Kaukana kavala maailma
Kaukana kavala maailma
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kirjoitti Kristityn Vastuu- nimisessä lehdessä 1990-luvun lamasta mm. Seuraavaa: "Tasa-arvoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta on nyt ajauduttu kylmään köyhien ja vaikeuksiin joutuneiden sortoyhteiskuntaan (...) Nykyinen sortoyhteiskunta on muutettava oikeudenmukaiseksi tasa-arvoyhteiskunnaksi. Siinä on työkenttää."
Pohjalaisen toimittaja Matti Kupari poltti päreensä Kankaanniemen käsitysten johdosta. Hänen mukaansa järjellä ei ole mitään osaa kansanedustajan tekstissä.
"Kuvaus Suomesta sortoyhteiskunnasta on tietenkin valheellinen", kirjoittaa toimittaja. "Se on epäisänmaallinen, sillä joku maatamme tuntematon ottaa sen todesta."
Samaan tapaan puhui myös Ahon hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen leipäjonoista. Oli epäisänmaallista esittää jonoja televisiossa.
Presidentti Mauno Koivisto paheksui jonoja niinikään ja väitti niitä toimittajien keksinnöksi.
Kuparin mukaan lähestyvät vaalit olivat syy mokomaan valheelliseen propagandaan ja "propagandassa sanoilla on eri merkitys kuin silloin, kun tarkoitetaan täyttä totta. Ei siitä tarvitse välittää, ja kaikki tietävät sen, ainakin melkein."
Dokumentoitua faktaa
En tunne olevani kutsuttu Kankaanniemen puolustajaksi, mutta katson silti oikeaksi puuttua asiaan: pääkirjoitustoimittaja on siitä harvinainen kansalainen, että hän on varjeltunut mm. tältä tiedolta:
Misericordia-säätiö on perustanut "Ylivelkaantuneitten Vapautusrintaman." Misericordia toteaa, että maassa on 400 000 luottotietohäiriköiksi luetteloitua. Tämä tarkoittaa perhekunnittain laskettuna sitä, että 1,2 miljoonaa ihmistä elää ulosoton todellisuudessa. Määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Tämä on dokumentoitua faktaa. En pidä toimittajan väittämiä valheellisina ja epäisänmaallisina, vaikka ne eivät päivänvaloa kestäkään. Ymmärrän, että hän on viattomuuden tilassa. Tosiasiat
ovat hyvän lehtijutun pahimmat viholliset. Myöhemmin kävi itselleni samalla tavalla.
Luotin lähteeseeni ja julkaisin hänen todeksi vannomansa rikkuriväitteen. Se nosti ison äläkän ja aiheutti mielipahaa arvostamalleni ihmiselle. Lähteeni käytti minua kostonsa välikappaleena.
Kaikki velkaantuneet eivät ole kasinohuijareita tai muita hämärämiehiä. Takausvankeja on paljon, samoin pankinjohtajien loukkuun houkuttelemia hyväuskoisia, jotka juoksutettiin ansaan vakuuksien vuoksi.
Tilapäiset ihmisoikeudet
Päinvastaisista väitteistä huolimatta ajetaan hyvinvointivaltio alas. Sillä on nimikin: uusliberalismi. Kansantalous kärsii miljarditappioita, koska pätevät kansalaiset ovat ilman verotettavaa työtä, perheet voivat huonosti, alkoholismi ja mielenterveysongelmat lisääntyvät; rikollisuus kasvaa; miesten itsemurhissa Suomi on johtava maa maailmassa.
Palkat ovat keskinkertaiset ja ostovoima siten kehnoimpia Euroopassa; sosiaaliturva on keskinkertainen ja terveydenhuolto sijalla 31; ruoan arvonlisävero on korkein Euroopassa; autokanta vanhin Euroopassa; YK:n hyvinvointiasteikolla olemme sijalla kymmenen.
Mm. oikeusministeri Jussi Järventaus piti ylivelkaantuneitten asemaa kohtuuttoman hankalana. Ajatus erään kansanosan sortamisesta ei tainnut olla kaukana. Oikeusministeriössä pohdittiin vaikeuksiin joutuneitten asiaa.
Siltä varalta, että Paavo Haavikko vielä käy auktoriteetista, siteeraan hänen tekstiään Suomen Kuvalehdessä:
"Kun osattomia ja työttömiä rangaistaan leikkaamalla osa toimeentulotuesta eli 7% vuokra-avustuksesta kertoo hallitusneuvos että tämä tie on valittu siksi että se kannustaa työntekoon. Se kannustaa työntekoon yhtä paljon kuin piikkilanka keskitysleirissä olevia."
Saattaa olla, ettei pääkirjoitustoimittaja Kupari laske 1,2 miljoonaa ylivelkaantunutta täysivaltaisiksi Suomen kansalaisiksi.
Tämä käsitys lienee melko yleinen, mutta eivätkös köyhätkin tapaa saada ainakin tilapäiset ihmisoikeudet? Näin vaalien alla? Oikeusvaltiossa. yhdestoista vuosi menossa
- Suomi on Euroopan demokraattisin maa, sanoi Pääministeri Paavo Lipponen demareille tappiollisten vuoden 2000 kunnallisvaalien jälkeen. Odotin että hän rehellisyyden nimissä olisi jatkanut: - Täällä on myös rikkailla oikeus asettua leipäjonoon.
Joulukuun loppupuolella vuonna 2000 kiemurteli Helsingin Nyllypuron Paragon-hallilla satojen metrien pituinen jono. Sosiaalituen arvostelijat väittävät mielellään, että ruokaa jonottavat vain spurgut, alkoholisoituneet miehet.
Se on valhe. Ruoka-apua hakevat kaikki muut paitsi ne, joilla on säännöllinen eläke-, palkka-, tai pääomatulo. Vuonna 2008 on menossaleipäjonojen kuudestoista vuosi Suomessa.