.

Wkipedia

Vaasan Ansaankatu on nimetty Ossian Ansaksen mukaan.

Tuotantoa:

Muistolehtiä Vaasasta 1 : Suomen kansallismuseon perustaja Herman Frithiof Antell : muotokuva ja muistelmia. Pohjalaisen kirjapaino, Vaasa 1894

Muistolehtiä Vaasasta 2 : Vaskiluodon radan rakentaja

Vanhemmat:

Anders Gustav Husberg, Emilia Lovisa Ahlstrom

Sisarukset:

Gustav Alfred Husberg, Carl Johan Husberg, Edvard Julius Husberg, Fredrik Oscar Husberg, Fredrik Oscar Husberg, Evelina Mathilda Husberg 7

Gummerus : muotokuva ja muistelmia. Pohjalaisen kirjapaino, Vaasa 1894

Lähe: Vasapeadia ja Wikipeadia

Kokosi: Tapio Parkkari

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Vaasalainen henkilökuva: Mauno-Olavi Sundberg

Toimittaja-muusikko Mauno Olavi Sundberg kuoli Vaasan keskussairaalassa 23. 05. 2014. Kaikki tunsivat hänet vain ”Manuna. …

Vastaa