Vaasalaisia.info - keskustelut
Vaasa ja ympäristö => Off Topic => Topic started by: herkkoo on 13. 07. 2013 13:01
-
.
Kuka muuten tiesi että ylessä on yli 3000 palkkalistoilla suurin osa ei näy koskaan eläissään televisiossa eikä kuulu radiossa
"Yle työllistää suoraan, vakituisesti tai määräaikaisesti noin 3500 ammattilaista eri puolilla Suomea."
http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/vastuuraportti_2012.pdf
Väestömäärältään noin kaksinkertaisessa Kreikassa yleisradion palveluksessa oli vähän päälle 2000
"Kreikan yleisradion televisiokanavat pimenivät – yli 2000 irtisanotaan"
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1370947602435
.
-
Miten paljon FST:n osuus on työntekijöistä?
Miten suuri osa YLE:n työntekijöistä ylipäätään puhuu äidinkielenään ruotsia?
-
.
Yritetään etsiä tietoja
Luultavammin ne tiedot on "sotkettu" samaan suomenkielisten toimitusten kanssa eli vähän sama kuin kysymys mamukustannuksista kukaan ei tiedä mitä ne ovat mutta rahaa vain menee
Jotakin kuusaa voi saada näistä joita ei ilmeisesti ole kiistetty
"Syyskuussa 2009 Iltalehti moitti että Yleisradio kuluttaa "surutta rahaa Tangomarkkinoihin, saippuasarjaan ja jättimäiseen henkilökuntaan. - - Ylen henkilökuntamäärä on Suomen oloihin suhteutettuna suorastaan jättimäinen. - - Peräti 15 prosenttia tv-kanavien kustannuksista palaa ruotsinkieliseen FST5-kanavaan (nyk. Yle Fem), vaikka sen katsojaluvut rämpivät pohjalukemissa. - - Ylen miljoonia palaa lähivuosina roppakaupalla myös surullisenkuuluisaan Musiikkitaloon."[26]"
Tässä kohta "Kieliriita" (kaikki ruotsinkielisyyteen esitetyt kysymykset ovat aina automaattisesti kieliriitaa)
"Kalle Isokallio on kritisoinut Yleä, koska hänen mielestään Yle käyttää liian suuren osan budjetistaan ruotsinkieliseen ohjelmistoon.[28] Vuonna 2006 Yle Fem onnistui saamaan katsojien kokonaiskatseluajasta vain 0,2 %.[29]
Kaupallinen MTV3 on myös tuominnut yksityisen rahan käytön Ylen ohjelmien rahoitukseen. Arvostelu koski ruotsinkielisten säätiöiden varojen käyttöä FST5:n aamuohjelman rahoitukseen. MTV3:n toimitusjohtajan mukaan Ylen pitää olla verovaroin rahoitettu, eikä se saa haalia yksityistä rahaa toimintaansa.[30]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisradio
Ruotsinkieliset toimitukset kyllä osataan erottaa värikkäästi mutta kustannuksia ei ole eroteltu mitenkään eli vähän sama kuin lukisi muinaista Maailma ja Me -lehteä Neuvostoliitosta
http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset
.
-
YLEn rekrytointi saattaa selittää osaltaan mammuttimaisen yhtiön surkeaa tuotantoa. Etusijalle asetetaan pätevyyden ja taidon sijaan:
"Yhdenvertaisuuden ja henkilöstön monimuotoisuuden edistäminen.
Monikulttuurinen henkilöstörakenne on Yleisradiolle lisäarvo, joka edesauttaa hyvien asiakassuhteiden luomista. Jotta voimme paremmin tavoittaa kaikki suomalaiset, eri-ikäisiä, erilaisista etnisistä ja kulttuurisista taustoista tulevia miehiä ja naisia tulee olla myös ohjelmien ja palvelujen tekijöinä.
Tavoite on, että vuonna 2014 Ylen henkilöstö on nykyistä monimuotoisempi, enemmän ympäröivää suomalaista yhteiskuntaa vastaava. Tämä tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten rekrytoinnin lisäämistä."
http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset/henkilostokertomus-2011/toimintakulttuurin-tasa-arvoisuus
-
.
Mainitaan vielä :
"Vuonna 2011 toimitusjohtaja Lauri Kiviselle maksettu palkka oli 341 352,00 euroa.
Palkka sisältää vuonna 2011 maksetun vuoden 2010 tuloskorttipalkkion 18 750,00 euroa"
http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/attachments/yle_selvitys_hallinto_ja_ohjausjarjestelmasta_2011.pdf
Vertailun vuoksi Yhdysvaltain presidentin vuosipalkka:
"Yhdysvaltain presidentille maksetaan 400 000 dollarin eli noin 312 000 euron vuosipalkkaa."
http://yle.fi/uutiset/presidentti_obama_leikkaa_palkkaansa/6563876
"Väestömäärään suhteutettuna esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC on jopa puolet pienempi kuin mammuttitaudista kärsivä Suomen Yle."
"... Jungner hermostui ja väläytteli julkisuudessa reilun 300 ihmisen vähentämisellä. Kansainvälisesti vertailtuna Ylellä olisi siis kuitenkin varaa potkia pellolle pikemminkin yli tuhat henkilöä."
Outoja rahareikiä
"Sekavasta organisaatiosta kärsivä Yle on täynnä toinen toistaan erikoisempia rahareikiä, ja miljoonia valuu omituisiin hankkeisiin."
Ruotsinkielistä törsäystä
"Kohtuuttoman suuri osa rahoista valuu myös suomenruotsalaisiin ohjelmiin, kun varat suhteutetaan suomenruotsalaiseen väestöön saati sitten ohjelmia katsovien määrään. Peräti 15 prosenttia tv-kanavien kustannuksista palaa ruotsinkieliseen FST5-kanavaan, vaikka sen katsojaluvut rämpivät pohjalukemissa.
Ylen miljoonia palaa lähivuosina roppakaupalla myös surullisenkuuluisaan Musiikkitaloon. Ympäri Suomea asuvat tv-lupamaksun maksajat kustantavat siis korkeakulttuurin areenan pääkaupunkilaisille."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009100410354473_uu.shtml
.
-
siirretään pikkukakkonen kolmoselle ... ja sitten voikin lopettaa koko yleisradion.
YLEn rekrytointi saattaa selittää osaltaan mammuttimaisen yhtiön surkeaa tuotantoa. Etusijalle asetetaan pätevyyden ja taidon sijaan:
"Yhdenvertaisuuden ja henkilöstön monimuotoisuuden edistäminen.
Monikulttuurinen henkilöstörakenne on Yleisradiolle lisäarvo, joka edesauttaa hyvien asiakassuhteiden luomista. Jotta voimme paremmin tavoittaa kaikki suomalaiset, eri-ikäisiä, erilaisista etnisistä ja kulttuurisista taustoista tulevia miehiä ja naisia tulee olla myös ohjelmien ja palvelujen tekijöinä.
Tavoite on, että vuonna 2014 Ylen henkilöstö on nykyistä monimuotoisempi, enemmän ympäröivää suomalaista yhteiskuntaa vastaava. Tämä tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten rekrytoinnin lisäämistä."
tässä siis selitys miksi on umpisurkeat ohjelmat ylellä. mutta onneksi kuitenkin on brändiuudistus onnistunut...
-
.
Itse asiassa on ihmetyttänyt Ylen erikoisasema jo pitempään, en voi ymmärtää mitään muuta selitystä kuin sen että poliitikot ovat riippuvaisia myös yle-julkisuudesta ja ovat siten tavallaan kiristettävissä
Mutta internetin myötä ylen asema on murenemassa, lähinnä ylestä riippuvaiset ovat olleet kiristämässä internetin sanavapautta
.
-
.
Helpoiten tulisi säästöä luopumatta mistään lakkauttamalla yle toistaiseksi kokonaan
"Jos valtio vähentäisi Yle:n perinteisen sisältötuotannon puoleen 500 milj.eurosta 250 milj.euroon sillä maksettaisiin lähes yli 2 miljardin laina korkoineen takaisin 10 vuodessa. Menettäisimme muutaman radiokananvan ja yhden tai kaksi Ylen TV-kanavaa. Väitän, että lopuilla 250 miljoonalla Ylen sisällön laatukin paranisi, kun tulisi keskityttyä olennaiseen.
8.
Linkki tähän kommenttiin
ilmoita asiattomaksi
Michael Manhattan
Michael Manhattan
31.7.2013 21:47
uusi
100 miljoonaa säästää luopumatta mistään
ruotsinkielinen yle on turha ja sille menee tuo vaatimaton 20 pros osuus budjetista"
http://www.uusisuomi.fi/raha/61111-suomella-26-miljardin-eun-potti-mita-hallitus-odottaa
.
-
Tietääkö kukaan aikuisille olevista journalistikursseista mitään?
Kuka järjestää?
-
.
ruotsinkielinen yle on turha ja sille menee tuo vaatimaton 20 pros osuus budjetista"
.
Onneksi sentään vain prosentteja, ettei euroja. :)
-
.
No karheasti jos svt-ylen menot veronmaksajille on miljardin luokkaa niin valtionvelka tulisi lyhennetyksi 98 vuodessa
P.S. taitaa muuten olla edelleen että:
- ylen näkyminen ulkomailla --> maksaa suomalaiset veronmaksajat
- SVT Ruotsin tv koostekanavan näkyminen Suomessa --> maksaa suomalaiset veronmaksajat
olisiko jossakin kohtaa mahdollisesti heti saatavissa säästöjä? raks raks
.
-
.
Uskomatonta ettei tähän Waltavaan rahareikään ole kiinnitetty mitään huomiota - Ylen johtajan palkkakin on isompi kuin Yhdysvaltain presidentillä(!)
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mielestä Ylen rahoituksen määrää olisi syytä pohtia heikon taloustilanteen vuoksi
"Ylen ensi vuoden määräraha on nousemassa budjettiarvion mukaan indeksikorotuksen ansiosta 12 miljoonaa euroa yhteensä 512 miljoonaan euroon.
Kataisen mukaan ei ole tehty päätöksiä siitä, onko Yle-indeksi kiveen hakattu.
- Kaikki, mikä on poliittisen päätöksentekijän vallassa, on aina harkinnanvaraista.
Eilen Katainen sanoi Joensuussa Ilta-Sanomille, että valtionhallinnon yleiset säästötoimet pitäisi ulottaa myös Yleen.
- Kokonaiskuvassa on oikein, että myös Ylessä säästetään, kun kaikkialla muuallakin, Katainen sanoi lehdelle.
Katainen kertoo itse kiinnittäneensä huomiota Ylen toimittajien suureen määrään tiedotustilaisuuksissa."
OTA KANTAA
Pitäisikö Ylekin laittaa säästökuurille?
Kyllä 96%
Ei 4%
Ääniä 1463
KESKUSTELE
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081517372611_uu.shtml
.
-
.Uskomatonta ettei tähän Waltavaan rahareikään ole kiinnitetty mitään huomiota - Ylen johtajan palkkakin on isompi kuin Yhdysvaltain presidentillä(!)
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mielestä Ylen rahoituksen määrää olisi syytä pohtia heikon taloustilanteen vuoksi
"Ylen ensi vuoden määräraha on nousemassa budjettiarvion mukaan indeksikorotuksen ansiosta 12 miljoonaa euroa yhteensä 512 miljoonaan euroon.
Kataisen mukaan ei ole tehty päätöksiä siitä, onko Yle-indeksi kiveen hakattu.
- Kaikki, mikä on poliittisen päätöksentekijän vallassa, on aina harkinnanvaraista.
Eilen Katainen sanoi Joensuussa Ilta-Sanomille, että valtionhallinnon yleiset säästötoimet pitäisi ulottaa myös Yleen.
- Kokonaiskuvassa on oikein, että myös Ylessä säästetään, kun kaikkialla muuallakin, Katainen sanoi lehdelle.
Katainen kertoo itse kiinnittäneensä huomiota Ylen toimittajien suureen määrään tiedotustilaisuuksissa."
OTA KANTAA
Pitäisikö Ylekin laittaa säästökuurille?
Kyllä 96%
Ei 4%
Ääniä 1463
KESKUSTELE
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081517372611_uu.shtml
.
Knoppia ikä kaikki.
Knoppologialla ja kloppilogialla on eronsa.
Ylen rahoitushan pitäisi nyt olla ylen hyvässä kunnossa?!
Ylen hallinnoimilla kanavilla uusintoja ja toistoja toisensa perään. Ja vanhoja tuotantoja. Miksi ?
Areenaltahan voisi katsella.
Bert L.
-
.
Knoppitiedon syvimmillä lähteillä
Eipä se nyt taida vaikuttaa oikeestaan mitään mihinkään paperinkäyttöön että wahlruusin pari kaveria käyttää ipädiä vaan esim. siirtyminen sähköisiin kokouskäytäntöihin ym. eLearning systeemeihin joissa lelu ipädillä ei ole mitään tekemistä
"Painetussa lehdessä Wahlroos sanoo, että Suomen talouden huonon tilanteen syy on paperiteollisuus ja Nokian johtama ict-ala. Wahlroos löytää yhden syyn molempiin ongelmiin: tablettitietokonekauden aloittanut Applen iPad on muuttanut markkinoita paperijulkaisu- ja mobiilialoilla. "
http://www.iltalehti.fi/talous/2013081617376472_ta.shtml
.
-
.
Knoppitiedon syvimmillä lähteillä
Eipä se nyt taida vaikuttaa oikeestaan mitään mihinkään paperinkäyttöön että wahlruusin pari kaveria käyttää ipädiä vaan esim. siirtyminen sähköisiin kokouskäytäntöihin ym. eLearning systeemeihin joissa lelu ipädillä ei ole mitään tekemistä
"Painetussa lehdessä Wahlroos sanoo, että Suomen talouden huonon tilanteen syy on paperiteollisuus ja Nokian johtama ict-ala. Wahlroos löytää yhden syyn molempiin ongelmiin: tablettitietokonekauden aloittanut Applen iPad on muuttanut markkinoita paperijulkaisu- ja mobiilialoilla. "
http://www.iltalehti.fi/talous/2013081617376472_ta.shtml.
Kyllä eu-tukia nauttiva maanviljelijä Wahlroos tietää.:)
Wahlrooshan on Suomen tukipilari ja moraalinen esimerkki (exemplaari).
Suomen kieli on monivivahteinen. Ovatko pilari ja pilaaja synonyymejä?
-
.
Mainitaan vielä :
"Vuonna 2011 toimitusjohtaja Lauri Kiviselle maksettu palkka oli 341 352,00 euroa.
Palkka sisältää vuonna 2011 maksetun vuoden 2010 tuloskorttipalkkion 18 750,00 euroa"
http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/attachments/yle_selvitys_hallinto_ja_ohjausjarjestelmasta_2011.pdf
Vertailun vuoksi Yhdysvaltain presidentin vuosipalkka:
"Yhdysvaltain presidentille maksetaan 400 000 dollarin eli noin 312 000 euron vuosipalkkaa."
http://yle.fi/uutiset/presidentti_obama_leikkaa_palkkaansa/6563876
"Väestömäärään suhteutettuna esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC on jopa puolet pienempi kuin mammuttitaudista kärsivä Suomen Yle."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009100410354473_uu.shtml
Järkyttävää kun nyt katsoo näitä parin vuoden takaisia juttuja joitakin instansseja ei koskenut mitkään säästötavoitteet silloinkaan ja rahaa roiskittiin menemään täysin holtittomasti ja mitään kehitystä ei ole tapahtunut samat rakenneviat ovat yhä edelleen olemassa täysin muuttumattomina
.
-
.
Aika outoa tuo vieläkin esiintyvä tietämättömyys ja oudot ennakkoasenteet ei nykypäivän Kauhavalla ole mitään tekemistä minkään puukkohäjyjen kanssa kuin ainoastaan se puukkomuseo siellä, muuten ei voisi olla kauempana jostakin häirikkökäyttäytyjien paikkakunnasta Kauhava. Toki sielläkin on sitten ne omat pienet sisäpiirinsä niin kuin joka paikkakunnalla halutaan olevan mutta niilläkään ei ole mitään minkään väkivaltakäytöksen ja uhkaamisen kanssa tekemistä ainakaan siellä
Häjyt-leffan näyttelijät pelkäsivät kuvauksissa pohjalaisia: ”Kyllä siinä nakkikioskipainia oli”
Julkaistu: 8.4. 13:13
"Näyttelijä Juha Veijonen kertoi Korporaatiolle pitävänsä Häjyt-elokuvaa merkittävänä teoksena kotimaisen elokuvan historiassa.
Vuonna 1999 julkaistua Häjyt-elokuvaa valmisteltiin useita vuosia ja Veijonen on edelleen tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen. Elokuvaa kuvattiin pääsääntöisesti Kauhavalla ja pääkaupunkiseudulta oleva kuvausporukka pelkäsi aluksi paikallisten suhtautumista elokuvan tekijöihin.
– Kyllä siinä pientä kireyttä oli aluksi. Meitä pelotti aluksi helvetisti. Kun etelän pojat menee sinne tekemään heistä ja heidän historiastaan omaa versiotaan. Pelättiin, että pitää kuvata luodinkestävässä lasikopissa, Juha Veijonen kertoo.
(http://is.mediadelivery.io/img/658/77e27d79406349d293c2aac43b079399.jpg)
Ensimmäisen viikon aikana kireys näkyi nakkikioskipainina. Pikku hiljaa jännitys osoittautui turhaksi.
– Sitten kun homma lähti siellä käyntiin, saatiin kaikki mahdollinen apu paikallisilta ihmisiltä. Jäi pelkästään hyvät muistot."
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001154609.html
.
-
.
Jotenkin on tullut sellainen vaikutelma että jos tämä allaoleva pitää paikkansa sotarikollisista ei haluta ilmoittaa kuin vasta sitten kun kompastutaan niihin
"Toinenkin etsintäkuulutettu sotarikollinen Kangasalan päiväkerhossa!
Irakin viranomaiset ovat etsintäkuuluttaneet tämän henkilön, hänet halutaan kotimaahan vastaamaan rikoksistaan.
29.04.2016 15:17, 10400 lukukertaa
Foreign Relations Bureau – Irak etsii, ja MV lukijoidensa avustuksella löytää…
(http://static.mvlehti.net/uploads/2016/04/screenshot-www.frbiu_.com-2016-04-29-13-55-33.png)
Mies kuuluu Al-hashid al-shaabi järjestöön, ja hän on etsintäkuulutettu sotarikoksista ja terrorismista.
Alla olevassa kuvassa hän istuu kädet kiinni lapsen jalalla.
Nyt hänet on siis kuitenkin löydetty päiväkodista, ainakin käynnillä. Vatialan päiväkerhossa vieraili 16.3. neljä turvapaikanhakijaa yhdessä maahanmuuttotyöstä vastaavan työntekijän kanssa.
(http://static.mvlehti.net/uploads/2016/04/terotp%C3%A4iv%C3%A4kodissa-e1461931156708-768x573.jpg)
Päänkatkojia, mahdollisia pedofiileja ja tartuntatauteja kantavia henkilöitä vierailemaan lasten seuraan.
Hänet voi ilmoittaa löytyneeksi Suomesta, osoitteeseen Foreign Relations Bureau – Iraq – United Kingdom mail@frbiu.com"
"Esko A Perälä · Työskentelee yrityksessä Olen eläkkeellä
Tuollaisten esille tulleiden tapauksien johdosta kangasalaisten kannattaa välittömästi erota seurakuntansa jäsenyydestä, koska seurakunnan päiväkerhossa piilotellaan pahamaineisia muslimitaustaisia sotarikollisia.
Tykkää · Vastaa · 33 · 9 t · Muokattu
Juha Mäkinen · Kangasala
Erottu"
http://mvlehti.net/2016/04/29/toinenkin-etsintakuulutettu-sotarikollinen-kangasalan-paivakerhossa/
.
-
.
Laskutikkudemoa ei tahdo löytyä kuin archive.org:in kautta
java pitää olla päivitetty ja javan security asetuksiin laitettava poikkeusrivi http://web.archive.org
(Exception Site List) ettei ihmettele tuota archive.org sivua
Latautuminen voi kestää minuutin tai kaksi
JavaSlide
the WWW's very first Java Slide Rule
"This Java applet implements a fully functional slide rule on your computer screen. The graphics may take some time to download, in the order of a couple of minutes."
(http://web.archive.org/web/20001005131602/http://www.taswegian.com/SRTP/images/java.jpg) (http://web.archive.org/web/20010622114847/http://www.taswegian.com/SRTP/javaslide/javaslide.html)
"There are several excellent sites on the 'web, which deal with slide rules, including mine (ahem!) The Slide Rule Trading Post. (http://web.archive.org/web/20001005131602/http://www.taswegian.com/SRTP/index.html)
For a comprehensive archive of slide rule material, and a very active discussion forum about these interesting tools, please visit the [sliderule] group
The cursor and the slide may be moved with your mouse - just click and drag. The number overlay shows the reading and identification of the scale directly under the mouse pointer (or the hairline reading if over the cursor). Of course, with a real slide rule you must estimate these values by reading the scales! The scales here are accurately portrayed, so you can trust the readings. Note that slide rules do not maintain decimal positioning - you have to do that, too! The S&T scale is slightly off due to the different ways that I, and the original manufacturer of this rule, have calculated the values.
You may contact the author, Andrew Davie, by email at adavie@mad.scientist.com"
http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/2008/Laskutikuista.pdf
.
-
.
Kaikkien saastuttaminen on tasa-arvoista mutta toisten ympäristösaastuttaminen on tasa-arvoisempaa kuin toisten
Syytetyt myönsivät Talvivaaran saasteet
"Syyttäjä vaati ehdollisia vankeusrangaistuksia törkeästä ympäristön turmelemisesta neljälle Talvivaaran avainhenkilölle. Syytettyinä ovat toimitusjohtaja Pekka Perä, kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari, entinen toimitusjohtaja Harri Natunen ja metallien talteenoton osastopäällikkö.
Syytteen mukaan Perä ja Lammassaari ovat pilanneet yhdessä törkeästi ympäristöä seitsemän vuotta vuodesta 2006 vuoteen 2013 ja muut syytetyt joitakin vuosia lyhyemmän ajan."
http://www.hs.fi/talous/a1438659162665 (http://www.hs.fi/talous/a1438659162665)
Talvivaaran johdolle sakkotuomioita ympäristörikoksesta – yhtiölle yhteisösakko
"Talvivaaran kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perälle käräjäoikeus määräsi 90 päiväsakkoa (20 340 euroa), entiselle toimitusjohtaja Harri Natuselle 60 päiväsakkoa (7 740 euroa) ja kaivoksen johtajana toimineelle Lassi Lammassaarelle 60 päiväsakkoa (6 540 euroa). Heidät tuomittiin ympäristön turmelemisesta eli rikosnimike lieveni syyttäjän esittämästä.
Osastopäällikkönä toimineen Ville Heikkisen syytteet hylättiin. Valtio joutuu korvaamaan Heikkisen oikeudenkäyntikulut, jotka ovat 626 000 euroa."
http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_johdolle_sakkotuomioita_ymparistorikoksesta__yhtiolle_yhteisosakko/8878439
Jukka Ojaranta
"Jukka Uolevi Ojaranta (15. helmikuuta 1933 Turku – 10. heinäkuuta 2003 Espoo) oli turkulainen kalastaja ja salakuljettaja. Hän toimi 1960-luvulta alkaen Helsingissä laittoman alkoholin myyjänä Punavuoressa sekä myöhemmin salakuljettajana. Hänen liikanimensä oli Turun-Jukka.
Ojaranta upotti 1980-luvun alussa myrkkytynnyreitä eteläisellä Saaristomerellä Dragsfjärdin vesillä ns. Dragsfjärdin myrkkyskandaalissa. Hän jäi kiinni ja sai tuomion törkeästä jätehuoltorikoksesta.
Ojarannan oli tarkoitus kuljettaa suomalaisten yritysten Nokia Oy ja Keskuslaboratorio Oy ongelmajätteitä muun muassa PCB-jätettä mereen upotettavaksi. Upotus oli määrä tehdä Hiidenmaan vesillä, jonne Ojarannan kertoman mukaan venäläiset olivat upottaneet taistelukaasuja ja muita vaarallisia jätteitä. Ojarannan troolari joutui kuitenkin matkalla vaikeuksiin kovassa merenkäynnissä ja tynnyrit putosivat aluksesta jo Dragsfjärdin vesillä.
Ojaranta sai kahden vuoden neljän kuukauden vankeustuomion ja myös kolme jätteitä välittäneen Euro Industri Oy:n johtohenkilöä tuomittiin vankeusrangaistuksiin."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Ojaranta
.
-
.
Haminan Neuvoton karhu on aiheuttanut taas polemiikkia täysin ylimitoitetusta hälytysviestistä joka tarpeettomasti häiritsee 99,9 % kansalaisista
Karhu tulee! Suojaudu!
15.5.2016 20:51 Niklas Herlin
Kotimaa Hamina Karhu Pelko Väärä halytys Viranomaiset
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/width-250/pictures/picture-1966-537d4f25b139b41d262bcdd069af5959.jpg)
"Eri syistä olen katsonut televisiota tänäänkin, sunnuntaina 15. toukokuuta vuonna 2016.
Joka kanavalta on tullut satunnaisin välein yleinen vaarahälytys: Haminassa Neuvottoman kylässä on nähty nuori karhu. Haminan Nevottoman kylässä ihmisten pitäisi pysyä sisätiloissa, viranomaisvaroitus kertoo. Siis televisioon tulee jonkinlainen hälytyspiipitys ja varoittava karhuteksti, suomeksi ja ruotsiksi.
Ehkä asia on vakava Haminan Neuvottoman kylän asukkaiden kannalta. Muistan jopa tavanneeni yhden Neuvottomassa aikaansa viettäneen henkilön. Metsästäjänä henkilö on niin kuuluisa kädettömyydestään, että karhu kuolisi nauruun hänet nähdessään. Lähettäkää äijä ulos!
Onko tämä valtakunnallisissa verkoissa annettu Haminan Neuvottoman karhuvaroitus harjoitus vai vitsi? Tosissaan sitä nyt ei kukaan ole voinut antaa.
Vai onko joku tosissaan antanut valtakunnallisen karhuhälytyksen Haminan Neuvottomaan? Hälytys karhun takia?
Jos Neuvottoman karhu on syy antaa viranomaishälytys laajalla jakelulla, miten viranomainen toimii, kun ihmisille oikeasti pitäisi antaa hälytys?"
http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216950-karhu-tulee-suojaudu?ref=karuselli (http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216950-karhu-tulee-suojaudu?ref=karuselli)
Mäkelä huolestui hallipalon vaaratiedotteen viipeestä: käännös ruotsiksi voi vaarantaa ihmisten turvallisuuden
14.4.2016 13:57
"Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) on huolissaan vaaratiedotteiden kääntämisestä aiheutuvista vaaratilanteista. Hän on jättänyt tänään valtioneuvostolle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa nostaa esiin televisiossa esitettävien vaaratiedotteiden ongelmat. Lakisääteinen kääntäminen toiselle kansalliskielelle viivästyttää tiedotteiden lähettämistä.
Lappeenrannan Joutsenossa syttyi reilu viikko sitten tulipalo teollisuushallissa. Asiasta tehtiin televisioon vaaratiedote, jossa varoitettiin kansalaisia palon levittämistä kaasuista. Vaaratiedote lähetettiin noin puolitoista tuntia palon syttymisestä. Lähetys viivästyi puolisen tuntia, koska tiedote piti ennen lähetystä kääntää myös ruotsin kielelle.
— Millä tavoin ministeriö varmistaa ettei vaaratiedotteiden kääntämisestä suomen- tai ruotsinkielelle aiheutuva viivästys vaaranna uhka-alueella asuvien tai siellä muuten olevien ihmisten turvallisuutta, joutsenolainen Mäkelä kysyy.
— Millä keinoin aiotaan varmistaa ettei vaaratiedotteen lähetys viivästy kääntämisen takia sellaisillakaan alueilla, joilla toista kotimaista kieltä puhuvia ei käytännössä ole lainkaan? Mäkelä jatkaa.
Laki vaaratiedotteista tuli voimaan kesäkuussa 2013. Vaaratiedote välitetään yleisölle tiedoksi radiossa ja myös televisiossa, jos vaaratiedotteen antanut viranomainen niin päättää.
Viranomainen voi päättää vaaratiedotteesta tilanteissa, joissa väestöä on varoitettava hengen- tai terveysvaarasta. Lain mukaan vaaratiedote pitää lähettää Suomen molemmilla kansalliskielillä.
Lain mukaan asianmukaisen ministerin pitää vastata kirjalliseen kysymykseen 21 päivän kuluessa."
Mäkelä huolestui hallipalon vaaratiedotteen viipeestä: käännös ruotsiksi voi vaarantaa ihmisten turvallisuuden (http://www.esaimaa.fi/Online/2016/04/14/M%C3%A4kel%C3%A4%20huolestui%20hallipalon%20vaaratiedotteen%20viipeest%C3%A4%3A%20k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6s%20ruotsiksi%20voi%20vaarantaa%20ihmisten%20turvallisuuden/2016120610246/4)
.
-
.
Luonnollisesti ministeri joka ei palauttanut maahantunkeutujia takaisin turvalliseen lähtömaahan Ruotsiin on itse henkilökohtaisesti vastuussa jokaisesta luvatta maastoutuneesta maahantunkeutujasta
Vastaanottokeskuksista kadonnut noin 2 500 turvapaikanhakijaa - KRP:n tiedustelupomo: "Iso riski
"Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikön Sanna Palon mukaan vastaanottokeskuksista teille tietämättömille lähteneisiin turvapaikanhakijoihin liittyy vakavia uhkia.
Vastaanottokeskuksista on viime ja tämän vuoden aikana kadonnut jo noin 2500 turvapaikanhakijaa.
– Mielestäni siihen liittyy iso riski, jos ei tiedetä, keitä nämä ihmiset ovat, miksi he ovat tänne tulleet ja millä he hankkivat elantonsa, jos he eivät saa turvapaikkaa ja jäävät tänne, Palo sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.
– Vakava uhka liittyy siihen, että joukossa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka alunperin ovat tulleet väärillä papereilla tai paperittomana.
Palo kertoo Uutisextran haastattelussa myös muista ajankohtaisista uhka-arvioista sekä ruotii Suomen rikostiedustelun tasoa."
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vastaanottokeskuksista-kadonnut-noin-2500-turvapaikanhakijaa-krp-n-tiedustelupomo-iso-riski/5892318
.
-
.
Kaikenlaisia hökötyksiä sitä on aikanaan pitänytkin rakentaa että ihmiset kuulee musiikkia radiosta normaalisti niin kuin tämä keinotekoinen rautaputkisaari aikanaan Alankomaiden rannikolla Pohjanmerellä nyt se palvelee jonkinlaisena ravintolana satamassa (Huom. tällä ei ole mitään tekemistä Radio Nord:in kanssa joka ei sijainnut Pohjanmerellä vaan ihan toisissa suunnissa)
"REM Island was a platform built in the Republic of Ireland and towed off the Dutch coast in 1964 as the pirate broadcasting home of Radio and TV Noordzee. Both stations were dismantled by armed forces of the Netherlands. It was six miles off Noordwijk."
Later use and dismantling
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/95/Rem_weg.jpg/220px-Rem_weg.jpg)
A year after the raid, Radio Noordzee resumed transmissions legally under the name TROS. After that REM Island was used by the government to measure sea temperature and salt concentration. After a failed attempt to sell the island in 2004, the government dismantled it with a goodbye radio event by amateur radio enthusiasts, with the callsign PB6REM on the platform on June 8, 2006.
Since March 2011 the platform sits in Amsterdam harbour where it serves as a restaurant.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/REM-eiland-Haparandadam.jpg/250px-REM-eiland-Haparandadam.jpg)
REM Island as an Amsterdam restaurant
https://en.wikipedia.org/wiki/REM_Island
"Bouw REM-eiland 1964"
http://www.youtube.com/v/mmpTw2nwmIM?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=mmpTw2nwmIM
http://www.youtube.com/v/SBS2i_TTpus?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=SBS2i_TTpus
Reflections on the REM Island project" (PDF) (http://www.offshore-radio.de/HansKnot/features/REM%20ISLAND%20PROJECT.pdf)
.
-
.
Jotakin tietoa myös tästä edellä jo mainitusta Radio Nord:ista
Radio Nord
"Radio Nord oli niin kutsuttu merirosvoradio, joka toimi Tukholman saaristossa Ruotsin aluevesirajan ulkopuolella 8. maaliskuuta 1961 - 30. kesäkuuta 1962. Lähetys tapahtui Nicaraguan lipun alla purjehtivalta alukselta m/v Bon jour (alun perin m/v Mi amigo). Lähetin toimi keskiaaltoalueella aallonpituudella 495 metriä (noin 606 kHz).
Radio Nordin perusti suomalaissyntyinen liikemies Jack S. Kotschack. Radio Nord lähetti kevyttä musiikkia ja mainoksia 24 tuntia vuorokaudessa ja tuli suosituksi nuorison keskuudessa Itämeren ympäristössä, Suomessa lähinnä lounaisimmissa osissa. Ruotsissa Radio Nordilla oli lopulta enemmän kuuntelijoita kuin Ruotsin Radiolla. Suosittu ohjelma oli muun muassa Top 20-lista, joka julkaistiin viikoittain.
Pohjoismaiset merirosvoradiot joutuivat lopettamaan toimintansa 30. kesäkuuta 1962 uuden yhteispohjoismaisen radiolain seurauksena, joka kielsi yrityksiä mainostamasta merirosvoradiokanavilla. Radio Nordin viimeinen kappale oli "Stick i väg Jack" ("Painu pois, Jack"). Tämän jälkeen merirosvoradioita toimi vielä muun muassa Pohjanmerellä. Tunnetuin näistä oli Radio Caroline.
Radio Nord vaikutti siihen, että kevyen musiikin tarjonta pohjoismaisilla yleisradiokanavilla lisääntyi nopeasti. Ruotsin radio aloitti Melodiradio-ohjelmat kesällä 1961 ja Yleisradio Sävelradion 2. toukokuuta 1963. 1. toukokuuta 1985 Suomessa aloittivat kaupalliset paikallisradiot toimintansa ensimmäisinä Pohjoismaissa.
Radio Nordin laivaa korjattiin ensimmäisten, myrskyyn päättyneiden koelähetysten jälkeen Wärtsilän telakalla Turussa alkuvuonna 1961. Korjausten jälkeen alus suuntasi takaisin merelle ja aloitti varsinaiset lähetykset."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Radio_Nord
http://www.youtube.com/v/V3rBdjdPV3o?version=3&autohide=1
Radio Nord del 1 (https://www.youtube.com/watch?v=V3rBdjdPV3o)
Radio Nord del 2 (https://www.youtube.com/watch?v=KfJDXuj0YYw) (Täällä näkyy kun lähetysmateriaalit tiputettiin lentokoneesta)
.
-
.
Vaikka armeijan yksiköitä ei enää pohjanmaalla olekaan jotain armeijaan liittyvää on jäljellä
Ilmajoella tehdään taistelijoiden ensiapupakkaukset ja varustetaan armeijan ambulanssit
"Ilmajoen Lääkintävarikko vastaa merkittäviltä osin puolustusvoimien kenttälääkintämateriaaleista. Ilmajoella pakataan jokaisen varusmiehen ja joukko-osaston kenttäolojen lääkintämateriaalit. Varikolla työskentelee reilut parikymmentä henkilöä.
(http://img.yle.fi/uutiset/pohjanmaa/article8903443.ece/ALTERNATES/w580/Ilmajoen_laakintavarikko)
Ilmajoen lääkintävarikolla varustellaan myös puolustusvoimien ambulanssit.
Ilmajoki
Puolustusvoimien lääkintävarikko on ollut Ilmajoella jo vajaat 70 vuotta.
Ilmajoen varasto- ja lääkintävarikolla pakataan pääosin käsityönä lääkintatarpeet Suomen sotilaille kenttäoloihin. Varikolla tehdään lukematon määrä muun muassa taistelijan henkilökohtaisia ensiapupakkauksia ja paremmin varusteltuja lääkintälaukkuja.
– Me valmistamme täällä kenttälääkintämateriaalia. Varusmiehille ja puolustusvoimien joukoille suunniteltuja kenttälääkintävarusteita, kertoo varikon päällikkö Mikko Hölsö.
Toinen varikon tehtävä on pitää kunnossa muun muassa puolustusvoimien terveysasemilla tarvittavat laitteet. Tällä viikolla varikon asentajat työskentelevät Viitasaarella.
– Me huollamme kaikki puolustusvoimien lääkinnälliset laitteet, sotavarusteisiin kuuluvista laitteista varuskuntien terveysasemilla oleviin laitteisiin, sanoo varastopäällikkö Tuomo Tammela.
Merkittävin toimija
Ilmajoen varikko varustaa lääkintätarvikkeilla myös puolustusvoimien ambulanssit. Lääkintävarikon palkkalistoilla on reilut parikymmentä työntekijää.
Vuoden 2015 uudistuksessa väki supistui yli kymmenellä, mutta silti varikko on keskeisessä osassa puolustusvoimien lääkintähuollossa.
– Kyllä me aika lailla suuren roolin otamme. Näitä lääkintävarikkoja ei kovin montaa ole valtakunnassa, sanoo varikon päällikkö Mikko Hölsö.
Varikolta pakatut ja valmistellut lääkintätarvikkeet lähtevät varuskuntiin koulutuskäyttöön. Osa varastoidaan lääkintävarikon tiloihin ja loput eri puolille maata tulevaa käyttöä varten.
Pohjalaismaakunnissa puolustusvoimilla on aluetoimiston lisäksi Räjähdekeskus Ähtärissä ja Ilmajoen lääkintävarikko. Lääkintävarikko aloitti 1949, mutta jo sitä ennen vuodesta 1919 puolustusvoimilla on ollut toimintaa Ilmajoella."
http://yle.fi/uutiset/ilmajoella_tehdaan_taistelijoiden_ensiapupakkaukset_ja_varustetaan_armeijan_ambulanssit/8903339 (http://yle.fi/uutiset/ilmajoella_tehdaan_taistelijoiden_ensiapupakkaukset_ja_varustetaan_armeijan_ambulanssit/8903339)
.
-
.
Tätä ei kuulemma olisi ensinnäkään kannattanut tehdä jos on vesillä (siis loikata laidan yli järveen)
(http://static.iltalehti.fi/iltvuutiset/etu201606230072440_v0.jpg)
Myös muita lisäohjeita näissä tiedotuskanavissa
Tiesitkö? Veteen tippunutta ei saa nostaa takaisin veneeseen
Torstai 23.6.2016 klo 07.24
"Jos kaveri molskahtaa veneestä veteeen, on pidettävä pää kylmänä.
Vaistomainen reaktio olisi auttaa vedenvaraan joutunut takaisin veneeseen.
Sitä eivät asiantuntijat kuitenkaan suosittele."
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201606230072440_v0.shtml
.
-
.
Mielenkiintoinen (freudenthalilainen? eiku siis freudilainen) lipsahdus yleltä vaalit ovat uhka jollekin, siis kansanvalta ylipäänsä on ylelle epämiellyttävä asia
Espanjan vaalit ovat seuraava uhka EU:lle
http://yle.fi/uutiset/espanjan_vaalit_ovat_seuraava_uhka_eulle/8983774
.
-
.
Stubb painosti kirjoittamaan myönteisemmin TTIP-kauppasopimuksesta
Toimittaja joutui puolen vuoden hermolomalle
"Toimittaja Jaana Kivi oli Suomessa ensimmäisiä, jotka kirjoittivat perusteellisesti ja kriittisesti Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä investointi- ja kauppasopimuksesta (TTIP). Sen johdosta hän kohtasi painostusta eri tahoilta ja joutui lopulta jäämään puolen vuoden hermolomalle.
Kivi oli kirjoittanut yhteiskunnallisista aiheista ja saanut kovaa palautetta ennenkin. Osasi hän odottaa sitä silloinkin, kun kirjoitti ensimmäiset juttunsa TTIP:stä ollessaan Ylen toimittajana.
– Olisin ollut tosi yllättynyt, jos esimerkiksi ulkoministeriö ei olisi reagoinut mitenkään. Olisin kokenut tehneeni turhaa työtä. Tiesin, että vastaanotto on kova. Poikkeuksellista oli, että vastustusta tuli niin monesta suunnasta.
Isojen poikien leikkiä
Kiven mukaan häntä yritettiin saada muuttamaan juttuaan ja lopettamaan kriittinen kirjoittaminen aiheesta. Kuitenkin ainoa painostavaksi kokemansa taho, jonka hän suostuu julkisesti nimeämään, on ulkoministeriö.
– Niin käy aina, kun keikuttaa vähän venettä. Koen valtaapitäviltä tulevan paineen kuitenkin eteenpäin puskevana voimana. Että tässä on pakko olla jotain tulenarkaa, kun kerran tullaan linjoja pitkin. Että hei tyttö, kutsumme sinut tilaisuuteen, jossa voit harkita sanojasi uudestaan.
Käsi paniikkinappulalla
– Ensimmäisessä tilaisuudessa ministeri Stubb muisti useita kertoja viitata Suomen mediassa leviäviin virheellisiin tietoihin, jotka olisi syytä korjata kertomalla sopimuksen positiivisista vaikutuksista.
Nämä kehotukset olivat kuin suoraan Corporate Europe Observatoryn julkisuuteen vuotamasta komission viestintästrategiasta.
– Tämä pr-kikka oli komission hätänappula, jota piti painaa, kun kohdemaiden julkinen keskustelu alkoi näyttää punaista. Aamiaistilaisuuden jälkeen ministerillä oli kiire hammaslääkäriin. Sain kuitenkin pari minuuttia aikaa haastattelulle. Stubb lohkaisi, että Kivi pelottaa minua enemmän kuin hammaslääkäri.
Laivaa mahdoton kääntää
– Kaikkiaan kauppaneuvotteluista kirjoittaminen yleläisenä uutistoimittajana opetti paljon journalismista. Valtamediassa jää helposti kyseenalaistavan kirjoittelun kanssa yksin. Täytyy olla vähän hullu, että lähtee hakkaamaan päätään uutisten sisäistä hierarkiaa vastaan.
Kiven mukaan hämmennys TTIP:n ympärillä kertoo siitä, että sekä kansa että media ovat vieraantuneet EU:n päätöksenteosta. Monikaan ei ymmärrä, miten tiivis osa sitä lobbauskoneisto on.
Mitä Kivi ajattelee TTIP:stä tällä hetkellä?
– Henkilökohtaisesti minua pelottaa se, etteivät ihmiset tiedä ja hahmota asian suuruutta, sitä koko peliä, mikä siellä takana on. Jos laiva lähtee siihen suuntaan, sitä on mahdotonta enää kääntää."
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3268497-stubb-painosti-kirjoittamaan-myonteisemmin-ttip-kauppasopimuksesta
.
-
.
Näinä islamististen hyökkäysten aikoina kannattaisi tv-kanavankin vähän katsoa miten mainostaa tämä ei välttämättä tuo goodwilliä vaan bädwilliä kanavalle
Muuten mainoksessa on joustavasti lainattu vuoden 1987 Max Headroom insidenttiä jossa tähän asti tuntematon taho kaappasi kahden tv-kanavan lähetyssignaalit
Tosin onneksi tämä jäljitelmä ei ole läheskään yhtä karmiva kuin originaali
Hupparihyypiö säikäytti lukuisat tv-katsojat Kutosella
"Ruudun kaapannut hupparihyypiö säikäytti lukuisat tv-katsojat Kutosella – ”Minä pelastan teidät”
(http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/b8ad672e4dd233531aed63fa0fd6fcc26f3c9d16-2684750-Kutonen_01.jpg)
"Lukuisat lukijat ottivat Ilta-Sanomiin yhteyttä nähtyään ”ruudun kaapanneen” hahmon tv-kanava Kutosen mainoskatkolla.
Televisiokanava Kutosella esiintyvä epämääräistä ”pelastusta” lupaava outo ja epäsiisti ”hupparihyypiö” hämmentää ja myös pelottaa kanavan katsojia.
Artikkelin videolla näkyy, kuinka eilen illalla Meidän perheen tähdet -ohjelman puffi Kutosen mainoskatkolla katkesi yllättäen hyypiön viestiin.
Eniten säikähtäneet ovat luulleet oman kotinsa tutun ja turvalliseksi koetun kuvaruudun joutuneen ulkopuolisen ja mahdollisesti jopa vihamielisen kaappauksen kohteeksi.
Tunne johtuu siitä, että juuri ennen hupparihyypiön ilmestymistä television kuva-ala säröilee voimakkaasti.
Lisäksi hupparihyypiön ulosanti ja artikulointi on epäselvää epätelevisionomaista ja päättyy nopeasti ikään kuin kaappaus keskeytyisi kaappausteknisiin ongelmiin.
Ennen nopeaa katoamistaan hupparihyypiön voi tulkita julistavan jotain tarkemmin määrittelemätöntä pelastusanomaa.
– Minä pelastan teidät, ehtii mies sanoa.
Osan katsojista erikoisherkkyyttä on saattanut lisätä viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt uutisointi kybersodankäynnistä.
Myös pelastuksen sanoma voi tuntua ahdistavalta, kun sitä tarjoaa tuntematon taho.
Ilta-Sanomiin on tullut säröilevästä kuvasta ja hupparihyypiöstä useita kymmeniä yhteydenottoja. Joukossa on myös nuoria aikuisia, jotka ovat eläneet television ja tietotekniikan kanssa samassa taloudessa koko ikänsä.
– Ei ole mitään syytä huoleen, rauhoittelee Eriika Roos Kutosen viestinnästä.
– Kyseessä on mainos elokuussa alkavasta amerikkalaisesta jännäristä 12 Apinaa.
Kutosen ohjelmatietojen mukaan scifidraama 12 Apinaa sijoittuu post-apokalyptiseen tulevaisuuteen ja kertoo miekkosesta, joka yrittää pelastaa ihmiskunnan."
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001221805.html
Max Headroom WTTW Pirating Incident - 11/22/87 (Subtitled)
http://www.youtube.com/v/tWdgAMYjYSs?version=3&autohide=1
"On a late-November evening in 1987, two Chicago television stations were victims of a broadcast signal intrusion.
After a brief intrusion during the sports report on WGN's 9:00 news, a later broadcast on channel 11 - PBS affiliate: WTTW - of the Doctor Who episode "Horror of Fang Rock" was interrupted by a man wearing a Max Headroom mask. The crazed person uttered mostly gibberish, crudely slammed the Chicago Tribune and its subsidiaries (WGN being one of them), and finally dropped his pants and was spanked by what appears to be a child with a flyswatter. 90-seconds later, the program returned to normal. To this day, he has never been caught."
https://www.youtube.com/watch?v=tWdgAMYjYSs
.
-
.
Suomen Tukholman-suurlähetystössä uusi kohu: Suomalaisdiplomaatit väärinkäyttäneet verovapauttaan
(http://im.mtv.fi/image/6034818/landscape16_9/1024/576/7b3790ae9646cdffdc91ea70f7cdca95/wb/suomen-tukholman-suurlahetysto.jpg)
Suomen Tukholman lähetystö
"STT:n tietojen mukaan Suomen Tukholman-suurlähetystössä on kierretty veroja diplomaattistatusta hyväksi käyttäen.
Ainakin osa virkamiehistä on hankkinut alkoholia ja tupakkaa verovapaasti myös niille edustuston työntekijöille, joilla ei ole tähän etuun oikeutta.
Verovapaiden tuotteiden edelleenvälitys on jatkunut STT:n saamien tietojen mukaan vuosikausia aina viime vuoteen saakka.
Ulkoministeriö tuli tietoiseksi Tukholman käytännöstä, kun suurlähettiläs Jarmo Viinanen ilmoitti väärinkäytöstä ministeriöön, kertovat valtiosihteeri Peter Stenlund ja alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläinen. Hämäläisen mukaan Viinanen ilmoitti asiasta lopetettuaan toimintatavan.
Viinanen kertoo lopettaneensa ennen häntä aloitetun lainvastaisen käytännön vuodenvaihteessa 2014–2015.
– En halunnut osallistua enää siihen, sillä se on asemamaan lainsäädännön vastaista, Viinanen sanoo.
Valtiosihteeri Stenlundin mukaan ulkoministeriö ei ole itse puuttunut Tukholman tilanteeseen, sillä kyse on edustuston sisäisestä asiasta. Ministeriössä ei ole selvitetty myöskään sitä, onko vastaavia käytäntöjä muissa Suomen edustustoissa."
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/suomen-tukholman-suurlahetystossa-uusi-kohu-suomalaisdiplomaatteja-epaillaan-veronkierrosta/6034814
.
-
.
Teknisesti mielenkiintoinen CBS mekaaninen väritelevisio josta oli vähällä tulla väri-tv -standardi mutta onneksi järki voitti ja RCA sai parannettua väri-tv kuvaputkeaan (oli aluksi huonolaatuinen)
http://www.youtube.com/v/QKfUh_XmWDI?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=QKfUh_XmWDI
http://www.davidsarnoff.org/jac-maintext.html
.
-
.
Taannoin tuli televisiosta Fennada filmiyhtiön historiikkia niin nämä jotkut vanhat elokuvat tuntuu paljon mielenkiintoisemmilta kun on jotakin historiataustatietoa niistä, muutenhan nämä on tietenkin jo ajan syömiä mutta tietyt aiheet ovat aina tavallaan ajattomia
Dokumentissa väitetttiin mm. että näyttelijä Hannes "Hanski" Häyrinen (esiintyy mm. tässä vahtimestarina) olisi fyysisesti potkinut muita näyttelijöitä että on ollut kovat työolosuhteet silloinkin
Ja tavattoman hienoa näyttelijätyötä sehän ei vanhene koskaan
http://www.youtube.com/v/hOzk9IAF8TY?version=3&autohide=1&start=1949
https://www.youtube.com/watch?v=hOzk9IAF8TY&feature=youtu.be&t=32m29s
EDIT :
Täällä oli ne Fennada dokumentin tiedot
Peter von Bagh: Fennadan tarina
"Luotettavana ohjaajana tunnettu Ville Salminen siirtyi ohjaajaksi Suomen Filmiteollisuudesta. Kun työsopimus oli solmittu, kertoo Salminen Mäkelän kysyneen häneltä: ”Ei kai sulla sentään mitään sellaisia taiteellisia ambitioita ole?”
Toisin kuin kahdessa muussa suuressa pitkiä elokuvia tuottaneessa yhtiössä, ei Fennadassa koskaan ollut runsaudenpulaa käsikirjoituksista. ”Fennada oli sellaisessa kolmikulmassa: mitä rikkailta Suomi-Filmiltä ja Suomen Filmiteollisuudelta tippui, sen sai Fennada”, Tarmo Manni pohtii."
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/26/peter-von-bagh-fennadan-tarina
.
-
.
Oli oltua alueella jossa kännykkäverkko oli alhaalla myrskyn johdosta niin tuli esille että voiko kännykästä kuitenkin soittaa aina hätäpuhelun vaikka verkkoa ei ole?
Oulu 31.1.2013 klo 16:19 | päivitetty 31.1.2013 klo 16:19
Tukiasema pärjää sähkökatkossa kolme tuntia
"Kännykkä saattaa mykistyä, jos matkapuhelimen tukiasemasta loppuu sähkö. Viime päivien sähkökatkot ovat pimentäneet paikoin myös puhelimet erityisesti Pudasjärven alueella.
Soneran osastopäällikkö Ville Viherä kertoo, että suurin osa matkapuhelinten tukiasemista on varustettu kolme tuntia kestävällä akulla. Tukiasemia mykistyy aika ajoin.
Viherä muistuttaa, että hätäpuhelun voi soittaa kännykällä, vaikka verkko olisikin pimeänä."
http://yle.fi/uutiset/tukiasema_parjaa_sahkokatkossa_kolme_tuntia/6475142
Kuitenkin täällä lukee ettei hätäpuhelua voi soittaa jos ei ole mitään verkkoa saatavilla
"Missä tahansa tilanteessa hätänumeroon soittaminen ei kuitenkaan voi onnistua.
Jos saatavilla ei ole minkään operaattorin verkkoa, ei puhelimella voi soittaa hätänumeroon. Tämä on hyvä ottaa huomioon liikuttaessa alueilla, joilla kännykän kuuluvuus on epävarmaa.
Teksti: Paula Forsten-Leino, viestintäsuunnittelija, Hätäkeskuslaitos"
http://www.112.fi/halari/10/1/voiko_hatanumeroon_soittaa_vaikka_ei_olisi_oman_operaattorin_verkkoa_saatavilla_54403
.
-
.
Livermoren paloaseman lamppu on palanut yhtämittaisesti vuodesta 1901
http://www.youtube.com/v/YkkZ57nft3o?version=3&autohide=1
"Julkaistu 2.11.2014
This lamp shines continuously 24/24 since 1901!
The lamp is watched by a webcam shared on the internet network on the site:"
http://www.centennialbulb.org/cam.htm
https://www.youtube.com/watch?v=YkkZ57nft3o
https://en.wikipedia.org/wiki/Centennial_Light
http://patch.com/california/livermore/worlds-longest-burning-light-bulb-out-but-only-overnight
.
-
.
Yllättäviä avautumisia suomen asemasta Ahvenanmaalla
Ahvenanmaan suomenkieliset vaikenevat
Annakaisa Suni
(http://gamla.hbl.fi/sites/default/files/styles/block_630x352/public/2014/01/aland_finska_4_kopia.jpg?itok=226chi6v&stmp=1390116143)
Maarianhaminalaiset tuttavat Tarja Blomster ja Jouko Kinnunen puhuvat suomea keskenään. Blomster toivoo, että hänen poikansa Oscar saisi parempaa suomen kielen opetusta kuin Ahvenanmaalla tarjotaan tällä hetkellä. Jouko Kinnunen on puolustanut Ahvenanmaan suomenkielisten oikeuksia pitkään. Mielipiteidensä takia häntä on myös uhkailtu.
"Ahvenanmaan suomenkielinen vähemmistö on suuri ja hiljainen. Äidinkielen opetusta ei ole, vaikka viisi prosenttia väestöstä puhuu suomea äidinkielenään. Muiden kielivähemmistöjen määrä on kasvussa ja niiden uskotaan pian alkavan esittää vaatimuksia hallinnolle.
Yhdeksänvuotias Oscar Blomster puhuu erittäin hyvää suomea. Suomi on hänen ensimmäinen kielensä, vaikka hän oppikin ruotsin yhtä aikaa. Nyt ruotsi on vahvempi. Oscar ja kahdeksanvuotias Oliver-veli ovat syntyneet Ahvenanmaalla, mutta Oulusta kotoisin oleva äiti Tarja Blomster puhuu johdonmukaisesti suomea poikien kanssa.
Kun Oscar aloittaa viidennen luokan, alkavat myös suomen opinnot. Samalla tunnilla on luokkakavereita, jotka eivät osaa sanaakaan suomea.
– Toivoisin, että suomen opetus näille, joilla on kotikielenä suomi olisi vähän eritasoista kuin mitä se on tällä hetkellä. Jos kymmenenvuotias laitetaan itsekseen tekemään vaikeampia tehtäviä ja itsekuri ei ole kova, voi hänestä helposti tulla häirikkö, sanoo Tarja Blomster.
Ahvenanmaalla järjestetään äidinkielen opetusta ainoastaan ruotsiksi. Lapset, joiden äidinkieli on esimerkiksi thai, venäjä tai viro eivät saa opetusta omalla kielellään. Äidinkielen opetusta eivät saa myöskään suomenkieliset, vaikka heitä on viisi prosenttia Ahvenanmaan väestöstä, yhtä suuri osuus kuin ruotsinkielisiä Suomessa. Mikael Sjövall kritisoi muun muassa tätä kolumnissaan Hufvudstadsbladetissa tammikuun lopulla ja puhalsi samalla henkeä vanhaan kielikeskusteluun.
Aiemmin koululaiset saivat itse valita kolmen eri tason välillä suomen opetuksessa osassa Ahvenanmaan kouluja. Ne, jotka puhuivat suomea kotona, pääsivät edistyneimpään ryhmään. Tasoryhmät on sittemmin lakkautettu ja niiden sijaan oppilaille tarjotaan räätälöityjä tehtäviä. Käytännössä riippuu opettajasta, millaista suomen kielen opetusta edistyneemmät oppilaat saavat.
Ahvenanmaan opetusministeri Johan Ehn sanoo, että on vaikea luoda vähemmistöratkaisu vähemmistöratkaisun sisällä. Hänen mukaansa on olemassa riski, että suomen opetus äidinkielenä voisi heikentää Ahvenanmaan itsehallintoa.
Suomenkieliset mainokset ärsyttävät
On arkiaamu Maarianhaminassa ja Café Julius on melkein täynnä. Kahvila on saanut nimensä paikalliselta sankarilta Julius Sundblomilta, joka ajoi Ahvenanmaan uudelleenliittämistä Ruotsiin. Eläkkeellä oleva kalastaja Kaj Mattsson on melko väsynyt koko keskusteluun Ahvenanmaan yksikielisyydestä. Hänen mukaansa väittely johtuu pitkälti siitä, että suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi Ahvenanmaasta.
– Tämä asia päätettiin Kansainliitossa. Ei tavallinen ahvenanmaalainen ole tätä päättänyt.
Torikadun toisella puolella, Café Havtornissa, istuu Carl-Johan Welander, eläkeläinen kaupan alalta.
– Kun muuttaa Ahvenanmaalle, niin tietää, että täällä puhutaan ruotsia. Eihän kukaan lähde Ruotsiinkaan ja vaadi saada kaikkea suomeksi, hän sanoo.
Kun on jutellut muutaman ahvenanmaalaisen kanssa suomen kielestä, vastaukset alkavat toistaa itseään. Kaikki ovat sitä mieltä, että työelämässä on etu osata suomea, mutta harva puhuu itse hyvää suomea. Ahvenanmaalaiset toivottavat suomalaiset tervetulleiksi saarilleen eivätkä kaipaa itsenäisyyttä. He ostavat ruokaa suomenkielisisssä pakkauksissa, mutta ärsyyntyvät kotiin tulevista suomenkielisistä mainoksista. He sanovat, että Ahvenanmaa on yksikielinen ja ruotsinkielinen. Maassa pitää olla maan tavalla."
http://gamla.hbl.fi/nyheter/2014-01-17/555701/ahvenanmaan-suomenkieliset-vaikenevat
.
-
.
Näinä tiedotuksen voimakkaina yksipuolistumisaikoina (riippumattomia toimijoita yritetään hakea ulkomailtakin telkien taakse) on ikävä viimeistä suomalaista tv-kanavaa tv kolmosta
Kolmoskanava
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/7/76/Kolmoskanava.svg/125px-Kolmoskanava.svg.png)
"Kolmoskanava (myös TV3, arkipuheessa Kolmonen) oli suomalainen televisiokanava, joka toimi vuosina 1986–1992. Kolmostelevision omistivat Yle 50%, MTV Oy 35% ja Nokia Oy 15%. Nokia Oy:n kiinnostus tv-tomintaan selittyi sillä että kanavasta suunniteltiin alun perin maksukanavaa[1]. Nokia oli tuohon aikaan mukana vastaanotinvalmistuksessa, varsinkin eurooppalaisessa hotelli-tv-bisneksessä [2]. Nokia olisi valmistanut (analogisen) maksu-tv:n vastaanottoelektroniikkaa"
Kolmoskanavan oli alun perin tarkoitus olla täysin suomalainen viihdekanava. Kun Yleisradio ja MTV ajautuivat kilpailemaan sekä toistensa että Kolmoskanavan kanssa, kolmosverkko myytiin MTV:n omaksi kanavaksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmoskanava
.
-
.
Tavallisten kirjoituskoneiden lisäksi myös sähköiset kirjoituskoneet ovat vaarassa kadota
Sähkökirjoituskoneet katoavat – "Älä missään nimessä heitä laitetta pois"
Vaikka toisin voisi luulla, kirjoituskone on edelleen monelle tärkeä työväline. Turkulaisyrittäjä kannustaa kaikkia korjauttamaan vanhat laitteensa, jotteivät sähkökirjoituskoneet katoa maailmasta.
(http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_800,q_70/13-3-9057914.jpg)
Kirjoituskone on edelleen monelle tärkeä työväline.
"Skandinaavisella merkistöllä varustettujen sähkökirjoituskoneiden valmistus lopetettiin vuonna 2012. Kirjoituskone on kuitenkin edelleen monelle tärkeä työväline, mutta koska uusia ei saa, vanhan korjaaminen on ainoa vaihtoehto.
Turkulaisessa konttoritarvikeliikkeessä korjataan muutama kymmenen sähkökirjoituskonetta vuosittain. Koneita lähetetään korjattavaksi eri puolilta Suomea.
– Kirjoituskonetta käytetään vieläkin esimerkiksi valtion hallinnossa, puolustusvoimissa ja pankeissa. Itse käytän kirjoituskonetta esimerkiksi silloin, kun joudun täyttämään postin jäljentävää lähetyskuponkia. Kirjoituskone on ainoa, jolla sen saa siististi täytettyä, kertoo yli 40 vuotta Turussa toimineen Lasku-Laitteen omistaja Matti Varjonen.
Korjattavaksi tai varaosiksi
Kun vanha kirjoituskone hajoaa, sen käyttäjälle tulee hätä. Mistä saa uuden tilalle?
Koska uusia kirjoituskoneita ei enää tule, vanhan korjaaminen on ainoa vaihtoehto. Varaosia saadaan muista vastaavanlaisista, rikkinäisistä kirjoituskoneista.
Tämän vuoksi Matti Varjonen onkin kirjoittanut yrityksensä verkkosivuille painokkaan viestin. "Jos omistat rikkoutuneen Brother-kirjoituskoneen, älä missään tapauksessa hävitä sitä."
– Välillä on odottamassa tilauksia, joihin odotellaan jonkinlaista tiettyä laitetta, josta saadaan tarvittavat varaosat, Varjonen kertoo.
(http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_800,q_70/13-3-9057913.jpg)
Matti Varjosen mielestä kirjoituskone on ainoa kunnollinen väline esimerkiksi postin jäljentävien lähetyskuponkien täyttämiseen. Kirjoituskoneella saa siistiä jälkeä.
Retrokoneille kysyntää
Kirjoituskoneet kiinnostavat myös nuorempaa polvea. Yksi uusimmista käyttäjäryhmistä ovat alle 10-vuotiaat lapset, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin nähneetkään kirjoituskonetta. Varsinkin manuaalinen kirjoituskone on lapsille hyvin eksoottinen laite.
– Väli-ikäiset ovat nähneet kirjoituskoneet, mutta tietokone on syönyt osittain kirjoituskoneen paikan. Jos laite on retrovärinen ja -mallinen, niitä kunnostetaan sisustukseen sopivaksi. Sellaisista on jonkin verran kysyntää, Matti Varjonen kuvailee.
Vaikka Varjonen onkin kirjoituskoneiden puolestapuhuja, hän ei aivan suin päin lähtisi uudelleen käynnistämään sähkökirjoituskoneiden valmistusta.
– Maailma muuttuu, ja me menemme sen mukana. Jos kirjoituskoneiden tarve merkittävästi lisääntyisi, niin ehkä sitten.
Kauhukirjailija vieroksuu kevyttä kosketusta
Turkulainen entinen poliisi, nykyisin kauhukirjailijana tunnettu Boris Hurtta, kirjoittaa nykyään tietokoneella. Ennen tietokonetta hän suosi vanhanaikaisia kirjoituskoneita.
– Käytin sähköistäkin kirjoiituskonetta jonkun verran. En oikein tottunut siihen, että kirjoitus luonnistui niin kevyesti. Minulle sopi paremmin se, että vanhalla rouskulla tunsi fyysisesti tekevänsä jotain samalla kun kirjoitti, Hurtta sanoo.
Mies omisti aikanaan vain yhden sähkökirjoituskoneen. Hän osti sen pilkkahintaan 1980-luvun puolivälissä turkulaisesta osto- ja myyntiliikkeestä.
– Kauppasumma oli 20 penniä. Se oli mitättömin, mitä voi keksiä. Kone toimi sinänsä hyvin, mutta siinä oli mekaanista vikaa.
– Lopulta vein sähkökoneen kierrätykseen. Siinä kävi niin surullisesti, että en saanut kirjoitettua koneella yhtään valmista tekstiä, Hurtta toteaa."
http://yle.fi/uutiset/3-9057909
.
-
.
Saako yksityistiellä periä autoilijalta maksuja?
Lauantai 15.10.2016 klo 11.49
Edessä siintää kyltti: yksityistie. Merkki ei kiellä jatkamasta matkaa, mutta maksumieheksi saatat joutua.
"Maksullisia puomeja ei vielä ole Suomessa kuin yhden käden sormin laskettava määrä.
Laki antaa mahdollisuuden sille, että maksua voidaan ottaa esimerkiksi yksityistietä läpikulkureittinä päivittäin käyttävältä yritykseltä tai työmatkalaiselta.
Yksityistien asukkaat ja maanomistajat kuuluvat aina tiekuntaan, jonne he maksavat tiemaksut.
(http://static.iltalehti.fi/autot/tie_etu_161011KL_503_au.jpg)
Heparin yksityistiellä Kirkkonummella on tien päissä puomit - ja peräti postilaatikko, jossa on pankkisiirtolomakkeita.
Kyseinen tie on läpiajotie. Se kulkee järven rannan tuntumassa. Moni oikaisee tästä, koska reitti on valtion maantietä lyhyempi, kertoo Suomen Tieyhdistyksen johtaja Jaakko Rahja.
Kertomus on esimerkki tulevaisuudessa mahdollisesti lisääntyvistä, maksullisista yksityisteistä. Myös Vihdin Vesikansassa, Kreivintiellä peritään kulkijoilta maksua.
Miten autoilijan ja kävelijän pitäisi sitten suhtautua teiden kieltomerkkeihin ja maksuihin?
- Merkki yksityistie ei sinänsä kiellä kulkemasta tiellä edes autolla. Jos merkin tukena taas on esimerkiksi kielto moottoriajoneuvolla liikkumisesta, asia on eri. Silloin ei autolla voi mennä sinne, Rahja sanoo.
- Jokamiehenoikeuksien edelle eivät toisaalta mitkään kieltomerkit mene. Polkupyörällä saa liikkua puomitetulla yksityistiellä. Maksuja ei saa siis periä jokamiehenoikeuksin liikkuvilta eikä heidän kulkuaan saa estää
Entä sitten toistuva autoilu?
- Ensinnäkin moni luulee, että autolla ajaminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Se ei pidä paikkaansa. Maksullisella tiellä saa ajaa kuitenkin silloin tällöin. Se ei vielä kuluta tietä vähäistä enempää, Rahja sanoo.
Mutta jos ajaminen on säännöllistä tai kalusto raskasta, voi Rahjan mukaan maksumieheksi joutuminen olla edessä. Maksua voidaan ottaa esimerkiksi tietä läpikulkureittinä päivittäin käyttävältä yritykseltä tai työmatkalaiselta.
Tien asukkaat ja maanomistajat kuuluvat luonnollisesti aina tiekuntaan, jonne he maksavat tiemaksut.
- Laki antaa kyllä mahdollisuuden siihen, että myös ei-tiekunnan osakkailta voi periä käyttömaksua. Mutta samoin perustein kuin osakkailtakin ja kohtuudella. Kunnan tai valtion avustamat tiet eivät saa laittaa puomeja, Rahja muistuttaa.
Jos valtio tai kunta on tukenut yksityistien perusparannusta, ulkopuolista liikennettä ei saa kieltää kymmeneen vuoteen. Jos kunta on myöntänyt kunnossapitoavustusta, liikennettä ei saa kieltää tuen saantivuoden aikana.
Pelkona, että puomit lisääntyvät
Maksullisia puomeja ei vielä ole Suomessa kuin yhden käden sormin laskettava määrä.
- Mutta pelkään, että puomit lisääntyvät. Kun tekniikka ja laki antavat niille mahdollisuuden, Rahja sanoo.
Suurin syy puomeille ovat Rahjan mukaan ilkivalta ja asuntomurrot. Tämä saattaa olla myös pihoilta tai jopa metsäalueilta löytyvän yksityisaluemerkin suurin syy.
- Se on surullista jokamiehenoikeuksien ja liikkumisen kannalta. Mutta tällaiseksi maailma on mennyt. On ymmärrettävää, että omaisuus halutaan suojata.
Toisaalta yksi syy puomille voivat olla tiekuntien keskimäärin vähäiset kunnanavustukset. Avustukset ovat puhtaasti poliittisia päätöksiä. Rahjan mukaan päätös heijastelee, miten paljon kunta arvostaa yksityisteitä ja niiden varrella asuvia asukkaita.
Puomin tai liikennemerkin laittamiseen on kysyttävä aina kunnan lupa. Mutta kunta ei yksityistielain mukaan saa ilman pätevää syytä evätä tiellä liikkumiskieltoa."
http://www.iltalehti.fi/autot/2016101122446523_au.shtml
.
-
.
Samassa mainoksessa myydään 5-6 eri merkillä selvästi samasta tehtaasta lähtöisin olevia (nyt retro-) tuotteita
Muutenkin ihan retroilijan taivas tuo americana sivusto
(http://clickamericana.com/wp-content/uploads/goodguys-tech-stereo-vcr-ad-april-1987-19-620x794.jpg)
http://clickamericana.com/media/ephemera/1987-tv-vcr-stereo-walkman-phones/2
.
-
.
Kela arponut perustulokokeiluun osallistuvat
" Kela arpoi torstaina perustulokokeiluun osallistuvat ihmiset. Kelan mukaan tieto kokeiluun valituille tulee joulun jälkeisellä viikolla.
Tieto valituille tulee vain vähän ennen kokeilun alkamista, sillä perustulokokeilun on tarkoitus käynnistyä heti vuoden alusta.
– Päätöksen yhteydessä lähtee valituille perustulopäätös ja infokirje, jossa kerrotaan kokeilun ideasta ja mitä se vaikuttaa kokeiluun valittujen asemaan, Lakiyksikön päällikkö Marjukka Turunen Kelasta kertoo STT:lle.
Hänen mukaansa kokeiluun valituille on olemassa keskitetty puhelinpalvelu mahdollisia kysymyksiä varten.
Perustulokokeiluun otetaan mukaan Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat tietyin rajauksin. Tästä joukosta on poimittu satunnaisotannalla 2 000 ihmisen kokeiluryhmä, johon kuuluville maksetaan perustuloa ensi vuoden alusta lähtien kahden vuoden ajan.
Jos joulun jälkeen saa tiedon olevansa kokeilussa mukana, siitä ei Turusen mukaan ole mahdollista kieltäytyä.
– Se vääristäisi kokeilun tulosta, jos ihmiset voisivat itse valita haluavatko kokeiluun osallistua, Turunen sanoi.
Kela ei tule julkistamaan kokeiluun osallistuvia, vaan tieto henkilöistä välitetään lain nojalla ainoastaan kunnille ja verottajille.
– Kokeilussa olevat voivat itse halutessaan kertoa asiasta, Turunen sanoi.
Perustulon määrä on 560 euroa kuukaudessa ja sen maksaa Kela. Turusen mukaan lähtökohtana on, että kenenkään taloudellinen asema ei euromääräisesti heikkene kokeilun takia.
Tukiin sen sijaan tulee muutoksia ja Turusen mukaan perustulo tulee korvaamaan kokeiluun osallistuvilta työmarkkinatuen ja työttömyysturvan perusosan. Turusen mukaan kokeiluun osallistuvien kannattaa kuitenkin tehdä hakemukset poisjäävistä tuista, jotta voivat varmistaa eläkekertymien ja esimerkiksi mahdollisten lapsikorotusten saamisen.
– Se taataan, että tällä hetkellä saatava euromääräinen summa ei alene, Turunen sanoi.
Turunen kertoo, että kokeiluun nyt valitut ovat mukana kokeilussa vuodet 2017 ja 2018 ja palaavat normaalin sosiaaliturvan piiriin vuonna 2019."
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/uutiset/319893-kela-arponut-perustulokokeiluun-osallistuvat
.
-
.
Aina ajankohtainen aihe
Kirkosta eroaminen
"Kirkosta eroaminen on nyt helppoa. Käyttämällä tämän sivuston automaattista palvelua voit erota kirkosta joko täysin sähköisesti tai vaihtoehtoisesti lähettämällä kirjeen postitse.
Palvelun kautta on eronnut 562783 henkilöä. Eilen erosi 414.
Kirkollisveroa maksetaan seurakunnasta riippuen 1–2 % tuloista. Keskimääräinen vero on noin 200 € kirkon jäsentä kohti. Työikäistä kohti laskettuna vero on suurempi. Oman verosi voit laskea verolaskurilla (https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/kirkollisvero) .
Kirkollisveroa maksetaan kokonaisilta vuosilta. Eroamalla nyt vältyt seuraavan vuoden kirkollisverolta.
EDIT :
Eroamisen voi hoitaa monin tavoin: suoraan sähköpostilla maistraatille, tämän sivuston kautta, maistraatin lomakkeella (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Omat/Ilmoitaitsego.aspx?sub=7) tai vaikka kirjoittamalla eroilmoituksen käsin paperille. Uskonnonvapauslaki määrää vain, että eroilmoituksen on oltava kirjallinen. Lisäksi ilmoituksen on tietysti yksilöitävä eroaja tarkasti, käytännössä tähän tarvitaan henkilötunnus. "
(https://eroakirkosta.fi/static/images/yla_etusivu.jpg) (https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta)
https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta (https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta)
.
-
.
Näissä vaaleissa on koettu traagisia tapahtumia mm. yksi ehdokas on tapettu ja yhden puolueen vetäjä joutuu vetäytymään puoluetyöstä vaikean sairauden vuoksi
Antti Pesonen jättää puheenjohtajan tehtävät – vakava sairaus uusiutui
(https://www.pohjalainen.fi/image/policy:1.2251755:1490729194/A4FC8CC0E12FE1899570989904592619.jpg?f=3x2&w=1500&$p$f$w=3aea1d0)
"Itsenäisyyspuolue käy kevään kuntavaaleihin ilman puheenjohtajaa.
Alajärveläinen puheenjohtaja Antti Pesonen on sairastunut vakavasti toistamiseen ja jäänyt pitkälle sairauslomalle. Ensimmäisen kerran hän sairastui loppukesällä 2015 ja nyt sairaus on puhjennut uudelleen.
Sairastumisensa johdosta Pesonen on irtisanoutunut puheenjohtajan tehtävistä ja toistaiseksi niitä hoitavat 1. varapuheenjohtaja Alexander Holthoer Lohjalta, 2. varapuheenjohtaja Lena Wiksten Porista ja 3. varapuheenjohtaja Ilkka Luoma Helsingistä. Holthoer on nyt pitkään ulkomailla, joten vetovastuussa on 2. varapuheenjohtaja Wiksten.
Pesosen sairastuminen merkitsee uudelleenjärjestelyjä muun muassa vaaleja edeltävissä edustamisissa ja esiintymisissä."
Antti Pesonen jättää puheenjohtajan tehtävät – vakava sairaus uusiutui (https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/antti-pesonen-j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-puheenjohtaja-teht%C3%A4v%C3%A4t-vakava-sairaus-uusiutui-1.2251756)
.
-
.
Suuri laillisuus- ja itsenäisyysmies on poistunut keskuudestamme
Itsenäisyyspuolueen ex-puheenjohtaja Antti Pesonen on kuollut
Keskiviikko 5.4.2017 klo 19.32
"Itsenäisyyspuolueen (IPU) pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen on kuollut, puolue kertoo Twitter-tilillään.
(https://static.ilcdn.fi/politiikka/pesonenetu0504kp_503_pi.jpg)
Itsenäisyyspuolueen ex-puheenjohtaja Antti Pesonen. (AOP)
Puolue ilmoitti maaliskuussa, että se lähtee kuntavaaleihin ilman puheenjohtajana toiminutta Pesosta. Pesonen jäi keväällä sairauslomalle ja irtisanoutui puolueen puheenjohtajan tehtävästä.
Itsenäisyyspuolue merkittiin tammikuun lopussa uudelleen puoluerekisteriin.
Pesosen kuolemasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Pohjalainen."
STT
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704052200097871_pi.shtml
.
-
.
Vaaliehdokas tuomittu ehdottomaan vankeuteen
Kiuruveden vasemmiston ehdokas on tuomittu vankeuteen
7.4.2017 Iisalmen Sanomat Uutiset 0 | 11
"Kiuruveden vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Miika Kristian Lång, 25, on tuomittu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomio annettiin 14. maaliskuuta 2017.
Oikeus tuomitsi rangaistuksen ehdottomana, koska Långilla on rikosrekisterissä useita merkintöjä.
Tuomio tuli törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan yhteisvastuullisesti rikoskumppaninsa kanssa uhrille ja hänen perheelleen noin 18 000 euroa kärsimyksestä ja haitasta.
Lång on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.
Lång ja toinen mies menivät viime marraskuussa yöllä kiuruvetisen miehen pihaan. Uhri tuli ulos katsomaan tulijoita, jolloin huppuihin naamioituneet miehet kävivät pesäpallomailalla ja nyrkein hänen kimppuunsa.
Uhrin käsi murtui, ja hän sai kuhmuja ja mustelmia päähän sekä haavoja käsiin. Hänen vaimonsa ja lapsensa olivat tapahtuma-aikaan sisällä talossa.
Oikeuden mukaan kyseessä oli kosto. Teon taustalla olivat ihmissuhde-erimielisyydet."
http://www.iisalmensanomat.fi/news/kiuruveden-vasemmiston-ehdokas-tuomittu-vankeuteen/
.
-
.
Kommunistien vihalistalta osuu silmään erityisesti tohtorit pastorit insinöörit ja agronomit, lista piti katkaista merkkrajoituksen vuoksi loput näkyy ko. linkin sivustossa
Siperiaan karkoitettavat
(http://photos1.blogger.com/x/blogger2/3284/341488040112068/259/z/824689/gse_multipart26956.jpg)
Seura 9 / 1992, sivut 6-12, 84- ja 10 / 1992, otsikko SIPERIAN LISTA
"Kommunistinen Valpo keräsi teloitettavien ja Siperiaan karkotettavien suomalaisten nimet 1945-48. Vain osa listoista on jäljellä, valtaosan kommunistit hävittivät. Jäljellä oleva lista on 172 sivuinen ja sisältää noin 1700 nimeä. Käytännössä karkoitettavia olisi ollut monikymmenkertainen määrä. Eräistä kansoista ja ryhmistä Neuvostoliitto karkoitti 10-50 % Siperiaan, mukana lukuisia miehiä, naisia ja lapsia, kokonaisia perheitä. Tunnetuimpia Siperiaan lapsena karkoitettuja lienee Viron presidentti Lennart Meri. Huomattava osa karkotetuista kuoli ja osa listalle joutuneista olisi teloitettu jo Suomessa. Myös Itä-Euroopassa teloitettiin melkoinen määrä ihmisiä kommunistien pyrkiessä valtaan.
SEURAn pääkirjoituksesta 28.2.1992: "Tällä Siperian listalla on suomalaisen sivistyneistön isänmaanystävien parhaimmisto upseeristoa ja sosialidemokraattisia poliitikkoja lukuunottamatta. Heistä kerättiin varmasti omat listansa."
Siperian Lista
A
Aalto Pentti, 1917, yo, Hki
Aalto Yrjö L., 1893 kamreeri, Hki.
Aaltonen Erne Tuure, 1915, laskuttaja, Suolahti.
Aarnio Eino. Aarnio Jorma Heimo, 1913, yo, Hki.
Aarnio Olavi, 1916, yo, Kerava.
Ahmavaara Veli Eero, 1915, yo, Hki.
Aho Esa, 1911, farmaseutti, Oulu.
Aho Assar Arvid, 1902, yo.
Aho Mauno Verner, 1909, pastori, Pulkkila.
Aho Teppo Paavali, 1913, voim. op., Hki.
Ahonen Eino Arvi, 1909, ekonomi, Kaipiainen.
Ahti Aro Heikki, 1910, kirkkohran apul.li.
Ahonen Niilo Artturi, 1900, pankinjoht. Kerava.
Ahti Alvar Sakari, yo.
Aintila Urho Mikael, 1904, ekonomi, Hki.
Airaksinen Kalevi, 1911, yo, Hki, myöh. lainsäädäntöneuvos.
Airas Erkki Vilho, 1908, pastori, Hki.
Airas Kaarlo Olavi, 1910, pastori, Myllykoski.
Airas Pentti, 1916, rehtori, Mäntyharju.
Airio Pentti, 1914, yo, Hki.
Airola Arvo Johannes, 1902, dipl. ins.. Tre.
Aitola Matti Aleksanteri, 1910, fil. maist., Alavus.
Aittomäki Samuel Sakarias, 1917, dipl. ins., Kokkola.
Alaja Osmo Viktor Johannes, 1915, teol. tri., Hki, myöh. Mikkelin piispa
Ala-Kauppila Olavi, 1910, lääkäri, Myllykoski
Ala-Kulju Reino, 1898, rehtori, kansan-edustaja, Seinäjoki.
Alanen Aulis Johannes, 1906, fil. tri, Seinäjoki, myöh. professori.
Alanen Kalevi, 1913, yo, Hki.
Alanko Ilmari, 1904, ins., Rovaniemi.
Alava Lauri J., yo.
Alava Unto Kalervo, 1911, konttoripäällikkö, Tre.
Alestalo Aaro Arvo.
Alestalo Aarne Oskari, 1914, teol. yo, Hki.
Ali-Mattila Kaarlo Markus, 1913, metsän-hoit., Perho.
Ali-Mattila Kaarle, 1913, yo, Hki.
Ali-Melkkilä Rolf, yo.
Alm Johan Olavi, 1906, metsänhoit., Rovaniemi.
Alonen Olli Ilmari, 1916, res. vänr., Hki.
Alopaeus Karl Gustav, 1915, yo, Hki.
Alopaeus Tauno, Hki.
Annala Juho Anton, 1897, kansanedustaja, Teuva.
Ansama Allan Vilhelm.
Ansama Jaakko Henrik Rafael, 1914, toimistoap., Hki.
Ansten Hjalmar Johan-nes, 1898, pastori, Hki.
Antila Armas Valfrid, 1903, pastori, Paltamo.
Antila Arvo J., 1909, yo, Hki.
Antila Arvo Johannes, 1900, ekonomi, Hki.
Antila Jaakko, farmaseutti.
Antila Veli, osastopääll.
Antti Eeli E., kansakoulunopettaja.
Anttila Antti Johannes, 1911, yo, Hki.
Anttila Johannes Jaakko Evert. 1893, rehtori.
Anttila Paavo Pertteli, 1911, ins., Lapua.
Anttila Tauno Kalervo Samuel, 1913, agronomi, Teisko.
Anttinen Matti.
Anttinen Olavi, 1903, agronomi, Ruukki.
Anttinen Paavo, 1916, yo, Hki.
Araluoma Arvo, yo, Hki.
Arkela Lennart, lääketiet, lis., Nummi.
Arimo Atri Reino-Tapio, 1918, majuri, Sippola, myöh. kenraali.
Arjola Yrjö, nimismies, Joensuu.
Arkimo Erkki, 1903, opettaja, Oulu.
Aro Aarre, 1917, yo, Hki.
Aromaa Uuno Arvi, 1911. metsänhoitaja, Noormarkku.
Aropaltio Paavo, 1912. teol. yo, Hki.
Arppe Toimi Auvo Akseli, 1917, metsänhoitaja, Hki.
Arvela F. Fr., agronomi, 1909, Oulu.
Arvela Jorma Joonas Emil, 1914, metsänhoitaja, Taivalkoski.
Arvela Toivo Fr., 1909, yo, Oulu.
Arvelo Teppo Kusti, 1918, ekonomi, Hki.
Arvela Arvo Väinö, 1910, lääkäri, Hki.
Arvonen Viljo, ins. Vaasa.
Asikainen Erkki, 1909, yo, Hki.
Auer Väinö, 1895, professori, Hki.
Aukee Esko Jouko Juhani, 1914, metsänhoitaja, Hki.
Austin Hjalmar Johan-nes, 1898, kirkkoherra, Hamina.
Auvinen Esko, 1913, yo.
Auvinen Osmo Kalevi, 1917, lähettiläs, Savonlinna.
Auvinen Reino Juhani, 1917, rautatievirkamies, Kouvola.
Avela Olavi Sakari, 1904, ins., Tornio.
B
Bilund Hugo.
Björklund Birger, yo.
Blomstedt K.V. dos.
Boehm Erkki.
Brotherus Harry Johannes, 1892, tuomari, Hki.
Brotherus Hjalmar Viktor, 1885, professori, HKI.
C
Castren Paavo, 1912, lääkäri, Hki.
Castren Reino Jalmari, 1908, tekn. tri, Hki, myöh. Hgin apulaiskaupunginjohtaja ja metrotoimiston päällikkö.
Cleve Veikko Sakari, 1904, tilanhoitaja, Hamina.
D
Danielson-Kalmari J. valtioneuvos.
E
Eerola Aino, 1913, yo, Outokumpu.
Eerola K., tohtori, Pulkkila.
Eerola Reino, Eurajoki.
Eilala A., Merijärvi.
Einiö Eino Aarre, 1902, yo, Hki.
Eiramo Frans Johannes, 1907, ins., Oulu.
Eiro Olavi Veikko, 1907. dipl. ins., Hki.
Ekström Martin.
Eliala Yrjö Armas, 1911. voimistelunopettaja, Salo.
Ellonen Aarre Kustaa, 1908. lääkäri, Hki.
Ehnqvist Eljas T.F.
Elo Erkki J.K. 1909. Hamina.
Elo Martti Eemil, 1906, pastori, Voikkaa.
Elo Martti Vihtori, 19015 [1901 tai 1915], yo, Hki.
Elo Niilo, 1909, fil.maist. Hki.
Elo Paavo Elias Samuli, 1911, Hki.
Elomaa Olavi Kalervo, 1908. sähköttäjä, Lappila.
Elomaa Sulo Kaarlo, 1909. lääkäri, Ähtäri.
Elonheimo Viljo Adolf, 1903, kirkkoherra, Nurmo.
Elovaara Ensio, 1916, kirkkoherran apulainen, Lauttakylä.
Enkkelä Esko Kalevi, 1914, pastori, Hki.
Enkola Kurt, maist., Naantali.
Erich Rafael W., 1879, professori, Hki.
Erkkilä Eneas Eligius, 1907, metsänhoitaja, Hki.
Eronen Veli-Heikki Matti, 1918, opisk., Mikkeli.
Ervamaa (Ervast) Erkki Gunnar, 1915, pappi, Tervola.
Ervasti Tauno Ilmari, 1912, lääkäri, Hki.
Eskola Eino Esaias, 1912, dipl. ins., Vaasa.
Eskola Esko M., 1915, yo.
Eskola Pentti Olavi, 1915, dipl. ins., Hki.
Evola Rainer B., 1913, yo.
F
Fieandt Kai V. Johannes von, 1909, fil. kand., Hki, myöh. psykologian professori Helsingin yliopistossa.
Francke Mauritz, 1902, konttoripäällikkö.
G
Grotenfelt Kustavi, 1861, professori, Hki.
Grönlund Rolf Johan Albert, 1898, maisteri, Hki.
Grönroos Eino Klemens, 1902, yo. Leppävirta.
Grönroos Topi, 1905. yo, Hki.
H
Haahtela Kauko Kalervo, 1906, maist. Turku.
Haapalainen Toivo Emil, 1915, yo, Hki.
Haapamäki Martti Eemeli, 1912, metsänhoitaja, Rovaniemi.
Haapasalo Pentti Johannes, 1914, kirkko-herran ap., Nokia.
Haapio Martti Vilhelm, 1909, kirkkoherran ap., Laitila.
Haaramo Tauno Ilmari, 1907, lehtori, Jyväskylä.
Haaramo Toivo Onerva, 1905. lehtori, Seinäjoki.
Haataja Eljas, 1906. tarkastaja, Hki.
Haavisto Toivo Aimo, 1907. pastori, Pyhältö.
Haavio Matti Henrikki, 1899, dosentti, Hki, myöh. professori ja akateemikko.
Haikola Lauri R., 1917, yo, Hki.
Hakala Antti Ilmari, 1906, kirkkoherra, Vaalijoki.
Hakala Lauri Eero, 1914, agronomi, Orimattila.
Hakala Maini Lennart, 1914, yo, Hki.
Hakala Tauno Samuli, 1911, prokuristi, Kannus.
Hakola Veli Lennart, yo.
Hakkala Oiva, 1910, Hki.
Halila Jouko J., 1916, yo, Hki.
Halima Aarne Olavi, 1914, opettaja, Valkeakoski.
Hallakorpi l., professori.
Hallikorpi Kaarlo, maisteri.
Haima Eino, pastori.
Halme Aarne, 1910, yo, Hki.
Halme Aatto Ivari Lennart, 1909, agronomi, Lammi.
Halme Erkki Hannes Pellervo, 1914, maat. metsät, kand., Hki.
Halme Kalervo Ahti Aulis, 1914, yo, Hki.
Halonen Arvo Oskari Olavi.
Halonen Esko Juhani, 1916, ekonomi, Oulu.
Halonen Pentti Ilmari, 1914, kir. tri, Hki.
Hankala Olli, 1918, yo, Hki.
Hankomäki Veikko Pellervo, 1912, yo, Kyrö.
Hannen Gustaf Adolf, 1902, ekonomi, Hki.
Hannuksela Sakari Herman, 1906, lääkäri, Suonenjoki.
Hapuoja Esko, 1916, opettaja, Oulu.
Harala Alpo S., 1913, yo, Hki.
Harja Viljo, 1905, agronomi, Jokioinen.
Harjanne Eero Tapio.
Harju Tauno Heikki, 1912, yo, Kuortane.
Harju Teuvo Esa, 1914, yo, Hki.
Harmaja Tapani Kaarlo Arvid, 1917, yo, Hki.
Harmia Aarne Gustaf, 1904, agronomi, Tuusula.
Harska Armas Adolf, 1912, Mynämäki, metsänhoitaja, Savonlinna.
Hartikainen Johannes Gabriel, 1906, hovioik. ausk., Viipuri.
Hartikainen Martti Immanuel, 1908, lääkäri, Taavetti.
Harviainen Mauri Mikael, 1914, pappi, Kuopio.
Hartio Tauno Aarre Kullervo, 1903, Ins., Hyvinkää.
Haukkovaara Lauri P., 1917, yo, Hki.
Hauni Aake Iisakki, 1912. opettaja, Hki.
Hauru Veikko Johannes, 1913. maisteri, Hki.
Hautala Kustaa, maisteri, Hyvinkää.
Hautamäki Leevi Johan-nes, 1915, yo, Seinäjoki.
Havala Ilo Ilmari, yo, Hki.
Havulinna Veikko Talvi Tapio, 1915, yo, Hki
Heikinheimo Lauri Onni Jaakko, 1917, yo, Hki
Heikinheimo Martti Johannes, 1901, lääkäri, Alajärvi
Heikkilä Eero Antero 1914, yo, Hki.
Heikkilä Esa Antero 1920, opettaja.
Heikkilä Kaarlo Pentti Uolevi, 1914, pastori Kitee.
Heikkilä Pentti Reino 1915, yo, Hki.
Heikkilä Seppo E., yo, Hki.
Heikkilä Tarmo Veikko 1913, yo, Hki.
Heikkilä Tauno, 1916, yo, Hki.
Heikkinen Arvo Veikko 1913. yo, Hki.
Heikkinen Viljo, 1914. ins., Kuopio.
Heikkinen Viljo, 1911, yo, Hki.
Heikkinen Viljo P., 1911, yo, Hki.
Heikura Tuomo Otavi, 1895, lehtori, Kotka.
Heilala Antti Johannes, 1909, lääkäri, Ruukki.
Heilala Eero Ilmari, 1914, ekonomi, Hki.
Heimolainen Bernhard, 1896, eversti, Lappeenranta.
Heinonen Kalle Jorma, 1913, yo, Hki.
Heinonen Kaarlo Tauno Kalervo, 1906, hovioik. ausk.
Heinonen Tulo Albert, 1903, talouspäällikkö, Kalliosuo.
Heinonkoski Jorma Tapio Johannes, 1910, ekonomi, Hki.
Heinricius Lauri Pietari, 1905, maisteri, Hki.
Heiskanen Pentti Jorma, 1914, kirkkoherra, Parkano.
Heiskanen Sulo Yrjö, 1907, lääkäri, Kuopio.
Heiskanen Unto Alpo, 1914, agronomi, Mustasaari.
Heiskanen Unto Päiviö, 1911, yo, Hki.
Heiskanen Yrjö H., 1914, yo, Hki.
Hela Ilmo, 1915, fil. tri., Hki, myöh. ylijohtaja ja akateemikko.
Helanen Vilho Veikko Päiviö, 1899, fil. tri., Hki.
Helasvaara Kustaa Emil, 1910, yo, Hki.
Helasvuori Reino A. 1917, yo, Hki.
Helkavaara Tauno Johannes, 1907, kemisti, Tre.
Helle Hannu, 1915, farmaseutti, Hki
Helle Kaarlo, 1917, yo
Helle Sakari Väinämö, 1915, fil. kand. Kouvola
Helomaa Viljo Ilmari, 1904, varatuomari, Hki
Helpinen Risto Veikko, 1909, fil. maist, Oulainen
Heporauta Jouko Ilari, 1914, konttoripäällikkö, Hki
Herttua Pentti Jouko, 1909, lehtori, Seinäjoki
Hermaala Atso Juhani, 1914, metsänhoitaja, Sotkamo
Hertzen Gunnar Emil von, jääkärimajuri
Herva Olli Erkki, 1916, yo, Hki
Hiekkala Aaro Ilmari, 1911, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hietakari Eero Olavi, 1907, fil. kand, Hki
Hietalahti Paavo Juhani, 1914, yo, Iitti
Hietanen Antti, 1916, yo, Hki
Hietanen Eino Kalervo, 1910, ins, Hki
Hietaranta Reino Johannes, 1912, fil. kand, Kouvola
Hietala Harri H, 1914, hammaslääkäri, Hki
Hiidenheimo Mauri Israel, 1904, kirkkoherra, Aitolahti
Hiippala Reino W, 1914, yo, Jyväskylä
Hiissa Kalle J, 1917, yo, Hki
Hillu Paavo P, yo
Himanen Toivo Lemmitty, 1905, yo, Mikkelin mlk
Hinkka Jouko Jalo, 1913, fil. maist, Turku
Hintikka Viljo Olavi, yo
Hinttula Pentti Oskari, 1912 ins. Kokkola
Hirva Kaarlo Armas, 1913, sähköttäjä, Hyrynsalmi as.
Hirvas Agaton Simeon, 1901, agronomi, Hki
Hirvonen Kauko Olavi, 1912, pastori, Lapinlahti
Hissa Pentti Kullervo, 1904, kauppat. kand, Lapua
Hokkala Oiva Niilo, yo
Holma Antti Iisakki, 1916, yo
Holtari Toivo, 1898, hotellinjohtaja, Aulanko
Hongisto Eero Tapani, 1913, metsänhoitaja, Kivijärvi
Honka Kaarlo Johannes, 1913, yo, Hki
Honkalo Olli
Honkanen Eino Johannes, 1917, yo, rajaseutupastori, Hki
HOnkanen Ilmari Kalervo, 1909, ekonomi, Hki
Honkaranta Ilmari, 1913, yo, Hki
Honkasalo Pauli, kirkkoherra, Pudasjärvi
Honkasalo Tauno Bruno, 1912, fil. maist. Hki
Honkavaara Erkki Johannes, 1912, yo, Hki
Honkavaara Pentti Kalervo, yo
Hornio Kaarlo Viljo Napoleoni, 1914, yo, Hki
Hormasalo Esko Juha Jalmari, 1913, agronomi, Jokioinen
Hotti Väinö Edvard, 1908, kirkkoherra, Anttola
Huhta Kustaa Ilmari, 1903, kirkkoherra, Pattijoki
Huhtala Reino Kustaa Viktor, 1911, pastori, Rovaniemi
Hulkko Eino Eero Kalervo, 1917, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hulkko Kullervo Kuudes Veikko, 1914, pappi, Kemijärvi
Hulkko Otto Ilmari, 1908, kirkkoherra, Kemijärvi
Humppila Jorma HR, 1911, yo, Hki
Huotari Matti Johannes, 1914, vak. virk, Oulainen
Hurmerinta Lauri Arvid, 1913, sähköttäjä, Nurmes
Hurskainen Veikko J, 1902, yo
Huttunen Antti Sakari, 1905, lehtori, Loimaa
Huttunen Arvi Daniel, 1910, toimittaja, Hki
Huttunen Martti Johannes, 1911, pastori, Kuopio
Huttunen Aarne Johannes, 1908, lääkäri, Kemijärvi
Huttunen Veikko Johannes, 1912, kirkkoherra, Sotkamo
Huuri Kalervo, 1908, fil. kand. Hki
Huuskonen Arvi Johannes, 1902, lääkäri, Nurmes
Hyppölä Kalervo Onni, 1914, yo, Hki
Hytönen Mikko Kullervo, 1912, yo, Hki
Hyvämäki Lauri Elias Gottlieb, 1913, toimittaja, Hki, myöhemmin professori, Vaaran vuodet -teoksen kirjoittaja
Hyvärinen Heikki Antti, 1903, kirkkoherra, Haukipudas
Hyvärinen Immanuel, 1897, kirkkoherra, Kuopio
Hyvärinen Viljo Olavi, yo
Häkkinen Antti Sakari, 1909, agronomi, Ruovesi
Hämäläinen Erkki Johannes
Hämäläinen Simo T, 1913, fil. kand. Rovaniemi
Hänninen Erkki M, 1912, yo, Hki
Hänninen Viljo B
Härkönen E, ins
Härkönen Iivo, 1915, kirjailija, Hki
Härkönen Toivo J, yo, myöh teollisuusneuvos
Härmä M J, res. kornetti
Härmä Tarmo K T, 1916, yo, Kokemäki
Hätesko Ilari, yo
Häyrinen Eino Johannes, 1914, pappi, Riistavesi
Häyry Kaarlo Olavi, 1909, agronomi, Hki, myöh. kauppaneuvos
Häyry Vilho Nikolai, 1906, toimitusjohtaja, Forssa
I
Ijäs Viljo Olavi, 1914, ekonomi, Hki
Ikola Martti V, 1919, yo, Hki
Ikonen Erkki Lennart, yo
Ikonen Johan Erki, 1908, ekonomi, Myllykoski
Ilmonen Pentti Voitto J, 1908, yo, Hki
Ilveskorpi Martti, 1908, fil. maist. Kauniainen
Ilvesoksa Martti, 1911, yo, Hki
Immala Kalle Olavi, 1915, asutustark, Turku
Immonen Aarne Johannes, 1912, yo, Hki
Immonen Antti, 1916, yo, Hki
Inkilä Into Aulis Edvard
Inkilä Oiva V, 1916
Ipatti Vihtori, 1907, hovioikeuden auskultantti, Kajaani
Isokallio U K Olavi, 1911, yo, Hki
Isola Väinö Jaakko, 1909, nimismies, Kempele
Isoluoma Pentti Mikael, 1915, opettaja
Isomaa Elis Nikolai, 1912, yo, Hki
J
Jaakkola Aarne Ensio, 1912, yo, Hki
Jaakkola Lauri, 1911, yo, Hki
Jaakkola Niilo Johannes, 1904, hovioikeuden auskultantti, Hki
Jaatinen Matti TAuno, 1910, voimistelunopettaja, Kajaani
Jalanti Tauno Ilmari, 1903, entinen ministeri, Hki
Jalavisto, Sven Ille, 1905, dipl. ins. Hki
Jalkanen Väinö Kustaa, 1902, agronomi, Viitasaari
Jalli Yrjö Toivo Ilmari, 1906, fil. kand, Järvenpää
Jalovaara Esko Armas, 1905, ins, Vilppula
Jamalainen Eino Armas, professori, Tikkurila
Jaskari Arvi, 1908, agronomi, Pitäjänmäki
Jaskari Martti Johannes, 1907, kirkkoherra, Karvia
Jaskari Mikko, 1902, nimismies, Nurmo
Joensuu Matti Heikki Sakari, 1915, yo
Joensuu Oiva Ilmari, 1915, yo, Hki
Jokela Aatto Manne Samuel, 1916, yo, Hki
Jokela Johannes, 1905, lääkäri, Oulu
Jounela Aarne Antero, 1901, agronomi, Kemi
Jounela Aarno Iivari, 1915, yo, Hki
Jounela Einari, tohtori
Jounela Erkki Albert, 1912, dipl. ins. Hki
Jounela Frans Einari, 1900, lääkintäeversti, Oulu
Jousimaa Matti Juhani, 1908, pappi, Forssa
Joutsiniemi Lasse, 1912, yo, Hki
Juntunen Eino Antti, 1911, ekonomi, Kajaani
Juntunen Tauno Artturi, 1912, ins, Kajaani
Juppala Jaakko Ilmari, 1909 agronomi, Pori
Jussila Erkki Matias, 1902, ins. Jyväskylä
Jussila Martti Erkki, 1910, dipl.ins. Urjala
Juula Olavi Armas, 1910, rautatievirkamies, Hki
Juvala Juho Olavi
Juvonen Toivo, 1916, yo, Hki
Jänne Erkki Antero, 1912, hovioik. ausk., Kotka
Jäntti Kalevi, 1911, fil.maist. Hki
Jäntti Lauri Olavi Aapeli, 1911, maisteri, Tre
Jäntti Yrjö Aarne, 1905, kustannusjohtaja, Hki
Jäppinen Ahto Kalervo, 1908, ins., Hki
Järvelä Heikki, ins. Tre
Järveläinen Kalevi Kaarlo, 1916, yo, Hki
Järveläinen Paavo Veikko, 1917, yo, Hki
Järveläinen Tauno Adam Magnus, 1916, yo, Hki
Järvenkylä Yrjö Tapio, 1909, fil. tri, Hki
Järvenpää Paavo, 1911, metsänhoitaja, Hämeenlinna
Järventaus Arvi, kirkkoherra, Kerava
Järvi Upo Olavi, 1908, piiritarkastaja, Vaasa
Järvi V, yo
Järvilehto Niilo Ilmari, 1901, vt henkikirjoittaja, Ähtäri
Järvinen Aarre Sakari Elis, 1910, lääkäri, Hki
Järvinen K, professori
Järviä Jouko Kalervo, 1914, dipl. ins. Ruovesi
Jääskeläinen Arvo Harald, 1904, kouluhallituksen tark, Hki
Jääskeläinen Juhani, 1907, kirkoherra, Karstula
Jääskeläinen Matti, 1906, ins, Turku
Jääskeläinen Pekka, 1906, rautatievirk, Hki
Jääskeläinen Vesa, 1919, yo, Haapavesi
....
Posted by seura92 at 4:29 AM"
http://siperiaan.blogspot.fi/2007/02/siperiaan-karkoitettavat.html
.
-
.
Knoppitietoa tai ei mutta valtion omaisuusmassaa oltaisiin tämän mukaan siirtämässä vaivihkaa parlamentaarisen valvonnan ulkopuolelle siis alunperin veronmaksajien rahoilla perustettua
Omien näppien alla on miljardibisnes – tämän takia Sipilä ei luovu valtionyhtiöiden hallinnasta
Uutiset 18.1.2017 08:00 Kari Kallonen
(http://www.paivanlehti.fi/content/uploads/Juha-Sipil%C3%A4-29112016-AOP-825x433.jpg)
Sote-uudistuksen aikataulusta on tullut pääministeri Juha Sipilälle lähes tärkeämpi kuin sen sisällöstä
"Uuden yhtiön avulla omistajaohjausministeri hallitsee miljardeja ohi eduskunnan – myös liikenneverkkoyhtiötä.
VALTIONYHTIÖT Pääministeri Juha Sipilä on kompuroinut vaikeudesta toiseen, sillä yhä uudestaan esiin on noussut kysymyksiä esteellisyyksistä ja sidonnaisuuksista eri yhtiöihin. Voisi kuvitella, että kiireisen pääministerin olisi helpompaa keskittyä oikeisiin töihin – sen sijaan että saa vähän väliä selitellä serkkujen firmoja, lasten omistuksia tai matkaseuralaisiaan.
Omistajaohjaus ei yleensä ole edes kuulunut pääministerille, vaan sitä on työnnetty monen eri ministerin hoidettavaksi. Viimeisimmissä hallituksissa valtion omistajaohjauksesta on vastannut kehitysministeri.
Miksi siis Juha Sipilä on vaatinut tiukan yksiselitteisesti omistajaohjauksen pitämistä itsellään? Kyse on vallasta – ja rahasta.
Ja kysymys on todella suurista rahoista. Vuosina 2007–2015 valtio sai omistamistaan yhtiöistä tuloja 10,5 miljardia euroa sekä osakkeiden myynnistä 4,6 miljardia.
Valtiolla on osakeomistuksia 15 pörssiyhtiöstä, joista kolmelle eduskunta on aiemmin asettanut omistusosuuden alarajaksi 50,1 prosenttia. Yhtiöt ovat Finnair, Fortum ja Neste, ja valtion omistus on ollutkin aivan alarajan tuntumassa. Valtion suoran omistuksen arvo näissä yhtiöissä on 11,2 miljardia euroa.
Noteeraamattomia yhtiöitä on 20, ja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä 28. Tähän viimeiseen ryhmään kuuluvat sellaiset yhtiöt kuten Solidium, Terrafame, Yleisradio – ja Vake Oy.
Vake Oy on viime vuoden lopulla valtion omistuksia hallinnoimaan perustettu kehitysyhtiö.
Pääministeri päättää
Vakella ei ole vielä toimitusjohtajaa eikä henkilökuntaa. Rekisteröitymistä varten koottiin valtioneuvoston kanslian virkamiehistä väliaikainen hallitus – tulevan hallituksen valinnan valmistelee talouspoliittinen ministerivaliokunta, mutta siitä päättää ainoastaan pääministeri Sipilä.
”Kehitysyhtiössä on aktiivisesti toimiessaan 6 jäseninen hallitus. Kehitysyhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä näiden asiantuntemuksen perusteella valtioneuvoston asettamien tasa-arvotavoitteiden mukaisesti. Kehitysyhtiön hallituksen valitsemisen käsittelee valmistavasti talouspoliittinen ministerivaliokunta toisin kuin muiden valtio-omisteisten yhtiöiden osalta. Hallituksen nimittäminen on omistajaohjausministerin ratkaisuvallassa.”
Kauppalehti on todennut, että valtion kehitysyhtiö Vake Oy toimii täysin eduskunnan budjettivallan ulkopuolella, käytännössä vain omistajaohjauksesta vastaavan pääministerin peukalon alla. Joitain asioita käsitellään hallituksessa, mutta epäselväksi jää, mikä päätäntävalta jää enää edes hallitukselle, sillä toimiohjeen mukaan päätöksen voi tehdä myös omistajaohjausministeri.
”Yhtiöiden määrältään tai merkitykseltään huomattavat ostot ja myynnit käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kehitysyhtiön yhtiöomistuksia koskevat päätökset tekee omistajaohjausministeri ja valtioneuvoston yleisistunto.”
Järjestely on poikkeuksellinen länsimaisessa demokratiassa – itse asiassa se ei ole länsimaista demokratiaa. Suomi on kuin Sipilän johtama yhtiö. Asiaa ovat kritisoineet niin Valtiontalouden tarkastusvirasto, Lainsäädännön arviointineuvosto kuin myös Keskuskauppakamari.
Uusi yhtiö näppien alle?
Nykyisellä hallituksella on hirvittävä kiire siirtää valtion omaisuutta osakeyhtiöihin, ja samalla kauemmaksi eduskunnan valvonnasta. Asiaa eduskunnassa esiteltäessä hallitukselta tivattiin, onko Vake Oy oikeasti myyntiyhtiö päinvastaisista kehitysyhtiöpuheista huolimatta. Näin Vaken toimiohje:
”Kehitysyhtiön tehtävänä on saada valtion yhtiöihin sijoittama pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin.”
Sipilä itse kiersi vastauksen toteamalla, että eduskunnan antaman omistuksen alarajan alle ei voida mennä. Sen sijaan Sipilän mukaan kehitysyhtiö mahdollistaa nopean toiminnan esimerkiksi silloin, jos tarvitaan uusi valtionyhtiö.
– Meillä on mahdollisuus nopeasti tehdä päätöksiä uudesta valtionyhtiöstä, jos esimerkiksi päätämme, että sote-tietojärjestelmäalusta vaatii uuden valtionyhtiön, vastasi Sipilä."
http://www.paivanlehti.fi/omien-nappien-alla-on-miljardibisnes-taman-takia-sipila-ei-luovu-valtionyhtioiden-hallinnasta/
.
-
.
Piispa Irja Askola: Temppeliaukion terroriuhka on osoitus epäoikeudenmukaisuudesta
Piispa pelkää kirkkoon kohdistuneen mahdollisen terroriuhan leimautuvan kristinuskon ja islamin vastakkainasetteluksi.
(http://hs.mediadelivery.io/img/628/53b429a18ec548e68f5fec5c364bdf1b.jpg)
"Temppeliaukion kirkkoon sunnuntaina kohdistunut terrori-iskun uhka on osa globaalin epäoikeudenmukaisuuden avunhuutoa, arvioi Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.
”Terrorismin uhka ylipäätään kuulostaa pahalta, mutta itse ajattelen, että meidän pitäisi kuulla globaalin epäoikeudenmukaisuuden huutavan siinä isoin kirjaimin”, Askola sanoo.
Askola ei ole varsinaisesti huolissaan siitä, että terroriaikeita kohdistuisi jatkossa Suomessa nimenomaan kirkkoihin.
”Väkivalta huolettaa aina, kohdistuu se keneen tahansa tai mihin tahansa joukkoon. Terrorismi hakee aina symbolisesti merkittäviä paikkoja”, Askola sanoo.
Keskusrikospoliisin mukaan Temppeliaukion kirkko oli selkeä iskusuunnitelmien kohde. Kirkko mainittiin viime vuonna Isisin propagandalehdessä ”pakanallisena kirkkona”.
Askola korostaa, ettei vielä tiedetä, oliko mahdollisen terroriuhan takana kristinuskon ja islamin vastakkainasettelu, mutta tapaus voi helposti leimautua sellaiseksi. Askolan mukaan luterilaisen kirkon tehtävänä on kuitenkin myös osoittaa, että erilaisten uskontojen harjoittamiselle on tilaa Suomessa.
”On hyvin tärkeää, että meillä täällä Helsingissä on erittäin hyvät yhteistyösuhteet myös islamilaisten yhteisöjen johtajiin. Yhdessä pyrimme pitämään huolta yhteiskuntarauhasta”, Askola sanoo."
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005262505.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=f8b1cbb988b08ae35d1acd31a25237fd
.
Voit erota kirkosta:
https://eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/eroakirkosta
.
-
.
A collection of videos showing numerous Spacex launches and landings of their Falcon 9 rocket.
Missions include:
CRS-11
Iridium 2
SES-10
BulgariaSat
NROL-76
Intelsat 35e
Incredible views of Falcon 9 launching on various mission and also Space-x landing back on a drone ship and land.
SpaceX:n uudelleenkäytettävän raketin kehitysohjelma
"SpaceX:n uudelleenkäytettävän laukaisujärjestelmän kehitysohjelma on yhdysvaltalaisen SpaceX:n yksityisesti rahoitettu ohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää kiertoratalaukaisuihin pystyvä laukaisujärjestelmä, jota voidaan käyttää uudelleen useita kertoja. Ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää kantoraketti, jonka ainakin ensimmäinen vaihe, voidaan käyttää lukuisia kertoja uudelleen verrattain pienellä ehostamisella ja lyhyellä laukaisuvälillä. Ensimmäisen vaiheen osuus uuden raketin laukaisun kustannuksista on luokkaa 70 prosenttia.
Ensivaiheessa SpaceX on keskittynyt kehittämään ensimmäisen vaiheen uudelleenkäytettävyyden Falcon-rakettiperheeseen kuuluvalle Falcon 9 -raketille. Maaliskuusssa 2017 SpaceX laukaisi onnistuneesti Falcon 9 -raketin käytetyllä ensimmäisellä vaiheella, mikä on lajissaan ensimmäinen kerta ikinä. Kehitteillä oleva raskaampi Falcon Heavy pohtautuu suurelti Falcon 9:ään ja myös sen ensimmäinen vaihe on tarkoitus olla uudelleenkäytettävä. Tätä edelleen suurempi ja muutenkin erilainen kehitteillä oleva Mars Colonial Transporter olisi kokonaan uudelleenkäytettävä.
Maaliskuussa 2017 yksittäislaukaistavan Falcon 9 laukaisun hinta on noin 64 miljoonaa USD, mistä ajoainekustannus on noin 200-300 tuhatta eli noin 0,4 prosenttia. Uudelleenkäytettävyydellä pyritään tiputtamaan laukaisun kustannusta murto-osaan. Lopullisena tavoitteena on kantoraketti, jota käytetään kuin lentokonetta eli lentojen välissä suoritetaan lähinnä vain tankkaus ja rahdin lastaus.
Maaliskuussa 2017, heti ensimmäisen uudelleenkäytön jälkeen, Elon Musk ilmoitti seuraavaksi tavoitteeksi uudelleenlaukaisun 24 tunnin sisällä."
https://fi.wikipedia.org/wiki/SpaceX:n_uudelleenk%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4n_raketin_kehitysohjelma
https://en.wikipedia.org/wiki/Falcon_9_first-stage_landing_tests
Huom. alemmasta linkistä käynnistettynä voi oikeasta alanurkasta voi klikata "näytä fullscreeninä" (upotettuna ei mahdollista).
Esitys pyörii "Live" non-stoppina
http://www.youtube.com/v/MFH0i0KcE_o?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=MFH0i0KcE_o
.
-
.
Aikoinaan esitettiin epäilyjä että ko. poliittisen henkilöymän muistinheikkous olisi ollut vain tarkoitusperäisesti "poliittista" laatua mutta uudet todisteet puhuu sen puolesta että muistissa tosiaan voisi olla vikaa
Matti Vanhaselle sattui paha moka – Lehdet: 200 odotti turhaan, ”pahin painajainen”
(https://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/23292878.jpg)
Matti Vanhanen unohti saapua pääpuhujaksi Luumäen keskustan kesätilaisuuteen.
"Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen unohti, että hänen piti toimia sunnuntaina pääpuhujana Luumäen keskustan kesätilaisuudessa. Asiasta kertovat Luumäen lehti ja Uutisvuoksi.
Noin 200 ihmistä odotti Vanhasta paikalle kaksi tuntia. Kun häntä ei näkynyt tai kuulunut, oli tätä yritetty tavoittaa puhelimitse. Lopulta Vanhanen itse ilmoitti tekstiviestillä, ettei saavu paikalle. Hän kertoo Luumäen lehdelle, ettei ollut katsonut kalenteriaan koko viikkoon ja että hän unohti koko asian.
Luumäen keskustan kunnallisjärjestölle Vanhasen poisjäänti tuli täytenä yllätyksenä.
–Järjestäjien pahin painajainen tapahtui. En muista vastaavaa tapahtuneen. Tämä oli meidän vuoden päätapahtuma, mitä järjestämme, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anne Marttila-Inkilä kertoo Uutisvuokselle.
eskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen unohdus aiheutti harmaita hiuksia keskustan Luumäen kunnallisjärjestölle sunnuntaina. Kaiken Kansan Kesäjuhlan pääpuhujaksi kiinnitetty Vanhanen jätti saapumatta paikalle, eikä häneen saatu yhteyttä."
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226395-matti-vanhaselle-sattui-paha-moka-lehdet-200-odotti-turhaan-pahin-painajainen
.
-
.
Lentävän spagettihirviön kirkko hävisi oikeudessa - ei saa mainostaa "nuudelimessujaan" muiden kirkkojen tapaan
Torstai 3.8.2017 klo 14.59
Oikeuden mukaan ryhmälle ei voida myöntää uskontokuntien omaavia oikeuksia.
(https://static.ilcdn.fi/ulkomaat/spagettietu03082017js_503_ul.jpg)
Kansainvälinen Lentävän spagettihirviön kirkko kritisoi uskontoja suvaitsemattomina.
"Saksalainen oikeusistuin on päättänyt, että viranomaiset voivat halutessaan estää Lentävän spagettihirviön kirkoksi kutsuttua ryhmää mainostamasta "nuudelimessujaan" muiden kirkkojen tapaan kaupunkien sisäänkäynneillä.
Saksassa on tavallista, että luterilaiset ja katoliset kirkot ilmoittavat messuistaan kaupunkien sisäänkäynneille asetetuilla kylteillä.
Uutistoimisto Dpa kertoi Brandenburgin oikeuden tuomarien katsoneen, että uskontokriittisyyttä ei voida itsessään pitää uskontona ja Lentävän spagettihirviön kirkolle ei voida myöntää muiden uskontokuntien omaavia oikeuksia.
Kansainvälinen Lentävän spagettihirviön kirkko kritisoi uskontoja suvaitsemattomina. Ryhmä aikoo haastaa oikeuden päätöksen.
Vastaavassa tapauksessa vuonna 2011 itävaltalainen ryhmän kannattaja sai luvan käyttää pastasiivilää ajokorttikuvassaan vedoten "uskonnolliseen vakaumukseen.""
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708032200303452_ul.shtml
.
-
.
Taannehtivaa lakia on säädetty hyvin harvoin, poikkeuksena mm. jälkikäteiset sota "syyllisyys" lait jotta Valvontakomission (lue=C.C.C.P.:n) vaatimukset poliittisista tuomioista saataisiin lain voimaan (Tuolloin sotien jälkeen Vaaran vuosina Suomea uhkasi suora Neuvostomiehitys)
Tässä tapauksessa törkeys on sitä luokkaa että legaalisesti ei-normi lainsäädäntöäkin voidaan toteuttaa koska on kyse poikkeuksellisesta ahneudesta ja systeemin silmittömästä hyväksikäytöstä joka ei ole hyväksyttävissä
Lex Lipponen on säädettävä pikavauhtia voimaan!
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/width-250/pictures/picture-1538-554260b8ddd8d76bf6d3b0c1968589e3.png)
Jorma Nordlin
Helsinki
Sitoutumaton
3.8.2017 22:42 Jorma Nordlin
Kotimaa #politiikka Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet Sopeutumiseläke
56 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
"Kyseessä on jo niin härski ja häikäilemätön hyväksikäyttötapaus jonka kohteeksi ovat veronmaksajat joutuneet, mikä edellyttää poikkeustoimia jotta kansanedustajien tukijärjestelmässä oleva porsaanreikä saataisiin Päivi Lipposelta tukittua.
Tämänkaltaisissa väärinkäyttötapauksissa lakia on pikaisesti korjattava siten, että Lipponen menettää sopeutumiseläkkeensä, koska hänellä on työpaikka. Hänen tapauksessa työpaikkoja on kaksi joissa hän työskentelee.
Tällainen häikäilemättömyys on vastenmielistä ja nakertaa yleistä veronmaksumoraalia. Miten tämä voi olla oikeusvaltiossa mahdollista? Valtiossa, joka yrittää esiintyä maailmalla niin mallikelpoisena maana.
Lisätty 4.8.2017 8:22 Tässä tapauksessa poikkeustoimi on esimerkiksi taannehtiva laki, jolla tukitaan Lipposen kokoinen porsaanreikä juuri häneltä ja muilta, joille se on syntynyt.
"Lehdet: Päivi Lipposella kaksikin työtä sopeutumiseläkkeen lisäksi – toimitusjohtajapalkka 1800 €/kk"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226691-lehdet-paivi-lipposen-ansioista-lisatietoa-kolme-tulonlahdetta-toimitusjohtajapalkka
http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240881-lex-lipponen-on-saadettava-pikavauhtia-voimaan?ref=il
.
-
.
Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi
"Suvi-Anne Siimeksen mukaan muun Suomen tulisi ottaa mallia Ahvenanmaasta. Jos kaikkien maakuntien työllisyyttä tuettaisiin Ahvenanmaan malliin, Suomen talous romahtaisi, Taloussanomien Teemu Muhonen kirjoittaa.
– Ahvenanmaa näyttää mallia muulle Suomelle, kirjoittaa Suvi-Anne Siimes kolumnissaan tiistain Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.
Työeläkeyhtiöitä edustavan Telan toimitusjohtaja otti kantaa Nobel-voittaja Bengt Holmströmin toissa viikolla esittämiin huoliin eläkejärjestelmän kestävyydestä.
Siimeksen mielestä heikkojen tulevaisuudennäkymien maalaamisen sijaan pitäisi keskittyä työllisyyden kohentamiseen Ahvenanmaan viitoittamalla tiellä.
Kun koko Suomessa työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä on yhä alle 70 prosenttia, noin 30 000 asukkaan saarimaakunnassa se on yli 80 prosenttia.
Piskuisen itsehallintoalueen työllisyysihme on tarinana kaunis. Vilkaisemalla valtiovarainministeriön tänä vuonna teettämää selvitystä Ahvenmaan talousjärjestelmästä käy kuitenkin selväksi, että muu Suomi ei missään nimessä voi ottaa siitä mallia.
Nimittäin jos kaikki maakunnat olisivat kuin Ahvenanmaa, työllisyysaste olisi kyllä korkeampi mutta Siimeksen mainitsema kestävyysvaje ei menisi minnekään.
Päinvastoin, valtio velkaantuisi lähes nelinkertaista vauhtia nykyiseen verrattuna.
Valtio ohjaa saarelle monin verroin enemmän rahaa kuin sieltä saa
Tilastokeskuksen tutkijat laskivat vuoden 2012 luvuilla, kuinka paljon valtion rahaa kuhunkin Suomen maakuntaan ohjataan ja kuinka paljon kaikkia eri verotuloja maakuntien yrityksiltä ja asukkailta puolestaan tulee valtiolle.
Ahvenanmaa oli ylivoimaisesti ”alijäämäisin” maakunta, sillä se sai jokaista asukastaan kohden valtiolta lähes 4 500 euroa enemmän kuin toi valtiolle tuloja.
Koko Suomen keskiarvo oli 1 150 euroa, ja valtion budjetti oli siten vuonna 2012 yli 6 miljardia miinuksella.
Jos kaikki maakunnat olivat tulleet valtiolle yhtä kalliiksi kuin Ahvenanmaa, alijäämä olisi siis noussut noin 25 miljardiin euroon.
Sellainen velkaantumistahti todennäköisesti romauttaisi Suomen talouden välittömästi.
Yritystukia ja verohelpotuksia
Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Elina Pylkkäsen mukaan Suvi-Anne Siimeksen johtopäätös on ”vähintäänkin kiistanlainen”.
Työllisyysaste saattaisi nousta myös muissa maakunnissa, mikäli ne saisivat valtiolta yhtä paljon rahoitusta kuin Ahvenanmaa, selvityksen ohjaustyöryhmää johtanut Pylkkänen arvioi.
Hän sanoo, että valtion rahoituksen ansiosta Ahvenanmaan kunnat pystyvät esimerkiksi pitämään veroprosenttia muutaman prosenttiyksikön alhaisempana kuin muut Suomen kunnat eivätkä ole velkaantuneet samassa määrin.
Lisäksi saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, ja muun muassa Maarianhaminassa päämajaansa pitävä Viking Line on useana vuonna ollut suurin valtion yritystukien saaja."
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005336588.html
.
-
.
Ns. länsimaissa ministerit ja muut vastaavat toimijat erottaa itse itsensä pelkästään siksi jos tulee ilmi että toiminta alkaa vaikuttaa arveluttavalta tai vähintäänkin rumalta vaikka mitään lakeja ei sananmukaisesti rikottaisikaan
Piiri pieni pyöri perustuslakivaliokunnassa – ex-ministeri valvoo nyt itse valmistelemansa lain laillisuutta
(https://www.paivanlehti.fi/content/uploads/Juha-Rehula-05042017-Sakari-Piippo-VNK-825x433.jpg)
Entisellä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalla on nyt edessä uusia luottamustoimia
"Ministerin pestin päätyttyä Juha Rehulalle järjestettiin jäsenyys perustuslakivaliokunnassa.
Perhe- ja peruspalveluministerin paikan Annika Saarikolle sovitun mukaisesti heinäkuussa luovuttanut Juha Rehula palasi kansanedustajan työhön, mutta ei pelkäksi keskustan rivikansanedustajaksi. Kun Rehulalle järjestettiin sopivia valiokuntapaikkoja, aiheutti se puolueen piirissä tuolileikin, jossa vain viimeinen jäi ilman omaa istuintaan.
Valiokuntien täydennysvaalissa 7.9.2017 perustuslakivaliokunnan jäseneksi valittiin kansanedustaja Juha Rehula. Joltainhan tuo paikka oli pois, joten edellisenä päivänä valiokuntapaikkojen järjestelyä varten oli täysistunnossa keskustan kansanedustaja Ulla Parviaiselle myönnetty vapautus perustuslakivaliokunnan jäsenyydestä.
Tilanne on melkoisen erikoinen, sillä Rehula päättää nyt perustuslakivaliokunnan jäsenenä, onko esimerkiksi hänen itsensä sote-hanketta vetäneenä ministerinä valmistelemansa valinnanvapauslaki perustuslain mukainen. Laista toki tehdään uusi esitys jo nyt annetun kritiikin perusteella.
Demokraatti-lehti tiedusteli asiasta oikeustieteen professori Juha Lavapurolta.
– Hankaluus varmaan on siinä, että perustuslakivaliokunnan pitää säilyttää poliittinen riippumattomuus. Ei saa tulla tilannetta, että keskeisesti lakia valmistellut ministeri alkaa pitää asiaa liikaa esillä niin, että antaa päivän politiikan vaikuttaa liikaakin omaan toimintaansa, Lavapuro kommentoi."
https://www.paivanlehti.fi/piiri-pieni-pyori-perustuslakivaliokunnassa-ex-ministeri-valvoo-nyt-itse-valmistelemansa-lain-laillisuutta/
.
-
.
Termit työllisyysaste ja työttömyys on käsitteinä erittäin mielenkiintoisia ja ei välttämättä edes kohtaa millään tasolla reaalimaailmassa
Työllisyystilanne piristyi elokuussa
Uutiset26.09.
"Työllisyys paranee hiljalleen. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli elokuussa 69,4 prosenttia. Heinäkuusta trendi nousi prosenttiyksikön kymmeneksellä.
Työllisyysaste oli 70,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 69,9 prosenttia. Miesten työllisyysaste kipusi 72 prosenttiin ja naisten 69 prosenttiin.
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin.
Työttömiä oli elokuussa 202 000. Määrä on kasvanut vuoden takaisesta 7 000:lla.
Työvoiman ulkopuolella oli kuussa yli 1,41 miljoonaa ihmistä. Heistä niin sanottuja piilotyöttömiä on 140 000, mikä on 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Piilotyöttömät ovat työvoiman ulkopuolella olevia, jotka haluaisivat töihin, mutta eivät ole kuukauteen etsineet töitä.
Oikaisu kello 10.32: STT:n uutisessa oli väärin työttömien määrä. Työttömiä oli elokuussa 202000 eli 7000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ei vähemmän. Työllisyysasteen trendi oli elokuussa 69,4 %, kertoo Tilastokeskus."
https://www.aamulehti.fi/uutiset/maaginen-70-prosentin-raja-ylitetty-tyollisyydessa-200418018/
.
-
.
Metsästäjät ja mökkiläiset jumittavat verkkoa maaseudulla
Koirat vievät verkon
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-9123187.jpg)
Kun metsästäjät ovat verkon kautta yhdeydessä koiriinsa, mobiiliverkko voi ruuhkautua.
"Kainuun Suomussalmella valokuitulaajakaistan tarjoaminen on nostettu erityisen tärkeään rooliin. Vuonna 2011 alkanut alkuperäisen hankkeen rakentaminen alkaa olla valmis, sillä ensi vuonna ovat edessä verkon kaivamisen viimeiset vaiheet.
– Meillä on oikeastaan enää kesän 2018 työt tekemättä, jonka jälkeen hankkeeseen liittyvä kuituverkko on rakennettu, kertoo Suomussalmen tekninen johtaja Antti Westersund.
Suomussalmella tukiasemien kautta toimivalla mobiiliverkolla pärjätään arjessa hyvin, muttei kuitenkaan ongelmitta. Kun verkkoon pakkautuu yhtä aikaa monta eri käyttäjää, on todennäköistä, ettei yhteyttä saada helposti, saati ollenkaan.
– Esimerkiksi metsästyskauden alkujaksot, jolloin metsästäjät ovat mobiiliverkon kautta yhteydessä toisiinsa ja koiriinsa, käytännössä kaatavat verkon kokonaisuudessaan, Westersund toteaa."
Koirat vievät verkon (https://yle.fi/uutiset/3-9851129)
.
-
.
Olisi myös syytä huolestua siitä vääristääkö nämä kansanedustajien sopeutumiseläkkeet yritysten kilpailua kun toimitaan yrittäjinä mutta samaan aikaan yrityksen palkka maksatetaan käytännössä veronmaksajilta
Jättimäistä sopeutumiseläkettä nostava Suvi Lindén kasvattaa bisnestään veronmaksajien piikkiin - ”Ei ole varaa maksaa palkkaa”
Tiistai 3.10.2017 klo 08.22
Ex-ministeri Suvi Lindénin konsulttiyrityksen tulos kolminkertaistui viime tilikaudella.
(https://static.ilcdn.fi/politiikka/elake_linden3_503_pi.jpg)
Ex-ministeri Suvi Lindénin konsulttiyrityksen tulos kolminkertaistui. Sopeutumiseläkkeellä oleva Lindén ei nosta yrityksestään palkkaa.
"Lindénin konsulttiyrityksen Pearlconin liikevaihto oli viime vuonna 53 000 euroa, kun se oli vuotta aikaisemmin 20 500 euroa. Yrityksen liikevaihto kasvoi vuodessa peräti 160 prosenttia.
Liikevaihdon kasvun myötä Lindénin yrityksen tulos kolminkertaistui 4 800 eurosta 16 000 euroon.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ex-ministeri-suvi-linden-johtaa-tulosta-tekevaa-yritystaan-palkatta--ja-nauttii-sopeutumiselaketta/ULpfGDDp) .
Ei varaa maksaa palkkaa
Kauppalehden mukaan Lindénin yritys ei maksanut toimitusjohtajalleen lainkaan palkkaa.
- En ole yrityksen työntekijä, enkä nosta yrityksestä palkkaa, Lindén sanoo Kauppalehdelle.
- Yritys on niin pienimuotoinen, ettei sillä ole varaa maksaa palkkaa ainakaan tässä vaiheessa.
Lindén on Pearlconin omistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen.
Jättieläke
Lindén toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1995-2011, joten hän on oikeutettu täyteen sopeutumiseläkkeeseen.
Ministerinä kahteen eri otteeseen toimineen Lindénin sopeutumiseläke on 5 000-6 000 euroa kuukaudessa. Lindén voi nostaa eläkettä huhtikuuhun 2027 asti, jolloin hän täyttää 65 vuotta.
Lindén kertoi heinäkuussa Iltalehdelle, että sopeutumiseläke on hänen pääsääntöinen tulonsa, ja että hän käyttää aikansa startupien tukemiseen vapaaehtoistyönä.
Työmarkkinoille Lindén ei ole näillä näkymin siirtymässä."
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710032200433335_pi.shtml
.
-
.
Hallituksen sote-kina kovenee - keskustalainen purkautui Facebookissa: "Kokoomus ei kuuntele ketään"
Keskiviikko 18.10.2017 klo 11.45
Hannakaisa Heikkisen mukaan sote-neuvottelut ovat "pelkkää farssia".
(https://static.ilcdn.fi/politiikka/sipijaorpo1810OW_503_pi.jpg)
Riita sote-uudistuksen valinnanvapausmallista kiristää tunnelmia hallituksessa.
"Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) purkautui keskiviikkona Facebook-sivuillaan hallituksen sote-riidoista.
- Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä. Neuvottelut ovat pelkkää farssia, Heikkinen purkautui.
Heikkinen kysyy, "eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan".
- Isänmaan edun nimissä toivon tutkivaa journalismia nyt avuksi, Heikkinen kirjoittaa.
Heikkinen oli laittanut linkin Helsingin Sanomien artikkeliin, jonka mukaan asiantuntijat laidasta laitaan varoittivat viemästä tuoreinta versiota asiakkaiden valinnanvapautta koskevasta esityksestä eteenpäin sen ongelmien vuoksi.
- Pääongelma on se, että kokoomus on löytänyt uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa: se ajaa nyt voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät, Helsingin Sanomien toimittajan Teija Sutisen analyysissa arvioitiin.
Iltalehden toimittaja Olli Ainola kirjoitti lauantaina kokoomuksen haluavan, että tietyn kokoinen kakku verovaroin rahoitetusta terveydenhoidosta tulee markkinoille kilpailtavaksi.
- Kun kakku kutistui perustason hoidoissa, kokoomus vaatii korvaavaa markkinaa erikoissairaanhoidosta. Tämä on kokoomukselle ideologinen kysymys, Ainola kirjoitti.
HS:n mukaan erikoissairaanhoidossa liikkuu noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin perusterveydenhoidossa.
Erikoissairaanhoidon menot olivat HS:n mukaan vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista.
(https://static.ilcdn.fi/politiikka/heikkinenetu1810OW_503_pi.jpg)
Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti Facebookissa, että hän ei voi olla enää hiljaa
Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti Facebookissa, että hän ei voi olla enää hiljaa "taistelusta kulissien takana". Heikkinen lisäsi, että sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa. "
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710182200468839_pi.shtml
EDIT :
Kokoomuksen sote-neuvottelut farssiksi haukkunut keskustaedustaja: "Oli viimeinen hetki herättää median kiinnostus"
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-9890044.jpg)
Hannakaisa Heikkinen
"Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) vietti keskiviikon Lappeenrannassa muun valiokuntaväen kanssa tutustumassa paikalliseen sote-malliin, Eksoteen.
Hän seurasi kännykästään kokouksen tuoksinassa, miten hallituksen johtokolmikon neuvottelut etenevät.
Hän oli haukkunut Facebook kirjoituksessaan (https://yle.fi/uutiset/3-9888737) kokoomuksen sote-neuvottelijoiden käytöksen farssiksi. Heikkisen mukaan kokoomus ei ollut kuunnellut asiantuntijoita, eikä virkamiehiä, mutta sen sijaan yrittänyt hyväksyttää lakitekstejä lankoja pitkin "pörriäisillä" eli suurten terveystalojen edustajilla."
https://yle.fi/uutiset/3-9890003
.
-
.
Yllättäviä avautumisia haittamaahanmuutosta
(https://www.verkkouutiset.fi/wp-content/uploads/2017/10/29846841-1118x629.jpg)
Siimes sanoo, että hän ei kannata populistisen liikkeen ajatuksia, eikä hän edes tarkkaan tiedä, mitä liike tavoittelee.
– Mutta jotain tärkeää siellä on menossa, jotain, jota pitäisi kuunnella.
Suvi-Anne Siimes: Emme kuunnelleet mamu-kriitikkoja 1990-luvulla, nyt maksamme hintaa
Ilkka Luukkonen | 25.10.2017 | 09:36- päivitetty 25.10.2017 | 09:52
"Entinen kansanedustaja sanoo pohtineensa, mitä virheitä hän teki takavuosina toimiessaan ministerinä ja mitä virheitä koko Suomi teki. Yksi virhe purkautuu nyt populismina.
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo, että suomalaisten olisi pitänyt paremmin kuunnella jo 1990-luvulla niitä ihmisiä, jotka ilmaisivat huolensa maahanmuuttajien oudoiksi koetuista tavoista.
– Me niitämme nyt sitä hiljaisuutta ja sitä keskustelun puutetta, vaikeista asioista keskustelemisen puutetta, jota me kylvimme 90-luvun lopulla, Siimes toteaa
Asuntoministeri Siimes osallistui lähiön asukastuvassa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Yksi asukas sanoi, että häntä häiritsevät maahanmuuttajanaapurit, koska he käyttäytyvät niin oudosti. Tilaisuuden järjestäjä pyysi asukasta vaikenemaan ja sanoi, että tästä asiasta ei saa puhua.
Siimes puuttui keskusteluun.
– Sanoin, että kyllä tästä saa kysyä, ja tähän varmaan pitäisi osata vastata, mutta minä en osaa.
Hänen mukaansa yleinen reaktio julkisilla foorumeilla kuitenkin oli, että suomalaiset vaikenivat.
– Me kieltäydyimme keskustelemasta siitä, miltä tuntuu asua samassa kerrostalossa ihmisten kanssa, jotka elävät niin eri tavalla että he paistavat paprikoita hellalla. Tai he eivät osaa käyttää pesutupaa. Emme auttaneet ihmisiä olemaan yhdessä niissä taloissa.
Siimeksen mielestä tästä vaikenemisesta löytyy suuri syy siihen, että tunteet purkautuvat nyt ”niin sanottuna maahanmuuttokysymyksenä”.
– Me jätimme tunnustamatta sen faktan, että jos me olemme ihmisten kanssa samassa talossa, meidän täytyy jotenkin hoitaa keittiöasiat niin, että jokainen voi tehdä ruokaa rauhassa."
https://www.verkkouutiset.fi/suvi-anne-siimes-emme-kuunnelleet-mamu-kriitikkoja-1990-luvulla-nyt-maksamme-hintaa/
.
-
.
Case:Kittilä tulee varmasti tarjoamaan vielä monia vauhdikkaita käänteitä ehkä laillisuusnäkökulmakin tulee jossakin vaiheessa kuvaan mukaan
Kittilä-sotku syvenee: Levin vesihuoltoyhtiö keksi tiedottaa ”väärinkäytöksistä” – päivää ennen syytteiden nostamista
Kittilän kuntakonserniin kuuluvan yhtiön tutkintapyynnön kohteina on henkilöitä, jotka ovat puolustaneet Suomen lakeja.
Kotimaa 24.10.2017 07:34
(https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2016/03/kittila03-630x400.jpg)
Kittilän kunnan keskustaa
"Torstaina 12. lokakuuta 2017 Levin Vesihuolto Oy:n hallitus tiedotti poliisille tekemästään tutkintapyynnöstä.
Kyse oli yhtiössä ”ilmenneistä väärinkäytöksistä”.
Lapin Kansa uutisoi vesihuoltoyhtiön tiedotteen heti lähes sanasta sanaan. Lehti piti väärinkäytöstä täysin varmana: ”Kittilän kuntakonserniin kuuluvan Levin Vesihuolto Oy:n väärinkäytöksistä tehty tutkintapyyntö”.
Tiedotteen tekee kummalliseksi se, että sen oli allekirjoittanut pelkästään ”Levin Vesihuolto Oy:n hallitus”. Yhdenkään hallituksen jäsenen nimeä ei mainittu.
Jos yhtiön puheenjohtajan nimi olisi mainittu, alla olisi lukenut: Veli-Matti Junnola (kesk).
Junnola on Kittilän kunnanvaltuuston varavaltuutettu, joka toimi viime valtuustokaudella kesällä ja syksyllä 2014 kunnanjohtaja Anna Mäkelän sittemmin lainvastaiseksi todettua irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan puheenjohtajana.
Vesihuollon tiedotteen mukaan kyse on ”yhtiössä havaituista taloudellisista ja juridisista väärinkäytöksistä. Väärinkäytökset ovat tapahtuneet vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana.”
Uutisessaan Lapin Kansa kertoi, että ”Lapin poliisilaitos on kirjannut tutkintailmoituksesta rikosilmoituksen, ja Levin Vesihuolto Oy on informoinut rikosilmoituksesta omistajiaan Kittilän kuntaa ja Kittilän Vesihuolto -osuuskuntaa”.
Tutkintapyyntö tehtiin keskusrikospoliisille jo maaliskuussa 2017, kertoo rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Suomen Kuvalehdelle. Hänen mukaansa tutkintapyyntö siirrettiin Lapin poliisilaitokselle, joka kirjasi sen järjestelmiinsä rikosilmoituksena 3. huhtikuuta 2017.
Miksi Levin Vesihuolto tiedotti asiasta vasta nyt?
Yle uutisoi keskiviikkona 11. lokakuuta Oulun syyttäjänviraston ennakkovaroituksesta, jonka mukaan Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostettaisiin syytteet perjantaina 13. lokakuuta.
Levin Vesihuolto tiedotti ”väärinkäytöksistä” 12. lokakuuta.
Perjantaina 13. lokakuuta Oulun syyttäjänvirasto tiedotti nostaneensa syytteet Kittilän edellisen valtuustokauden 27 kuntapäättäjää vastaan.
Syytteiden saaneiden joukossa oli myös Veli-Matti Junnola.
Vesihuoltoyhtiön hallituksessa istuu kaksi muutakin kuntapäättäjää, jotka saivat syytteet: viime ja tämän kauden valtuutettu, nykyisen kunnanhallituksen jäsen Raili Fagerholm (vas) ja edellisen kauden valtuutettu Reijo Kyrö (kesk).
Keitä Levin Vesihuollon tutkintapyyntö koskee?
”Poliisi on tähän mennessä tutustunut tutkintapyyntöön ja sen liitteisiin”, kertoo rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisilaitokselta.
”Asiasta kirjattuun rikosilmoitukseen ei ole merkitty ketään rikoksesta epäillyksi, eikä poliisi ole suorittanut asiassa kuulusteluja.”
Huhtamäen mukaan tästä on ilmoitettu Kittilän kunnalle.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan vesihuoltoyhtiö on kohdistanut tutkintapyyntönsä useaan henkilöön, joista osa työskentelee Kittilän kuntakonsernin palveluksessa.
Yhteistä näille henkilöille on se, että he ovat olleet joko puolustamassa Anna Mäkelää häntä irtisanottaessa, ovat puuttuneet prosessiin liittyviin epäasiallisiin päätöksiin – tai olleet mukana tapahtumaketjussa, jossa kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallitus erotti toimitusjohtaja Jouni Palosaaren ja teki hänestä tutkintapyynnön.
Tuttu nimi nousee taas esiin.
Kuvaavaa on, että Kittilän kunnanviraston käytävillä ja kirkonkylän raitilla oli ehditty kertoa vesihuoltoyhtiön väitetyistä väärinkäytöksistä ja tutkintapyynnöstä ennen kuin tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt tiesivät asiasta mitään.
Kun tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt kuulivat syytöksistä, yksi heistä kysyi asiasta Lapin poliisilaitokselta. Hänelle annettiin – koska hänen oikeusturvansa vuoksi on pakko – keskeiset, tiiviit tiedot tutkintapyynnöstä ja sen tekijöistä.
Kävi ilmi, että tutkintapyynnön tekijä on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Junnola ja allekirjoittaja lakimies Jari Korhonen.
Jari Korhosen nimi on noussut esiin Kittilän päätöksenteon sotkuissa aiemminkin. Hän on Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren asiamies ja myös Hullu Poro Oy:n toimitusjohtajan ja omistajan Päivikki Palosaaren asiamies.
Jouni Palosaari on syyteharkinnassa hissiyhtiön hankintasotkuista epäiltynä yrityssalaisuuden rikkomisesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.
Päivikki Palosaari on syyteharkinnassa ympäristön turmelemisesta. Tapaus liittyy Hullu Poro Oy:n laittomaan kaatopaikkaan.
Piirit Kittilässä ovat pienet.
Levin Vesihuollon hallituksen jäsenistä Reijo Kyrö toimi keväällä 2014 Oy Levi Ski Resort Ltd:n yhtiökokouksessa kunnan edustajana, kun yhtiökokous erotti Jouni Palosaaresta tutkintapyynnön tehneen hallituksen ja valitsi tilalle uuden, joka veti tutkintapyynnön poliisilta pois ja palautti Palosaaren yhtiön johtajaksi.
Jari Korhonen on osallistunut aiemminkin kunnan viranhaltijoista tehtyyn tutkintapyyntöön niin sanotussa Levi Magic ja Koutalaki -asiassa. Sen allekirjoitti joulukuussa 2016 tuolloinen vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg, mutta kaikki tietopyynnöt tapaukseen liittyvistä asiakirjoista oli tehnyt Jari Korhosen lakitoimisto.
Lisäksi Korhonen oli laatinut Jouni Palosaaren tutkintapyynnön muun muassa Suomen Kuvalehdestä.
Pekka Viljanen: ”Onko kyse ’imperiumin vastaiskusta’?”
Mitä Levin Vesihuollon tiedotteesta pitäisi ajatella?
”Tiedotteen ajoitus ei voi olla sattumaa”, rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen hymähtää.
”Levin Vesihuolto Oy:n hallitus, jonka jäsenistä kolme on syytteeseen asetettujen joukossa, iski tähän väliin ja tiedotti tekemästään ’tutkintailmoituksesta’ ja poliisin sen perusteella kirjaamasta rikosilmoituksesta torstaina 12. lokakuuta sen jälkeen, kun syyttäjät olivat edellisenä päivänä tiedottaneet, että syytteet nostetaan 13. lokakuuta.”
Viljanen tuntee Kittilän valtapiirien ”pelin hengen” luettuaan Suomen Kuvalehden pyynnöstä kunnan päätöksenteon asiakirjoja toukokuusta 2014 lähtien.
”Onko kyse ’imperiumin vastaiskusta’? Tiedotteessahan annetaan sellainen kuva, että kyse olisi aivan tuoreesta asiasta, vaikka näin ei ole”, emeritusprofessori jatkaa."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kittila-sotku-syvenee-levin-vesihuoltoyhtio-keksi-tiedottaa-vaarinkaytoksista-paivaa-ennen-syytteiden-nostamista/
.
-
.
Kittilä ja ja myöskin Pyhäjärvi ovat olleet ns. suurennuslasin alla epäiltyjen laittomuuksien takia
Kittilässä kierretään lakia - kaksi huolestuttavaa esimerkkiä
"Kittilän kunnan päätöksenteko on sujunut tahmeasti viime vuodet. Monet päätökset on jouduttu tekemään useaan kertaan ennen kuin ne saadaan lailliseen muotoon, ja joistakin päätöksistä on käynnissä poliisitutkinta ja/tai syyteharkinta.
Tänä keväänä ja kesänä hämmästystä ovat herättäneet erityisesti kaksi päätöksentekoprosessia – tai tavallaan niiden puuttuminen.
1. Kukaan ei valmistele eikä esitä mitään – paitsi kulissien takana
Ensimmäinen outo prosessi koskee uuden vt. kunnanjohtajan valintaa loppuvuodeksi. Kunnanhallitus on ajanut virkaan Timo Kurulaa kuin sitä kuuluisaa käärmettä pyssyyn. Päätöksenteossa ei ole aina muistettu kuntalakia, joka edellyttää, että päätökset valmistellaan ja niistä tehdään esitykset virkavastuulla.
Asia alkoi kunnanhallituksessa 11. huhtikuuta. Vt. kunnanjohtaja -ehdokkaat oli haastateltu, ja oli aika tehdä selvitys ja päätösesitys valtuustolle. Paitsi että niitä vain ei tehty.
Sen sijaan kunnanhallitus vei asian valtuuston päätettäväksi ilman mitään vertailua tai päätösesitystä. Kunnanvaltuusto ei kuitenkaan palauttanut asiaa paremmin valmisteltavaksi vaan osasi valita Timo Kurulan suoraan ensimmäisellä äänestyskierroksella vt. kunnanjohtajaksi vuoden loppuun asti.
Toukokuun 18. päivä kunnanhallitus teki jo virallisen esityksen asiasta, kun se joutui viemään päätöksen uudelleen valtuustoon valmistelun ilmiselvien puutteiden vuoksi. Tällä kertaa kunnanhallitus esitti, että "vt. kunnanjohtajaksi valitaan Timo Kurula ja varalle Antti Jämsén".
Asianajotoimisto Juntura oli lähettänyt kunnanhallitukselle myös vertailun hakijoista, ja se liitettiin mukaan valtuustolle hallituksen päätösesitykseen. Vertailusta ei kuitenkaan käy ilmi, kuka sen on laatinut eli kuka on siitä virkavastuussa.
Aa. Jarmo Juntura ei ollut itse paikalla haastatteluissa, joten hän ei voi olla vertailun tosiasiallinen tekijä.
Juntura: puheenjohtajat vastuussa esityksestä
Kittilän kunnan hallintojohtaja kysyikin Junturalta, kuka on laatinut vertailun hakijoista. Juntura vastasi kunnalle kesäkuussa, että hän on vain avustanut kunnanhallituksen puheenjohtajistoa ansiovertailun laatimisessa. Junturan mukaan Kittilän kunnan controller (Tuija Keisanen) kokosi ansioyhteenvedot hakijoiden hakemusten perusteella, ja Juntura auttoi kunnanhallituksen puheenjohtajistoa ansiovertailun tekemisessä.
Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, eli Pekka Rajala, Aki Maunula ja Tarmo Salonen, käytännössä kertoi Junturalle, miten haastattelut etenivät ja mitä siellä ilmeni. Eli todellisuudessa ansiovertailu perustui täysin puheenjohtajien näkemykseen asiasta, vaikka paikalla haastattelutilanteessa oli muitakin.
– He (puheenjohtajat) ovat kertoneet, miten he ovat näitä seikkoja sekä hakemuksista ilmenneitä, ansioyhteenvetoon koottuja ansioita arvioineet ja kenet sen perusteella katsoneet hakijoista ansioituneimmaksi. Olen kirjannut nämä heidän kertomat asiat oikeudellisen arvioinnin muotoon ja lähettänyt luonnoksen heille tarkistettavaksi ja edelleen muokattavaksi, Juntura sanoo lausunnossaan.
– Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Aki Maunula on esitellyt asian parhaaksi katsomallaan tavalla kunnanhallitukselle.
Puheenjohtajat ovat siten käytännössä peitelleet sitä, että he ovat virkavastuussa päätösesityksen valmistelusta.
2. Laskuja piilotellaan kunnalta – ja poliisilta
Toinen kyseenalainen yksityiskohta Kittilän kunnan päätöksenteossa paljastui kesäkuussa puoliksi sattumalta, kun kunnan työntekijä kävi läpi entisen vt. kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin työhuoneeseen jääneitä papereita. Vasta Tornbergin siirryttyä eläkkeelle paljastui, että hän on piilotellut isoa laskua, joka tuli kuntaan jo vuonna 2015 ja josta on tullut jo ainakin seitsemän perintäkirjettä.
Lasku on tullut lakiasiantuntija Pertti Eilavaaralta, ja se liittyy entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän laittomista potkuista tehtyihin valituksiin. Laskun suuruus on tällä hetkellä kaikkine lisineen ja yliaikakorkoineen noin 7 100 euroa.
Omituista asiassa on se, että laskua ei ole koskaan tuotu kunnan tietoon. Itse asiassa koko lasku on edelleenkin hukassa – Tornbergin huoneesta löytyi vain siitä seuranneita perintäkirjeitä.
Lain kannalta on huomattavan ongelmallista se, että vastaavasta asiasta Eilavaaran aikaisemmin lähettämä lasku on ollut poliisitutkinnassa jo pitkään, ja asia on edennyt jo syyteharkintaan. Tornberg on siis – ilmeisen tietoisesti – piilotellut laskua, joka olisi varmasti vaikuttanut ko. poliisitutkintaan ja vaikuttaa mahdollisesti jutun syyteharkintaan."
https://yle.fi/uutiset/3-9696512
.
-
.
Nyt näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet siihen että Kittilän kunta joutuu suoraan Valtion hallintaan
Ministeriöllä nopea valmius asettaa selvitysmies Kittilän kuntaan
Kittilän kunnalle on annettu aikaa lokakuun loppuun saakka palauttaa luottamus päätöksentekoon. Valtuusto istuu parhaillaan.
31.10.2017 klo 17:03päivitetty 31.10.2017 klo 17:17
"– Meillä on nopea valmius asettaa selvityshenkilö tarvittaessa, vastaa valtionvarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu ministeriön reagointinopeuteen käyttää Lex Kittilää kunnan ongelmiin.
Kittilän valtuusto istuu parhaillaan päättämässä, voivatko syytteitä saaneet luottamushenkilöt jatkaa tehtävissään. Ministeriö on antanut kunnalle aikaa lokakuun loppuun asti. Määräaika umpeutuu tänään. Ministeriö odottaa nyt kunnanvaltuuston päätöksiä.
– Kun valtuusto vielä istuu, on (Kittilän) kunnalla nyt valta ja vastuu asiassa, sen jälkeen ministeriö ottaa päätöksiin kantaa, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.
Päätöksiä tultava tänään
Ylen saamien tietojen mukaan Kittilän kunnanhallitus esittää valtuustolle, että syytteessä olevat päättäjät jatkaisivat luottamustoimissaan lukuun ottamatta niitä asioita, joissa he ovat syytteessä tai muuten esteellisiä.
Valtuuston kokous on poikkeuksellisesti salainen ja valtuustossa käytävää keskustelua ei tiedetä. Valtuuston päätökset ovat kuitenkin julkisia.
Valli-Lintu ei halua ennakoida tulevia päätöksiä mutta nostaa esiin, että epäilyt Kittilän kunnan päätöksentekijöitä kohtaan ovat vakavia ja ministeriön antama takaraja on pitävä. Kittilän on tehtävä päätökset tänään.
– Olemme ilmoittaneet, että katsomme tätä 31.10. saakka. Ottaen huomioon, että asian käsittely on kestänyt aika kauan ja ottaen huomioon syytteiden vakavuus. Lisäksi on jatkuva epäily uusistakin virheellisistä menettelyistä, niin tämä on se takaraja, jonka olemme ilmoittaneet myös kuntaan, Valli-Lintu sanoo."
https://yle.fi/uutiset/3-9909874
Kittilän kunnanhallitus: syytteessä olevat voivat jatkaa luottamustoimissaan
Kunnanvaltuusto käsittelee esitystä salaisessa kokouksessa vielä tämän päivän aikana.
31.10.2017 klo 15:05päivitetty 31.10.2017 klo 17:20
"Kittilän valtuusto käsittelee kunnanhallituksen esitystä iltapäivällä salaisessa kokouksessa. Yle Rovaniemi on saanut tietoonsa kunnanhallituksen esityksen.
Kittilän kunnanhallituksen mukaan rikossyytteen saaneet kuntapäättäjät voivat jatkaa luottamustoimissaan. Kunnanhallitus otti siis toisen kannan kuin Kittilän vs. hallintojohtaja, joka esitti kunnanhallitukselle, että valtuutetut pidätetään luottamustoimistaan siihen saakka, kunnes syytteet on käsitelty."
https://yle.fi/uutiset/3-9909172
.
-
.
Kunnanvaltuuston päätös ei kelpaa - Valtiovarainministeriö puuttuu Kittilän tilanteeseen
Tiistai 31.10.2017 klo 19.17
Valtiovarainministeriö aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan lähipäivinä, kertoo valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu
(https://static.ilcdn.fi/kotimaa/kittila_yle_etu_311017RP_503_u0.jpg)
Kittilän kunnanvaltuusto päätti tiistaina, että syytteessä olevat kuntapäättäjät voivat jatkaa luottamustoimissaan.
LUE MYÖS
Kittilän kunnanvaltuusto antaa syytteessä olevien kuntapäättäjien jatkaa luottamustoimissaan
"Kittilän kunnanvaltuusto päätti tänään, että rikossyytteen saaneet kuntapäättäjät pidätetään vain niistä luottamustoimista, jotka ovat syytteen alaisia.
Valtiovarainministeriön mukaan päätös on riittämätön eikä se palauta uskottavuutta kunnan päätöksentekoon.
Ministeriön selvitysryhmä tekee tulevien viikkojen aikana ehdotuksen toimenpiteistä, joilla uskottavuus kunnan päätöksentekoon saadaan palautettua.
Jos selvitysryhmä ehdottaa luottamushenkilöiden virasta pidättämistä eikä kunta siihen suostu, ministeriö voi pidättää henkilöt luottamustehtävistään, Valli-Lintu sanoo."
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710312200500662_u0.shtml
.
-
Tunnettu vasemmistoanarkisti ja viihdetaitelija sai pitää poliittisen puheen Turun joulurauhan avaamisessa (nikottelua).
Hänen tunnetulla videollaan esiintyy myös irakilaistaustainen muslimimies, joka surmasi suomalaisvanhuksen Puotilan kappelin läheisessä puistossa.
Helsingin käräjäoikeus on todennut Puotilassa 86-vuotiaan miehen puukottaneen 25-vuotiaan miehen syyntakeettomaksi.
(https://mvlehti.net/2017/05/05/puotilan-kappelin-luona-vanhuksen-murhannut-al-montathar-mahdi-basita-al-mehsen-syyntakeeton/ (https://mvlehti.net/2017/05/05/puotilan-kappelin-luona-vanhuksen-murhannut-al-montathar-mahdi-basita-al-mehsen-syyntakeeton/))
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1024,dpr_1.0,fl_lossy,f_auto,q_auto,fl_progressive,d_yle-tv1.jpg/v1545704173/13-1-4272561-1545290893309.jpg)
Ekumeeninen joulu 2018
47 min
ma 24.12.2018
Kristilliset kirkkokunnat vetoavat joulurauhan puolesta Turun tuomiokirkossa. Topi Lehtipuu, Turun filharmoninen orkesteri ja Sigynella-tyttökuoro esiintyvät. Humanitaarisen viestin tuo Karri "Paleface" Miettinen
https://areena.yle.fi/1-4272561?seek=1656
-
Testi vahvistaa: Näin sähköauto hyytyy pakkasella
Sähköauton toimintamatka puolittuu 20 asteen pakkasessa, paljastaa yhteispohjoismainen testi.
"Testi varmisti sen, mikä tiedettiin jo etukäteen. Testissä maailman myydyimmän sähköauton Nissan Leafin toimintamatka - 20 asteen pakkasessa putosi 150 kilometristä 73 kilometriin, jos autossa oli lämmitys päällä. Ilman lämmitystä jääkaappikylmänä auto olisi kipittänyt 121 kilometriä.
Toisaalta 73 kilometriäkin riittäisi arkiajoon, mutta jos nopeus nostetaan suomalaiselle moottoritienopeudelle 100 km/h, niin toimintamatka vajoaa 58 kilometriin.
Testien mukaan toimintamatkaa pakkasella voidaan venyttää muutamilla kymmenillä kilometreillä, jos auto lämmitetään etukäteen."
https://www.iltalehti.fi/autot/a/2014020618016581
-
Tämä kuuluu ehdottomasti knoppitiedon puolelle, "eviva" ei tarkoita espanjaksi yhtään mitään
"”Eviva España” on alkujaan hollanninkielinen musiikkikappale, jonka sävelsi Leo Caerts ja sanoitti Leo Rozenstraten. Sen alkuperäinen esittäjä on belgialaislaulaja Samantha, joka äänitti sen vuonna 1971
Ilmestyessään kappaleesta muodostui hitti Belgiassa
Laulun nimessä on kielioppivirhe: eviva on "eläköön" italiaksi. Se ei espanjaksi tarkoita yhtään mitään. Espanjaksi "eläköön" on viva. Luonnollisesti espanjalaiset itse huomasivat asian välittömästi, ja laulun nimi on espanjaksi joko Y viva España ("Siis eläköön, Espanja!) tai Que viva España (Oi, eläköön, Espanja!) "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eviva_Espa%C3%B1a (https://fi.wikipedia.org/wiki/Eviva_Espa%C3%B1a)
Sha-na - Eviva Espana - tien om te zien
http://www.youtube.com/v/XBxnoplqadg?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=XBxnoplqadg
-
Poliittiseen keskusteluun on tuotu termi "rotaakka" ja piti oikein katsoa murresanakirjasta jotakin noita sanoja
ropotti työ
roppatie huono kärrytie
rospuutto kelirikko
rosto, rostoj karkea, huonotekoinen
rotakka roisto
rotinat tuliaiset vastasyntyneen kotiin ,
rotinat juhlarinkeli lapsen synnyttyä
roulinki taskuase, pistooli
rujat roskat
rummekor ruumekori
runtukka tuvan lattialuukku ,
ruokkii perata (kaloja)
ruotaa tehdä työtä
ruppiima ruokaväli, rupeama
rutkast runsaasti
ruukata ollla tapana
ruuvaset eläinten rehut
ruuvikko rantakaislikko
ryntäät rinnukset
ryykkyyrauta silitysrauta
ryöhtymä rohtuma
rännäijä työntyä sekaan
rännäl kahvinpaahdin
rätinki laskelma
rätinki laskelmä, selvitys
rääsiä riuhtoa
räätynnää järjestyksessä
röhnätä sotkea
rökälehteä kulkea huonoissa vaatteissa
http://www.luovutettukarjala.fi/murre/murre.htm#r
-
Kaikenlaiset jäähdytin-insinööröillinnit on aina mielenkiintoisia joko enemmän tai vähemmän tehokkaita (P.S.: tässä syytä heti huomauttaa että tämä ei laske huoneenlämpötilaa juurikaan vaan teho perustuu enempi paikalliseen sijoittamiseen esim. sängyn päätyyn joka on mahdollista pienen koon ja poistoilmaputkien puuttumisen takia)
Tee-se-itse jäähdytyslaite
Esa, 42, keksi kotitekoisen helpotuksen helteeseen – Katso videolta, kuinka köyhän miehen ilmalämpöpumppu rakennetaan
(https://d1ddzfo1d7bgrb.cloudfront.net/satakunnankansa/c9a86c23-93bc-5768-9c38-37295a9653f0-800x_.jpg)
Yrittäjä Esa Heiskanen löysi ensimmäiseen jäähdytyslaitteeseensa osat omasta varastostaan.
Näitä tarvitset valmistamiseen
"Jäähdyttimen rakentamiseen tarvitset vain styroksisen kylmälaukun, muutaman puolentoista litran virvoitusjuomapullon, jotka jäädytetään päivällä ja laitetaan yöksi kylmälaukkuun.
Kylmälaukun kanteen tehdään reikä, johon laitetaan esimerkiksi alle kympin hintainen tuuletin.
Kylmälaukun sisälle tulee ilmastointiputkea, jota pitkin jäähdytetty ilma puhalletaan ulos asuntoon.
Esa Heiskanen havaitsi, ettei muutama jäädytetty vesipullo riitä jäähdyttämään kokonaista kuumaa makuuhuonetta.
"Olen kehittänyt nyt laitteen sellaiseksi, että se puhaltaa viileää ilmaa melko läheltä parivuoteen päädystä. Yön aikana styroksisen kylmälaukun pohjalle kertyy muutama desi vettä. Paljon on myös auttanut, kun nyt pystyy säätämään tuulettimen nopeutta pienemmälle, jolloin hurinakaan ei häiritse nukkumista", selvittää Heiskanen.
Esa Heiskanen on ennen kylmälaukkutuuletintaan kehitellyt muun muassa vedenpumppausjärjestelmää mansikoiden ulkokasvatukseen sekä viljelyjärjestelmää salaattien ja yrttien tuottamiseen.
Kotitekoisesta jäähdytyslaitteesta kirjoitettiin alun perin Geniemin blogissa. (https://www.geniem.fi/blogi/tee-se-itse-jaahdytyslaite-askel-askeleelta-ohjeet/)
Näillä osilla laite syntyi
Tarjouksesta ostettu kylmälaukku, 4,90 euroa.
Tuuletin 11,90.
Virtalähde 7,90.
Ilmastointiputkea 12,25 eurolla ja kolme mutkapalaa 4,50 eurolla.
Yksi sokeripalaliitin.
Kustannukset olivat yhteensä 31,45 euroa.
Heiskasen kehittämässä versiossa on myös se etu perinteisiin kompressorijäähdyttimiin verrattuna, ettei se tuota kuumaa ilmaa, joka pitää johtaa jonnekin asunnon ulkopuolelle."
https://www.satakunnankansa.fi/a/9964a6f1-0a44-40de-9578-bfe98b92b2bd
Katso videolta, kuinka köyhän miehen ilmalämpöpumppu rakennetaan
(https://cdn.jwplayer.com/strips/0eAjGeKJ-120.jpg) (https://jwpsrv-vh.akamaihd.net/i/content/conversions/DWO1sjVU/videos/0eAjGeKJ-31867794.mp4/index_0_av.m3u8?hdnts=exp=1559991106~acl=*/0eAjGeKJ-31867794.mp4/*~hmac=dd1def1e4eefdd01430a3240cfca426c86d2bd78408337610f03745dbdb11b02)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsinkilainen-esa-42-keksi-kotitekoisen-helpotuksen-helteeseen-katso-videolta-kuinka-koyhan-miehen-ilmalampopumppu-rakennetaan/1441cd1a-c31a-418c-9e87-20411d78e8a4
-
Ehdottomasti knoppitietoa jos mikä Eestin COOP kaupat vanhin osuuskauppaketju joutui tosin miehitysvuosina 1941-1991 osaksi Neuvostoliittolais-yleisliittolaista kuluttajakauppajärjestelmää, ensimmäiset perustettiin 1902 Antslassa etelä-Virossa
Coop Viro
Coop Eesti (entinen Viron kuluttajaosuuskunta tai ETK , 1941 - 1991 Viron kuluttajaosuuskuntien liitto tai ETKVL ) on Viron vanhin ja suurin vähittäisosuuskunta . Se on virolaisten kuluttajien täysin omistama.
Coop Viron keskusosuuskunta koordinoi kuluttajaosuuskuntien toimintaa Virossa. Coop Viron keskusosuuskunta on johtanut vuodesta 2019 . Aloittelija Alo Ivask .
2017, . Vuodesta 2001 Coopilla oli 19 osuuskuntia, joilla oli noin 350 myymälää ja yli 5000 työntekijää. [2]
Sisällysluettelo
Historia
Kambja Konsum vuonna 2019
"Ensimmäinen kuluttajaosuuskunta perustettiin vuonna 1902 . Antslassa 17 viljelijää päätti ostaa syntipukit yhdessä välttääkseen ulkomaalaisten kauppiaiden välisen suurkaupan. Antslan viljelijät tajusivat, että samalla tavalla on mahdollista hankkia muita tavaroita ja myydä niitä ihmisille halvemmalla kustannuksella kuin ulkomaalainen kauppias. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Antslan kuluttajayhdistys, jonka perustaminen aloitti osuuskaupan Virossa.
Vuoteen 1917 mennessä Virossa oli 133 kuluttajaosuuskuntia. Viron kuluttajajärjestöjen liitto perustettiin 7. toukokuuta 1917 kattojärjestöksi yhteistyön kehittämiseksi. Vuonna 1919 ammattiliiton perussääntöä muutettiin ja organisaatio nimettiin uudelleen Viron kuluttajaliittoksi (ETK).
3. huhtikuuta 1941 Viron SSR: n kuluttajayhteistyön 1. tasavaltaisessa kongressissa ETK: n nimi muutettiin Viron kuluttajaosuuskuntien liittovaltion liittoksi tai lyhennettynä ETKVL: ksi, ja sen rakenne yhdenmukaistettiin Neuvostoliiton kuluttajayhteistyön kanssa.
19. joulukuuta 1991 pidettiin ETKVL: n ylimääräinen kongressi, jossa nimi ETK tai Viron kuluttajajärjestöjen keskusliitto (lyhyesti Viron kuluttajajärjestö) palautettiin.
Alkaen vuonna 2015 Kansainvälinen kollektiivinen tavaramerkki Coop otettiin käyttöön vuonna 2004.
Rakenne
Coop Viro koostuu 19 alueellisesta kuluttajajärjestöstä ja Coop Estonian keskusosuuskunnasta. Keskusosuuskunnan tavoitteena on tukea ja kehittää yhteistyötavaroiden hankintaa, logistiikkaa, markkinointia, rakennusliikkeiden konsepteja ja kehityshankkeita. Coop Eesti Keskuhisto omistaa Coop Energia OÜ: n ja noin 60% Coop Pankista .
19 riippumatonta alueellista kuluttajaosuuskuntaa,
340 myymälää (2019) [1] ,
5500 työntekijää ,
80 000 asiakkaan omistajaa.
Toiminta
Võru Kose A- ja O-kauppa 2013
Coop Virolla on 340 myymälää, joihin kuuluvat Coop Maximarkets , Coop Konsumid , Coop Small Stores (entinen A ja O ) ja Coop Ehituskeskus. Coop Viro tarjoaa vuodesta 2016 . avoin verkkokauppapalvelu verkkosivuilla eCoop.ee
Coop Eesti oli Virossa päivittäistavara- ja lähikauppojen markkinajohtaja vuonna 2018 ja sen markkinaosuus oli 22,73%. [1]
Coop Viron vuoden 2018 konsolidoitu liikevaihto oli 589 miljoonaa euroa"
https://et.wikipedia.org/wiki/Coop_Eesti
Paikus lood (COOP Konsum)
http://www.youtube.com/v/MDg-7BlfZaw?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=MDg-7BlfZaw
-
Ihan mielenkiintoista knoppitietoa tämäkin kaikissa Kiinassa valmistetuissa kartoissa ja karttapalloissa pitää olla Kiinan virallisen politiikan mukaiset kartat
"The Chinese Communist Party is trying to acquire territory claimed by other countries. And one way they're doing it is by quietly taking over the global map printing industry, and inserting their own "official" version of the map...and most people are totally unaware."
How China Is Secretly Changing Everyone’s Maps
http://www.youtube.com/v/yBE7I8QIpw4?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=yBE7I8QIpw4
-
Korso tunnetaan paitsi asemapaikastaan myös korsoraattorista (https://korsoraattori.evvk.com/) ja oli myös jonkinlainen fiftarimusakin tihentymä Keravan ohella 70-luvulla
Historia ja tulevaisuus
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Ristiraja.jpg/250px-Ristiraja.jpg) (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/88/Vantaa_districts-Korso.png/800px-Vantaa_districts-Korso.png)
Kolmen kylän rajojen yhtymäkohdan eli Ristirajan (Korsrå) muistomerkki Korsossa. Vantaan kartta Korso korostettuna.
"Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Alikeravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän eli Helsingen– rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Korson historiasta kertova muistolaatta sijaitsee Ruusuvuoren koulun lähellä.
Korson ruotsalaisesta historiasta kertovat monet paikannimet. Böle kylänimeä, joka merkitsi kaukaista viljelysmaata mihin kehittyi asutusta, on esiintynyt jo 1300-1400 luvuilla. Korson alueella sijaitsivat Hanaböle (Hanala), Skavaböle (Hyrylä).
Nykyisen Korson alueella sijaitsi ennen enimmäkseen tiloja (esim. Fallbackan tila), torppia ja huviloita. Lähes kaikki vanhat rakennukset purettiin viimeistään 1980-luvulla uudisrakentamisen tieltä.
Nykyistä Vantaata asutti Hälsinglandista (https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4lsingland) , Ruotsista alunperin saapuneita ruotsalaisia. Helsingin pitäjä, eli Helsinge, nykyinen Vantaa, on saanut heiltä nimensä.
Venäjän vallan aikana tsaari päätti Helsinki–Pietari-välisen junaradan rakentamisesta. Rata kulkisi nykyisen Korson halki. Rataa rakennettiin sotavankien voimin.
1880-luvun lopulla oli tarve tehdä pääradalle ohituspaikka Tikkurilan ja Keravan välille. Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1889 pysäkki lähes asumattomaan erämaahan, Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle Korsoon. Junat alkoivat pysähtyä Korson seisakkeella kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle.
Korso oli seisake aina 1910-luvulle asti, jolloin sen luokitus muuttui ja se sai uuden asemarakennuksen. Asemakäytöstä jo poistettu rakennus rakennettiin vuonna 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korso
-
Sulje luukut heitä noppaa -peli 9 tai 12 osaa
Heitä noppaa 1-9
"Heitä noppaa 'Shut the box' on hauska peli joka samalla kehittää nuorempien pelaajien matemaattisia taitoja.
Useita satoja vuosia vanha arpakuutiopeli, alun perin ranskalainen.
Peli on ollut erityisen suosittu merimiesten keskuudessa.
Hauska matikkapeli kahdelle tai useammalle yli 7-vuotiaalle pelaajalle.
Pelin tavoite:
Tavoitteena on ”sulkea” niin monta pelilaudan laatikkoa kuin mahdollista ja saada vähiten miinuspisteitä.
Pelin kulku:
Sopikaa pelin aloittaja. Vuoro siirtyy myötäpäivään.
Pelin aloittaja heittää arpakuutiot ja sulkee yhden (joka on arpakuution pisteet yhteenlaskettuna) tai useamman luukun, jotka vastaavat arpakuutioiden pistemäärää. Tämän jälkeen hän heittää nopat uudelleen ja sulkee jälleen yhden tai useamman luukun. Aloittaja saa heittää omalla vuorollaan nopat niin kauan kun pystyy sulkemaan luukun. Kun ei enää sopivia luukkuja pysty sulkemaan, lasketaan aloittajalle miinuspisteet laskemalla yhteen ylhäällä olevien luukkujen numerot. Ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle.
Lisäsääntö: Jos pelaaja onnistuu sulkemaan luukut 7, 8, ja 9 saa hän halutessaan jatkaa heittämistä vain yhdellä arpakuutiolla. Jos hän kuitenkin päättää jatkaa heittämistä kahdella arpakuutiolla, on hänen suljettava kaksi laatikkoa joiden numerot vastaavat arpakuutioiden silmälukuja.
Esimerkki: Heität ensimmäisellä heittovuorollasi 5-3 ja päätät sulkea laatikon numero 8. Seuraavalla heitollasi saat luvut 6-5, eikä sinulla ole valinnanvaraa (koska ei ole laatikkoa numero 11), joten joudut sulkemaan laatikot 6 ja 5. Seuraavalla heitollasi saat luvut 2-6 ja vuorosi päättyy: Laatikko 8 on jo suljettu, samoin laatikko numero 6. Et siis voi sulkea molempia heittosi osoittamia luukkuja (2 ja 6), koska toinen on jo suljettu. Saat 1+2+3+4+7+9=26 miinuspistettä, mikä merkitään pisteidenlaskuun. Nosta luukut ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Pelaaja, joka saa vähiten miinuspisteitä voittaa. Huom. Jos olet erittäin epäonnekas ja satut heittämään joko 6-6 jo ensimmäisellä vuorollasi, on vuorosi ohi välittömästi ja saat maksimimiinuspisteet 55!
Pelin voittaa se jolla on vähiten miinuspisteitä.
Vihje:
Voidaan sopia että pelissä pelataan useampi kierros ja merkitään ylös miinuspisteet, jotka kierrosten loputtua lasketaan yhteen ja voittaja on se jolla on vähiten pisteitä. Tässä jännittävässä klassikkopelissä tarvitaan sekä onnea että taktiikkaa.
Suosittu peli myös yhteenlaskun harjoittamiseen."
(https://www.konstikas.fi/WebRoot/Kirahvi/Shops/merimaa/5BFC/58A4/D43C/8016/33A8/0A28/1011/671E/shut_the_box_1-9_ml.jpg)
How to play Shut the Box
http://www.youtube.com/v/aiYUFUbc3wE?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=aiYUFUbc3wE
https://www.konstikas.fi/Heitae-noppaa-1-9
-
Myöskin huutokaupan metsästäjät Brandi ja Jarrod löytävät Shut the box pelin varastosta
Huutokaupan metsästäjät Shut the box
http://www.youtube.com/v/6QXtsvzodD4?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=6QXtsvzodD4
-
Tärkeä knoppitieto suunnitelmatalouden ratkaiseminen olisi kestänyt tietokoneilla n. 10 miljardia vuotta ei ihme ettei se onnistunut
Tässäkin esityksessä sivutaan yhtä Neuvostoliiton ominaispiirteistä länsimaista poikkeavat rangaistusjärjestelmät jolla järjestelmää pidettiin yllä pienistäkin rikkeistä saattoi joutua kymmeniksi vuosiksi työleireille tai joutua ammuttavaksi (käytännössä sotatilan kaltaisissa olosuhteissa pitkälle 60-luvulle saakka.)
Neuvostoliiton suunnitelmatalous
http://www.youtube.com/v/MyMJIzpUsOo?version=3&autohide=1&start=2414
https://www.youtube.com/watch?v=MyMJIzpUsOo&feature=youtu.be&t=2414
-
Tärkeää knoppitietoa tässä on se pop-laulaja Michael Bolton johon Office Space -elokuvassa viitataan
Office Space with Michael Bolton
http://www.youtube.com/v/03lrL9CFWxM?version=3&autohide=1
https://www.youtube.com/watch?v=03lrL9CFWxM
-
Kaupan kassin avaaminen on knoppitiedon eliittiä
Kauppiaan ovela niksi: näin muovikassi aukeaa nopeasti
"K-Supermarket Arabian kauppias Hermanni Natunen on jakanut somepalvelu TikTokiin ovelan vinkin, jolla muovikassin saa kätevästi auki.
Muovikasseista löytyy avaustapa, jota asiakkaat eivät usein osaa hyödyntää.
– Se on vähän sama homma kuin se, että ihmiset ei tiedä että Mäkkärissä ketsuppikuppi levittyy. Niissä on ominaisuuksia mitä jengi ei vaan käytä.
Kikan pitäisi toimia lähes kaupassa kuin kaupassa.
– Ne muovipussit on suunniteltu sitä varten että siinä on se lovi. Suurin osa Suomessa käytettävistä muovikasseista avautuu liikkeestä huolimatta tolla tapaa.
Natunen muistelee itse oppineensa niksin vuosia sitten nuorena kesätyöntekijänä"
(https://cdn.jwplayer.com/strips/jKh3l106-120.jpg) (https://videos-fms.jwpsrv.com/0_5f1d7e91_0xe96627f94396d3d934ad2dbc2530a287a396f1d9/content/conversions/DWO1sjVU/videos/jKh3l106-31867792.mp4.m3u8)
Toisinaan kaupan muovikassit tuntuvat olevan todella hankalasti kiinni, mutta tällä vinkillä ne aukeavat vaivatta (https://videos-fms.jwpsrv.com/0_5f1d7e91_0xe96627f94396d3d934ad2dbc2530a287a396f1d9/content/conversions/DWO1sjVU/videos/jKh3l106-31867792.mp4.m3u8)
https://www.iltalehti.fi/iltv-lifestyle/a/c1ba7910-d5a9-43ae-866b-d15416ce580f
-
Co-Op (Co-Operative) eli osuusliikkeitä on toki vieläkin mutta wanhan liiton kombinaatteja jo harvassa toki niillä ei ole enää mitään tekemistä alkuperäisen ideologian kanssa nimet jääneet lähinnä historiallisista syistä
Rakvere Lihakombinaat
"Rakvere Lihakombinaat AS on virolainen lihateollisuusyhtiö, liikevaihdoltaan Baltian suurin, toimii Virossa, Latviassa ja Liettussa.
Yhtiön keskus on Rakveren kaupunkiin vuonna 1990 valmistunut lihanjalostustehdas. Se on Baltian suurin ja suunniteltu alun perin tuottamaan elintarvikkeita Viron markkinoille ja Leningradin talousalueelle. Tehdas on suomalaisen Tuottajain Lihakeskuskunnan suunnittelema ja suomalaisten rakentajien rakentama. Viron uudelleenitsenäistymisen seurauksena Rakvere Lihakombinaat yksityistettiin 1995. Yhtiö laajensi toimintaansa sittemmin Latviaan 1997 ostettuaan sikäläisen A/s Rigas Miesnieksin.
Elokuussa 1998 Rakvere Lihakombinaat siirtyi suomalaiseen omistukseen, kun pörssiyhtiö HKScan Oyj osti siitä osake-enemmistön.
Historiaa
Rakvere Lihakombinaat laskee toimintansa alkaneen 1890, jolloin Rakveressä avattiin kaupungin ensimmäinen teurastamo. Vuonna 1944 kaupunginteurastamoon liitettiin paikalliset Baumannin ja Schenkelin lihanjalostustehtaat ja näistä yhdessä muodostettiin neuvostotalouden mukainen kombinaatti. Vuonna 1963 Rakveren kombinaattiin liitettiin sen naapurit Kohtla-Järven ja Narvan lihakombinaatit. Tällöin siitä tuli Viron suurin liha-alan yritys. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rakvere_Lihakombinaat
-
Maltan ritarikunta
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ee/Coat_of_arms_of_the_Sovereign_Military_Order_of_Malta_%28variant%29.svg/250px-Coat_of_arms_of_the_Sovereign_Military_Order_of_Malta_%28variant%29.svg.png) (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Smom.gif/150px-Smom.gif)
Maltan ritarikunnan suuri vaakuna. Maltan ritarikunnan lippu
"Maltan ritarikunta (virallisesti Jerusalemin Pyhän Johanneksen suvereeni sotilaallinen ja hospitaliittaritarikunta, Rodoksen ja Maltan ritarikunnaksi sanottu, ital. Sovrano Militare Ordine Ospedaliero di San Giovanni di Gerusalemme di Rodi e di Malta, lyh. SMOM) on suvereeni, valtion kaltainen kansainvälisoikeudellinen toimija ilman omaa valtiollista aluetta. Maltan ritarikunnan hallussa on ekstraterritoriaalialueet Roomassa sekä Maltalla.
Nykyään sillä on noin 13 500 jäsentä ja 80 000 vapaaehtoista avustajaa. Ritarikunnan päämaja, jossa myös suurmestari asuu, sijaitsee Roomassa. Ritarikunnalla on omat autojen rekisterikilvet ja postimerkit. Roomassa sijaitsee ritarikunnan omistuksessa oleva kirkko, palatsi ja huvila. Helmikuun 2013 alussa järjestö, joka on edelleen yksi maailman suurimmista humanitaarisista organisaatioista (auttaa mm. pakolaisia ja kodittomia) ja toimii 120 maassa, juhlisti 900 vuotta sitten saamaansa tunnustusta paavilta, joka takasi järjestölle itsenäisen valtion statuksen.
Maltan ritarikunnalla on diplomaattisuhteet 108 valtion kanssa, ja se on Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijajäsen. Ritarikunnan suvereniteetti on kuitenkin kiistanalainen käsite, eikä esimerkiksi Suomi ole tunnustanut ritarikuntaa, kuten eivät muutkaan Pohjoismaat."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maltan_ritarikunta
-
Sitten on näitä knoppikysymyksiä onko Manhattan saari vai ei, kyllä se saareksi lasketaan kun se on fyysisesti veden erottama vaikkakin joki (Harlem river) erottuu selvemmin kun suurentelee tuonne 200m asteikoille esim. Staten island on selvästi saari
"Manhattan is widely accepted to be an island, and that is because it is bounded on all sides by rivers. The Harlem river is barely a stream compared to either the East or the Hudson, but it’s enough to cut Manhattan completely from the mainland, making it technically an island"
(https://miro.medium.com/max/1014/1*UVFlM6-1EV2r3XApWRyN9A.jpeg)
Mutta esim. Coney island voidaan kai katsoa ei ole enää saari
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/ConeyIslandAerial.jpg/1024px-ConeyIslandAerial.jpg)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coney_Island
https://medium.com/@norwood.john.m/south-florida-is-technically-an-island-695030a89f15
-
Ehdottomasti knoppitietoa jos mikä
Wrightiläinen työväenliike
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Viktor_Julius_von_Wright.jpg/250px-Viktor_Julius_von_Wright.jpg)
Viktor Julius von Wright (1856–1934).
Wrightiläinen työväenliike oli 1800-luvun lopulla Suomessa vaikuttanut sosiaaliliberaali yhteiskunnallinen liike, joka pyrki estämään työväestön radikalisoitumista edistämällä heidän asemaansa yhteistyöllä työnantajien kanssa. Liike sai nimensä perustajansa Viktor Julius von Wrightin mukaan. Wrightiläisyys oli suomalaisen työväenliikkeen varhaisin suuntaus, se tuli maahan Ruotsin mallin mukaisena ja kukoisti vuosina 1886–1894. Liike sai enemmän kannatusta sivistyneistön kuin työläisten parissa ja se kuihtuikin pian pois työväestön omaehtoisten työväenyhdistysten ja sosialismin vallatessa alaa.
"Wrightiläisten työväenyhdistysten tarkoitus oli edistää työväestön työolosuhteita ja elinoloja. Sosiaaliliberaalien mukaan teollistuminen oli aiheuttanut epäkohtia, joita piti korjata. He eivät kuitenkaan nähneet työntekijöiden ja työnantajien etujen välillä mitään sovittamatonta ristiriitaa, jota taas sosialistit korostivat. Wrightiläisen työväenliikkeen tärkeimmiksi tavoitteiksi muodostuivat yleinen äänioikeus sekä työajan lyhentäminen. Uudistusten ja työväen ohjailun avulla haluttiin torjua sosialististen aatteiden sekä työväen itsenäisten ammatillisten ja poliittisen liikkeen leviäminen.
Erityisen tärkeinä pidettiin toimenpiteitä, joiden avulla estettäisiin työntekijöiden ja työnantajien välisten suhteiden kärjistyminen. Liikkeen kannatus koostui lähinnä keskiluokasta, pienyritysten omistajista, työnjohtajista sekä käsityöläisistä. Suurtyönantajat eivät sen sijaan olleet juurikaan kiinnostuneita työntekijöiden aseman parantamisesta. Myös varsinaista työväestöä oli jäseninä hyvin vähän ja hekin edustivat parhaiten palkattuja ja arvostetuimpia ammattimiehia eli eräänlaista oman yhteiskuntaluokkansa eliittiä. Wrightiläinen työväenliike suhtautui työväenluokkaan holhoavasti ja sivistyneistö piti sitä lähinnä uutena hyväntekeväisyyden muotona
Työläiset eivät näin ollen innostuneet, että heidän asiaansa ajoivat porvarilliset piirit ja ryhtyivätkin vähitellen perustamaan omia ammattiyhdistyksiä. 1890-luvun aikana monet wrightiläiset työväenyhdistykset siirtyivät radikaalien työläisten haltuun ja vuonna 1899 ne perustivat Turussa Suomen Työväenpuolueen. Käytännössä se merkitsi wrightiläisyyden jäämistä syrjään."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightil%C3%A4inen_ty%C3%B6v%C3%A4enliike
Vuonna 1903 pidetty Forssan kokous merkitsi työväenliikkeen historiassa merkittävää käännekohtaa. Kokouksessa puolueelle hyväksyttiin sosialistinen ohjelma ja puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.
"Saksan sosialidemokraattien mallin mukaan laadittu ohjelma oli radikaali. Ohjelmassa vaadittiin mm. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, 8-tuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa."
Vuonna 1953 valmistuneessa filmissä käydään läpi työväenliikkeen historiaa (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/11/taistelun-tiella#media=50272)
-
Joskus kaikki ei vain mene putkeen olisiko oikea termi tälle "mieto-lykkan" (video:asenna hls-lisäosa)
Svenskans mardrömsstart – ramlade två gånger i starten
Grät efter målgång
"Louise Lindström fick en mardrömsstart i sin första riktiga start i värdscupssprinten i Falun.
Hon ramlade två gånger direkt i starten – och bröt staven innan hon tog sig vidare.
– Det var bara skit allting, suckar hon"
(https://imbo.vgtv.no/users/ab_/images/03c9f967742db872a89a9a4e348ab592.jpg?t[]=680q80) (https://absvpvod-vh.akamaihd.net/i/2021/01/6016aedbdd5dd2759c28382d/,1280_720_2520,960_540_1229,640_360_666,480_270_300,.mp4.csmil/index_1_av.m3u8)
https://absvpvod-vh.akamaihd.net/i/2021/01/6016aedbdd5dd2759c28382d/,1280_720_2520,960_540_1229,640_360_666,480_270_300,.mp4.csmil/index_1_av.m3u8 (https://absvpvod-vh.akamaihd.net/i/2021/01/6016aedbdd5dd2759c28382d/,1280_720_2520,960_540_1229,640_360_666,480_270_300,.mp4.csmil/index_1_av.m3u8)
https://www.aftonbladet.se/sportbladet/a/OQE9zk/svenskans-mardromsstart--ramlade-tva-ganger-i-starten
Ruotsalaishiihtäjä murtui kyyneliin sprinttikisan jälkeen – ”Kaikki oli vain paskaa”
sunnuntai 31.01.2021 klo 21:23
Louise Lindströmin uran ensimmäinen sprinttikisa ei mennyt putkeen.
"Louise Lindström osallistui uransa ensimmäiseen maailmancupin sprinttikisaan sunnuntaina Ruotsin Falunissa.
Lindström kuitenkin kaatui kahdesti lähdössä. Ennen ensimmäistä kaatumista Lindström ei ehtinyt edetä juurikaan eteenpäin, kun hän kaatui nurin. Lindström nousi nopeasti ylös, mutta kaatui uudelleen.
Rytäkässä Lindströmin sauva katkesi ja hän jäi kauas alkuerän muista hiihtäjistä. Lindström hiihti erän kuitenkin loppuun ja oli eränsä viimeinen, eli kuudes.
– En tiedä, mitä tapahtui. En tiedä, osuiko sauva suksiin tai jotain. Kun nousin, molemmat sauvat hajosivat. En saanut mahdollisuutta näyttää mitään, Lindström manasi Aftonbladetille.
– Kaikki oli vain paskaa."
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/e9b51171-374b-45f5-b244-c45b1d6a27f1
-
Ehdottomasti klikki knoppitietoa on tieto Vormsin saaresta länsi-Virossa melkein kuin Viron oma strömsöö
Vormsi (ruots. Ormsö, saks. Worms) on Viroon kuuluva saari ja kunta, joka sijaitsee Hiidenmaan saaren ja Noarootsin niemen välissä maan länsirannikolla. Kunta kuuluu Läänemaan maakuntaan.
Historia
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Klagom%C3%A4nnen_fr%C3%A5n_Orms%C3%B6_1861.jpg/200px-Klagom%C3%A4nnen_fr%C3%A5n_Orms%C3%B6_1861.jpg) (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Eesti_Vormsi_vald_2017.svg/1024px-Eesti_Vormsi_vald_2017.svg.png)
Vormsilaisia vironruotsalaisia. Piirtänyt C. Weidenhavn vuonna 1861.
"Vormsin saari nousi merestä noin 3 000 vuotta sitten. Se on ollut asuttu ainakin 1200-luvulta lähtien, jolloin siellä asui ruotsinkielistä väkeä. Legendan mukaan Vormsin ruotsinkielinen nimitys Ormsö tuli Orm-nimisestä viikingistä. Toisen legendan mukaan Tanskan kuningas Valdemar II rakennutti saarelle Pyhän Olavin kirkon vuonna 1219. Nykyisin paikalla olevan kirkon vanhin osa on rakennettu vuonna 1400, mutta sen alta on löydetty merkkejä paikalla aiemmin olleesta puukirkosta. Lisäksi kirkkotarhassa on säilynyt 1200-luvulta peräisin olevia rengasristejä. Saarelle rakennettiin vuonna 1864 metallinen Saxbyn majakka. Vuonna 1935 rakennettiin toinen majakka Norrbyn kylään. Ennen toista maailmansotaa saarella asui noin 3 300 henkilöä, joista 3 000 oli vironruotsalaisia ja loput virolaisia. Asukkaat elivät kalastuksella ja laivatöissä sekä maataloudella. Saarelta vietiin muun muassa omenoita, perunoita ja ilmakuivattua lampaanlihaa.
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 lähes kaikki vironruotsalaiset pakenivat Ruotsiin tai Suomeen. Neuvostomiehityksen aikana Vormsi oli kiellettyä aluetta, jonne vieraat pääsivät vain erityisluvalla. Merelle lähtö oli kielletty ankarasti. Saarella toimi useita kolhooseja, jotka yhdistyivät sittemmin sovhoosiksi. Saarella tuotettiin perunaa ja viljaa sekä kasvatettiin karjaa. Saarelaisia työskenteli myös laivoilla, metsätöissä ja meijerissä. Viron itsenäistyttyä uudelleen Vormsin saaresta tuli oma kuntansa 19. joulukuuta 1991. Itsenäistymisen jälkeen osa saarelta aiemmin lähteneistä vironruotsalaisista on saanut ennen sotaa omistamiansa maita takaisin. Saaren asukkaista noin 300:lla on vironruotsalainen tausta. Nykyisin saarella toimii rahvamaja, kirjasto sekä peruskoulu ja päiväkoti.
Liikenne
Vormsin kylien välillä kulkee bussi. Reitti on kahdeksikon muotoinen kiertäen kaikki saaren kylät. Mantereelta saarelle pääsee Reet-nimisellä lautalla Rohukülan satamasta. Matka saarelle kestää 45 minuuttia. Lauttalaituri on Svibyn kylän satamassa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vormsi
Oma saar
Hooaeg: 22, Osa: 1, 2019 Vormsi 21.06
(https://s.err.ee/photo/crop/2019/09/06/681401h552ft61.jpg) (https://jv.err.ee/vod/,,H/,HD/,2019-000007-0239_0001_XHD_MAAHOMMIK_OMA-SAAR-VORMSI_ERR.mp4.urlset/master.m3u8)
Külastame põnevat Vormsi saart ja uurime millised on meie oma saarerahva tööd ja tegemised. (https://jv.err.ee/vod/,,H/,HD/,2019-000007-0239_0001_XHD_MAAHOMMIK_OMA-SAAR-VORMSI_ERR.mp4.urlset/master.m3u8)
https://jupiter.err.ee/1217917/oma-saar (https://jupiter.err.ee/1217917/oma-saar)
-
Tasavallan palatsi (saks. Palast der Republik)
Tasavallan palatsi (saks. Palast der Republik) oli vuosina 1976–2008 olemassaollut rakennus Berliinin keskustassa, Spreejoen varrella Schlossplatzin ja Lustgartenin välissä. Aikanaan Itä-Berliinin puolella sijainnut Tasavallan palatsi toimi pääasiallisesti Saksan demokraattisen tasavallan parlamentin, Volkskammerin, kokoontumispaikkana, mutta siellä oli myös kaksi suurta auditoriota, taidegallerioita, ravintoloita ja keilahalli.
Rakennuksen pääaulassa oli 1 001 valaisinta, minkä takia se sai puoluejohtaja Erich Honeckeriin viittaavan lempinimen Erichs Lampenladen (”Erichin lamppukauppa”). Kaikkiaan talossa oli 50 000 hehkulamppua.
Asbestiongelmat ja purkaminen
Juuri ennen Saksan jälleenyhdistymistä lokakuussa 1990 rakennus todettiin runsaan asbestin takia terveydelle haitalliseksi ja se suljettiin yleisöltä 19. syyskuuta. Talon rakenteissa oli kaikkiaan 5 000 tonnia paloeristeeksi tarkoitettua asbestia, joka rakennevirheen seurauksena oli murentunut ja levinnyt asbestipölynä ilmanvaihdon kautta talon sisäilmaan. Vuosia kestänyt asbestin poistaminen Tasavallan palatsin rakenteista aloitettiin vuonna 1997 ja se tuli maksamaan kymmeniä miljoonia. Vuoteen 2003 mennessä kaikki asbesti oli poistettu sisä- ja ulkoverhoilun mukana, ja rakennus oli valmis purettavaksi. Rakennuksen runko avattiin kävijöille kesällä 2003, ja rakennusta käytettiin seuraavana vuonna erilaisten näyttelyiden ja konserttien pitämiseen.
Purkutöiden yhteydessä vuonna 2008 havaittiin vetiseen suomaahan liittynyt ongelma. Rakennuksen painon poistaminen olisi voinut saada sen pohjana olleen betonialtaan liikkumaan pohjaveden paineesta ja vaikuttaa myös muihin lähellä olleisiin arvorakennuksiin. Tämän välttämiseksi betonialtaaseen rahdattiin painoksi 100 000 tonnia hiekkaa sitä mukaa kun purkutyöt etenivät. Kuninkaanlinnan jälleenrakentamisen yhteydessä hiekka on vastaavasti siirrettävä vähän kerrallaan pois. Berliiniläiset antoivat näille vastoinkäymisille nimityksen ”Erichin viimeinen kosto”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasavallan_palatsi_(Berliini)
(http://www.warreteam.com/g2014/2406_14_DDR/DSC01318.JPG)
Tasavallan Palatsi oli DDR:n kallein rakennus, ja maan tapojen mukaan pommi jo syntyessään
http://www.warreteam.com/g2014/2306.htm
Kyläkauppiaskin joutui "stasin" kuulusteltavaksi
(http://www.warreteam.com/g2018/1907_18/WK/DDR%20-%20Tuuri,%202018.07.19.%20%20(90).JPG)
Tuntomerkit täsmäävät ja Mercedes-kyyti vaihtuukin Trabantiin
(http://www.warreteam.com/g2018/1907_18/WK/DDR%20-%20Tuuri,%202018.07.19.%20%20(96).JPG)
Sireenit ulvoen epäiltyä viedään kohti kuulustelupaikkaa
http://www.warreteam.com/g2018/1907.htm
-
Eli mihin paikkaan tämä figuuri sijoittuu
(https://retkipaikka.fi/wp-content/uploads/2014/07/Taipaleen-kanava-16.jpg)
Taipaleen kanava, Varkauden vesireitti
(https://retkipaikka.fi/wp-content/uploads/2014/07/Taipaleen-kanava-6.jpg)
"1962-1967 uutta Taipaleen kanavaa alettiin kunnostamaan ja lisäksi siitä oli tarkoitus tehdä osa Saimaan syväväylää. Koko tämä revohka saatiin tehtyä ilman että tarvittiin katkaista vesi-, maantie- ja rautatieliikenne! Valmistunut suursulku korvasi uittokanavan vanhat sulkukammiot. Nykyisen sulun pituus on 160 metriä, leveys 13,2 ja syvyys 4,35 metriä."
https://retkipaikka.fi/taipaleen-kanava-varkauden-vesireitti/
Varkauden kanavien synkkä historia
Lähes 300 nälän runtelemaa kanavanrakentajaa menehtyi 1800-luvun puolivälissä. Raaka työ ja kulkutaudit koituivat monen kohtaloksi.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload/w_1200,h_675,ar_1.7772512435913086,dpr_1,c_fill,g_faces/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/13-3-5283384)
Rakentajia eniten Länsi-Suomesta
Kymmenisen vuotta rakennettu Saimaan kanava tehtiin reilusti suuremmilla aluksille.
"Varkauden kanavan laajennustyö 1860-luvun puolivälissä koitui monen rakennusmiehen kohtaloksi. Maata koetteli nälänhätä ja työmaalle palkattiin nälästä kärsiviä kansalaisia.
– Itä-Suomesta rakentajia oli vähän, mutta Pohjanmaalta ja Länsi-Suomesta sitäkin enemmän. Ehkä nälänhätä oli siellä pahempi.
Nälkä, heikentynyt vastustuskyky ja raskas työ olivat monelle ylipääsemätön yhdistelmä.
– Työn on täytynyt olla todella raakaa. Koneita ei ollut. Työkaluina olivat lapio ja hakku ja työ oli kaivamista."
https://yle.fi/uutiset/3-5854105
Nämä pienet paikat on aina parhaita
Kukkakeitaan tarina
(https://kukka-keidas.fi/wp-content/uploads/2021/06/30D93308-C7E0-4514-BB35-A2E8EE8FB595.jpg)
"Musiikkikahvila Kukkakeidas on vuonna 2019 perustettu kolmen siskoksen kahvila. Perustamisvaiheessa Meeri, Eliina ja Eerika olivat 14-, 15- ja 17-vuotiaita. Kahvila toimi kaksi ensimmäistä kesää Kukkakievarin musiikkikahvilana Varkaudessa, Kopolanvirralla. Siellä heillä oli kahvilan pihalla kotieläimiä, he soittivat livemusiikkia ja myivät kesäkukkia.
Kolmantena kesänä eli vuonna 2021 tytöt muuttivat Taipaleen Kanavalle Kanavamuseon kanssa samoihin tiloihin. Sielläkin heillä on pihalla kanoja, pupuja ja lampaita, he soittavat edelleen livemusiikkia sekä myyvät kesäkukkia."
https://kukka-keidas.fi/kukkakievarin-tarina/
-
Ehdotomasti knoppitietoa että Annika Saarikon avustaja on nimeltään Silja Silvasti
(https://img.ilcdn.fi/g72Y6hIejPRdC3n31JfWKkc9n8A=/full-fit-in/612x0/img-s3.ilcdn.fi/51e660d083eb0b2610ee9fa6873b56b00a5f4ad7e3773b6b6fe6adfad84c0666.jpg)
"Ministereiden erityisavustajat tviittaavat usein tylsästi päivän polttavista aiheista, kuten kulttuurileikkauksista ja sellaisista.
Saarikon erityisavustaja Silja Silvasti on tässä joukossa virkistävä poikkeus. Tässä Silvastin tyylinäyte perjantai-iltapäivältä – suoraan hallitusviisikon neuvotteluista.
– Tänään. Kun pääsen tästä linnasta ulos. Aion PÖTKÖTTÄÄ. NIIN. RAJUSTI, Silvasti tviittasi valtioneuvoston linnasta."
(https://pbs.twimg.com/profile_images/1392829966790836233/XUUu8RuV_200x200.jpg) silja silvasti
@SiljaSilvasti
tänään. kun pääsen tästä linnasta ulos. aion PÖTKÖTTÄÄ. NIIN. RAJUSTI.
Son pötkötting tänään, potslojoing huomenna. Sunnuntaina vois harkita jotain tekemistä, mut sekin vahva ehkä.
4.31 ip. · 15. lokak. 2021
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1d766a2a-350b-4bfc-a543-144eb4d748e0