Vaasan myllyn historia

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

VAASAN MYLLY 1849 – 1949 Satavuotiaan kauppamyllyn vaiheita

Vaasan höyrymylly Osakeyhtiö 311 sivua

Esipuheessa Vaasan Höyrymylly osakeyhtiön johtokunta tiedottaa mm: Tämän teoksen yleissuunnitelman on laatinut sekä kirjallisen ja kuvitusasun valmistanut filosofianmaisteri Matti Viherjuuri. Elintarviketuotannon teollistumista käsittelevän artikkelin on laatinut filosofiantohtori K.O. Alho Suomen Pankin taloustieteellisestä tutkimus- laitoksesta. Myllyn historian alkuvaiheet ensimmäiseen maailmansotaan asti on perusteellisesti selvittänyt filosofianmaisteri Otto Bruun, jonka laatima tutkimus säilytetään käsikirjoituksena yhtiön arkistossa. Viime vuosikymmeniä koskevia tietoja on kerännyt filosofianmaisteri Toivo T. Rinne. Vehnän jauhatussuojaa käsittelevän katsauksen on laatinut Maa- taloustuottajien Keskusliiton toiminnanjohtaja, agronomi E.J. Korpela sekä myllytekniikkaa esittelevän kirjoituksen yhtiön teknillinen johtaja, diploomi- insinööri Bertil Levón. Johtokunnan puolesta on toimitustyötä valvonut ensi sijassa yhtiön johtokunnan jäsen, ekonomi Chr. Bruun Yllä oleva on kirjoitettu kirjaan Vaasassa syyskuussa 1949.

Että joo siinä niitä tekijäherroja rivissä. Toista oli ennen tämä kirjankin tekeminen. Tärkeää ja arvokasta työtä, josta hyvin suoriutumiselle uhrattiin kaikki tarvittava aika ja vaiva.

Kirjan loppulehdelle kirjatut sanat antavat osaltaan ymmärtää missä hengessä ja kuinka asialle omistautuneesti sisältö on koostettu: Tämän pellavaisen säkkikankaaseen sidotun kirjan, joka valmistui lokakuussa 1949, on painanut samana vuonna sata vuotta täyttänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö. Typograafisen asun on sommitellut ja työn valvonut J.K.V. Paasio.

Vaasalaisessa teollisessa historiassa Höyrymyllyllä on vankkumaton paikkansa. Tästä Myllyn menneestä merkityksestä, sen noususta ja kukoistuksesta saamme hienon kuvan ajalta jolloin kukaan ei vielä osannut edes kuvitella, että toiminta joskus tulisi loppumaan ja Myllyn Vaasassa tehty näkkileipä, jota minäkin olen pienen ikäni syönyt, koska mummoni oli myllyllä töissä ja toi sitä meillekin aina tehdaslaatikollisen kerrallaan, olisi enää muisto vaan. Tuosta johtokunnan kirjaesittelystä saa itse kukin jo tarpeeksi hyvän käsityksen siitä mitä tämä pellavakankaalla päällystetty järkäle pitää sisällään, että mitäpä minä tässä kummempia.

-Risto Jalonen