Home / Kolumnit /
Joakim Strand – Kreikkaa ja paljon muuta

Joakim Strand – Kreikkaa ja paljon muuta

Kreikkaa ja paljon muuta

Kuluneella viikolla on eduskunnassa keskusteltu mm. Kreikan veloista, Välimeren pakolaiskriisistä, Talvivaaran kohtalosta, pienistä synnytyssairaaloista sekä normien purkamisesta.

Tätä kirjoittaessani on euroryhmän vääntö Kreikan kanssa edelleen kesken. Torstain kyselytunnilla pääministerin sijainen Timo Soini vakuutti, että Suomi ei suostu Kreikan velkojen leikkaamiseen. Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan neuvottelut on saatava päätökseen ennen pörssien aukeamista maanantaina.

On yleisesti tunnettua, että Kreikan yhteiskuntaa leimaa huonosti toimiva julkinen hallinto, heikko kyky kantaa veroja sekä mittava harmaa talous. Mitä enemmän asiaan paneutuu, sitä kestämättömämmältä tilanne näyttää. Esimerkiksi Kreikan eläkejärjestelmä mahdollistaa sen, että jopa 15 prosenttia eläkkeellä elävistä on alle 60-vuotiaita ja kahdeksan prosenttia jopa alle 55-vuotiaita.

Kreikalla ei myöskään ole Suomen tapaan rahastoituja eläkevaroja, vaan kulloinkin työssäkäyvät kansalaiset maksavat eläkeläisten eläkkeet. Kreikassa tarvitaan nyt lainojen kanssa kikkailun sijasta todella isoja uudistuksia monella yhteiskunnan sektorilla.

Niin Kreikassa kuin Suomessakin erilaista sääntelyä tarvitaan järjestäytyneen hyvinvointiyhteiskunnan ja ihmisten turvallisuuden ylläpitämiseksi ja takaamiseksi. Pääministeri Juha Sipilän keskiviikkoinen ilmoitus normien purkamisesta sisälsi joka tapauksessa paljon hyviä ajatuksia.

Olen erityisesti iloinen siitä, että moni vaalien alla esiin nostamani asia oli mukana. Tavoitteena on nostaa Suomi kestävän kasvun ja työllisyyden tielle luopumalla liiallisesta sääntelystä. Tarkoituksena on perata niitä säännöksiä, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua sekä vapaaehtoistoimintaa.

Viranomaisten keskinäisten valitusten määrän minimointi (esimerkiksi ennakkoneuvontamenettelyllä) sekä viranomaiskäsittelylle asetettavat sitovat käsittelyajat kaavoitusprosessissa ovat erittäin tervetulleita uudistuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön on myös tarkoitus varmistaa, etteivät viranomaiset kysy yrityksiltä samaa tietoa kahta kertaa. Kaikki yrityksiin kohdistuvat lupa- ja ilmoitusvelvoitteet on määrä käydä läpi. Uskallan veikata, että näitä on maassamme moninkertainen määrä muihin pohjoismaihin verrattuna.

Normien purkutalkoissa ja kuntien velvoitteita kevennettäessä on pidettävä huoli siitä, ettemme heitä lasta pesuveden mukana. Monet lait ja asetukset ovat nimittäin olemassa tasapuolisten sivistyspalvelujen turvaamiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien suojaksi.

Kuluneella viikolla saimme myös nähdä tutkimuksen, jossa Vaasa oli noussut Suomen kilpailukykyisimmäksi seutukunnaksi. Kaupunkina meidän on pidettävä huolta siitä, että jatkamme tiivistä yhteistyötä seudun yritysten ja korkeakoulujen kanssa ja siitä, että asukkaillamme on maailman parhaat palvelut varhaiskasvatuksesta terveydenhoitoon ja vapaa-aikaan.

Olkaamme ylpeitä myös siitä, että pystymme ainoana kuntana Suomessa investoimaan yli 10 miljoonaa euroa upeaan jalkapallo- ja monitoimiareenaan, jonka varmaan saamme vielä lähiaikoina väännettyä U:n muotoiseksi. Rentouttavaa kesää!

Joakim Strand (r.)

Kansanedustaja Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa