Author Topic: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä  (Read 27435 times)

0 Members and 2 Guests are viewing this topic.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #40 on: 24. 12. 2016 16:04 »
.

Aina ajankohtainen aihe

Kirkosta eroaminen

"Kirkosta eroaminen on nyt helppoa. Käyttämällä tämän sivuston automaattista palvelua voit erota kirkosta joko täysin sähköisesti tai vaihtoehtoisesti lähettämällä kirjeen postitse.

Palvelun kautta on eronnut 562783 henkilöä. Eilen erosi 414.

 Kirkollisveroa maksetaan seurakunnasta riippuen 1–2 % tuloista. Keskimääräinen vero on noin 200 € kirkon jäsentä kohti. Työikäistä kohti laskettuna vero on suurempi. Oman verosi voit laskea verolaskurilla .

Kirkollisveroa maksetaan kokonaisilta vuosilta. Eroamalla nyt vältyt seuraavan vuoden kirkollisverolta.

EDIT :

Eroamisen voi hoitaa monin tavoin: suoraan sähköpostilla maistraatille, tämän sivuston kautta, maistraatin lomakkeella   tai vaikka kirjoittamalla eroilmoituksen käsin paperille. Uskonnonvapauslaki määrää vain, että eroilmoituksen on oltava kirjallinen. Lisäksi ilmoituksen on tietysti yksilöitävä eroaja tarkasti, käytännössä tähän tarvitaan henkilötunnus. "



https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta

.
« Last Edit: 24. 12. 2016 17:05 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #41 on: 04. 04. 2017 18:06 »
.

Näissä vaaleissa on koettu traagisia tapahtumia mm. yksi ehdokas on tapettu ja yhden puolueen vetäjä joutuu vetäytymään puoluetyöstä vaikean sairauden vuoksi

Antti Pesonen jättää puheenjohtajan tehtävät – vakava sairaus uusiutui



"Itsenäisyyspuolue käy kevään kuntavaaleihin ilman puheenjohtajaa.

Alajärveläinen puheenjohtaja Antti Pesonen on sairastunut vakavasti toistamiseen ja jäänyt pitkälle sairauslomalle. Ensimmäisen kerran hän sairastui loppukesällä 2015 ja nyt sairaus on puhjennut uudelleen.

Sairastumisensa johdosta Pesonen on irtisanoutunut puheenjohtajan tehtävistä ja toistaiseksi niitä hoitavat 1. varapuheenjohtaja Alexander Holthoer Lohjalta, 2. varapuheenjohtaja Lena Wiksten Porista ja 3. varapuheenjohtaja Ilkka Luoma Helsingistä. Holthoer on nyt pitkään ulkomailla, joten vetovastuussa on 2. varapuheenjohtaja Wiksten.

Pesosen sairastuminen merkitsee uudelleenjärjestelyjä muun muassa vaaleja edeltävissä edustamisissa ja esiintymisissä."

Antti Pesonen jättää puheenjohtajan tehtävät – vakava sairaus uusiutui

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #42 on: 06. 04. 2017 14:02 »

.

Suuri laillisuus- ja itsenäisyysmies on poistunut keskuudestamme

Itsenäisyyspuolueen ex-puheenjohtaja Antti Pesonen on kuollut

Keskiviikko 5.4.2017 klo 19.32

"Itsenäisyyspuolueen (IPU) pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen on kuollut, puolue kertoo Twitter-tilillään.



Itsenäisyyspuolueen ex-puheenjohtaja Antti Pesonen. (AOP)

Puolue ilmoitti maaliskuussa, että se lähtee kuntavaaleihin ilman puheenjohtajana toiminutta Pesosta. Pesonen jäi keväällä sairauslomalle ja irtisanoutui puolueen puheenjohtajan tehtävästä.

Itsenäisyyspuolue merkittiin tammikuun lopussa uudelleen puoluerekisteriin.

Pesosen kuolemasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Pohjalainen."
STT

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704052200097871_pi.shtml

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #43 on: 09. 04. 2017 08:08 »

.

Vaaliehdokas tuomittu ehdottomaan vankeuteen

Kiuruveden vasemmiston ehdokas on tuomittu vankeuteen

7.4.2017 Iisalmen Sanomat Uutiset 0 |  11   

"Kiuruveden vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Miika Kristian Lång, 25, on tuomittu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomio annettiin 14. maaliskuuta 2017.

Oikeus tuomitsi rangaistuksen ehdottomana, koska Långilla on rikosrekisterissä useita merkintöjä.

Tuomio tuli törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan yhteisvastuullisesti rikoskumppaninsa kanssa uhrille ja hänen perheelleen noin 18 000 euroa kärsimyksestä ja haitasta.
Lång on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Lång ja toinen mies menivät viime marraskuussa yöllä kiuruvetisen miehen pihaan. Uhri tuli ulos katsomaan tulijoita, jolloin huppuihin naamioituneet miehet kävivät pesäpallomailalla ja nyrkein hänen kimppuunsa.
Uhrin käsi murtui, ja hän sai kuhmuja ja mustelmia päähän sekä haavoja käsiin. Hänen vaimonsa ja lapsensa olivat tapahtuma-aikaan sisällä talossa.

Oikeuden mukaan kyseessä oli kosto. Teon taustalla olivat ihmissuhde-erimielisyydet."

http://www.iisalmensanomat.fi/news/kiuruveden-vasemmiston-ehdokas-tuomittu-vankeuteen/

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #44 on: 22. 04. 2017 08:08 »
.

Kommunistien vihalistalta osuu silmään erityisesti tohtorit pastorit insinöörit ja agronomit, lista piti katkaista merkkrajoituksen vuoksi loput näkyy ko. linkin sivustossa

Siperiaan karkoitettavat

 

Seura 9 / 1992, sivut 6-12, 84- ja 10 / 1992, otsikko SIPERIAN LISTA

"Kommunistinen Valpo keräsi teloitettavien ja Siperiaan karkotettavien suomalaisten nimet 1945-48. Vain osa listoista on jäljellä, valtaosan kommunistit hävittivät. Jäljellä oleva lista on 172 sivuinen ja sisältää noin 1700 nimeä. Käytännössä karkoitettavia olisi ollut monikymmenkertainen määrä. Eräistä kansoista ja ryhmistä Neuvostoliitto karkoitti 10-50 % Siperiaan, mukana lukuisia miehiä, naisia ja lapsia, kokonaisia perheitä. Tunnetuimpia Siperiaan lapsena karkoitettuja lienee Viron presidentti Lennart Meri. Huomattava osa karkotetuista kuoli ja osa listalle joutuneista olisi teloitettu jo Suomessa. Myös Itä-Euroopassa teloitettiin melkoinen määrä ihmisiä kommunistien pyrkiessä valtaan.

SEURAn pääkirjoituksesta 28.2.1992: "Tällä Siperian listalla on suomalaisen sivistyneistön isänmaanystävien parhaimmisto upseeristoa ja sosialidemokraattisia poliitikkoja lukuunottamatta. Heistä kerättiin varmasti omat listansa."

Siperian Lista

A
Aalto Pentti, 1917, yo, Hki
Aalto Yrjö L., 1893 kamreeri, Hki.
Aaltonen Erne Tuure, 1915, laskuttaja, Suolahti.
Aarnio Eino. Aarnio Jorma Heimo, 1913, yo, Hki.
Aarnio Olavi, 1916, yo, Kerava.
Ahmavaara Veli Eero, 1915, yo, Hki.
Aho Esa, 1911, farmaseutti, Oulu.
Aho Assar Arvid, 1902, yo.
Aho Mauno Verner, 1909, pastori, Pulkkila.
Aho Teppo Paavali, 1913, voim. op., Hki.
Ahonen Eino Arvi, 1909, ekonomi, Kaipiainen.
Ahti Aro Heikki, 1910, kirkkohran apul.li.
Ahonen Niilo Artturi, 1900, pankinjoht. Kerava.
Ahti Alvar Sakari, yo.
Aintila Urho Mikael, 1904, ekonomi, Hki.
Airaksinen Kalevi, 1911, yo, Hki, myöh. lainsäädäntöneuvos.
Airas Erkki Vilho, 1908, pastori, Hki.
Airas Kaarlo Olavi, 1910, pastori, Myllykoski.
Airas Pentti, 1916, rehtori, Mäntyharju.
Airio Pentti, 1914, yo, Hki.
Airola Arvo Johannes, 1902, dipl. ins.. Tre.
Aitola Matti Aleksanteri, 1910, fil. maist., Alavus.
Aittomäki Samuel Sakarias, 1917, dipl. ins., Kokkola.
Alaja Osmo Viktor Johannes, 1915, teol. tri., Hki, myöh. Mikkelin piispa
Ala-Kauppila Olavi, 1910, lääkäri, Myllykoski
Ala-Kulju Reino, 1898, rehtori, kansan-edustaja, Seinäjoki.
Alanen Aulis Johannes, 1906, fil. tri, Seinäjoki, myöh. professori.
Alanen Kalevi, 1913, yo, Hki.
Alanko Ilmari, 1904, ins., Rovaniemi.
Alava Lauri J., yo.
Alava Unto Kalervo, 1911, konttoripäällikkö, Tre.
Alestalo Aaro Arvo.
Alestalo Aarne Oskari, 1914, teol. yo, Hki.
Ali-Mattila Kaarlo Markus, 1913, metsän-hoit., Perho.
Ali-Mattila Kaarle, 1913, yo, Hki.
Ali-Melkkilä Rolf, yo.
Alm Johan Olavi, 1906, metsänhoit., Rovaniemi.
Alonen Olli Ilmari, 1916, res. vänr., Hki.
Alopaeus Karl Gustav, 1915, yo, Hki.
Alopaeus Tauno, Hki.
Annala Juho Anton, 1897, kansanedustaja, Teuva.
Ansama Allan Vilhelm.
Ansama Jaakko Henrik Rafael, 1914, toimistoap., Hki.
Ansten Hjalmar Johan-nes, 1898, pastori, Hki.
Antila Armas Valfrid, 1903, pastori, Paltamo.
Antila Arvo J., 1909, yo, Hki.
Antila Arvo Johannes, 1900, ekonomi, Hki.
Antila Jaakko, farmaseutti.
Antila Veli, osastopääll.
Antti Eeli E., kansakoulunopettaja.
Anttila Antti Johannes, 1911, yo, Hki.
Anttila Johannes Jaakko Evert. 1893, rehtori.
Anttila Paavo Pertteli, 1911, ins., Lapua.
Anttila Tauno Kalervo Samuel, 1913, agronomi, Teisko.
Anttinen Matti.
Anttinen Olavi, 1903, agronomi, Ruukki.
Anttinen Paavo, 1916, yo, Hki.
Araluoma Arvo, yo, Hki.
Arkela Lennart, lääketiet, lis., Nummi.
Arimo Atri Reino-Tapio, 1918, majuri, Sippola, myöh. kenraali.
Arjola Yrjö, nimismies, Joensuu.
Arkimo Erkki, 1903, opettaja, Oulu.
Aro Aarre, 1917, yo, Hki.
Aromaa Uuno Arvi, 1911. metsänhoitaja, Noormarkku.
Aropaltio Paavo, 1912. teol. yo, Hki.
Arppe Toimi Auvo Akseli, 1917, metsänhoitaja, Hki.
Arvela F. Fr., agronomi, 1909, Oulu.
Arvela Jorma Joonas Emil, 1914, metsänhoitaja, Taivalkoski.
Arvela Toivo Fr., 1909, yo, Oulu.
Arvelo Teppo Kusti, 1918, ekonomi, Hki.
Arvela Arvo Väinö, 1910, lääkäri, Hki.
Arvonen Viljo, ins. Vaasa.
Asikainen Erkki, 1909, yo, Hki.
Auer Väinö, 1895, professori, Hki.
Aukee Esko Jouko Juhani, 1914, metsänhoitaja, Hki.
Austin Hjalmar Johan-nes, 1898, kirkkoherra, Hamina.
Auvinen Esko, 1913, yo.
Auvinen Osmo Kalevi, 1917, lähettiläs, Savonlinna.
Auvinen Reino Juhani, 1917, rautatievirkamies, Kouvola.
Avela Olavi Sakari, 1904, ins., Tornio.


B
Bilund Hugo.
Björklund Birger, yo.
Blomstedt K.V. dos.
Boehm Erkki.
Brotherus Harry Johannes, 1892, tuomari, Hki.
Brotherus Hjalmar Viktor, 1885, professori, HKI.

C
Castren Paavo, 1912, lääkäri, Hki.
Castren Reino Jalmari, 1908, tekn. tri, Hki, myöh. Hgin apulaiskaupunginjohtaja ja metrotoimiston päällikkö.
Cleve Veikko Sakari, 1904, tilanhoitaja, Hamina.

D
Danielson-Kalmari J. valtioneuvos.

E
Eerola Aino, 1913, yo, Outokumpu.
Eerola K., tohtori, Pulkkila.
Eerola Reino, Eurajoki.
Eilala A., Merijärvi.
Einiö Eino Aarre, 1902, yo, Hki.
Eiramo Frans Johannes, 1907, ins., Oulu.
Eiro Olavi Veikko, 1907. dipl. ins., Hki.
Ekström Martin.
Eliala Yrjö Armas, 1911. voimistelunopettaja, Salo.
Ellonen Aarre Kustaa, 1908. lääkäri, Hki.
Ehnqvist Eljas T.F.
Elo Erkki J.K. 1909. Hamina.
Elo Martti Eemil, 1906, pastori, Voikkaa.
Elo Martti Vihtori, 19015 [1901 tai 1915], yo, Hki.
Elo Niilo, 1909, fil.maist. Hki.
Elo Paavo Elias Samuli, 1911, Hki.
Elomaa Olavi Kalervo, 1908. sähköttäjä, Lappila.
Elomaa Sulo Kaarlo, 1909. lääkäri, Ähtäri.
Elonheimo Viljo Adolf, 1903, kirkkoherra, Nurmo.
Elovaara Ensio, 1916, kirkkoherran apulainen, Lauttakylä.
Enkkelä Esko Kalevi, 1914, pastori, Hki.
Enkola Kurt, maist., Naantali.
Erich Rafael W., 1879, professori, Hki.
Erkkilä Eneas Eligius, 1907, metsänhoitaja, Hki.
Eronen Veli-Heikki Matti, 1918, opisk., Mikkeli.
Ervamaa (Ervast) Erkki Gunnar, 1915, pappi, Tervola.
Ervasti Tauno Ilmari, 1912, lääkäri, Hki.
Eskola Eino Esaias, 1912, dipl. ins., Vaasa.
Eskola Esko M., 1915, yo.
Eskola Pentti Olavi, 1915, dipl. ins., Hki.
Evola Rainer B., 1913, yo.

F
Fieandt Kai V. Johannes von, 1909, fil. kand., Hki, myöh. psykologian professori Helsingin yliopistossa.
Francke Mauritz, 1902, konttoripäällikkö.

G
Grotenfelt Kustavi, 1861, professori, Hki.
Grönlund Rolf Johan Albert, 1898, maisteri, Hki.
Grönroos Eino Klemens, 1902, yo. Leppävirta.
Grönroos Topi, 1905. yo, Hki.

H
Haahtela Kauko Kalervo, 1906, maist. Turku.
Haapalainen Toivo Emil, 1915, yo, Hki.
Haapamäki Martti Eemeli, 1912, metsänhoitaja, Rovaniemi.
Haapasalo Pentti Johannes, 1914, kirkko-herran ap., Nokia.
Haapio Martti Vilhelm, 1909, kirkkoherran ap., Laitila.
Haaramo Tauno Ilmari, 1907, lehtori, Jyväskylä.
Haaramo Toivo Onerva, 1905. lehtori, Seinäjoki.
Haataja Eljas, 1906. tarkastaja, Hki.
Haavisto Toivo Aimo, 1907. pastori, Pyhältö.
Haavio Matti Henrikki, 1899, dosentti, Hki, myöh. professori ja akateemikko.
Haikola Lauri R., 1917, yo, Hki.
Hakala Antti Ilmari, 1906, kirkkoherra, Vaalijoki.
Hakala Lauri Eero, 1914, agronomi, Orimattila.
Hakala Maini Lennart, 1914, yo, Hki.
Hakala Tauno Samuli, 1911, prokuristi, Kannus.
Hakola Veli Lennart, yo.
Hakkala Oiva, 1910, Hki.
Halila Jouko J., 1916, yo, Hki.
Halima Aarne Olavi, 1914, opettaja, Valkeakoski.
Hallakorpi l., professori.
Hallikorpi Kaarlo, maisteri.
Haima Eino, pastori.
Halme Aarne, 1910, yo, Hki.
Halme Aatto Ivari Lennart, 1909, agronomi, Lammi.
Halme Erkki Hannes Pellervo, 1914, maat. metsät, kand., Hki.
Halme Kalervo Ahti Aulis, 1914, yo, Hki.
Halonen Arvo Oskari Olavi.
Halonen Esko Juhani, 1916, ekonomi, Oulu.
Halonen Pentti Ilmari, 1914, kir. tri, Hki.
Hankala Olli, 1918, yo, Hki.
Hankomäki Veikko Pellervo, 1912, yo, Kyrö.
Hannen Gustaf Adolf, 1902, ekonomi, Hki.
Hannuksela Sakari Herman, 1906, lääkäri, Suonenjoki.
Hapuoja Esko, 1916, opettaja, Oulu.
Harala Alpo S., 1913, yo, Hki.
Harja Viljo, 1905, agronomi, Jokioinen.
Harjanne Eero Tapio.
Harju Tauno Heikki, 1912, yo, Kuortane.
Harju Teuvo Esa, 1914, yo, Hki.
Harmaja Tapani Kaarlo Arvid, 1917, yo, Hki.
Harmia Aarne Gustaf, 1904, agronomi, Tuusula.
Harska Armas Adolf, 1912, Mynämäki, metsänhoitaja, Savonlinna.
Hartikainen Johannes Gabriel, 1906, hovioik. ausk., Viipuri.
Hartikainen Martti Immanuel, 1908, lääkäri, Taavetti.
Harviainen Mauri Mikael, 1914, pappi, Kuopio.
Hartio Tauno Aarre Kullervo, 1903, Ins., Hyvinkää.
Haukkovaara Lauri P., 1917, yo, Hki.
Hauni Aake Iisakki, 1912. opettaja, Hki.
Hauru Veikko Johannes, 1913. maisteri, Hki.
Hautala Kustaa, maisteri, Hyvinkää.
Hautamäki Leevi Johan-nes, 1915, yo, Seinäjoki.
Havala Ilo Ilmari, yo, Hki.
Havulinna Veikko Talvi Tapio, 1915, yo, Hki
Heikinheimo Lauri Onni Jaakko, 1917, yo, Hki
Heikinheimo Martti Johannes, 1901, lääkäri, Alajärvi
Heikkilä Eero Antero 1914, yo, Hki.
Heikkilä Esa Antero 1920, opettaja.
Heikkilä Kaarlo Pentti Uolevi, 1914, pastori Kitee.
Heikkilä Pentti Reino 1915, yo, Hki.
Heikkilä Seppo E., yo, Hki.
Heikkilä Tarmo Veikko 1913, yo, Hki.
Heikkilä Tauno, 1916, yo, Hki.
Heikkinen Arvo Veikko 1913. yo, Hki.
Heikkinen Viljo, 1914. ins., Kuopio.
Heikkinen Viljo, 1911, yo, Hki.
Heikkinen Viljo P., 1911, yo, Hki.
Heikura Tuomo Otavi, 1895, lehtori, Kotka.
Heilala Antti Johannes, 1909, lääkäri, Ruukki.
Heilala Eero Ilmari, 1914, ekonomi, Hki.
Heimolainen Bernhard, 1896, eversti, Lappeenranta.
Heinonen Kalle Jorma, 1913, yo, Hki.
Heinonen Kaarlo Tauno Kalervo, 1906, hovioik. ausk.
Heinonen Tulo Albert, 1903, talouspäällikkö, Kalliosuo.
Heinonkoski Jorma Tapio Johannes, 1910, ekonomi, Hki.
Heinricius Lauri Pietari, 1905, maisteri, Hki.
Heiskanen Pentti Jorma, 1914, kirkkoherra, Parkano.
Heiskanen Sulo Yrjö, 1907, lääkäri, Kuopio.
Heiskanen Unto Alpo, 1914, agronomi, Mustasaari.
Heiskanen Unto Päiviö, 1911, yo, Hki.
Heiskanen Yrjö H., 1914, yo, Hki.
Hela Ilmo, 1915, fil. tri., Hki, myöh. ylijohtaja ja akateemikko.
Helanen Vilho Veikko Päiviö, 1899, fil. tri., Hki.
Helasvaara Kustaa Emil, 1910, yo, Hki.
Helasvuori Reino A. 1917, yo, Hki.
Helkavaara Tauno Johannes, 1907, kemisti, Tre.
Helle Hannu, 1915, farmaseutti, Hki
Helle Kaarlo, 1917, yo
Helle Sakari Väinämö, 1915, fil. kand. Kouvola
Helomaa Viljo Ilmari, 1904, varatuomari, Hki
Helpinen Risto Veikko, 1909, fil. maist, Oulainen
Heporauta Jouko Ilari, 1914, konttoripäällikkö, Hki
Herttua Pentti Jouko, 1909, lehtori, Seinäjoki
Hermaala Atso Juhani, 1914, metsänhoitaja, Sotkamo
Hertzen Gunnar Emil von, jääkärimajuri
Herva Olli Erkki, 1916, yo, Hki
Hiekkala Aaro Ilmari, 1911, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hietakari Eero Olavi, 1907, fil. kand, Hki
Hietalahti Paavo Juhani, 1914, yo, Iitti
Hietanen Antti, 1916, yo, Hki
Hietanen Eino Kalervo, 1910, ins, Hki
Hietaranta Reino Johannes, 1912, fil. kand, Kouvola
Hietala Harri H, 1914, hammaslääkäri, Hki
Hiidenheimo Mauri Israel, 1904, kirkkoherra, Aitolahti
Hiippala Reino W, 1914, yo, Jyväskylä
Hiissa Kalle J, 1917, yo, Hki
Hillu Paavo P, yo
Himanen Toivo Lemmitty, 1905, yo, Mikkelin mlk
Hinkka Jouko Jalo, 1913, fil. maist, Turku
Hintikka Viljo Olavi, yo
Hinttula Pentti Oskari, 1912 ins. Kokkola
Hirva Kaarlo Armas, 1913, sähköttäjä, Hyrynsalmi as.
Hirvas Agaton Simeon, 1901, agronomi, Hki
Hirvonen Kauko Olavi, 1912, pastori, Lapinlahti
Hissa Pentti Kullervo, 1904, kauppat. kand, Lapua
Hokkala Oiva Niilo, yo
Holma Antti Iisakki, 1916, yo
Holtari Toivo, 1898, hotellinjohtaja, Aulanko
Hongisto Eero Tapani, 1913, metsänhoitaja, Kivijärvi
Honka Kaarlo Johannes, 1913, yo, Hki
Honkalo Olli
Honkanen Eino Johannes, 1917, yo, rajaseutupastori, Hki
HOnkanen Ilmari Kalervo, 1909, ekonomi, Hki
Honkaranta Ilmari, 1913, yo, Hki
Honkasalo Pauli, kirkkoherra, Pudasjärvi
Honkasalo Tauno Bruno, 1912, fil. maist. Hki
Honkavaara Erkki Johannes, 1912, yo, Hki
Honkavaara Pentti Kalervo, yo
Hornio Kaarlo Viljo Napoleoni, 1914, yo, Hki
Hormasalo Esko Juha Jalmari, 1913, agronomi, Jokioinen
Hotti Väinö Edvard, 1908, kirkkoherra, Anttola
Huhta Kustaa Ilmari, 1903, kirkkoherra, Pattijoki
Huhtala Reino Kustaa Viktor, 1911, pastori, Rovaniemi
Hulkko Eino Eero Kalervo, 1917, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hulkko Kullervo Kuudes Veikko, 1914, pappi, Kemijärvi
Hulkko Otto Ilmari, 1908, kirkkoherra, Kemijärvi
Humppila Jorma HR, 1911, yo, Hki
Huotari Matti Johannes, 1914, vak. virk, Oulainen
Hurmerinta Lauri Arvid, 1913, sähköttäjä, Nurmes
Hurskainen Veikko J, 1902, yo
Huttunen Antti Sakari, 1905, lehtori, Loimaa
Huttunen Arvi Daniel, 1910, toimittaja, Hki
Huttunen Martti Johannes, 1911, pastori, Kuopio
Huttunen Aarne Johannes, 1908, lääkäri, Kemijärvi
Huttunen Veikko Johannes, 1912, kirkkoherra, Sotkamo
Huuri Kalervo, 1908, fil. kand. Hki
Huuskonen Arvi Johannes, 1902, lääkäri, Nurmes
Hyppölä Kalervo Onni, 1914, yo, Hki
Hytönen Mikko Kullervo, 1912, yo, Hki
Hyvämäki Lauri Elias Gottlieb, 1913, toimittaja, Hki, myöhemmin professori, Vaaran vuodet -teoksen kirjoittaja
Hyvärinen Heikki Antti, 1903, kirkkoherra, Haukipudas
Hyvärinen Immanuel, 1897, kirkkoherra, Kuopio
Hyvärinen Viljo Olavi, yo
Häkkinen Antti Sakari, 1909, agronomi, Ruovesi
Hämäläinen Erkki Johannes
Hämäläinen Simo T, 1913, fil. kand. Rovaniemi
Hänninen Erkki M, 1912, yo, Hki
Hänninen Viljo B
Härkönen E, ins
Härkönen Iivo, 1915, kirjailija, Hki
Härkönen Toivo J, yo, myöh teollisuusneuvos
Härmä M J, res. kornetti
Härmä Tarmo K T, 1916, yo, Kokemäki
Hätesko Ilari, yo
Häyrinen Eino Johannes, 1914, pappi, Riistavesi
Häyry Kaarlo Olavi, 1909, agronomi, Hki, myöh. kauppaneuvos
Häyry Vilho Nikolai, 1906, toimitusjohtaja, Forssa

I
Ijäs Viljo Olavi, 1914, ekonomi, Hki
Ikola Martti V, 1919, yo, Hki
Ikonen Erkki Lennart, yo
Ikonen Johan Erki, 1908, ekonomi, Myllykoski
Ilmonen Pentti Voitto J, 1908, yo, Hki
Ilveskorpi Martti, 1908, fil. maist. Kauniainen
Ilvesoksa Martti, 1911, yo, Hki
Immala Kalle Olavi, 1915, asutustark, Turku
Immonen Aarne Johannes, 1912, yo, Hki
Immonen Antti, 1916, yo, Hki
Inkilä Into Aulis Edvard
Inkilä Oiva V, 1916
Ipatti Vihtori, 1907, hovioikeuden auskultantti, Kajaani
Isokallio U K Olavi, 1911, yo, Hki
Isola Väinö Jaakko, 1909, nimismies, Kempele
Isoluoma Pentti Mikael, 1915, opettaja
Isomaa Elis Nikolai, 1912, yo, Hki

J
Jaakkola Aarne Ensio, 1912, yo, Hki
Jaakkola Lauri, 1911, yo, Hki
Jaakkola Niilo Johannes, 1904, hovioikeuden auskultantti, Hki
Jaatinen Matti TAuno, 1910, voimistelunopettaja, Kajaani
Jalanti Tauno Ilmari, 1903, entinen ministeri, Hki
Jalavisto, Sven Ille, 1905, dipl. ins. Hki
Jalkanen Väinö Kustaa, 1902, agronomi, Viitasaari
Jalli Yrjö Toivo Ilmari, 1906, fil. kand, Järvenpää
Jalovaara Esko Armas, 1905, ins, Vilppula
Jamalainen Eino Armas, professori, Tikkurila
Jaskari Arvi, 1908, agronomi, Pitäjänmäki
Jaskari Martti Johannes, 1907, kirkkoherra, Karvia
Jaskari Mikko, 1902, nimismies, Nurmo
Joensuu Matti Heikki Sakari, 1915, yo
Joensuu Oiva Ilmari, 1915, yo, Hki
Jokela Aatto Manne Samuel, 1916, yo, Hki
Jokela Johannes, 1905, lääkäri, Oulu
Jounela Aarne Antero, 1901, agronomi, Kemi
Jounela Aarno Iivari, 1915, yo, Hki
Jounela Einari, tohtori
Jounela Erkki Albert, 1912, dipl. ins. Hki
Jounela Frans Einari, 1900, lääkintäeversti, Oulu
Jousimaa Matti Juhani, 1908, pappi, Forssa
Joutsiniemi Lasse, 1912, yo, Hki
Juntunen Eino Antti, 1911, ekonomi, Kajaani
Juntunen Tauno Artturi, 1912, ins, Kajaani
Juppala Jaakko Ilmari, 1909 agronomi, Pori
Jussila Erkki Matias, 1902, ins. Jyväskylä
Jussila Martti Erkki, 1910, dipl.ins. Urjala
Juula Olavi Armas, 1910, rautatievirkamies, Hki
Juvala Juho Olavi
Juvonen Toivo, 1916, yo, Hki
Jänne Erkki Antero, 1912, hovioik. ausk., Kotka
Jäntti Kalevi, 1911, fil.maist. Hki
Jäntti Lauri Olavi Aapeli, 1911, maisteri, Tre
Jäntti Yrjö Aarne, 1905, kustannusjohtaja, Hki
Jäppinen Ahto Kalervo, 1908, ins., Hki
Järvelä Heikki, ins. Tre
Järveläinen Kalevi Kaarlo, 1916, yo, Hki
Järveläinen Paavo Veikko, 1917, yo, Hki
Järveläinen Tauno Adam Magnus, 1916, yo, Hki
Järvenkylä Yrjö Tapio, 1909, fil. tri, Hki
Järvenpää Paavo, 1911, metsänhoitaja, Hämeenlinna
Järventaus Arvi, kirkkoherra, Kerava
Järvi Upo Olavi, 1908, piiritarkastaja, Vaasa
Järvi V, yo
Järvilehto Niilo Ilmari, 1901, vt henkikirjoittaja, Ähtäri
Järvinen Aarre Sakari Elis, 1910, lääkäri, Hki
Järvinen K, professori
Järviä Jouko Kalervo, 1914, dipl. ins. Ruovesi
Jääskeläinen Arvo Harald, 1904, kouluhallituksen tark, Hki
Jääskeläinen Juhani, 1907, kirkoherra, Karstula
Jääskeläinen Matti, 1906, ins, Turku
Jääskeläinen Pekka, 1906, rautatievirk, Hki
Jääskeläinen Vesa, 1919, yo, Haapavesi

....

Posted by seura92 at 4:29 AM"

http://siperiaan.blogspot.fi/2007/02/siperiaan-karkoitettavat.html

.
« Last Edit: 22. 04. 2017 08:08 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #45 on: 01. 05. 2017 10:10 »
.

Knoppitietoa tai ei mutta valtion omaisuusmassaa oltaisiin tämän mukaan siirtämässä vaivihkaa parlamentaarisen valvonnan ulkopuolelle siis alunperin veronmaksajien rahoilla perustettua

Omien näppien alla on miljardibisnes – tämän takia Sipilä ei luovu valtionyhtiöiden hallinnasta
Uutiset   18.1.2017 08:00 Kari Kallonen



Sote-uudistuksen aikataulusta on tullut pääministeri Juha Sipilälle lähes tärkeämpi kuin sen sisällöstä

"Uuden yhtiön avulla omistajaohjausministeri hallitsee miljardeja ohi eduskunnan – myös liikenneverkkoyhtiötä.

VALTIONYHTIÖT Pääministeri Juha Sipilä on kompuroinut vaikeudesta toiseen, sillä yhä uudestaan esiin on noussut kysymyksiä esteellisyyksistä ja sidonnaisuuksista eri yhtiöihin. Voisi kuvitella, että kiireisen pääministerin olisi helpompaa keskittyä oikeisiin töihin – sen sijaan että saa vähän väliä selitellä serkkujen firmoja, lasten omistuksia tai matkaseuralaisiaan.

Omistajaohjaus ei yleensä ole edes kuulunut pääministerille, vaan sitä on työnnetty monen eri ministerin hoidettavaksi. Viimeisimmissä hallituksissa valtion omistajaohjauksesta on vastannut kehitysministeri.

Miksi siis Juha Sipilä on vaatinut tiukan yksiselitteisesti omistajaohjauksen pitämistä itsellään? Kyse on vallasta – ja rahasta.

Ja kysymys on todella suurista rahoista. Vuosina 2007–2015 valtio sai omistamistaan yhtiöistä tuloja 10,5 miljardia euroa sekä osakkeiden myynnistä 4,6 miljardia.

Valtiolla on osakeomistuksia 15 pörssiyhtiöstä, joista kolmelle eduskunta on aiemmin asettanut omistusosuuden alarajaksi 50,1 prosenttia. Yhtiöt ovat Finnair, Fortum ja Neste, ja valtion omistus on ollutkin aivan alarajan tuntumassa. Valtion suoran omistuksen arvo näissä yhtiöissä on 11,2 miljardia euroa.

Noteeraamattomia yhtiöitä on 20, ja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä 28. Tähän viimeiseen ryhmään kuuluvat sellaiset yhtiöt kuten Solidium, Terrafame, Yleisradio – ja Vake Oy.

Vake Oy on viime vuoden lopulla valtion omistuksia hallinnoimaan perustettu kehitysyhtiö.

Pääministeri päättää

Vakella ei ole vielä toimitusjohtajaa eikä henkilökuntaa. Rekisteröitymistä varten koottiin valtioneuvoston kanslian virkamiehistä väliaikainen hallitus – tulevan hallituksen valinnan valmistelee talouspoliittinen ministerivaliokunta, mutta siitä päättää ainoastaan pääministeri Sipilä.

”Kehitysyhtiössä on aktiivisesti toimiessaan 6 jäseninen hallitus. Kehitysyhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä näiden asiantuntemuksen perusteella valtioneuvoston asettamien tasa-arvotavoitteiden mukaisesti. Kehitysyhtiön hallituksen valitsemisen käsittelee valmistavasti talouspoliittinen ministerivaliokunta toisin kuin muiden valtio-omisteisten yhtiöiden osalta. Hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.”

Kauppalehti on todennut, että valtion kehitysyhtiö Vake Oy toimii täysin eduskunnan budjettivallan ulkopuolella, käytännössä vain omistajaohjauksesta vastaavan pääministerin peukalon alla. Joitain asioita käsitellään hallituksessa, mutta epäselväksi jää, mikä päätäntävalta jää enää edes hallitukselle, sillä toimiohjeen mukaan päätöksen voi tehdä myös omistajaohjausministeri.

”Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”

Järjestely on poikkeuksellinen länsimaisessa demokratiassa – itse asiassa se ei ole länsimaista demokratiaa. Suomi on kuin Sipilän johtama yhtiö. Asiaa ovat kritisoineet niin Valtiontalouden tarkastusvirasto, Lainsäädännön arviointineuvosto kuin myös Keskuskauppakamari.

Uusi yhtiö näppien alle?

Nykyisellä hallituksella on hirvittävä kiire siirtää valtion omaisuutta osakeyhtiöihin, ja samalla kauemmaksi eduskunnan valvonnasta. Asiaa eduskunnassa esiteltäessä hallitukselta tivattiin, onko Vake Oy oikeasti myyntiyhtiö päinvastaisista kehitysyhtiöpuheista huolimatta. Näin Vaken toimiohje:

”Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin.”

Sipilä itse kiersi vastauksen toteamalla, että eduskunnan antaman omistuksen alarajan alle ei voida mennä. Sen sijaan Sipilän mukaan kehitysyhtiö mahdollistaa nopean toiminnan esimerkiksi silloin, jos tarvitaan uusi valtionyhtiö.

– Meillä on mahdollisuus nopeasti tehdä päätöksiä uudesta valtionyhtiöstä, jos esimerkiksi päätämme, että sote-tietojärjestelmäalusta vaatii uuden valtionyhtiön, vastasi Sipilä."

http://www.paivanlehti.fi/omien-nappien-alla-on-miljardibisnes-taman-takia-sipila-ei-luovu-valtionyhtioiden-hallinnasta/

.


Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #46 on: 20. 06. 2017 19:07 »

.

Piispa Irja Askola: Temppeliaukion terroriuhka on osoitus epäoikeudenmukaisuudesta

Piispa pelkää kirkkoon kohdistuneen mahdollisen terroriuhan leimautuvan kristinuskon ja islamin vastakkainasetteluksi.



"Temppeliaukion kirkkoon sunnuntaina kohdistunut terrori-iskun uhka on osa globaalin epäoikeudenmukaisuuden avunhuutoa, arvioi Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.

”Terrorismin uhka ylipäätään kuulostaa pahalta, mutta itse ajattelen, että meidän pitäisi kuulla globaalin epäoikeudenmukaisuuden huutavan siinä isoin kirjaimin”, Askola sanoo.

Askola ei ole varsinaisesti huolissaan siitä, että terroriaikeita kohdistuisi jatkossa Suomessa nimenomaan kirkkoihin.

”Väkivalta huolettaa aina, kohdistuu se keneen tahansa tai mihin tahansa joukkoon. Terrorismi hakee aina symbolisesti merkittäviä paikkoja”, Askola sanoo.

Keskusrikospoliisin mukaan Temppeliaukion kirkko oli selkeä iskusuunnitelmien kohde. Kirkko mainittiin viime vuonna Isisin propagandalehdessä ”pakanallisena kirkkona”.

Askola korostaa, ettei vielä tiedetä, oliko mahdollisen terroriuhan takana kristinuskon ja islamin vastakkainasettelu, mutta tapaus voi helposti leimautua sellaiseksi. Askolan mukaan luterilaisen kirkon tehtävänä on kuitenkin myös osoittaa, että erilaisten uskontojen harjoittamiselle on tilaa Suomessa.

”On hyvin tärkeää, että meillä täällä Helsingissä on erittäin hyvät yhteistyösuhteet myös islamilaisten yhteisöjen johtajiin. Yhdessä pyrimme pitämään huolta yhteiskuntarauhasta”, Askola sanoo."

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005262505.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=f8b1cbb988b08ae35d1acd31a25237fd

.

Voit erota kirkosta:

https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #47 on: 22. 07. 2017 23:11 »
.

A collection of videos showing numerous Spacex launches and landings of their Falcon 9 rocket.

Missions include:
CRS-11
Iridium 2
SES-10
BulgariaSat
NROL-76
Intelsat 35e

Incredible views of Falcon 9 launching on various mission and also Space-x landing back on a drone ship and land.

SpaceX:n uudelleenkäytettävän raketin kehitysohjelma

"SpaceX:n uudelleenkäytettävän laukaisujärjestelmän kehitysohjelma on yhdysvaltalaisen SpaceX:n yksityisesti rahoitettu ohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää kiertoratalaukaisuihin pystyvä laukaisujärjestelmä, jota voidaan käyttää uudelleen useita kertoja. Ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää kantoraketti, jonka ainakin ensimmäinen vaihe, voidaan käyttää lukuisia kertoja uudelleen verrattain pienellä ehostamisella ja lyhyellä laukaisuvälillä. Ensimmäisen vaiheen osuus uuden raketin laukaisun kustannuksista on luokkaa 70 prosenttia.

Ensivaiheessa SpaceX on keskittynyt kehittämään ensimmäisen vaiheen uudelleenkäytettävyyden Falcon-rakettiperheeseen kuuluvalle Falcon 9 -raketille. Maaliskuusssa 2017 SpaceX laukaisi onnistuneesti Falcon 9 -raketin käytetyllä ensimmäisellä vaiheella, mikä on lajissaan ensimmäinen kerta ikinä. Kehitteillä oleva raskaampi Falcon Heavy pohtautuu suurelti Falcon 9:ään ja myös sen ensimmäinen vaihe on tarkoitus olla uudelleenkäytettävä. Tätä edelleen suurempi ja muutenkin erilainen kehitteillä oleva Mars Colonial Transporter olisi kokonaan uudelleenkäytettävä.

Maaliskuussa 2017 yksittäislaukaistavan Falcon 9 laukaisun hinta on noin 64 miljoonaa USD, mistä ajoainekustannus on noin 200-300 tuhatta eli noin 0,4 prosenttia. Uudelleenkäytettävyydellä pyritään tiputtamaan laukaisun kustannusta murto-osaan. Lopullisena tavoitteena on kantoraketti, jota käytetään kuin lentokonetta eli lentojen välissä suoritetaan lähinnä vain tankkaus ja rahdin lastaus.

Maaliskuussa 2017, heti ensimmäisen uudelleenkäytön jälkeen, Elon Musk ilmoitti seuraavaksi tavoitteeksi uudelleenlaukaisun 24 tunnin sisällä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/SpaceX:n_uudelleenk%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4n_raketin_kehitysohjelma

https://en.wikipedia.org/wiki/Falcon_9_first-stage_landing_tests

Huom. alemmasta linkistä käynnistettynä voi oikeasta alanurkasta voi klikata "näytä fullscreeninä" (upotettuna ei mahdollista).
Esitys pyörii "Live" non-stoppina

<a href="http://www.youtube.com/v/MFH0i0KcE_o?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/MFH0i0KcE_o?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=MFH0i0KcE_o

.
« Last Edit: 22. 07. 2017 23:11 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #48 on: 31. 07. 2017 14:02 »

.

Aikoinaan esitettiin epäilyjä että ko. poliittisen henkilöymän muistinheikkous olisi ollut vain tarkoitusperäisesti "poliittista" laatua mutta uudet todisteet puhuu sen puolesta että muistissa tosiaan voisi olla vikaa

Matti Vanhaselle sattui paha moka – Lehdet: 200 odotti turhaan, ”pahin painajainen”



Matti Vanhanen unohti saapua pääpuhujaksi Luumäen keskustan kesätilaisuuteen.

"Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen unohti, että hänen piti toimia sunnuntaina pääpuhujana Luumäen keskustan kesätilaisuudessa. Asiasta kertovat Luumäen lehti ja Uutisvuoksi.
 
Noin 200 ihmistä odotti Vanhasta paikalle kaksi tuntia. Kun häntä ei näkynyt tai kuulunut, oli tätä yritetty tavoittaa puhelimitse. Lopulta Vanhanen itse ilmoitti tekstiviestillä, ettei saavu paikalle. Hän kertoo Luumäen lehdelle, ettei ollut katsonut kalenteriaan koko viikkoon ja että hän unohti koko asian.
 
Luumäen keskustan kunnallisjärjestölle Vanhasen poisjäänti tuli täytenä yllätyksenä.
 
–Järjestäjien pahin painajainen tapahtui. En muista vastaavaa tapahtuneen. Tämä oli meidän vuoden päätapahtuma, mitä järjestämme, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anne Marttila-Inkilä kertoo Uutisvuokselle.

eskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen unohdus aiheutti harmaita hiuksia keskustan Luumäen kunnallisjärjestölle sunnuntaina. Kaiken Kansan Kesäjuhlan pääpuhujaksi kiinnitetty Vanhanen jätti saapumatta paikalle, eikä häneen saatu yhteyttä."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226395-matti-vanhaselle-sattui-paha-moka-lehdet-200-odotti-turhaan-pahin-painajainen

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #49 on: 03. 08. 2017 23:11 »

.

Lentävän spagettihirviön kirkko hävisi oikeudessa - ei saa mainostaa "nuudelimessujaan" muiden kirkkojen tapaan

Torstai 3.8.2017 klo 14.59

Oikeuden mukaan ryhmälle ei voida myöntää uskontokuntien omaavia oikeuksia.



Kansainvälinen Lentävän spagettihirviön kirkko kritisoi uskontoja suvaitsemattomina.

"Saksalainen oikeusistuin on päättänyt, että viranomaiset voivat halutessaan estää Lentävän spagettihirviön kirkoksi kutsuttua ryhmää mainostamasta "nuudelimessujaan" muiden kirkkojen tapaan kaupunkien sisäänkäynneillä.

Saksassa on tavallista, että luterilaiset ja katoliset kirkot ilmoittavat messuistaan kaupunkien sisäänkäynneille asetetuilla kylteillä.

Uutistoimisto Dpa kertoi Brandenburgin oikeuden tuomarien katsoneen, että uskontokriittisyyttä ei voida itsessään pitää uskontona ja Lentävän spagettihirviön kirkolle ei voida myöntää muiden uskontokuntien omaavia oikeuksia.

Kansainvälinen Lentävän spagettihirviön kirkko kritisoi uskontoja suvaitsemattomina. Ryhmä aikoo haastaa oikeuden päätöksen.

Vastaavassa tapauksessa vuonna 2011 itävaltalainen ryhmän kannattaja sai luvan käyttää pastasiivilää ajokorttikuvassaan vedoten "uskonnolliseen vakaumukseen.""

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708032200303452_ul.shtml

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #50 on: 04. 08. 2017 19:07 »
.

Taannehtivaa lakia on säädetty hyvin harvoin, poikkeuksena mm. jälkikäteiset sota "syyllisyys" lait jotta Valvontakomission (lue=C.C.C.P.:n) vaatimukset poliittisista tuomioista saataisiin lain voimaan (Tuolloin sotien jälkeen Vaaran vuosina Suomea uhkasi suora Neuvostomiehitys)

Tässä tapauksessa törkeys on sitä luokkaa että legaalisesti ei-normi lainsäädäntöäkin voidaan toteuttaa koska on kyse poikkeuksellisesta ahneudesta ja systeemin silmittömästä hyväksikäytöstä joka ei ole hyväksyttävissä

Lex Lipponen on säädettävä pikavauhtia voimaan!



 Jorma Nordlin

Helsinki

Sitoutumaton

3.8.2017 22:42 Jorma Nordlin

    Kotimaa #politiikka Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet Sopeutumiseläke

56 kommenttia

    ilmoita asiaton viesti

"Kyseessä on jo niin härski ja häikäilemätön hyväksikäyttötapaus jonka kohteeksi ovat veronmaksajat joutuneet, mikä edellyttää poikkeustoimia jotta kansanedustajien tukijärjestelmässä oleva porsaanreikä saataisiin Päivi Lipposelta tukittua.

Tämänkaltaisissa väärinkäyttötapauksissa lakia on pikaisesti korjattava siten, että Lipponen menettää sopeutumiseläkkeensä, koska hänellä on työpaikka. Hänen tapauksessa työpaikkoja on kaksi joissa hän työskentelee.

Tällainen häikäilemättömyys on vastenmielistä ja nakertaa yleistä veronmaksumoraalia. Miten tämä voi olla oikeusvaltiossa mahdollista? Valtiossa, joka yrittää esiintyä maailmalla niin mallikelpoisena maana.

Lisätty 4.8.2017 8:22 Tässä tapauksessa poikkeustoimi on esimerkiksi taannehtiva laki, jolla tukitaan Lipposen kokoinen porsaanreikä juuri häneltä ja muilta, joille se on syntynyt.

"Lehdet: Päivi Lipposella kaksikin työtä sopeutumiseläkkeen lisäksi – toimitusjohtajapalkka 1800 €/kk" 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226691-lehdet-paivi-lipposen-ansioista-lisatietoa-kolme-tulonlahdetta-toimitusjohtajapalkka

http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240881-lex-lipponen-on-saadettava-pikavauhtia-voimaan?ref=il

.

« Last Edit: 04. 08. 2017 20:08 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #51 on: 23. 08. 2017 20:08 »
.

Päättäjät hehkuttavat Ahvenan­maan työllisyys­ihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

"Suvi-Anne Siimeksen mukaan muun Suomen tulisi ottaa mallia Ahvenanmaasta. Jos kaikkien maakuntien työllisyyttä tuettaisiin Ahvenanmaan malliin, Suomen talous romahtaisi, Taloussanomien Teemu Muhonen kirjoittaa.
– Ahvenanmaa näyttää mallia muulle Suomelle, kirjoittaa Suvi-Anne Siimes kolumnissaan tiistain Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.

Työeläkeyhtiöitä edustavan Telan toimitusjohtaja otti kantaa Nobel-voittaja Bengt Holmströmin toissa viikolla esittämiin huoliin eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Siimeksen mielestä heikkojen tulevaisuudennäkymien maalaamisen sijaan pitäisi keskittyä työllisyyden kohentamiseen Ahvenanmaan viitoittamalla tiellä.

Kun koko Suomessa työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä on yhä alle 70 prosenttia, noin 30 000 asukkaan saarimaakunnassa se on yli 80 prosenttia.

Piskuisen itsehallintoalueen työllisyysihme on tarinana kaunis. Vilkaisemalla valtiovarainministeriön tänä vuonna teettämää selvitystä Ahvenmaan talousjärjestelmästä käy kuitenkin selväksi, että muu Suomi ei missään nimessä voi ottaa siitä mallia.

Nimittäin jos kaikki maakunnat olisivat kuin Ahvenanmaa, työllisyysaste olisi kyllä korkeampi mutta Siimeksen mainitsema kestävyysvaje ei menisi minnekään.

Päinvastoin, valtio velkaantuisi lähes nelinkertaista vauhtia nykyiseen verrattuna.

Valtio ohjaa saarelle monin verroin enemmän rahaa kuin sieltä saa

Tilastokeskuksen tutkijat laskivat vuoden 2012 luvuilla, kuinka paljon valtion rahaa kuhunkin Suomen maakuntaan ohjataan ja kuinka paljon kaikkia eri verotuloja maakuntien yrityksiltä ja asukkailta puolestaan tulee valtiolle.

Ahvenanmaa oli ylivoimaisesti ”alijäämäisin” maakunta, sillä se sai jokaista asukastaan kohden valtiolta lähes 4 500 euroa enemmän kuin toi valtiolle tuloja.

Koko Suomen keskiarvo oli 1 150 euroa, ja valtion budjetti oli siten vuonna 2012 yli 6 miljardia miinuksella.

Jos kaikki maakunnat olivat tulleet valtiolle yhtä kalliiksi kuin Ahvenanmaa, alijäämä olisi siis noussut noin 25 miljardiin euroon.

Sellainen velkaantumistahti todennäköisesti romauttaisi Suomen talouden välittömästi.

Yritystukia ja verohelpotuksia

Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Elina Pylkkäsen mukaan Suvi-Anne Siimeksen johtopäätös on ”vähintäänkin kiistanlainen”.

Työllisyysaste saattaisi nousta myös muissa maakunnissa, mikäli ne saisivat valtiolta yhtä paljon rahoitusta kuin Ahvenanmaa, selvityksen ohjaustyöryhmää johtanut Pylkkänen arvioi.

Hän sanoo, että valtion rahoituksen ansiosta Ahvenanmaan kunnat pystyvät esimerkiksi pitämään veroprosenttia muutaman prosenttiyksikön alhaisempana kuin muut Suomen kunnat eivätkä ole velkaantuneet samassa määrin.

Lisäksi saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, ja muun muassa Maarianhaminassa päämajaansa pitävä Viking Line on useana vuonna ollut suurin valtion yritystukien saaja."

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005336588.html

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #52 on: 18. 09. 2017 19:07 »
.

Ns. länsimaissa ministerit ja muut vastaavat toimijat erottaa itse itsensä pelkästään siksi jos tulee ilmi että toiminta alkaa vaikuttaa arveluttavalta tai vähintäänkin rumalta vaikka mitään lakeja ei sananmukaisesti rikottaisikaan

Piiri pieni pyöri perustuslakivaliokunnassa – ex-ministeri valvoo nyt itse valmistelemansa lain laillisuutta



Entisellä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalla on nyt edessä uusia luottamustoimia

"Ministerin pestin päätyttyä Juha Rehulalle järjestettiin jäsenyys perustuslakivaliokunnassa.

Perhe- ja peruspalveluministerin paikan Annika Saarikolle sovitun mukaisesti heinäkuussa luovuttanut Juha Rehula palasi kansanedustajan työhön, mutta ei pelkäksi keskustan rivikansanedustajaksi. Kun Rehulalle järjestettiin sopivia valiokuntapaikkoja, aiheutti se puolueen piirissä tuolileikin, jossa vain viimeinen jäi ilman omaa istuintaan.

Valiokuntien täydennysvaalissa 7.9.2017 perustuslakivaliokunnan jäseneksi valittiin kansanedustaja Juha Rehula. Joltainhan tuo paikka oli pois, joten edellisenä päivänä valiokuntapaikkojen järjestelyä varten oli täysistunnossa keskustan kansanedustaja Ulla Parviaiselle myönnetty vapautus perustuslakivaliokunnan jäsenyydestä.

Tilanne on melkoisen erikoinen, sillä Rehula päättää nyt perustuslakivaliokunnan jäsenenä, onko esimerkiksi hänen itsensä sote-hanketta vetäneenä ministerinä valmistelemansa valinnanvapauslaki perustuslain mukainen. Laista toki tehdään uusi esitys jo nyt annetun kritiikin perusteella.

Demokraatti-lehti tiedusteli asiasta oikeustieteen professori Juha Lavapurolta.

– Hankaluus varmaan on siinä, että perustuslakivaliokunnan pitää säilyttää poliittinen riippumattomuus. Ei saa tulla tilannetta, että keskeisesti lakia valmistellut ministeri alkaa pitää asiaa liikaa esillä niin, että antaa päivän politiikan vaikuttaa liikaakin omaan toimintaansa, Lavapuro kommentoi."

https://www.paivanlehti.fi/piiri-pieni-pyori-perustuslakivaliokunnassa-ex-ministeri-valvoo-nyt-itse-valmistelemansa-lain-laillisuutta/

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #53 on: 27. 09. 2017 17:05 »

.

Termit työllisyysaste ja työttömyys on käsitteinä erittäin mielenkiintoisia ja ei välttämättä edes kohtaa millään tasolla reaalimaailmassa

Työllisyystilanne piristyi elokuussa
Uutiset26.09.

"Työllisyys paranee hiljalleen. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli elokuussa 69,4 prosenttia. Heinäkuusta trendi nousi prosenttiyksikön kymmeneksellä.

Työllisyysaste oli 70,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 69,9 prosenttia. Miesten työllisyysaste kipusi 72 prosenttiin ja naisten 69 prosenttiin.

Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin.

Työttömiä oli elokuussa 202  000. Määrä on kasvanut vuoden takaisesta 7  000:lla.

Työvoiman ulkopuolella oli kuussa yli 1,41 miljoonaa ihmistä. Heistä niin sanottuja piilotyöttömiä on 140  000, mikä on 14  000 vähemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömät ovat työvoiman ulkopuolella olevia, jotka haluaisivat töihin, mutta eivät ole kuukauteen etsineet töitä.

Oikaisu kello 10.32: STT:n uutisessa oli väärin työttömien määrä. Työttömiä oli elokuussa 202000 eli 7000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ei vähemmän. Työllisyysasteen trendi oli elokuussa 69,4 %, kertoo Tilastokeskus."

https://www.aamulehti.fi/uutiset/maaginen-70-prosentin-raja-ylitetty-tyollisyydessa-200418018/

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #54 on: 30. 09. 2017 07:07 »
.

Metsästäjät ja mökkiläiset jumittavat verkkoa maaseudulla

Koirat vievät verkon



Kun metsästäjät ovat verkon kautta yhdeydessä koiriinsa, mobiiliverkko voi ruuhkautua.

"Kainuun Suomussalmella valokuitulaajakaistan tarjoaminen on nostettu erityisen tärkeään rooliin. Vuonna 2011 alkanut alkuperäisen hankkeen rakentaminen alkaa olla valmis, sillä ensi vuonna ovat edessä verkon kaivamisen viimeiset vaiheet.

– Meillä on oikeastaan enää kesän 2018 työt tekemättä, jonka jälkeen hankkeeseen liittyvä kuituverkko on rakennettu, kertoo Suomussalmen tekninen johtaja Antti Westersund.

Suomussalmella tukiasemien kautta toimivalla mobiiliverkolla pärjätään arjessa hyvin, muttei kuitenkaan ongelmitta. Kun verkkoon pakkautuu yhtä aikaa monta eri käyttäjää, on todennäköistä, ettei yhteyttä saada helposti, saati ollenkaan.

– Esimerkiksi metsästyskauden alkujaksot, jolloin metsästäjät ovat mobiiliverkon kautta yhteydessä toisiinsa ja koiriinsa, käytännössä kaatavat verkon kokonaisuudessaan, Westersund toteaa."

Koirat vievät verkon

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #55 on: 03. 10. 2017 14:02 »
.

Olisi myös syytä huolestua siitä vääristääkö nämä kansanedustajien sopeutumiseläkkeet yritysten kilpailua kun toimitaan yrittäjinä mutta samaan aikaan yrityksen palkka maksatetaan käytännössä veronmaksajilta

Jättimäistä sopeutumiseläkettä nostava Suvi Lindén kasvattaa bisnestään veronmaksajien piikkiin - ”Ei ole varaa maksaa palkkaa”

Tiistai 3.10.2017 klo 08.22

Ex-ministeri Suvi Lindénin konsulttiyrityksen tulos kolminkertaistui viime tilikaudella.



Ex-ministeri Suvi Lindénin konsulttiyrityksen tulos kolminkertaistui. Sopeutumiseläkkeellä oleva Lindén ei nosta yrityksestään palkkaa.

"Lindénin konsulttiyrityksen Pearlconin liikevaihto oli viime vuonna 53 000 euroa, kun se oli vuotta aikaisemmin 20 500 euroa. Yrityksen liikevaihto kasvoi vuodessa peräti 160 prosenttia.

Liikevaihdon kasvun myötä Lindénin yrityksen tulos kolminkertaistui 4 800 eurosta 16 000 euroon.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti  .

Ei varaa maksaa palkkaa

Kauppalehden mukaan Lindénin yritys ei maksanut toimitusjohtajalleen lainkaan palkkaa.

- En ole yrityksen työntekijä, enkä nosta yrityksestä palkkaa, Lindén sanoo Kauppalehdelle.

- Yritys on niin pienimuotoinen, ettei sillä ole varaa maksaa palkkaa ainakaan tässä vaiheessa.

Lindén on Pearlconin omistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen.

Jättieläke

Lindén toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1995-2011, joten hän on oikeutettu täyteen sopeutumiseläkkeeseen.

Ministerinä kahteen eri otteeseen toimineen Lindénin sopeutumiseläke on 5 000-6 000 euroa kuukaudessa. Lindén voi nostaa eläkettä huhtikuuhun 2027 asti, jolloin hän täyttää 65 vuotta.

Lindén kertoi heinäkuussa Iltalehdelle, että sopeutumiseläke on hänen pääsääntöinen tulonsa, ja että hän käyttää aikansa startupien tukemiseen vapaaehtoistyönä.

Työmarkkinoille Lindén ei ole näillä näkymin siirtymässä."

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710032200433335_pi.shtml

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #56 on: 18. 10. 2017 18:06 »
.

Hallituksen sote-kina kovenee - keskustalainen purkautui Facebookissa: "Kokoomus ei kuuntele ketään"

Keskiviikko 18.10.2017 klo 11.45

Hannakaisa Heikkisen mukaan sote-neuvottelut ovat "pelkkää farssia".



Riita sote-uudistuksen valinnanvapausmallista kiristää tunnelmia hallituksessa.

"Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) purkautui keskiviikkona Facebook-sivuillaan hallituksen sote-riidoista.

- Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä. Neuvottelut ovat pelkkää farssia, Heikkinen purkautui.

Heikkinen kysyy, "eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan".

- Isänmaan edun nimissä toivon tutkivaa journalismia nyt avuksi, Heikkinen kirjoittaa.

Heikkinen oli laittanut linkin Helsingin Sanomien artikkeliin, jonka mukaan asiantuntijat laidasta laitaan varoittivat viemästä tuoreinta versiota asiakkaiden valinnanvapautta koskevasta esityksestä eteenpäin sen ongelmien vuoksi.

- Pääongelma on se, että kokoomus on löytänyt uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa: se ajaa nyt voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät, Helsingin Sanomien toimittajan Teija Sutisen analyysissa arvioitiin.

Iltalehden toimittaja Olli Ainola kirjoitti lauantaina kokoomuksen haluavan, että tietyn kokoinen kakku verovaroin rahoitetusta terveydenhoidosta tulee markkinoille kilpailtavaksi.

- Kun kakku kutistui perustason hoidoissa, kokoomus vaatii korvaavaa markkinaa erikoissairaanhoidosta. Tämä on kokoomukselle ideologinen kysymys, Ainola kirjoitti.

HS:n mukaan erikoissairaanhoidossa liikkuu noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin perusterveydenhoidossa.

Erikoissairaanhoidon menot olivat HS:n mukaan vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista.



Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti Facebookissa, että hän ei voi olla enää hiljaa

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti Facebookissa, että hän ei voi olla enää hiljaa "taistelusta kulissien takana". Heikkinen lisäsi, että sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa. "

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710182200468839_pi.shtml

EDIT :

Kokoomuksen sote-neuvottelut farssiksi haukkunut keskustaedustaja: "Oli viimeinen hetki herättää median kiinnostus"




Hannakaisa Heikkinen

"Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) vietti keskiviikon Lappeenrannassa muun valiokuntaväen kanssa tutustumassa paikalliseen sote-malliin, Eksoteen.

Hän seurasi kännykästään kokouksen tuoksinassa, miten hallituksen johtokolmikon neuvottelut etenevät.

Hän oli haukkunut Facebook kirjoituksessaan kokoomuksen  sote-neuvottelijoiden käytöksen farssiksi. Heikkisen mukaan kokoomus ei ollut kuunnellut asiantuntijoita, eikä virkamiehiä, mutta sen sijaan yrittänyt hyväksyttää lakitekstejä lankoja pitkin "pörriäisillä" eli suurten terveystalojen edustajilla."

https://yle.fi/uutiset/3-9890003

.
« Last Edit: 18. 10. 2017 18:06 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #57 on: 26. 10. 2017 17:05 »
.

Yllättäviä avautumisia haittamaahanmuutosta



Siimes sanoo, että hän ei kannata populistisen liikkeen ajatuksia, eikä hän edes tarkkaan tiedä, mitä liike tavoittelee.

– Mutta jotain tärkeää siellä on menossa, jotain, jota pitäisi kuunnella
.


Suvi-Anne Siimes: Emme kuunnelleet mamu-kriitikkoja 1990-luvulla, nyt maksamme hintaa

Ilkka Luukkonen | 25.10.2017 | 09:36- päivitetty 25.10.2017 | 09:52

"Entinen kansanedustaja sanoo pohtineensa, mitä virheitä hän teki takavuosina toimiessaan ministerinä ja mitä virheitä koko Suomi teki. Yksi virhe purkautuu nyt populismina.

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo, että suomalaisten olisi pitänyt paremmin kuunnella jo 1990-luvulla niitä ihmisiä, jotka ilmaisivat huolensa maahanmuuttajien oudoiksi koetuista tavoista.

– Me niitämme nyt sitä hiljaisuutta ja sitä keskustelun puutetta, vaikeista asioista keskustelemisen puutetta, jota me kylvimme 90-luvun lopulla, Siimes toteaa

Asuntoministeri Siimes osallistui lähiön asukastuvassa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Yksi asukas sanoi, että häntä häiritsevät maahanmuuttajanaapurit, koska he käyttäytyvät niin oudosti. Tilaisuuden järjestäjä pyysi asukasta vaikenemaan ja sanoi, että tästä asiasta ei saa puhua.

Siimes puuttui keskusteluun.

– Sanoin, että kyllä tästä saa kysyä, ja tähän varmaan pitäisi osata vastata, mutta minä en osaa.

Hänen mukaansa yleinen reaktio julkisilla foorumeilla kuitenkin oli, että suomalaiset vaikenivat.

– Me kieltäydyimme keskustelemasta siitä, miltä tuntuu asua samassa kerrostalossa ihmisten kanssa, jotka elävät niin eri tavalla että he paistavat paprikoita hellalla. Tai he eivät osaa käyttää pesutupaa. Emme auttaneet ihmisiä olemaan yhdessä niissä taloissa.

Siimeksen mielestä tästä vaikenemisesta löytyy suuri syy siihen, että tunteet purkautuvat nyt ”niin sanottuna maahanmuuttokysymyksenä”.

– Me jätimme tunnustamatta sen faktan, että jos me olemme ihmisten kanssa samassa talossa, meidän täytyy jotenkin hoitaa keittiöasiat niin, että jokainen voi tehdä ruokaa rauhassa."

https://www.verkkouutiset.fi/suvi-anne-siimes-emme-kuunnelleet-mamu-kriitikkoja-1990-luvulla-nyt-maksamme-hintaa/

.


Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #58 on: 26. 10. 2017 19:07 »
.

Case:Kittilä tulee varmasti tarjoamaan vielä monia vauhdikkaita käänteitä ehkä laillisuusnäkökulmakin tulee jossakin vaiheessa kuvaan mukaan

Kittilä-sotku syvenee: Levin vesihuoltoyhtiö keksi tiedottaa ”väärinkäytöksistä” – päivää ennen syytteiden nostamista

Kittilän kuntakonserniin kuuluvan yhtiön tutkintapyynnön kohteina on henkilöitä, jotka ovat puolustaneet Suomen lakeja.

Kotimaa 24.10.2017 07:34



Kittilän kunnan keskustaa

"Torstaina 12. lokakuuta 2017 Levin Vesihuolto Oy:n hallitus tiedotti poliisille tekemästään tutkintapyynnöstä.

Kyse oli yhtiössä ”ilmenneistä väärinkäytöksistä”.

Lapin Kansa uutisoi vesihuoltoyhtiön tiedotteen heti lähes sanasta sanaan. Lehti piti väärinkäytöstä täysin varmana: ”Kittilän kuntakonserniin kuuluvan Levin Vesihuolto Oy:n väärinkäytöksistä tehty tutkintapyyntö”.

Tiedotteen tekee kummalliseksi se, että sen oli allekirjoittanut pelkästään ”Levin Vesihuolto Oy:n hallitus”. Yhdenkään hallituksen jäsenen nimeä ei mainittu.

Jos yhtiön puheenjohtajan nimi olisi mainittu, alla olisi lukenut: Veli-Matti Junnola (kesk).

Junnola on Kittilän kunnanvaltuuston varavaltuutettu, joka toimi viime valtuustokaudella kesällä ja syksyllä 2014 kunnanjohtaja Anna Mäkelän sittemmin lainvastaiseksi todettua irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan puheenjohtajana.

Vesihuollon tiedotteen mukaan kyse on ”yhtiössä havaituista taloudellisista ja juridisista väärinkäytöksistä. Väärinkäytökset ovat tapahtuneet vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana.”

Uutisessaan Lapin Kansa kertoi, että ”Lapin poliisilaitos on kirjannut tutkintailmoituksesta rikosilmoituksen, ja Levin Vesihuolto Oy on informoinut rikosilmoituksesta omistajiaan Kittilän kuntaa ja Kittilän Vesihuolto -osuuskuntaa”.

Tutkintapyyntö tehtiin keskusrikospoliisille jo maaliskuussa 2017, kertoo rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Suomen Kuvalehdelle. Hänen mukaansa tutkintapyyntö siirrettiin Lapin poliisilaitokselle, joka kirjasi sen järjestelmiinsä rikosilmoituksena 3. huhtikuuta 2017.

Miksi Levin Vesihuolto tiedotti asiasta vasta nyt?

Yle uutisoi keskiviikkona 11. lokakuuta Oulun syyttäjänviraston ennakkovaroituksesta, jonka mukaan Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostettaisiin syytteet perjantaina 13. lokakuuta.

Levin Vesihuolto tiedotti ”väärinkäytöksistä” 12. lokakuuta.

Perjantaina 13. lokakuuta Oulun syyttäjänvirasto tiedotti nostaneensa syytteet Kittilän edellisen valtuustokauden 27 kuntapäättäjää vastaan.

Syytteiden saaneiden joukossa oli myös Veli-Matti Junnola.

Vesihuoltoyhtiön hallituksessa istuu kaksi muutakin kuntapäättäjää, jotka saivat syytteet: viime ja tämän kauden valtuutettu, nykyisen kunnanhallituksen jäsen Raili Fagerholm (vas) ja edellisen kauden valtuutettu Reijo Kyrö (kesk).

 
Keitä Levin Vesihuollon tutkintapyyntö koskee?

”Poliisi on tähän mennessä tutustunut tutkintapyyntöön ja sen liitteisiin”, kertoo rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisilaitokselta.

”Asiasta kirjattuun rikosilmoitukseen ei ole merkitty ketään rikoksesta epäillyksi, eikä poliisi ole suorittanut asiassa kuulusteluja.”

Huhtamäen mukaan tästä on ilmoitettu Kittilän kunnalle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan vesihuoltoyhtiö on kohdistanut tutkintapyyntönsä useaan henkilöön, joista osa työskentelee Kittilän kuntakonsernin palveluksessa.

Yhteistä näille henkilöille on se, että he ovat olleet joko puolustamassa Anna Mäkelää häntä irtisanottaessa, ovat puuttuneet prosessiin liittyviin epäasiallisiin päätöksiin – tai olleet mukana tapahtumaketjussa, jossa kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallitus erotti toimitusjohtaja Jouni Palosaaren ja teki hänestä tutkintapyynnön.

    Tuttu nimi nousee taas esiin.

Kuvaavaa on, että Kittilän kunnanviraston käytävillä ja kirkonkylän raitilla oli ehditty kertoa vesihuoltoyhtiön väitetyistä väärinkäytöksistä ja tutkintapyynnöstä ennen kuin tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt tiesivät asiasta mitään.

Kun tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt kuulivat syytöksistä, yksi heistä kysyi asiasta Lapin poliisilaitokselta. Hänelle annettiin – koska hänen oikeusturvansa vuoksi on pakko – keskeiset, tiiviit tiedot tutkintapyynnöstä ja sen tekijöistä.

Kävi ilmi, että tutkintapyynnön tekijä on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Junnola ja  allekirjoittaja lakimies Jari Korhonen.

Jari Korhosen nimi on noussut esiin Kittilän päätöksenteon sotkuissa aiemminkin. Hän on Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren asiamies ja myös Hullu Poro Oy:n toimitusjohtajan ja omistajan Päivikki Palosaaren asiamies.

Jouni Palosaari on syyteharkinnassa hissiyhtiön hankintasotkuista epäiltynä yrityssalaisuuden rikkomisesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.

Päivikki Palosaari on syyteharkinnassa ympäristön turmelemisesta. Tapaus liittyy Hullu Poro Oy:n laittomaan kaatopaikkaan.

 

Piirit Kittilässä ovat pienet.

Levin Vesihuollon hallituksen jäsenistä Reijo Kyrö toimi keväällä 2014 Oy Levi Ski Resort Ltd:n yhtiökokouksessa kunnan edustajana, kun yhtiökokous erotti Jouni Palosaaresta tutkintapyynnön tehneen hallituksen ja valitsi tilalle uuden, joka veti tutkintapyynnön poliisilta pois ja palautti Palosaaren yhtiön johtajaksi.

Jari Korhonen on osallistunut aiemminkin kunnan viranhaltijoista tehtyyn tutkintapyyntöön niin sanotussa Levi Magic ja Koutalaki -asiassa. Sen allekirjoitti joulukuussa 2016 tuolloinen vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg, mutta kaikki tietopyynnöt tapaukseen liittyvistä asiakirjoista oli tehnyt Jari Korhosen lakitoimisto.

Lisäksi Korhonen oli laatinut Jouni Palosaaren tutkintapyynnön muun muassa Suomen Kuvalehdestä.

    Pekka Viljanen: ”Onko kyse ’imperiumin vastaiskusta’?”

Mitä Levin Vesihuollon tiedotteesta pitäisi ajatella?

”Tiedotteen ajoitus ei voi olla sattumaa”, rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen hymähtää.

”Levin Vesihuolto Oy:n hallitus, jonka jäsenistä kolme on syytteeseen asetettujen joukossa, iski tähän väliin ja tiedotti tekemästään ’tutkintailmoituksesta’ ja poliisin sen perusteella kirjaamasta rikosilmoituksesta torstaina 12. lokakuuta sen jälkeen, kun syyttäjät olivat edellisenä päivänä tiedottaneet, että syytteet nostetaan 13. lokakuuta.”

Viljanen tuntee Kittilän valtapiirien ”pelin hengen” luettuaan Suomen Kuvalehden pyynnöstä kunnan päätöksenteon asiakirjoja toukokuusta 2014 lähtien.

”Onko kyse ’imperiumin vastaiskusta’? Tiedotteessahan annetaan sellainen kuva, että kyse olisi aivan tuoreesta asiasta, vaikka näin ei ole”, emeritusprofessori jatkaa."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kittila-sotku-syvenee-levin-vesihuoltoyhtio-keksi-tiedottaa-vaarinkaytoksista-paivaa-ennen-syytteiden-nostamista/

.
« Last Edit: 26. 10. 2017 20:08 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #59 on: 27. 10. 2017 16:04 »

.

Kittilä ja ja myöskin Pyhäjärvi ovat olleet ns. suurennuslasin alla epäiltyjen laittomuuksien takia

Kittilässä kierretään lakia - kaksi huolestuttavaa esimerkkiä

"Kittilän kunnan päätöksenteko on sujunut tahmeasti viime vuodet. Monet päätökset on jouduttu tekemään useaan kertaan ennen kuin ne saadaan lailliseen muotoon, ja joistakin päätöksistä on käynnissä poliisitutkinta ja/tai syyteharkinta.

Tänä keväänä ja kesänä hämmästystä ovat herättäneet erityisesti kaksi päätöksentekoprosessia – tai tavallaan niiden puuttuminen.

1. Kukaan ei valmistele eikä esitä mitään – paitsi kulissien takana

Ensimmäinen outo prosessi koskee uuden vt. kunnanjohtajan valintaa loppuvuodeksi. Kunnanhallitus on ajanut virkaan Timo Kurulaa kuin sitä kuuluisaa käärmettä pyssyyn. Päätöksenteossa ei ole aina muistettu kuntalakia, joka edellyttää, että päätökset valmistellaan ja niistä tehdään esitykset virkavastuulla.

Asia alkoi kunnanhallituksessa 11. huhtikuuta. Vt. kunnanjohtaja -ehdokkaat oli haastateltu, ja oli aika tehdä selvitys ja päätösesitys valtuustolle. Paitsi että niitä vain ei tehty.

Sen sijaan kunnanhallitus vei asian valtuuston päätettäväksi ilman mitään vertailua tai päätösesitystä. Kunnanvaltuusto ei kuitenkaan palauttanut asiaa paremmin valmisteltavaksi vaan osasi valita Timo Kurulan suoraan ensimmäisellä äänestyskierroksella vt. kunnanjohtajaksi vuoden loppuun asti.

Toukokuun 18. päivä kunnanhallitus teki jo virallisen esityksen asiasta, kun se joutui viemään päätöksen uudelleen valtuustoon valmistelun ilmiselvien puutteiden vuoksi. Tällä kertaa kunnanhallitus esitti, että "vt. kunnanjohtajaksi valitaan Timo Kurula ja varalle Antti Jämsén".

Asianajotoimisto Juntura oli lähettänyt kunnanhallitukselle myös vertailun hakijoista, ja se liitettiin mukaan valtuustolle hallituksen päätösesitykseen. Vertailusta ei kuitenkaan käy ilmi, kuka sen on laatinut eli kuka on siitä virkavastuussa.

Aa. Jarmo Juntura ei ollut itse paikalla haastatteluissa, joten hän ei voi olla vertailun tosiasiallinen tekijä.

Juntura: puheenjohtajat vastuussa esityksestä

Kittilän kunnan hallintojohtaja kysyikin Junturalta, kuka on laatinut vertailun hakijoista. Juntura vastasi kunnalle kesäkuussa, että hän on vain avustanut kunnanhallituksen puheenjohtajistoa ansiovertailun laatimisessa. Junturan mukaan Kittilän kunnan controller (Tuija Keisanen) kokosi ansioyhteenvedot hakijoiden hakemusten perusteella, ja Juntura auttoi kunnanhallituksen puheenjohtajistoa ansiovertailun tekemisessä.

Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, eli Pekka Rajala, Aki Maunula ja Tarmo Salonen, käytännössä kertoi Junturalle, miten haastattelut etenivät ja mitä siellä ilmeni. Eli todellisuudessa ansiovertailu perustui täysin puheenjohtajien näkemykseen asiasta, vaikka paikalla haastattelutilanteessa oli muitakin.

– He (puheenjohtajat) ovat kertoneet, miten he ovat näitä seikkoja sekä hakemuksista ilmenneitä, ansioyhteenvetoon koottuja ansioita arvioineet ja kenet sen perusteella katsoneet hakijoista ansioituneimmaksi. Olen kirjannut nämä heidän kertomat asiat oikeudellisen arvioinnin muotoon ja lähettänyt luonnoksen heille tarkistettavaksi ja edelleen muokattavaksi, Juntura sanoo lausunnossaan.

– Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Aki Maunula on esitellyt asian parhaaksi katsomallaan tavalla kunnanhallitukselle.

Puheenjohtajat ovat siten käytännössä peitelleet sitä, että he ovat virkavastuussa päätösesityksen valmistelusta.

2. Laskuja piilotellaan kunnalta – ja poliisilta

Toinen kyseenalainen yksityiskohta Kittilän kunnan päätöksenteossa paljastui kesäkuussa puoliksi sattumalta, kun kunnan työntekijä kävi läpi entisen vt. kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin työhuoneeseen jääneitä papereita. Vasta Tornbergin siirryttyä eläkkeelle paljastui, että hän on piilotellut isoa laskua, joka tuli kuntaan jo vuonna 2015 ja josta on tullut jo ainakin seitsemän perintäkirjettä.

Lasku on tullut lakiasiantuntija Pertti Eilavaaralta, ja se liittyy entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän laittomista potkuista tehtyihin valituksiin. Laskun suuruus on tällä hetkellä kaikkine lisineen ja yliaikakorkoineen noin 7 100 euroa.

Omituista asiassa on se, että laskua ei ole koskaan tuotu kunnan tietoon. Itse asiassa koko lasku on edelleenkin hukassa – Tornbergin huoneesta löytyi vain siitä seuranneita perintäkirjeitä.

Lain kannalta on huomattavan ongelmallista se, että vastaavasta asiasta Eilavaaran aikaisemmin lähettämä lasku on ollut poliisitutkinnassa jo pitkään, ja asia on edennyt jo syyteharkintaan. Tornberg on siis – ilmeisen tietoisesti – piilotellut laskua, joka olisi varmasti vaikuttanut ko. poliisitutkintaan ja vaikuttaa mahdollisesti jutun syyteharkintaan."

https://yle.fi/uutiset/3-9696512

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #60 on: 31. 10. 2017 15:03 »

.

Nyt näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet siihen että Kittilän kunta joutuu suoraan Valtion hallintaan

Ministeriöllä nopea valmius asettaa selvitysmies Kittilän kuntaan

Kittilän kunnalle on annettu aikaa lokakuun loppuun saakka palauttaa luottamus päätöksentekoon. Valtuusto istuu parhaillaan.
31.10.2017 klo 17:03päivitetty 31.10.2017 klo 17:17

"– Meillä on nopea valmius asettaa selvityshenkilö tarvittaessa, vastaa valtionvarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu ministeriön reagointinopeuteen käyttää Lex Kittilää kunnan ongelmiin.

Kittilän valtuusto istuu parhaillaan päättämässä, voivatko syytteitä saaneet luottamushenkilöt jatkaa tehtävissään. Ministeriö on antanut kunnalle aikaa lokakuun loppuun asti. Määräaika umpeutuu tänään. Ministeriö odottaa nyt kunnanvaltuuston päätöksiä.

– Kun valtuusto vielä istuu, on (Kittilän) kunnalla nyt valta ja vastuu asiassa, sen jälkeen ministeriö ottaa päätöksiin kantaa, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.
Päätöksiä tultava tänään

Ylen saamien tietojen mukaan Kittilän kunnanhallitus esittää valtuustolle, että syytteessä olevat päättäjät jatkaisivat luottamustoimissaan lukuun ottamatta niitä asioita, joissa he ovat syytteessä tai muuten esteellisiä.

Valtuuston kokous on poikkeuksellisesti salainen ja valtuustossa käytävää keskustelua ei tiedetä. Valtuuston päätökset ovat kuitenkin julkisia.

Valli-Lintu ei halua ennakoida tulevia päätöksiä mutta nostaa esiin, että epäilyt Kittilän kunnan päätöksentekijöitä kohtaan ovat vakavia ja ministeriön antama takaraja on pitävä. Kittilän on tehtävä päätökset tänään.

– Olemme ilmoittaneet, että katsomme tätä 31.10. saakka. Ottaen huomioon, että asian käsittely on kestänyt aika kauan ja ottaen huomioon syytteiden vakavuus. Lisäksi on jatkuva epäily uusistakin virheellisistä menettelyistä, niin tämä on se takaraja, jonka olemme ilmoittaneet myös kuntaan, Valli-Lintu sanoo."

https://yle.fi/uutiset/3-9909874

Kittilän kunnanhallitus: syytteessä olevat voivat jatkaa luottamustoimissaan

Kunnanvaltuusto käsittelee esitystä salaisessa kokouksessa vielä tämän päivän aikana.
31.10.2017 klo 15:05päivitetty 31.10.2017 klo 17:20

"Kittilän valtuusto käsittelee kunnanhallituksen esitystä iltapäivällä salaisessa kokouksessa. Yle Rovaniemi on saanut tietoonsa kunnanhallituksen esityksen.

Kittilän kunnanhallituksen mukaan rikossyytteen saaneet kuntapäättäjät voivat jatkaa luottamustoimissaan. Kunnanhallitus otti siis toisen kannan kuin Kittilän vs. hallintojohtaja, joka esitti kunnanhallitukselle, että valtuutetut pidätetään luottamustoimistaan siihen saakka, kunnes syytteet on käsitelty."

https://yle.fi/uutiset/3-9909172

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #61 on: 31. 10. 2017 17:05 »
.

Kunnanvaltuuston päätös ei kelpaa - Valtiovarainministeriö puuttuu Kittilän tilanteeseen

Tiistai 31.10.2017 klo 19.17

Valtiovarainministeriö aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan lähipäivinä, kertoo valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu



Kittilän kunnanvaltuusto päätti tiistaina, että syytteessä olevat kuntapäättäjät voivat jatkaa luottamustoimissaan.

LUE MYÖS

Kittilän kunnanvaltuusto antaa syytteessä olevien kuntapäättäjien jatkaa luottamustoimissaan

"Kittilän kunnanvaltuusto päätti tänään, että rikossyytteen saaneet kuntapäättäjät pidätetään vain niistä luottamustoimista, jotka ovat syytteen alaisia.

Valtiovarainministeriön mukaan päätös on riittämätön eikä se palauta uskottavuutta kunnan päätöksentekoon.

Ministeriön selvitysryhmä tekee tulevien viikkojen aikana ehdotuksen toimenpiteistä, joilla uskottavuus kunnan päätöksentekoon saadaan palautettua.

Jos selvitysryhmä ehdottaa luottamushenkilöiden virasta pidättämistä eikä kunta siihen suostu, ministeriö voi pidättää henkilöt luottamustehtävistään, Valli-Lintu sanoo."

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710312200500662_u0.shtml

.


Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #62 on: 25. 12. 2018 13:01 »
Tunnettu vasemmistoanarkisti ja viihdetaitelija sai pitää poliittisen puheen Turun joulurauhan avaamisessa (nikottelua).
Hänen tunnetulla videollaan esiintyy myös irakilaistaustainen muslimimies, joka surmasi suomalaisvanhuksen Puotilan kappelin läheisessä puistossa. 

Helsingin käräjäoikeus on todennut Puotilassa 86-vuotiaan miehen puukottaneen 25-vuotiaan miehen syyntakeettomaksi.

(https://mvlehti.net/2017/05/05/puotilan-kappelin-luona-vanhuksen-murhannut-al-montathar-mahdi-basita-al-mehsen-syyntakeeton/)



Ekumeeninen joulu 2018

    47 min
    ma 24.12.2018

Kristilliset kirkkokunnat vetoavat joulurauhan puolesta Turun tuomiokirkossa. Topi Lehtipuu, Turun filharmoninen orkesteri ja Sigynella-tyttökuoro esiintyvät. Humanitaarisen viestin tuo Karri "Paleface" Miettinen

https://areena.yle.fi/1-4272561?seek=1656

« Last Edit: 25. 12. 2018 14:02 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #63 on: 27. 01. 2019 13:01 »

Testi vahvistaa: Näin sähköauto hyytyy pakkasella

Sähköauton toimintamatka puolittuu 20 asteen pakkasessa, paljastaa yhteispohjoismainen testi.

"Testi varmisti sen, mikä tiedettiin jo etukäteen. Testissä maailman myydyimmän sähköauton Nissan Leafin toimintamatka - 20 asteen pakkasessa putosi 150 kilometristä 73 kilometriin, jos autossa oli lämmitys päällä. Ilman lämmitystä jääkaappikylmänä auto olisi kipittänyt 121 kilometriä.

Toisaalta 73 kilometriäkin riittäisi arkiajoon, mutta jos nopeus nostetaan suomalaiselle moottoritienopeudelle 100 km/h, niin toimintamatka vajoaa 58 kilometriin.

Testien mukaan toimintamatkaa pakkasella voidaan venyttää muutamilla kymmenillä kilometreillä, jos auto lämmitetään etukäteen."

https://www.iltalehti.fi/autot/a/2014020618016581


Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #64 on: 19. 04. 2019 17:05 »
Tämä kuuluu ehdottomasti knoppitiedon puolelle, "eviva" ei tarkoita espanjaksi yhtään mitään

"”Eviva España” on alkujaan hollanninkielinen musiikkikappale, jonka sävelsi Leo Caerts ja sanoitti Leo Rozenstraten. Sen alkuperäinen esittäjä on belgialaislaulaja Samantha, joka äänitti sen vuonna 1971

Ilmestyessään kappaleesta muodostui hitti Belgiassa

Laulun nimessä on kielioppivirhe: eviva on "eläköön" italiaksi. Se ei espanjaksi tarkoita yhtään mitään. Espanjaksi "eläköön" on viva. Luonnollisesti espanjalaiset itse huomasivat asian välittömästi, ja laulun nimi on espanjaksi joko Y viva España ("Siis eläköön, Espanja!) tai Que viva España (Oi, eläköön, Espanja!) "

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eviva_Espa%C3%B1a

Sha-na - Eviva Espana - tien om te zien

<a href="http://www.youtube.com/v/XBxnoplqadg?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/XBxnoplqadg?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=XBxnoplqadg


Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #65 on: 23. 04. 2019 19:07 »
Poliittiseen keskusteluun on tuotu termi "rotaakka" ja piti oikein katsoa murresanakirjasta jotakin noita sanoja

ropotti    työ    
roppatie    huono kärrytie    
rospuutto    kelirikko    
rosto, rostoj    karkea, huonotekoinen    
rotakka    roisto    
rotinat    tuliaiset vastasyntyneen kotiin    ,
rotinat    juhlarinkeli lapsen synnyttyä
roulinki    taskuase, pistooli    
rujat    roskat    
rummekor    ruumekori    
runtukka    tuvan lattialuukku    ,
ruokkii    perata (kaloja)    
ruotaa    tehdä työtä    
ruppiima    ruokaväli, rupeama    
rutkast    runsaasti    
ruukata    ollla tapana    
ruuvaset    eläinten rehut    
ruuvikko    rantakaislikko    
ryntäät    rinnukset    
ryykkyyrauta    silitysrauta    
ryöhtymä    rohtuma    
rännäijä    työntyä sekaan    
rännäl    kahvinpaahdin    
rätinki    laskelma    
rätinki    laskelmä, selvitys    
rääsiä    riuhtoa    
räätynnää    järjestyksessä    
röhnätä    sotkea    
rökälehteä    kulkea huonoissa vaatteissa

http://www.luovutettukarjala.fi/murre/murre.htm#r

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #66 on: 08. 06. 2019 08:08 »
Kaikenlaiset jäähdytin-insinööröillinnit on aina mielenkiintoisia joko enemmän tai vähemmän tehokkaita (P.S.: tässä syytä heti huomauttaa että tämä ei laske huoneenlämpötilaa juurikaan vaan teho perustuu enempi paikalliseen sijoittamiseen esim. sängyn päätyyn joka on mahdollista pienen koon ja poistoilmaputkien puuttumisen takia)

Tee-se-itse jäähdytyslaite

Esa, 42, keksi kotitekoisen helpotuksen helteeseen – Katso videolta, kuinka köyhän miehen ilmalämpöpumppu rakennetaan



Yrittäjä Esa Heiskanen löysi ensimmäiseen jäähdytyslaitteeseensa osat omasta varastostaan.

Näitä tarvitset valmistamiseen

"Jäähdyttimen rakentamiseen tarvitset vain styroksisen kylmälaukun, muutaman puolentoista litran virvoitusjuomapullon, jotka jäädytetään päivällä ja laitetaan yöksi kylmälaukkuun.

Kylmälaukun kanteen tehdään reikä, johon laitetaan esimerkiksi alle kympin hintainen tuuletin.

Kylmälaukun sisälle tulee ilmastointiputkea, jota pitkin jäähdytetty ilma puhalletaan ulos asuntoon.

Esa Heiskanen havaitsi, ettei muutama jäädytetty vesipullo riitä jäähdyttämään kokonaista kuumaa makuuhuonetta.

"Olen kehittänyt nyt laitteen sellaiseksi, että se puhaltaa viileää ilmaa melko läheltä parivuoteen päädystä. Yön aikana styroksisen kylmälaukun pohjalle kertyy muutama desi vettä. Paljon on myös auttanut, kun nyt pystyy säätämään tuulettimen nopeutta pienemmälle, jolloin hurinakaan ei häiritse nukkumista", selvittää Heiskanen.

Esa Heiskanen on ennen kylmälaukkutuuletintaan kehitellyt muun muassa vedenpumppausjärjestelmää mansikoiden ulkokasvatukseen sekä viljelyjärjestelmää salaattien ja yrttien tuottamiseen.

Kotitekoisesta jäähdytyslaitteesta kirjoitettiin alun perin  Geniemin blogissa.

Näillä osilla laite syntyi

Tarjouksesta ostettu kylmälaukku, 4,90 euroa.

Tuuletin 11,90.

Virtalähde 7,90.

Ilmastointiputkea 12,25 eurolla ja kolme mutkapalaa 4,50 eurolla.

Yksi sokeripalaliitin.

Kustannukset olivat yhteensä 31,45 euroa.

Heiskasen kehittämässä versiossa on myös se etu perinteisiin kompressorijäähdyttimiin verrattuna, ettei se tuota kuumaa ilmaa, joka pitää johtaa jonnekin asunnon ulkopuolelle."

https://www.satakunnankansa.fi/a/9964a6f1-0a44-40de-9578-bfe98b92b2bd

Katso videolta, kuinka köyhän miehen ilmalämpöpumppu rakennetaan



https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinkilainen-esa-42-keksi-kotitekoisen-helpotuksen-helteeseen-katso-videolta-kuinka-koyhan-miehen-ilmalampopumppu-rakennetaan/1441cd1a-c31a-418c-9e87-20411d78e8a4
« Last Edit: 08. 06. 2019 09:09 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #67 on: 30. 03. 2020 18:06 »
Ehdottomasti knoppitietoa jos mikä Eestin COOP kaupat vanhin osuuskauppaketju joutui tosin miehitysvuosina 1941-1991 osaksi Neuvostoliittolais-yleisliittolaista kuluttajakauppajärjestelmää, ensimmäiset perustettiin 1902 Antslassa etelä-Virossa

Coop Viro

Coop Eesti (entinen Viron kuluttajaosuuskunta tai ETK , 1941 - 1991 Viron kuluttajaosuuskuntien liitto tai ETKVL ) on Viron vanhin ja suurin vähittäisosuuskunta . Se on virolaisten kuluttajien täysin omistama.

Coop Viron keskusosuuskunta koordinoi kuluttajaosuuskuntien toimintaa Virossa. Coop Viron keskusosuuskunta on johtanut vuodesta 2019 . Aloittelija Alo Ivask .

2017, . Vuodesta 2001 Coopilla oli 19 osuuskuntia, joilla oli noin 350 myymälää ja yli 5000 työntekijää. [2]
Sisällysluettelo

Historia
Kambja Konsum vuonna 2019

"Ensimmäinen kuluttajaosuuskunta perustettiin vuonna 1902 . Antslassa 17 viljelijää päätti ostaa syntipukit yhdessä välttääkseen ulkomaalaisten kauppiaiden välisen suurkaupan. Antslan viljelijät tajusivat, että samalla tavalla on mahdollista hankkia muita tavaroita ja myydä niitä ihmisille halvemmalla kustannuksella kuin ulkomaalainen kauppias. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Antslan kuluttajayhdistys, jonka perustaminen aloitti osuuskaupan Virossa.

Vuoteen 1917 mennessä Virossa oli 133 kuluttajaosuuskuntia. Viron kuluttajajärjestöjen liitto perustettiin 7. toukokuuta 1917 kattojärjestöksi yhteistyön kehittämiseksi. Vuonna 1919 ammattiliiton perussääntöä muutettiin ja organisaatio nimettiin uudelleen Viron kuluttajaliittoksi (ETK).

3. huhtikuuta 1941 Viron SSR: n kuluttajayhteistyön 1. tasavaltaisessa kongressissa ETK: n nimi muutettiin Viron kuluttajaosuuskuntien liittovaltion liittoksi tai lyhennettynä ETKVL: ksi, ja sen rakenne yhdenmukaistettiin Neuvostoliiton kuluttajayhteistyön kanssa.

19. joulukuuta 1991 pidettiin ETKVL: n ylimääräinen kongressi, jossa nimi ETK tai Viron kuluttajajärjestöjen keskusliitto (lyhyesti Viron kuluttajajärjestö) palautettiin.

Alkaen vuonna 2015 Kansainvälinen kollektiivinen tavaramerkki Coop otettiin käyttöön vuonna 2004.

Rakenne

Coop Viro koostuu 19 alueellisesta kuluttajajärjestöstä ja Coop Estonian keskusosuuskunnasta. Keskusosuuskunnan tavoitteena on tukea ja kehittää yhteistyötavaroiden hankintaa, logistiikkaa, markkinointia, rakennusliikkeiden konsepteja ja kehityshankkeita. Coop Eesti Keskuhisto omistaa Coop Energia OÜ: n ja noin 60% Coop Pankista .

    19 riippumatonta alueellista kuluttajaosuuskuntaa,
    340 myymälää (2019) [1] ,
    5500 työntekijää ,
    80 000 asiakkaan omistajaa.

Toiminta
Võru Kose A- ja O-kauppa 2013

Coop Virolla on 340 myymälää, joihin kuuluvat Coop Maximarkets , Coop Konsumid , Coop Small Stores (entinen A ja O ) ja Coop Ehituskeskus. Coop Viro tarjoaa vuodesta 2016 . avoin verkkokauppapalvelu verkkosivuilla eCoop.ee

Coop Eesti oli Virossa päivittäistavara- ja lähikauppojen markkinajohtaja vuonna 2018 ja sen markkinaosuus oli 22,73%. [1]

Coop Viron vuoden 2018 konsolidoitu liikevaihto oli 589 miljoonaa euroa"

https://et.wikipedia.org/wiki/Coop_Eesti

Paikus lood (COOP Konsum)

<a href="http://www.youtube.com/v/MDg-7BlfZaw?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/MDg-7BlfZaw?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=MDg-7BlfZaw

« Last Edit: 30. 03. 2020 19:07 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #68 on: 20. 04. 2020 18:06 »
Ihan mielenkiintoista knoppitietoa tämäkin kaikissa Kiinassa valmistetuissa kartoissa ja karttapalloissa pitää olla Kiinan virallisen politiikan mukaiset kartat

"The Chinese Communist Party is trying to acquire territory claimed by other countries. And one way they're doing it is by quietly taking over the global map printing industry, and inserting their own "official" version of the map...and most people are totally unaware."

How China Is Secretly Changing Everyone’s Maps

<a href="http://www.youtube.com/v/yBE7I8QIpw4?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/yBE7I8QIpw4?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=yBE7I8QIpw4

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #69 on: 23. 04. 2020 18:06 »
Korso tunnetaan paitsi asemapaikastaan myös korsoraattorista   ja oli myös jonkinlainen fiftarimusakin tihentymä Keravan ohella 70-luvulla

Historia ja tulevaisuus

 

Kolmen kylän rajojen yhtymäkohdan eli Ristirajan (Korsrå) muistomerkki Korsossa.                     Vantaan kartta Korso korostettuna.

"Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Alikeravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän eli Helsingen– rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Korson historiasta kertova muistolaatta sijaitsee Ruusuvuoren koulun lähellä.

Korson ruotsalaisesta historiasta kertovat monet paikannimet. Böle kylänimeä, joka merkitsi kaukaista viljelysmaata mihin kehittyi asutusta, on esiintynyt jo 1300-1400 luvuilla. Korson alueella sijaitsivat Hanaböle (Hanala), Skavaböle (Hyrylä).

Nykyisen Korson alueella sijaitsi ennen enimmäkseen tiloja (esim. Fallbackan tila), torppia ja huviloita. Lähes kaikki vanhat rakennukset purettiin viimeistään 1980-luvulla uudisrakentamisen tieltä.

Nykyistä Vantaata asutti  Hälsinglandista  , Ruotsista alunperin saapuneita ruotsalaisia. Helsingin pitäjä, eli Helsinge, nykyinen Vantaa, on saanut heiltä nimensä.

Venäjän vallan aikana tsaari päätti Helsinki–Pietari-välisen junaradan rakentamisesta. Rata kulkisi nykyisen Korson halki. Rataa rakennettiin sotavankien voimin.

1880-luvun lopulla oli tarve tehdä pääradalle ohituspaikka Tikkurilan ja Keravan välille. Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1889 pysäkki lähes asumattomaan erämaahan, Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle Korsoon. Junat alkoivat pysähtyä Korson seisakkeella kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle.

Korso oli seisake aina 1910-luvulle asti, jolloin sen luokitus muuttui ja se sai uuden asemarakennuksen.  Asemakäytöstä jo poistettu rakennus rakennettiin vuonna 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korso
« Last Edit: 23. 04. 2020 19:07 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #70 on: 29. 04. 2020 17:05 »
Sulje luukut heitä noppaa -peli  9 tai 12 osaa

Heitä noppaa 1-9

"Heitä noppaa 'Shut the box' on hauska peli joka samalla kehittää nuorempien pelaajien matemaattisia taitoja.
Useita satoja  vuosia vanha arpakuutiopeli, alun perin ranskalainen.

Peli on ollut erityisen suosittu merimiesten keskuudessa.
Hauska matikkapeli kahdelle tai useammalle yli 7-vuotiaalle pelaajalle.

Pelin tavoite:
Tavoitteena on ”sulkea” niin monta pelilaudan laatikkoa kuin mahdollista ja saada vähiten miinuspisteitä.

Pelin kulku:

Sopikaa pelin aloittaja. Vuoro siirtyy myötäpäivään.
Pelin aloittaja heittää arpakuutiot ja sulkee yhden (joka on arpakuution pisteet yhteenlaskettuna) tai useamman luukun, jotka vastaavat arpakuutioiden pistemäärää. Tämän jälkeen hän heittää nopat uudelleen ja sulkee jälleen yhden tai useamman luukun. Aloittaja saa heittää omalla vuorollaan nopat niin kauan kun pystyy sulkemaan luukun. Kun ei enää sopivia luukkuja pysty sulkemaan, lasketaan aloittajalle miinuspisteet laskemalla yhteen ylhäällä olevien luukkujen numerot. Ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle.

Lisäsääntö: Jos pelaaja onnistuu sulkemaan luukut 7, 8, ja 9 saa hän halutessaan jatkaa heittämistä vain yhdellä arpakuutiolla. Jos hän kuitenkin päättää jatkaa heittämistä kahdella arpakuutiolla, on hänen suljettava kaksi laatikkoa joiden numerot vastaavat arpakuutioiden silmälukuja.

Esimerkki:
Heität ensimmäisellä heittovuorollasi 5-3 ja päätät sulkea laatikon numero 8. Seuraavalla heitollasi saat luvut 6-5, eikä sinulla ole valinnanvaraa (koska ei ole laatikkoa numero 11), joten joudut sulkemaan laatikot 6 ja 5. Seuraavalla heitollasi saat luvut 2-6 ja vuorosi päättyy: Laatikko 8 on jo suljettu, samoin laatikko numero 6. Et siis voi sulkea molempia heittosi osoittamia luukkuja (2 ja 6), koska toinen on jo suljettu. Saat 1+2+3+4+7+9=26 miinuspistettä, mikä merkitään pisteidenlaskuun. Nosta luukut ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Pelaaja, joka saa vähiten miinuspisteitä voittaa. Huom. Jos olet erittäin epäonnekas ja satut heittämään joko 6-6 jo ensimmäisellä vuorollasi, on vuorosi ohi välittömästi ja saat maksimimiinuspisteet 55!

Pelin voittaa se jolla on vähiten miinuspisteitä.

Vihje:
Voidaan sopia että pelissä pelataan useampi kierros ja merkitään ylös miinuspisteet, jotka kierrosten loputtua lasketaan yhteen ja voittaja on se jolla on vähiten pisteitä.  Tässä jännittävässä klassikkopelissä tarvitaan sekä onnea että taktiikkaa.
Suosittu peli myös yhteenlaskun harjoittamiseen."



How to play Shut the Box

<a href="http://www.youtube.com/v/aiYUFUbc3wE?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/aiYUFUbc3wE?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=aiYUFUbc3wE

https://www.konstikas.fi/Heitae-noppaa-1-9

« Last Edit: 29. 04. 2020 17:05 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #71 on: 08. 05. 2020 16:04 »

Myöskin huutokaupan metsästäjät Brandi ja Jarrod löytävät  Shut the box pelin varastosta

Huutokaupan metsästäjät Shut the box

<a href="http://www.youtube.com/v/6QXtsvzodD4?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/6QXtsvzodD4?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=6QXtsvzodD4

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #72 on: 23. 05. 2020 13:01 »
Tärkeä knoppitieto suunnitelmatalouden ratkaiseminen olisi kestänyt tietokoneilla n. 10 miljardia vuotta ei ihme ettei se onnistunut
Tässäkin esityksessä sivutaan yhtä  Neuvostoliiton ominaispiirteistä länsimaista poikkeavat rangaistusjärjestelmät jolla järjestelmää pidettiin yllä pienistäkin rikkeistä saattoi joutua kymmeniksi vuosiksi työleireille tai joutua ammuttavaksi (käytännössä sotatilan kaltaisissa olosuhteissa pitkälle 60-luvulle saakka.)

Neuvostoliiton suunnitelmatalous

<a href="http://www.youtube.com/v/MyMJIzpUsOo?version=3&amp;autohide=1&amp;start=2414" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/MyMJIzpUsOo?version=3&amp;autohide=1&amp;start=2414</a>

https://www.youtube.com/watch?v=MyMJIzpUsOo&feature=youtu.be&t=2414
« Last Edit: 23. 05. 2020 14:02 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #73 on: 09. 07. 2020 11:11 »
 
Tärkeää knoppitietoa tässä on se   pop-laulaja Michael Bolton johon Office Space -elokuvassa viitataan

Office Space with Michael Bolton

<a href="http://www.youtube.com/v/03lrL9CFWxM?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/03lrL9CFWxM?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=03lrL9CFWxM

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #74 on: 26. 07. 2020 11:11 »
Kaupan kassin avaaminen on knoppitiedon eliittiä

Kauppiaan ovela niksi: näin muovikassi aukeaa nopeasti

"K-Supermarket Arabian kauppias Hermanni Natunen on jakanut somepalvelu TikTokiin ovelan vinkin, jolla muovikassin saa kätevästi auki.
Muovikasseista löytyy avaustapa, jota asiakkaat eivät usein osaa hyödyntää.
– Se on vähän sama homma kuin se, että ihmiset ei tiedä että Mäkkärissä ketsuppikuppi levittyy. Niissä on ominaisuuksia mitä jengi ei vaan käytä.
Kikan pitäisi toimia lähes kaupassa kuin kaupassa.
– Ne muovipussit on suunniteltu sitä varten että siinä on se lovi. Suurin osa Suomessa käytettävistä muovikasseista avautuu liikkeestä huolimatta tolla tapaa.
Natunen muistelee itse oppineensa niksin vuosia sitten nuorena kesätyöntekijänä"



Toisinaan kaupan muovikassit tuntuvat olevan todella hankalasti kiinni, mutta tällä vinkillä ne aukeavat vaivatta

https://www.iltalehti.fi/iltv-lifestyle/a/c1ba7910-d5a9-43ae-866b-d15416ce580f

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #75 on: 29. 08. 2020 12:12 »
Co-Op (Co-Operative) eli osuusliikkeitä on toki vieläkin mutta wanhan liiton kombinaatteja jo harvassa toki niillä ei ole enää mitään tekemistä alkuperäisen ideologian kanssa nimet jääneet lähinnä historiallisista syistä

Rakvere Lihakombinaat

"Rakvere Lihakombinaat AS on virolainen lihateollisuusyhtiö, liikevaihdoltaan Baltian suurin, toimii Virossa, Latviassa ja Liettussa.

Yhtiön keskus on Rakveren kaupunkiin vuonna 1990 valmistunut lihanjalostustehdas. Se on Baltian suurin ja suunniteltu alun perin tuottamaan elintarvikkeita Viron markkinoille ja Leningradin talousalueelle. Tehdas on suomalaisen Tuottajain Lihakeskuskunnan suunnittelema ja suomalaisten rakentajien rakentama. Viron uudelleenitsenäistymisen seurauksena Rakvere Lihakombinaat yksityistettiin 1995. Yhtiö laajensi toimintaansa sittemmin Latviaan 1997 ostettuaan sikäläisen A/s Rigas Miesnieksin.

Elokuussa 1998 Rakvere Lihakombinaat siirtyi suomalaiseen omistukseen, kun pörssiyhtiö HKScan Oyj osti siitä osake-enemmistön.

Historiaa

Rakvere Lihakombinaat laskee toimintansa alkaneen 1890, jolloin Rakveressä avattiin kaupungin ensimmäinen teurastamo. Vuonna 1944 kaupunginteurastamoon liitettiin paikalliset Baumannin ja Schenkelin lihanjalostustehtaat ja näistä yhdessä muodostettiin neuvostotalouden mukainen kombinaatti. Vuonna 1963 Rakveren kombinaattiin liitettiin sen naapurit Kohtla-Järven ja Narvan lihakombinaatit. Tällöin siitä tuli Viron suurin liha-alan yritys. "

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rakvere_Lihakombinaat
« Last Edit: 29. 08. 2020 12:12 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #76 on: 09. 09. 2020 15:03 »
Maltan ritarikunta

         
 Maltan ritarikunnan suuri vaakuna.                                    Maltan ritarikunnan lippu

"Maltan ritarikunta (virallisesti Jerusalemin Pyhän Johanneksen suvereeni sotilaallinen ja hospitaliittaritarikunta, Rodoksen ja Maltan ritarikunnaksi sanottu, ital. Sovrano Militare Ordine Ospedaliero di San Giovanni di Gerusalemme di Rodi e di Malta, lyh. SMOM) on suvereeni, valtion kaltainen kansainvälisoikeudellinen toimija ilman omaa valtiollista aluetta. Maltan ritarikunnan hallussa on ekstraterritoriaalialueet Roomassa sekä Maltalla.

Nykyään sillä on noin 13 500 jäsentä ja 80 000 vapaaehtoista avustajaa. Ritarikunnan päämaja, jossa myös suurmestari asuu, sijaitsee Roomassa. Ritarikunnalla on omat autojen rekisterikilvet ja postimerkit. Roomassa sijaitsee ritarikunnan omistuksessa oleva kirkko, palatsi ja huvila. Helmikuun 2013 alussa järjestö, joka on edelleen yksi maailman suurimmista humanitaarisista organisaatioista (auttaa mm. pakolaisia ja kodittomia) ja toimii 120 maassa, juhlisti 900 vuotta sitten saamaansa tunnustusta paavilta, joka takasi järjestölle itsenäisen valtion statuksen.

Maltan ritarikunnalla on diplomaattisuhteet 108 valtion kanssa, ja se on Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijajäsen. Ritarikunnan suvereniteetti on kuitenkin kiistanalainen käsite, eikä esimerkiksi Suomi ole tunnustanut ritarikuntaa, kuten eivät muutkaan Pohjoismaat."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maltan_ritarikunta
« Last Edit: 09. 09. 2020 15:03 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #77 on: 22. 10. 2020 11:11 »
Sitten on näitä knoppikysymyksiä onko Manhattan saari vai ei, kyllä se saareksi lasketaan kun se on fyysisesti veden erottama vaikkakin  joki (Harlem river) erottuu selvemmin kun suurentelee tuonne 200m asteikoille esim. Staten island on selvästi saari

"Manhattan is widely accepted to be an island, and that is because it is bounded on all sides by rivers. The Harlem river is barely a stream compared to either the East or the Hudson, but it’s enough to cut Manhattan completely from the mainland, making it technically an island"



Mutta esim. Coney island voidaan kai katsoa ei ole enää saari



https://fi.wikipedia.org/wiki/Coney_Island

https://medium.com/@norwood.john.m/south-florida-is-technically-an-island-695030a89f15

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #78 on: 24. 01. 2021 23:11 »
Ehdottomasti knoppitietoa jos mikä

Wrightiläinen työväenliike

Viktor Julius von Wright (1856–1934).

Wrightiläinen työväenliike oli 1800-luvun lopulla Suomessa vaikuttanut sosiaaliliberaali yhteiskunnallinen liike, joka pyrki estämään työväestön radikalisoitumista edistämällä heidän asemaansa yhteistyöllä työnantajien kanssa. Liike sai nimensä perustajansa Viktor Julius von Wrightin mukaan. Wrightiläisyys oli suomalaisen työväenliikkeen varhaisin suuntaus, se tuli maahan Ruotsin mallin mukaisena ja kukoisti vuosina 1886–1894. Liike sai enemmän kannatusta sivistyneistön kuin työläisten parissa ja se kuihtuikin pian pois työväestön omaehtoisten työväenyhdistysten ja sosialismin vallatessa alaa.

"Wrightiläisten työväenyhdistysten tarkoitus oli edistää työväestön työolosuhteita ja elinoloja. Sosiaaliliberaalien mukaan teollistuminen oli aiheuttanut epäkohtia, joita piti korjata. He eivät kuitenkaan nähneet työntekijöiden ja työnantajien etujen välillä mitään sovittamatonta ristiriitaa, jota taas sosialistit korostivat. Wrightiläisen työväenliikkeen tärkeimmiksi tavoitteiksi muodostuivat yleinen äänioikeus sekä työajan lyhentäminen. Uudistusten ja työväen ohjailun avulla haluttiin torjua sosialististen aatteiden sekä työväen itsenäisten ammatillisten ja poliittisen liikkeen leviäminen.

 Erityisen tärkeinä pidettiin toimenpiteitä, joiden avulla estettäisiin työntekijöiden ja työnantajien välisten suhteiden kärjistyminen. Liikkeen kannatus koostui lähinnä keskiluokasta, pienyritysten omistajista, työnjohtajista sekä käsityöläisistä. Suurtyönantajat eivät sen sijaan olleet juurikaan kiinnostuneita työntekijöiden aseman parantamisesta. Myös varsinaista työväestöä oli jäseninä hyvin vähän ja hekin edustivat parhaiten palkattuja ja arvostetuimpia ammattimiehia eli eräänlaista oman yhteiskuntaluokkansa eliittiä. Wrightiläinen työväenliike suhtautui työväenluokkaan holhoavasti ja sivistyneistö piti sitä lähinnä uutena hyväntekeväisyyden muotona

Työläiset eivät näin ollen innostuneet, että heidän asiaansa ajoivat porvarilliset piirit ja ryhtyivätkin vähitellen perustamaan omia ammattiyhdistyksiä. 1890-luvun aikana monet wrightiläiset työväenyhdistykset siirtyivät radikaalien työläisten haltuun ja vuonna 1899 ne perustivat Turussa Suomen Työväenpuolueen. Käytännössä se merkitsi wrightiläisyyden jäämistä syrjään."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightil%C3%A4inen_ty%C3%B6v%C3%A4enliike

Vuonna 1903 pidetty Forssan kokous merkitsi työväenliikkeen historiassa merkittävää käännekohtaa. Kokouksessa puolueelle hyväksyttiin sosialistinen ohjelma ja puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.

"Saksan sosialidemokraattien mallin mukaan laadittu ohjelma oli radikaali. Ohjelmassa vaadittiin mm. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, 8-tuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa."

Vuonna 1953 valmistuneessa filmissä käydään läpi työväenliikkeen historiaa
« Last Edit: 25. 01. 2021 00:12 by herkkoo »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Knoppitietoa hyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä
« Reply #79 on: 03. 02. 2021 20:08 »
Joskus kaikki ei vain mene putkeen olisiko oikea termi tälle "mieto-lykkan" (video:asenna hls-lisäosa)

Svenskans mardrömsstart – ramlade två gånger i starten
Grät efter målgång

"Louise Lindström fick en mardrömsstart i sin första riktiga start i värdscupssprinten i Falun.

Hon ramlade två gånger direkt i starten – och bröt staven innan hon tog sig vidare.

– Det var bara skit allting, suckar hon"



https://absvpvod-vh.akamaihd.net/i/2021/01/6016aedbdd5dd2759c28382d/,1280_720_2520,960_540_1229,640_360_666,480_270_300,.mp4.csmil/index_1_av.m3u8

https://www.aftonbladet.se/sportbladet/a/OQE9zk/svenskans-mardromsstart--ramlade-tva-ganger-i-starten

Ruotsalaishiihtäjä murtui kyyneliin sprinttikisan jälkeen – ”Kaikki oli vain paskaa”
sunnuntai 31.01.2021 klo 21:23
Louise Lindströmin uran ensimmäinen sprinttikisa ei mennyt putkeen.

"Louise Lindström osallistui uransa ensimmäiseen maailmancupin sprinttikisaan sunnuntaina Ruotsin Falunissa.

Lindström kuitenkin kaatui kahdesti lähdössä. Ennen ensimmäistä kaatumista Lindström ei ehtinyt edetä juurikaan eteenpäin, kun hän kaatui nurin. Lindström nousi nopeasti ylös, mutta kaatui uudelleen.

Rytäkässä Lindströmin sauva katkesi ja hän jäi kauas alkuerän muista hiihtäjistä. Lindström hiihti erän kuitenkin loppuun ja oli eränsä viimeinen, eli kuudes.

– En tiedä, mitä tapahtui. En tiedä, osuiko sauva suksiin tai jotain. Kun nousin, molemmat sauvat hajosivat. En saanut mahdollisuutta näyttää mitään, Lindström manasi Aftonbladetille.

– Kaikki oli vain paskaa."

https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/e9b51171-374b-45f5-b244-c45b1d6a27f1

« Last Edit: 03. 02. 2021 20:08 by herkkoo »