Vaasa – kaikki tarpeellinen Vaasasta

Ernstin hotellista muodostui nopeasti Vaasan keskeinen kokouspaikka.  Uusi Suometar 7.5.1869 kertookin siellä pidetystä juhlasta, jolla kunnioitettiin uutta  valtiopäiväjärjestystä:

Ulkovaasalainen/Heikki Halonen/2.11. 2015/ Tulli- ja pakkahuoneen vieressä olevaa puistoa on kutsuttu monilla nimillä. Sitä on sanottu ainakin Pakkahuoneenpuistoksi, Rantapuistoksi ja Satamapuistoksi. Puistossa on sijainnut 1800-luvulta saakka kaupungin omistama kioskirakennus, jota on vaihtelevasti kutsuttu vesikioskiksi tai vesipaviljongiksi. Puhun tässä vesipaviljongista ja paviljongista, koska ne olivat vuosisadan vaihteessa yleisimmin käytettyjä nimiä.  Samantapaisia …

Vaasalaistaiteilijoita Nyblinin valokuvaamon ateljeerissa Kauppapuistikolla joskus 40-50-lukujen vaihteessa. Valokuvaajamestari Eskil Eklundilla oli tapana kutsua taiteilijatovereitaan illanistujaisiin, joiden teemana oli usein naamiaiset. Tällä kertaa mustalaisleiri. Valokuvaamisen lisäksi Eskil oli hyvätasoinen harrastajamaalari. Mustalaisleiri on yksi Vaasan kuvia fb-ryhmän kuva-aarteista. Se kertoo aikakauaden sosiaalisesta elämästä. Vaasan kuvia 1900-luvulta on nykyvaasalaisen muisti. Ryhmän tarkoituksena …

Ulkovaasalainen/Heikki Halonen Kurt Stenberg oli jäsenenä Suomen joukkueessa, joka saavutti kolmannen sijan Lontoon olympiakisojen 1908 joukkuevoimistelussa Ruotsin ja Norjan jälkeen.  Kurt Enoch Stenberg oli syntynyt Vaasassa 19.7.1888 tarkk’ampujapataljoonan luutnantin Anton Ferdinand Stenbergin ja hänen puolisonsa Gertrud Emilia (os. Kurténin) kolmantena lapsena.  Hän kävi koulunsa Vaasan lyseossa, josta tuli myös ylioppilaaksi. …

Thomas Warburton lienee lähes tuntematon Vaasassa syntynyt kirjailija nykyvaasalaiselle.Hä nen kirjallinen toimintansa keskittyi lähinnä ruotsinkieliselle kielialueelle, ja oli siinä yksi merkittävimmistä kääntäjistä. Thomas Warburton (s. 4. maaliskuuta 1918, Vaasa) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä, kriitikko ja kirjallisuudentutkija, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Warburton vastasi James Joycen Odysseuksen käännöksestä, kun teos ensimmäisen kerran …

Carl Axel Setterbergin keskeinen elämäntyö liittyi 3.8.1852 palaneen Vaasan jälleenrakentamiseen. Uusi kaupunki rakennettiin meren rannalle seitsemän kilometrin päähän Klemetsön niemelle. Kaupungin muuttoa koskevan reskriptin keisari Nikolai I antoi 2.2.1854. Setterberg muutti Suomeen vuonna 1853. Hän sai jo vuoden 1853 alusta vt. Vaasan lääninarkkitehdin viran. Hänen nimityksensä vakinaistettiin vuonna 1855. Vuonna …

Ravintola Strampen sijaitsee luonnonkauniissa sisäsatamassa Vaasassa ja on yksi Suomen vanhimmista paviljongeista yli 150 vuoden historiallaan. Ravintolassa on asiakaspaikkoja noin 220 ja kesäaikaan terassilla on käytössä 400 lisäpaikkaa. Ravintola on avoinna huhtikuun puolesta välistä aina jouluun saakka. Tarjoilemme lounasta ja a la cartea sekä joulukuussa katamme esille joulupöydän. Järjestämme myös …

SEKAKUORO SIRPALEET YLI 100 VUOTTA LAULUN ILOA ”Talvikautena 1915-16 ja muutamia vuosia sitä ennenkin oli suomalaisen kuorolaulun tila Vaasassa sangen epätyydyttävä. Sen tila ei missään suhteessa vastannut kaupunkimme nousevan suomalaisen kulttuurin vaatimuksia. Mikä tämän ’laulupulan’ aiheutti, sitä ei ole helppo sanoa, mutta luultavasti kireä sota-aikakin – elettiinhän parhaillaan maailmansodan toista …

Vaasan Lyseo vietti 8.10.2005 koulun 125-vuotisjuhlia. Vuonna 1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna rehtorinaan Eliel Levón.Vuonna 1890 perustettiin myös tyttölyseo Kouluun perustettiin iltalinja vuonna 1973. Onkilahden lukio (Onkilahden yhteiskoulu per. 1957) liitettiin Vaasan lyseon lukioon vuonna 1994. Samana vuonna iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. …

LuontoVaasa-sivustolla esitellyt kulttuurikohteet ovat ihmisen toiminnan myötä muokkautuneita ympäristöjä. Kohteet ovat erityyppisiä ja -ikäisiä ja niiden tarjonta vaihtelee rakennuksista ja rakenteista kulttuurikasvillisuuteen. Kunkin kohteen mielenkiintoisimmat vierailukohteet on mainittu erikseen sen omalla sivulla, mutta nähtävää riittää toki muutakin. Kohteisiin voi tutustua myös karttamuodossa LuontoVaasa-sivujen karttapalvelussa. Alla on termistöä, johon voi törmätä …

Vaasan keskussairaalan ”Hyvässä hoidossa” -historiikin on kirjoittanut filosofian tohtori Henry Nygård. Historiikin lähtökohtana on ollut tutkia, miksi erikoissairaanhoidon nykyiset rakenteet ovat muotoutuneet sellaisiksi kuin ne ovat. Vaasan keskussairaala tarjoaa erikoissairaanhoidon palvelut alueensa 180 000 asukkaalle. Alue muodostuu Pohjanmaan maakunnan kunnista lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvaa Isoakyröä ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja …

Vaasan kauppahalli on goottilaistyylisesti rakennettu kauppahalli Vaasan keskustassa. Rakennus on kaavasuojeltu ja se onkin rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Rakennuksen on suunnitellut Vaasan silloinen lääninarkkitehti A. W. Stenforsja se on rakennettu kahdessa osassa. Ensimmäinen osa, niin sanottu alahalli, valmistui 2. tammikuuta 1902 . Jälkimmäinaen osa, niin sanottu ylähalli, joka rakennettiin myös …

Hevosvoimistelun taituri Eugen Ekman voitti Suomen ainoan kultamitalin Rooman olympialaisista. Kultaa saatiin odottaa toiseksi viimeiseen kisapäivään saakka. Wikipedia Ekman voitti Suomen ainoan kultamitali Rooman olympilaisisa vuonna 1960 jaettuaan sen hevosella Neuvostoliiton Boris Sahlinin kanssa. Hän voitti hevosella myös EM-hopeaa Kööpenhaminassa 1959 Ekman pääsi Rooman olympialaisiin sattuman kautta, kun TUL ei …

Fazerfood on julkaissut lyhyen tarinan laegendaarisesta Teatteriravintola Kulmasta. Fazerin tarina on vain hippunen kaikista Kulman tarinoista. Minulla on vahva henkilökohtainen tunneside Kulmaan, sillä siellä tuli istuttua useammankin kerran. Eräänäkin iltana olin taas Kulmassa ja minut laitettiin istumaan ravintolasalin perälle seinän viereen. Tarjoilija otti tilauksen, potkaisi keittiön oven auki ja huuti: …

Vaasan Setlementtiyhdistys on vaasalainen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Arvojamme ovat: yhteisöllisyys, tasa-arvoisuus, lähimmäisyys, erilaisuuden hyväksyminen sekä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukeminen. Setlementtityössä ihmiset saavat voimaa toisiltaan ja avaavat pala palalta omia polkuja eteenpäin. Me pyrimme omalta osaltamme edistämään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Yhdistyksemme ammattilaiset ja vapaaehtoistyöntekijät tekevät työtä yhdessä, paikallisista tarpeista …