Author Topic: Muinaishistoriaa  (Read 5590 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Muinaishistoriaa
« on: 17. 01. 2017 22:10 »
.

Suomessa puhuttiin monia kieliä ennen suomea

Jaakko Häkkinen

Suomen kielellinen historia

 "Nykyaikaan säilyneet vanhat kielialueet (saamenkielinen, suomenkielinen ja ruotsinkielinen) edustavat vain viimeistä vaihetta alati muuttuneesta esihistoriallisesta kielimosaiikista.

 On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei kielen vaihtuminen alueella tarkoita väestön totaalista vaihtumista. Jonkin verran uusia ihmisiä tietysti aina tarvitaan levittämään tänne uusi kieli, mutta väestöjen sekoittuminen ja siihen liittyvä yleinen kaksikielisyys johtaa jossain vaiheessa helposti siihen, että toinen kieli hylätään turhana - sitä ei enää opeteta lapsille.

 Niinpä meissäkin on suurella todennäköisyydellä kaikkien noiden muinaiskielten puhujien geenejä. Modernin genetiikan tuloksia olisikin mielenkiintoista verrata historiallisen kielitieteen tuloksiin, mutta työ on vielä pitkälti tekemättä. Emme tiedä edes sitä, mitkä haploryhmät tai niiden alaryhmät toivat tänne suomen kielen esimuodot (suomihan on kaksijuurinen kieli: länsi- ja itämurteet periytyvät kantasuomen eri murteista).

  Jälkiä muinaiskielistä on löydetty paikannimistöstä ja sanastosta. Suomen alueella on puhuttu tällä tietoa ainakin seuraavia muinaiskieliä, vanhimmasta alkaen:

1. Muinaislappi (tuntematon kielikunta)

2. Muinaisjärvimaa (tuntematon kielikunta)

3. Kampakeraamiikkojen kieli (tuntematon kielikunta)

4. Nuorakeraamikkojen kieli (indoeurooppalainen)

5. Tekstiilikeraamikkojen kieli (uralilainen)

6. Skandinaavisen pronssikulttuurin kieli (esi- ja paleogermaani) ja sitä seurannut rautakautinen kieli (kanta- ja luoteisgermaani) (indoeurooppalainen)

7. Saamelainen kieli (uralilainen)

8. Itämerensuomalainen kieli, josta alkoi noin 1500 vuotta sitten kehittyä Lounais-Suomessa muinaislänsisuomi (uralilainen); noin 1000 vuotta sitten Laatokan rannalta levisi muinaiskarjala, joka on kaikkien itämurteidemme kantakieli.

 
 Suomea nuorempia tulokaskieliä en enää käsittele. Tiedetään kuitenkin, että muinaisruotsi levisi manner-Suomeen noin 1100-luvulta alkaen.

Mainittakoon, että toisin kuin aiemmin ajateltiin (jatkuvuusteoriat, jotka on osoitettu menetelmiltään epäluotettaviksi ja lähtökohdiltaan virheellisiksi), näyttää uralilainen kieli levinneen Suomen alueelle vasta indoeurooppalaisen kielen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että uralinkielinen väestö olisi onnistunut levittämään kielensä indoeurooppalaisille nuorakeraamikoille. Esimerkiksi Mikko Heikkilä on väitöskirjassaan ehdottanut syyksi sitä, että pronssimetallurgia omaksuttiin Volgan-Uralin alueella joitain satoja vuosia aikaisemmin kuin Skandinaviassa.

 Voi kuitenkin olla, että varhaisimmat indoeurooppalaiset ehtivät sulautua Suomen alueen varhaisempien muinaiskielten puhujiin jo ennen kuin ensimmäiset uralinkieliset saapuivat. Tästä asiasta ei siis ole varmuutta."

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175773-suomessa-puhuttiin-monia-kielia-ennen-suomea

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Muinaishistoriaa
« Reply #1 on: 25. 01. 2017 19:07 »
.

Ajalta ennen Ruotsinvaltaa on jäljellä vain epäsuoria viitteitä - kuten tavallista uudet vallanpitäjät tuhosivat edellisen kulttuurin jäänteet tehokkaasti

Jotakin jäänteitä silti on jäljellä vanhasta suomalaiskulttuurista esim. vainajien muistaminen se ei kuulu kristinuskoon

Suomalaista historiaa – Suomalaiset muinaiskuninkaat
Tätä tietoa ei ruotsalaisten hallussa ollut kirkko halunnut suomalaisten muistavan.

<a href="http://www.youtube.com/v/ijmPAyzdBnE?version=3&amp;autohide=1" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="bbc_link bbc_flash_disabled new_win">http://www.youtube.com/v/ijmPAyzdBnE?version=3&amp;autohide=1</a>

https://www.youtube.com/watch?v=ijmPAyzdBnE



Wikipedia kertoo:

    "Suomen muinaisilla kuninkailla viitataan mielikuvaan kuninkaista, joita suomalaisilla on ajateltu olleen ennen Ruotsin vallan aikaa. Sana kuningas on germaaninen lainasana, mutta se on esiintynyt itämerensuomalaisissa kielissä jo kauan ennen 1200-luvulla tapahtunutta Ruotsin vallan alkua Suomessa.

    Suomen alueen rautakautisista muinaiskuninkaista on esitetty monenlaisia käsityksiä. Islantilaisiin saagateksteihin sisältyy enimmäkseen tarunomaisia mainintoja kuninkaista, jotka ehkä yhdistettiin Suomeen."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuninkaat

suomalaista-historiaa-suomalaiset-muinaiskuninkaat

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Muinaishistoriaa
« Reply #2 on: 11. 08. 2017 22:10 »
.

Leväluhdan ihmiset on edelleen suuri mysteeri ketä he olivat

Leväluhdan tutkimus



Leväluhdan kalmisto Isossakyrössä.

Tutkimuksessa ratkenneita asioita:

1. Leväluhta on sijainnut kaukana muusta asutuksesta eli ympäristöstä ei löytynyt merkkejä asutuksesta.

2. Haudatut ihmiset eivät olleet orjia tai köyhiä, eivätkä kuolleet sairauden tai väkivallan uhrina. Kyse ei siis ollut uhrilähteestä vaan hautapaikasta.

3. Luiden perusteella vainajat olivat pääasiassa naisia, kaiken ikäisiä.

4. Vainajat olivat normaalin sen aikaisten eurooppalaisten kokoisia.

5. Ainakin kolmen näytteen perusteella he olivat saamelaisia.

Avoimia kysymyksiä vielä:

1. Miksi heidät haudattiin veteen?

2. Miksi heidät haudattiin kauas muusta asutuksesta?

3. Ketä he olivat? Ja mitä edustivat yhteisössään?

4. Olisiko vesihautaus sittenkin ollut tiedettyä yleisempää?

"Keskellä Etelä-Pohjanmaata Isonkyrön Orismalan pelloilla kaivettiin ojaa 1800-luvun puolivälissä. Kaivettaessa maasta alkoi nousta ihmisen luita ja pääkalloja. Löydöt eivät olleet aivan tuoreita. Ne olivat peräisin rautakaudelta, ajanjaksolta noin 300-750 jKr. Luut olivat säilyneet hapettomassa, rautapitoisessa vedessä lähes täydellisinä 1500 vuotta.

Löytö on ainutlaatuinen. Suomessa tunnetaan samanlainen vesikalmisto vain Vöyrin Käldamäessä, muutaman kymmenen kilometrin päässä Leväluhdasta. Tämän hetkisen tiedon mukaan rautakaudella ihmisiä ei tavallisesti haudattu veteen, vaan poltettiin. Mikä ihme siis oli tämä vesihauta keskellä ei mitään?

    Olisiko vesihautaus ollut yleistä, mutta näitä paikkoja ei vain ole säilynyt?
    Anna Wessman, arkeologi (FT)

Mitään asuinpaikkaa ei löytynyt.

– Sitä ei todennäköisesti ollut. Se on merkittävä asia. Tiedetään, että rautakaudella asuinpaikat ja kalmistot olivat yleensä lähellä toisiaan. Mutta Leväluhta näyttäisi olevan kaukana asutuksesta. Asutus ja kalmistot olivat Kyrönjoen varrella ja Leväluhta oli periferiaa ja todennäköisesti metsää silloin, selittää Wessman.

Lehtitiedot ovat jo ennättäneet kertoa, että Leväluhdan ihmiset olisivat olleet saamelaisia. Wessman vielä toppuuttelee johtopäätöksiä.

– Tieto perustuu suulliseen esitelmään, joka on pidetty Texasissa kesällä. Se pitää paikkansa, mutta korostan, että esitelmässä puhuttiin vaan kolmesta näytteestä. Se ei ole koko totuus vielä. Vielä kannattaa odottaa, että saadaan tiedot kirjoitettua ja julkaistua.

Saamelaisten tiedetään olleen Etelä-Pohjanmaankin alueella ja jättäneen muun muassa perintönsä moniin paikannimiin. Mutta silloinhan vesikalmistoja pitäisi löytyä muualtakin. Saamelaisuus ei siis selitä hautaustapaa.

– Hypoteesi on, että nämä uhrit olivat jollain tavalla poikkeavia. Kun haudataan vainajat kauas muista, se osoittaa, että he olivat jollain lailla poikkeavia tai heillä oli yhteiskunnassa joku tietty rooli, toteaa Wessman.

Joka tapauksessa Leväluhdan tutkimusaineisto ja -tulokset tulevat olemaan myös kansainvälisesti kiinnostavia.

– Koska vesikalmistoja ei tiedetä juuri muita. Uhripaikkoja tunnetaan, mutta tämä uhrausajatus ei päde Leväluhtaan. Siksi se on maailmanlaajuisestikin merkittävä.

Tieteellisiä englanninkielisiä julkaisuja on lupa odottaa aikaisintaan loppuvuodesta tai ensi vuonna. Tulossa on myös populaarimpi kirja suomeksi. Tulevana lauantaina (12.8.2017) Wessman luennoi aiheesta Isonkyrön vanhassa kirkossa."

https://yle.fi/uutiset/3-9766304

.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Muinaishistoriaa
« Reply #3 on: 01. 11. 2017 19:07 »
.

Yksi Nuijasodan eloonjääneistä johtajista oli Limingan Hannu Krankka

Hannu Krankka



Kuvanveistäjä Niilo Rikulan valmistama Hannu Krankan patsas, joka on pystytetty Limingan kirkonkylälle Tupoksentien varteen.

"Hannu Krankka (Hans Kranck) oli Limingasta kotoisin ollut nuijasodan kapinallispäällikkö. Krankan syntymävuotta ei tarkkaan tiedetä. Krankan isä oli kuitenkin lohivouti, nimismies, ja voudin sijainen Eerik Pietarinpoika (k. 1579). Krankan koti sijaitsi Limingan Alapään kylässä ja talo oli täyden manttaalin tila eli pitäjän suurimpia. Eerik Pietarinpoika otti osaa lukuisiin rajakahakoihin Venäjää vastaan ja Hannu lähti kulkemaan isänsä viitoittamaa tietä.

Nuijasota

Vuoden 1595 alkanut nuijasota veti mukaan myös liminkalaiset: linnaleirin pelko, ankara verotus ja katolisuus ajoivat sotaan talonpojat, jotka kokivat vapautensa olevan uhattuna ja vastustivat linnaleiriä. Tammikuun lopulla v. 1597 Limingan, Iin ja Kemin talonpojat valitsivat johtajakseen Hannu Krankan. Krankan johtamia talonpoikia oli enimmillään noin 3 000. Heitä vastassa olivat Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin joukot.

Ensimmäinen yhteenotto tapahtui Kokkolan Tarharannan niityllä Flemingin voudin Abraham Melkiorinpojan johtaman osaston kanssa. Krankka varasti kahakassa Abraham Melkiorinpojan susiturkin. Abraham Melkiorinpoika jäi pian tämän jälkeen kiinni Kruunupyyssä ja toimitettiin Tukholmaan, jossa hänet myöhemmin mestattiin.

Saatuaan tiedon Pohjanmaan kansannoususta Klaus Fleming lähetti 1 500 miehen koulutetut ratsujoukkonsa Pohjanmaalle nujertamaan Hannu Krankan talonpoikaisjoukot. Santavuorella 24. helmikuuta 1597 käydyssä kamppailussa kaatui noin 1 000 talonpoikaa ja 500 joutui vangiksi, joukossa Hannu Krankka. Krankka vietiin Turun linnaan.  Klaus Flemingin kuoltua pian edellisen jälkeen ja Kaarle-herttuan vallatessa Turun syyskuussa 1597 Krankka vapautui.

Sodan jälkeen

Eversti Krankka kirjoitti sotakokemuksistaan ruotsinkielisen kertomuksen , joka on säilynyt arvokkaana dokumenttina sodasta. Hänen kuitenkin epäillään olleen äidinkieleltään suomalainen. Kaarle-herttua palkitsi Krankan muun muassa verovapaudella, hänestä tehtiin Limingan nimismies ja Pohjanmaan lohivouti vuonna 1600. Hän oli valtiopäivämiehenä vuonna 1600 ja Kustaa II Adolfin kruunajaisvaltiopäivillä vuonna 1617. Kaarle IX kävi tervehtimässä häntä Limingan Krankkalassa 1602, ja Kustaa II Adolf kenties tapasi hänet 1614 Limingassa pistäytyessään.

Hannu Krankka kuoli vuoden 1630 paikkeilla.

Patsas

Kuvanveistäjä Niilo Rikulan vuonna 2005 valmistunut pronssista tehty Hannu Krankan patsas sijaitsee Limingan kirkonkylällä Tupoksentien varrella."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Krankka

"Talonpoikien johtomiehiksi nousivat Pentti Poutun ohella Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen Jaakko Ilkka, Kurikan Vilppu Laurinpoika Liuhtari, Vähänkyrön Matti Frusti, Isonkyrön Perttu Palo ja Yrjö Kontsas, Vöyrin Olavi Miemoinen, Lapuan Martti Tuomaala, Nurmon  Tuomas Martikkala, Martti Louko Kauhavalta ja Alahärmän Pentti Piri.

Keski-Pohjanmaalla Pietarsaaren Hannu Fordell ja Pohjois-Pohjanmaalla Limingan Hannu Krankka johtivat vastarintaa." 

Ilpo Lagerstedt, Nuijasodan vaikutus Etelä-Pohjanmaan asutukseen

Nuijasodan vaikutus Etelä-Pohjanmaan asutukseen

.
« Last Edit: 01. 11. 2017 19:07 by herkkoo »