Strømkalkulator | Forbrukslån | Sähkön Hintavertailu | Vannsjekk | Veteranbilforsikring | Alarm | Alarmer | Boliglån Rente
Home / Tapahtumat / Ensimmäiset opiskelijat Vaasan yliopistosta valmistuvat kielikylpyopettajiksi

Ensimmäiset opiskelijat Vaasan yliopistosta valmistuvat kielikylpyopettajiksi

Kielikylvyn uudet lähettiläät

ensimmäiset opiskelijat valmistuvat kielikylpyopettajiksi

Ensimmäiset opiskelijat valmistuvat kesän ja syksyn aikana Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin yhteisestä kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmasta. Ohjelmassa opiskelijat suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon pääaineenaan ruotsin kieli. Koulutus suuntautuu ruotsin kielen kielikylpyyn suomenkielisissä kouluissa.

Päivi VierolaKitty Koivula, Netta Savinen, Cia Ribacka, Jenni-Mari Myllyniemi sekä Johanna Latvala ovat tehneet tänä keväänä viimeiset opetusharjoittelunsa. Gradukin on monella joko valmistunut tai valmistumassa. Opintoja on vauhdittanut se, että heillä on suoritettuna aiempi kandidaatin tutkinto esimerkiksi ruotsin kielessä tai vaikkapa lastentarhanopettajan tutkinto.

Nämä ovat olleet intensiiviset pari vuotta. Olemme halunneet tehdä opinnot nopeassa tahdissa. Se on vaatinut paljon mutta ollut antoisaa, sanoo Jenni-Mari Myllyniemi.

Kielikylpykoulutus avaa ovet moneen ammattiin. Se antaa valmiudet toimia kielikylpyopettajana peruskoulussa, kelpoisuuden toimia luokanopettajana peruskoulussa ja kelpoisuuden toimia ruotsin kielen opettajana suomenkielisessä peruskoulussa ja lukiossa. Luokanopettajan ja ruotsin kielen opettajan kaksoiskelpoisuus on arvokas valttikortti syksystä 2016 lähtien, kun uusi tuntijako tuo ruotsin kielen opetuksen kaikille yleisopetuksen oppilaille jo kuudennella luokalla.

Monista mahdollisuuksista huolimatta päällimmäinen tavoite kaikilla kuudella on kuitenkin selvä.

Mieluiten olisin kielikylpyopettaja kielikylpykoulussa, sanoo Kitty Koivula.

Kielikylvyssä opitaan uudella kielellä

Koulutusohjelmaa johtavan Vaasan yliopiston professori Siv Björklundin mukaan ruotsin kielen kielikylvyssä uusi kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa tilanteissa. Opetus annetaan aluksi suuremmaksi osaksi muulla kuin oppilaiden ensikielellä, toisin sanoen oppilaille opetetaan esimerkiksi matematiikkaa ja biologiaa kielikylpykielellä.

Kielikylvyssä kieli ei ole vain se mitä opitaan, vaan se millä opitaan, sanoo Netta Savinen.

Mitä nuorempana kielen oppii, sen paremmin siihen asennoituu ja lisäksi saa kulttuurin mukaan kieleen, jatkaa Päivi Vierola.

Hyvää palautetta kahden kampuksen opinnoille

Opiskelijat kehuvat koulutuksen järjestämistä kahdella lähekkäin toisiaan olevalla kampuksella. Vaasan yliopistossa he ovat opiskelleet esimerkiksi ruotsin kielen opinnot, monikielisyysopinnot ja yleisopinnot.  Åbo Akademin Vaasan yksikössä puolestaan on tehty opettajan pedagogiset opinnot sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.

Uutta koulutuksessa on se, että luokanopettajaopinnot ja pedagogiset opinnot ovat ruotsin kielellä, sanoo Päivi Viertola.

Opiskelu Åbo Akademilla on meillekin kielikylpyä, jatkaa Jenni-Mari Myllyniemi.

Opiskelijat ovat suorittaneet neljä opetusharjoittelua kouluissa. Ensimmäinen harjoittelu tehtiin muun muassa Turussa, Pietarsaaressa ja Sipoossa, ja muut harjoittelut suoritettiin Vaasassa.

Esimerkiksi Vaasan keskuskoulussa ja Länsimetsän koulussa, luettelee Cia Ribacka.

Kitty Koivulan mukaan harjoittelut ovat olleet kivoja. On saatu suunnitella ja pitää 30 tuntia opetusta ja koettu käytännössä se, millaista on opettaa yksin kokonaista luokkaa.

Puolet on jo työllistynyt

Miten kielikylpyopettajan työ sitten eroaa normaalin luokanopettajan työstä?

Esimerkiksi matematiikkaa opettaessa pitää miettiä myös kielelliset tavoitteet ja seurata niiden oppimista, sanoo Netta Savinen.

Opettajan täytyy kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Hän voi olla ainut kielellinen esikuva. Kielen pitää olla rikasta ja monipuolista, sanoo Johanna Latvala.

Opiskelijat muistuttavat myös siitä, että kielikylpyopettajan työssä täytyy olla valmiutta jatkuvasti kehittää itseään. Lisäksi kielikylpyopettaja tekee paljon omia opetusmateriaaleja.

Kielikylpyopettajiksi valmistuvista jo puolet on saanut töitä, kaksi Vaasasta ja yksi Helsingistä.

Olen saanut vuodeksi työn Vaasan keskuskoulusta. Kokemukseni esikoulun opettajana varmaankin auttoi, sillä syksyllä opetukseeni on tulossa 23 ekaluokkalaista, sanoo Päivi Vierola.

Koska kielikylvyn opettajapula on suurin Etelä-Suomessa, suurin osa valmistuvista kielikylpyopettajista sijoittuu todennäköisesti tulevaisuudessa sinne.

Kuvateksti: Ruotsin kielikylvyn professori, ohjelman johtaja Siv Björklund Vaasan yliopistosta sekä Päivi Vierola, Kitty Koivula, Netta Savinen, Cia Ribacka, Jenni-Mari Myllyniemi ja Johanna Latvala suosittelevat kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kielestä ja opettamisesta.

 Tiina Ramsila

Asiantuntija, viestintä / Communications Specialist

Vaasan yliopisto / University of Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Luonto ja alitajunta innoittajina

Vaasan taidehallin kesänäyttelynä Panu Ruotsalon Heräämisen värit ja muodot Kuvataiteilija Panu Ruotsalon yksityisnäyttely Heräämisen värit …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *