.Leväluhdan ihmiset on edelleen suuri mysteeri ketä he olivat
Leväluhdan tutkimus
Leväluhdan kalmisto Isossakyrössä.Tutkimuksessa ratkenneita asioita:
1. Leväluhta on sijainnut kaukana muusta asutuksesta eli ympäristöstä ei löytynyt merkkejä asutuksesta.
2. Haudatut ihmiset eivät olleet orjia tai köyhiä, eivätkä kuolleet sairauden tai väkivallan uhrina. Kyse ei siis ollut uhrilähteestä vaan hautapaikasta.
3. Luiden perusteella vainajat olivat pääasiassa naisia, kaiken ikäisiä.
4. Vainajat olivat normaalin sen aikaisten eurooppalaisten kokoisia.
5. Ainakin kolmen näytteen perusteella he olivat saamelaisia.
Avoimia kysymyksiä vielä:
1. Miksi heidät haudattiin veteen?
2. Miksi heidät haudattiin kauas muusta asutuksesta?
3. Ketä he olivat? Ja mitä edustivat yhteisössään?
4. Olisiko vesihautaus sittenkin ollut tiedettyä yleisempää?
"Keskellä Etelä-Pohjanmaata Isonkyrön Orismalan pelloilla kaivettiin ojaa 1800-luvun puolivälissä. Kaivettaessa maasta alkoi nousta ihmisen luita ja pääkalloja. Löydöt eivät olleet aivan tuoreita. Ne olivat peräisin rautakaudelta, ajanjaksolta noin 300-750 jKr. Luut olivat säilyneet hapettomassa, rautapitoisessa vedessä lähes täydellisinä 1500 vuotta.
Löytö on ainutlaatuinen. Suomessa tunnetaan samanlainen vesikalmisto vain Vöyrin Käldamäessä, muutaman kymmenen kilometrin päässä Leväluhdasta. Tämän hetkisen tiedon mukaan rautakaudella ihmisiä ei tavallisesti haudattu veteen, vaan poltettiin. Mikä ihme siis oli tämä vesihauta keskellä ei mitään?
Olisiko vesihautaus ollut yleistä, mutta näitä paikkoja ei vain ole säilynyt?
Anna Wessman, arkeologi (FT)
Mitään asuinpaikkaa ei löytynyt.
– Sitä ei todennäköisesti ollut. Se on merkittävä asia. Tiedetään, että rautakaudella asuinpaikat ja kalmistot olivat yleensä lähellä toisiaan. Mutta Leväluhta näyttäisi olevan kaukana asutuksesta. Asutus ja kalmistot olivat Kyrönjoen varrella ja Leväluhta oli periferiaa ja todennäköisesti metsää silloin, selittää Wessman.
Lehtitiedot ovat jo ennättäneet kertoa, että Leväluhdan ihmiset olisivat olleet saamelaisia. Wessman vielä toppuuttelee johtopäätöksiä.
– Tieto perustuu suulliseen esitelmään, joka on pidetty Texasissa kesällä. Se pitää paikkansa, mutta korostan, että esitelmässä puhuttiin vaan kolmesta näytteestä. Se ei ole koko totuus vielä. Vielä kannattaa odottaa, että saadaan tiedot kirjoitettua ja julkaistua.
Saamelaisten tiedetään olleen Etelä-Pohjanmaankin alueella ja jättäneen muun muassa perintönsä moniin paikannimiin. Mutta silloinhan vesikalmistoja pitäisi löytyä muualtakin. Saamelaisuus ei siis selitä hautaustapaa.
– Hypoteesi on, että nämä uhrit olivat jollain tavalla poikkeavia. Kun haudataan vainajat kauas muista, se osoittaa, että he olivat jollain lailla poikkeavia tai heillä oli yhteiskunnassa joku tietty rooli, toteaa Wessman.
Joka tapauksessa Leväluhdan tutkimusaineisto ja -tulokset tulevat olemaan myös kansainvälisesti kiinnostavia.
– Koska vesikalmistoja ei tiedetä juuri muita. Uhripaikkoja tunnetaan, mutta tämä uhrausajatus ei päde Leväluhtaan. Siksi se on maailmanlaajuisestikin merkittävä.
Tieteellisiä englanninkielisiä julkaisuja on lupa odottaa aikaisintaan loppuvuodesta tai ensi vuonna. Tulossa on myös populaarimpi kirja suomeksi. Tulevana lauantaina (12.8.2017) Wessman luennoi aiheesta Isonkyrön vanhassa kirkossa."
https://yle.fi/uutiset/3-9766304.
