Related Articles
E-demokratia ei toimi Vaasassa
valtuutetut eivät uskalla osallistua keskusteluun
Vaasalaiset päättäjät virkamiehet mukaanlukien eivät osallistu kansalaiskeskausteluun päätösten valmisteluvaiheessa. Syyn voi arvata: keskusteluun osallistuminen edellyttää, että osaa vastata kiperiinkin kysymyksiin. Se taas edellyttää asioihin paerehtymistä ennen keskusteluun osallistumista.
Asiasta kirjloittaa myös Pohjalaisen pääkirjoittaja tänään 21.12. 2015 tosin vain Hietalahden stadioniin liittyen: ”Päättäjät ovat olleet julkisesti hämmentävän yksimielisiä stadionin rakentamisen yksityiskohdista. Jos julkista, rakentavaa kritiikkiä olisi esitetty ajoissa, se olisi voinut korjata hanketta… Stadionfarssi osoittaa, että taloudelliselle realismille ja avoimen kriittiselle keskustelulle on nyt todella tarvetta Vaasassa.
Luotttamusmiehet eivä keskustele äänestäjiensä kanssa
Kannanvaltuutettu Marko Heinonen arveli Puhetta Vaasasta fb-ryhmässä, että vaasalaiset kunnanvaltuutetut osallistuisivat keskusteluun useilla foorumeilla. Käytin runsaasti aikaa erilaisiin hakuhin mm. google-operaattoreilla, mutta tulos oli erittäin laiha.
10 satunnaisesti valittua valtuutettua ei johtanut ainoaankaan natsaukseen. Tästä voi päätellä, että vaasalaiset valtuutetut eivät keskustele keskenään foorumeilla, puhumattakaan että he keskustelisivät äänestäjiensä kanssa.
Tämä on suuri tappio vaasalaiselle kunnalliselle e-demokratialle mutta myös suuri tappio valtioneuvoston suunnitelmalle kehittää kuntien itsehallintoa ja listätä kommunikointia kuntapäättäajien ja kuntalaisten välillä. Myös EU sekä Kuntaliitto ovat kannustaneet keskusteluun jo 1990-luvulta lähtien. Vaasan hallintoa tämä ei ole tavoittanut muutamista kansalaismielipiteitä keräävistä sivuista huolimatta, jotka ovat olleet lähinnä katastrofi.
E-demokratia tai suora demokratia
Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset. Ihanteena kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Suorassa demokratiassa päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia, sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino, Wikipedian mukaan
Edustuksellisen demokratian rinnalla olisivat asukkaiden suorat vaikutusmahdollisuudet keskeisiä. Hallitus jätti vuoden 1994 valtiopäivillä esityksen uudesta kuntalaista. Hallituksen esityksessä oli tavoitteena luoda edustuksellisen demokratian rinnalle edellytykset suoralle demokratialle, eli tässä tapauksessa neuvoaantavalle kunnalliselle kansanäänestykselle.
Suomessa kunnallinen päätöksenteko säilyy varmasti edustuksellisena, mutta se vaatii huolenpitoa.
