Wasastjärnojen opiskelukämppä

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jussi Kangas

Maaherrantalo – Wasastjernojen opiskelijakämppä

Maaherrantalon käytöstä asumistarkoituksiin taitetaan parhaillaan peistä – puolesta ja vastaan. Omituisin perustelu asumiskäyttöä vastaan oli hiljattain sanomalehdessä. Siinä asumista vastustettiin talon historialla ja arkkitehtuurilla. Kirjoittaja kylläkin oli näitä Vaasan vihreitä jotka vastustavat kaikkea ja kaikkialla. Maaherran talo on tehty asumistarkoitukseen, ja sopii sellaisena myös kaupunginjohtajan asunnoksi – jos hän haluaa siihen muuttaa. Talon historiallinen käyttö ilmenee seinän muistolaatasta.

Maaherrantalo tehtiin alun perin asumistarkoitukseen: ruutitehtailija Gustaf August Wasastjernan tyttärille opiskelijakämpäksi. Rakennuttaja, Falanderin kauppiassukua Vaasasta, asui Ilmajokelaisessa Seinäjoen kappelissa. Kun tytärten piti päästä opillisesta sivistyksestä osalliseksi, oli tultava sitä varten kaupunkiin. Aikanaan talosta tuli kuvernöörin virkatalo, sittemmin maaherran residenssi läänin lopettamiseen saakka. Toimipa talossa Vaasan Teknillinen Reaalikoulukin vv. 1897-1938. Vapaussodan alkamispäivästä saakka siinä oli Suomen valkoisen armeijan päämaja ja myöhemmin myös Vaasan senaatti. Kenraali C. G. Mannerheim muutti esikuntansa Juho Myntin talosta (nykyinen Tikanojan taidekoti) palattuaan Ylihärmästä Vaasaan.

Lääninarkkitehti C. A. Setterbergin suunnittelema talo rakennettiin vuosina 1863-65 Skarpansin (Bomarsundin) venäläisen linnoituksen raunioista pöllityistä tiilistä. Ranskalaiset ja englantilaiset räjäyttivät kyseisen linnoituksen hajalle poistuessaan Suomen rannikolta 2.9.1854. Rikkinäisistä tiilistä rakennettu talo piti rapata vastoin arkkitehdin suunnitelmia. Vuonna 1890 talon ulkonäkö muuttui käyttötarkoituksen myötä. Kuvernöörin virka-asuntoon piti tehdä erillinen porrashuone. Ensimmäinen talossa asunut kuvernööri lienee August Alexander Järnefelt Elisabeth- rouvansa kanssa.

Maaherrantalon rakennuttaja G. A. Wasastjerna oli Abraham Falander-Wasastjernan pojanpoika, tosin avioliiton ulkopuolella tehtynä. Gustaf August ja hänen isänsä Gustaf Adolf olivat ruutitehtailijoita em. Seinäjoen kappelissa, mutta isänsä Abraham aloitti liiketoimintansa Vaasassa. Ne päättyivät häpeällisesti vuonna 1808, kun hänet karkotettiin maasta poliittisten vehkeilyjen takia. Kun Ruotsi hävisi vetelästi käymässään sodassa Suomen, houkutteli Abraham Falander yhdessä vaasalaisen kellosepän Löfgrenin kanssa ruotsalaiset yrittämään Vaasan vapauttamista. Juhannuksen aikoihin Vaasassa käydyt taistelut päättyivät vaasalaisten kannalta onnettomasti. Ruotsalaiset ja heihin yhtyneet Vaasan pohjoispuoliset asukkaat lyötiin verisesti ja kaupunkilaisiin kohdistettiin raaka väkivalta ja ryöstöt usean päivän ajan.

Falander karkotettiin maasta ja aateloitiin, mutta aateloija Gustaf IV Adolf menetti kruununsa ja murhattiin. Abraham Falander-Wasastjerna muutti Seinäjoelle, mutta kummittelee kuulemma nykyisin Vanhan Vaasan museossa. Jonkinlaisen väärinymmärryksen huumassa Vanhaan Vaasaan pystytettiin vuonna 1935 muistomerkki tuolle onnettomalle maihinnousulle. Sitä on erheellisesti pidetty Suomen sodan 1808-09 muistomerkkinä.

Että sellainen tarina tällä kertaa.