Vaasanseudun luontokohteet

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaasan seudun luontokohteet Suomen Luonnonsuojeluliitto Vaasan Ympäristöseura Alkupaeräiselle sivulle: http://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/vaasanluonto/luonto

Luonto ja retkeily Kirkkopuisto > Vaasan kirkon ympärillä. Puiston vanhoista puista tavallisimpia lajeja ovat puistolehmus, metsävaahtera, ja euroopanlehtikuusi. Mutta myös saarni, tammi, poppeli ja jalava viihtyvät hyvin ja ovat kasvaneet mittaviksi. Puut ovat satavuotiaita. Puistossa on myös hevoskastanjoita.

Alkulan puulajipuisto > Vanhan Vaasankatu 20, Variskan yläaste. Polulla (1 km) on 17 infotaulua. Istutettuja koti- ja ulkomaisia puita ja pensaita. Opasvihko Vaasan kaupungin ympäristökeskuksesta. p.(06) 325 1111.

Risö ja Ryövärinkari > Vanhan Vaasan satamasta Hevossaarentietä. Risöfladan on Eteläisen Kaupunginselän (Sundominlahden) perukalla Tuovilanjoen suistossa. Lintutornille 350 metrin polku, osittain pitkospuita pitkin ruovikon läpi. Metsä suurelta osin luonnontilassa. linnustonsuojelualue. Nimitys Rövarskäret saattaa olla peräisin Vitaaliveljeksiltä, jotka valtasivat Krytzeborgin linnan. Sidländet > Karperön itärannalta koilliseen. Useasta osasta koostuva, melko laaja metsä-suokokonaisuus. Alueella vuorottelevat tuoreen kankaan metsät sekä erilaiset nuoret suot, usein rehevät korvet. Suot sijaitsevat 10-25 metrin korkeudella meren pinnasta. Runsaasti kivilohkareita. Metsät ovat varttuneita ja ikääntyviä luonnonmetsiä. Kuusivaltaisissa metsissä on haapaa ja koivua seassa. Puusto on luonnontilaista, maapuita runsaasti. Merkittävä piirre on korpien luonnontilaisuus sekä kangasmaiden ja korpialueiden vuorottelu ja vaihettumat. Osa soista on luhtaisia saranevoja, mutta vallitsevia suotyyp­pejä ruohokorvet, nevakorvet ja -rämeet. Juoteissa on edus­tavia tervaleppäluhtia, joista on löy­tynyt lakka­kääpä sekä liuskapielus. Metsissä haavanhyytelöjäkälä, raidan­keuhkojäkälä ja samet­tikesijäkälä ovat yleisiä. Alueella mm. rusokanto­kääpä, aarnikääpä, korpi­ludekääpä, haavanarinakääpä ja pohjanrypykkä.

Vedahugget > 10 km Vaasasta itään Mustasaaren puolella. Natura-alueella on kuusivaltaisia tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan metsiä. Puusto on varttunutta, monikerroksista ja paikoin esiintyy runsaasti vanhoja ikääntyviä haapoja ja koivuja, maapuita ja lehtipuiden pökkelöitä sekä kilpikaarnoittuvia mäntyjä. Paikoin on pystyyn kuolevia kuusia ja mäntyjä. Maasto on kivikkoista ja lohkareista. Alueen eteläosassa on pienialainen, luonnontilainen vetinen korpi, jossa puusto on vaihtelevan kokoista ja eri ikäistä. Haapojen rungoilla kasvaa raidankeuhkojäkälää.

Öjberg > Öjbergintie Sundomista. Luontopolku Öjberginsuolta hiidenkirnulle ja pirunpellolle paikoin kitumäntyä kasvavalla Söderfjärdenin meteorikraatterin reunavallilla. Näköalatorni laskettelurinteen laella Söderfjärdenille.

Öjen > Myrgrundintieltä p-alueen läpi, 3 km Vaasan keskustasta.  4,5 km:n luontopolku. Polun varrella kompassiruusu keskiajan lopulta. Öjen on laaja vanhojen metsien suojelukohde. Pääosa on vanhaa kuusivaltaista havumetsää, joka on paikoin soistunutta. Opastustaulut kertovat luonnosta, lääkekasveista ja kansanuskomuksista. Öjen kuuluu Natura 2000-verkostoon ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Metsämaisema vaihtelee rehevistä rantalehdoista karuihin kalliomänniköihin. Vanhimmat puut ovat lähes 200 vuotta vanhoja. Viimeisistä hakkuista on kulunut useita vuosikymmeniä, mikä näkyy mm. lahopuiden suuressa määrässä ja niillä kasvavassa kääpälajistossa. Stundarsin vaellusreitti 6,2 km (2 km) >

Lähtö Stundarsin museolta ja kulttuurikeskuksesta. Lepo- ja nuotiopaikkoja, käymälä.

Punakarit > Köklot, Norrskatin satamasta 6 km luoteeseen. 40 kallioisen saaren ryhmä, pohjoisimpana Yttre Rödgrundilla1850-luvulta iso kivilouhos, josta muistomerkkinä kivimiesten kallioon hakkaama suurikokoinen muistokaiverrus. Saarilla ei ole huviloita. Valassaaret, Storskär ja Ebbskär > Merimatka Raippaluodon tai Björköbyn läntisistä venesatamista n.15 km. Kuljetus tarvittaessa Björköbystä, tiedustelut  p.(06) 325 1145. Natura 2000-alue, paljon jäänteitä Suomen sodasta. Teräksinen ristikkorakenteinen majakka rakennettu 1885-86, H. Lepaute Eiffelin insinööritoimisto. Monipuoliseen luontoon kuuluu mm kosteikkoja, koivumetsikköjä, kivikkorantoja ja suojaisia fladalahtia.

Ent. merivartioaseman ja majakan välinen Lemmenpolku vie erilaisten luontotyyppien läpi. Valassaaret kuuluvat luonnonsuojelun piiriin joten liikkumista on rajoitettu sekä alueellisesti että ajallisesti. Nuotiopaikka ja käymälä. Mikkelinsaaret (Vöyri-Maksamaa) > Köklotista pohjoiseen 10 km. Natura 2000-alue. Saaristoon kuuluu kolmisensataa luotoa ja saarta, joista osan omistaa valtio ja osa kuuluu yksityisten omistamiin luonnonsuojelualueisiin. Maasto on erittäin kivinen. Alueella on lukuisasti muinaisjäänteitä, pyyntileirejä ja venevalkamia, kompassiruusuja ja jatulintarhoja.

Norrskär > Lyhin matka Raippaluodon Klobbskatista 20 km länteen. Uloin saariryhmä Merenkurkun keskellä. Norrskärin saariryhmä koostuu kahdesta isommasta saaresta Östra Norrskär ja (Västra) Norrskär sekä useista pienemmistä saarista. Saariryhmä on Merenkurkun eristäytynein. Majakka pystytettiin 1848 saarten korkeimmalle kohdalle. Norrskär on ollut II maailmansodasta lähtien puolustuslinnake, josta luovuttiin v. 2000. Saarten rikas lintukanta ja herkkä luonto sopii vain rajoitettuihin vierailukäynteihin. Kuparisaari Kopparfuruskär > 7 km Vaskiluodon satamasta luoteeseen. Yleinen valkama erikokoisille veneille sisääntuloväylältä pohjoiseen. Saarella sijainnut venäläinen vartioasema, josta merkkejä maastossa. Grillikatos, käymälä myös liikuntavammaisille. Larsbjörkasskär > saari Norra Vallgrundin venesatamasta 3,5 km itään. Vaasan kaupungin omistama ulkoilualue nuotiopaikkoineen, käymälöineen  ja saunoineen, laituri isommille veneille.

Kynsiluoto > saari 1 km Gerbyn venesatamasta luoteeseen. Vaasan kaupungin omistama saari, ulkoilualue, laitureineen, uimarantoineen ja nuotiopaikkoineen.

Kunin vaellusreitti > Koivulahdesta 6 km Kunintielle, lähtöpiste Kunintie 100, eri pituisia vaihtoehtoja 6,4 km:stä 12,5 km:iin. Lepo- ja nuotiopaikkoja.

Karperöjärven eteläpää > Sepänkylästä 2 km Karperöntiestä oikealle. Linnustonsuojelualue. Degerträsk ja Degermossen > 4,5 km Singsbyn tienhaarasta tie n:o 724 Raippaluotoon, Retkeilyalue, järven rannassa nuotiopaikkoja. Iskmoö > Alskatista Köklotin tien oikealla puolella ennen siltoja. Luonnonsuojelualue Natura 2000-alueella. Björnholmin vaellusreitti > Vassor byvägen 189, lähtöpiste lähellä rantaa, yhteensä 6,3 km. Reitillä kierretään Björnholmenin saareke Österfjärdenillä. Taukopaikka.

Sommarö  > Raippaluoto, Södra Vallgrund, Österändsvägen, Sommarövägen. Puolustusvoimain entinen linnakealue vapaine rantoineen ja kallioineen. Metsä on säilynyt suurelta osin luonnontilassa, ei huviloita eikä asutusta. Luontopolku 2,5 km. Alueen keskellä nuotiopaikka ja käymälä.

Kvicksund > Vargisvägen, Panike. Vargistupa. Metsähallitus: p.020 564 5281. Tuvat Vargis ja Björkören soveltuvat kanoottiretkien taukopaikaksi. Paikka tunnetaan jääkärien etappiasemana ja kieltolain aikaisena salakuljettajien tukipisteenä. Björköby-Panike vaellusreitti > Lähtö Svedjehamn, Bodback, Björköby tai Hamn­skatan, Panike, Raippaluoto. Kaksivaiheinen vaelluspolku 12 km, venekuljetus Korsbådafjärdenin ja Kvicksundin yli. Teltta-, lepo- ja nuotiopaikkoja käymälöitä. Lyhyempi polku Bodvattnetin ympäri, 2 km, lähtö joko Bodbackenilta tai Svedjehamnin länsipuolelta.

Bodvattnet-kierros > lähtö Bodback tai Svedjehamnin länsipäästä. 3,5 km. Taukopaikka. Lyhyempi vaelluspolku, osittain sama kuin edellinen. Geologiset kohteet                            

Bodback/Bodvattnet > puinen tienviitta vasemmalle n. 1 km Björkön keskustan jälkeen. Entinen kalasatama, joka on jäänyt maankohoamisen vuoksi käytöstä. Ranta-aittoja entisöity mm. uusimalla ruokokatot. Jäätikön sulamisen jälkeinen maan­kohoamisilmiö näkyy glojärvien ja fladalahtien muodostumisvaiheissa, keväisin muuttolintuja ja kutemaan nousevia kaloja.

Vaasan graniitti > Esim. Kirkon ja Hovioikeuden kivijalassa. Harmahtavaa graniittia, jossa on vaaleita maasälpärakeita ja paikoin granaattia, kordieriittia sekä sillimaniittia ja gneissikiven kappaleita. Ks. Saaristo, Punakarit.

Söderfjärden > 8 km Vaskiluodosta Sundomin kylän eteläpuolella ja Sulvan kirkonkylästä länteen. Söderfjärdenin allas muodostui meteoriitin törmäyksestä 520 milj. vuotta sitten. 1920-luvulla alettiin halkaisijaltaan 5 km:n suuruista pyöreää soistunutta merenlahtea kuivattaa suurisuuntaisella työllä. Näin saatiin 1400 ha peltoa, viljelty pinta-ala nykyisin 2300 ha.  Söderfjärden (Eteläselkä) on tärkeä isojen muuttolintujen levähdyspaikka. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Vassorin lahti Vassorfjärden > Valtatie 8 sivuaa Vassorfjärdenin etelälaitaa. 8 km Koivulahdesta Kokkolantietä. Maankohoamisesta aiheutuva maisemallinen muutos, linnustonsuojelualue, Kyrönjoen suiston kutualue. Pieni lintutorni valtatien varrella. Vassorfjärden-Österfjärden-Söderfjärden on laaja Kyrönjoen suistoalue. Joki laajenee mereen laskiessaan yli 10 kilometriä pitkäksi sisälah­deksi. ' Järviruoko- ja kaislakasvustot ovat kymmenien hehtaarien suuruisia. Joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi kasvillisuus muuttuu jatkuvasti. Vesilintuja ja kahlaajia sekä monilajinen lokkiyhdyskunta. Suistolla on suuri merkitys muutonaikaisena levähdysalueena. Tunnusomaisia ovat joutsenet. Sulkasadon aikana satoja vesilintuja. Suisto on arvokkaimpia lintuvesiämme, vaikka pengerrykset ovat pienentäneet aluetta satoja hehtaareita. Pengerrysalueilta tulevat alunavedet ovat tappaneet kasvillisuutta ja heikentäneet suistoalueen kalataloudellista merkitystä.

De Geer moreeniharjanteet > mm. Björköbyn kirkon vaiheilla jäätikkörailoista valuneista kiviaineksesta muodostuneita harjanteita, samoin Svedjehamnin venesataman edustalla.

Meteoriihi Marenintien varrella keskellä Söderfjärdenin peltolakeutta. Observatorio ja -näyttely, joka kertoo Söderfjärdenin meteorikraatterin synnystä ja nykyisyydestä. Paikalla myös lintutorni. p.(06) 325 1145, Matkailutsto. Ks. www.meteoria.fi Pilvilampi Molnträsket > Ristinummen Kappelinmäentieltä itään tai Lintuvuoren Konttoritieltä etelään.  Monipuolinen ulkoilualue kaikkina vuodenaikoina. 700 ha:n suuruinen maasto vaihtelee käsittäen polkuja, latuja ja sorateitä. Useita 60 - 100 kuutiometrin kokoisia siirtolohkareita > Pilvilammen eteläpäässä.. Karjamajan jäänteitä ja kiveen hakattuja vuosilukuja. Alue ollut myös kuivattuna. Bodback/Bodvattnet > puinen tienviitta vasemmalle n. 1 km Björkön keskustan jälkeen. Entinen kalasatama, joka on jäänyt maankohoamisen vuoksi käytöstä. Ranta-aittoja entisöity mm. uusimalla ruokokatot. Jäätikön sulamisen jälkeinen maan­kohoamisilmiö näkyy glojärvien ja fladalahtien muodostumisvaiheissa, keväisin muuttolintuja ja kutemaan nousevia kaloja. Näköala tornista tai sillalta

Tuovilanjoen suu ja Kaupunginselkä > Vanhan Vaasan satamasta viitta Ryövärinkarin lintutornille. Keväisin runsaasti vesilintuja, joutsenia ja hanhia.

Näköala Raippaluodon selälle ja Storfjärdenin saaristoon > Raippaluodon silta kävelykaistoineen, tie n:o 724. Suoraan pohjoisessa kauimpana Punakarien saariryhmä ja etelässä saaristoiset selät aina Vaasaan saakka.