Ero sivun ”Suuri katunimiuudistus” versioiden välillä

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(ei mitään eroa)

Nykyinen versio 29. lokakuuta 2006 kello 08.48

Jussi Kngas Suuri katunimiuudistus 1945 Vuoden 1935 suuren alueliitoksen jälkeen alettiin kaupungin nimikysymyksiä käsitellä uudelleen vuonna 1938, mutta alkanut maailmansota keskeytti työn. Nimikysymykseen palattiin huhtikuussa 1944, hallinnolliseen käsittelyyn asia tuli huhtikuussa 1945. Vaasa-lehti ja Vasabladet informoivat kaupunkilaisia ja kehottivat ottamaan ehdotuksiin kantaa ja tekemään omiakin ehdotuksia. Näin myös tapahtui, ja ensimmäisen kerran kaupunkilaiset voivat vaikuttaa nimikysymykseen. Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa esityslistan §68 mukaisesti, ja hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen kahdella vähäisellä poikkeuksella. Voidaan katsoa, että hyväksyessään kaupungin kaduille suomen- ja ruotsinkieliset nimet, se samalla poisti venäjänkieliset. Näin 14.7.1918 keskeytetty venäjänkielisten nimien poistaminen voitiin katsoa loppuun käsitellyksi.

Klemetinsaaren nimistöstä

Ruotsinkielisissä kartoissa 1700- luvun puolivälissä saaren nimellä oli kaksi kirjoitusasua: Klemetsö landet tai Clemetzö by. Saaren vanhaa asutusta edustaa Klemetsögårdin talo, jonka alueella sijaitsee nykyisin kaupunginsairaala ja vanhainkoti Tammikartano. Lähinnä Klemetsögårdia oleva Nikolainkaupungin katu sai nimen Klemetsögatan. Rautatien valmistuttua 1883 se katkaisi kadun, ja pohjoisosa sai vuonna 1945 uuden nimen Vöyrinkatu. Samalla Klemetsögatan kirjoitettiin suomenkieliseen muotoon Klemetinkatu. Klemetinsaarella oli 1700- luvulla tunnistettavissa paikanniminä Finnskatan tai Finnskata udden, nykyinen Kustaanlinna (Gustafsborg), Tackholmen eli nykyinen Hietalahti, Kopparören eli Kuparisaari. Pohjoisosan niemi, jolle Nikolainkaupungin ensimmäinen hautausmaa perustettiin vuonna 1864, kantoi 1700- luvulla Granholm udden- nimeä. Sitä on kutsuttu suomenkielellä myös Ulkuniemeksi (ulku = riuku, kalastajien verkkojen kuivatusteline). Kun Ulkuniemelle vihittiin vuonna 1864 hautausmaa, ”Kuolleiden kaupunki”, sai se ensimmäisen vainajan, kirjanpainaja F. W. Unggrenin kaksivuotiaan tyttären mukaan nimen Almanniemi (Almaudden). Nimi on jo unohtunut, mutta pitäisi ottaa uudelleen käyttöön. Klemetinsaaren viljelysmailla oli sellaisia nimiä kuin Stoorhagen, Mathmor änge, Esters åker, Wäster åkern, Lill änge, Gambel gården, Metviken, Maren, Långviken ja Prästholms änge. Metsäalueilla oli nimiä: Metviksskogen, Lånviksskogen, Malliniers skogen.

Papinsaari ja Schefferinlahti

Vielä 1757 Klemetinsaarta ympäröi meri joka puolelta: etelässä oli Klemetinsaaren selkä tai Ristihaminan selkä, myöhemmin Eteläinen kaupunginselkä, nykyisin Sundominlahti. Etelässä saareen pistäytyivät Sandöviken (Hietalahti) Matmorviken (Emäntälahti). Sandviken (Hietalahti) on täytetty ja hävinnyt kokonaan, Emäntälahdesta on jäljellä lätäkkö, suurimmalta osaltaan sekin on täytetty. Emäntälahti ulottui vielä 1930- luvulla nykyisen raviradan keskelle. Klemetinsaaren eteläisin osa on Kuparisaari ja sen edustalla nyt jo mantereeseen kiinnikasvanut Ahvensaari. Nykyisen Kaarlenkentän paikalla ollut viljelysaukea on tunnettu nimellä Prästholms Änge (Papinsaaren niitty). Olisiko Korkeamäen alkuperäinen nimi ollut Papinsaari? Mustikkaselkä oli ennen merenlahti, nyt sen paikalla on Rytilaakso. Kuparisaaren itäpuolella Mustikkaselän suu tunnettiin vielä 1930- luvulla Schefferinlahtena, mutta nykynimistössä sitä ei ole. Nyt suunnitteilla oleva asuntomessualue sijaitsee Shefferinlahdessa.

Eisfjärdenistä Onkilahdeksi

Pohjoisessa Klemetinsaarta rajaa Eisfjärden (vanha nimi Eidsfjärden), nimi tarkoittanee Kannaksenselkää. Eids on vanhaa ruotsia, ja tarkoittaa kannasta. Vanhoissa kartoissa on kirjoitettu Eis on jo muuttunut muoto. Nykyruotsissa ei sanaa enää käytetä, vaan se on korvattu sanalla näs. Nykyinen Dragnäs oli ennen Drageids ja Dragnäsbäck oli ennen Drageidsbäcken. Eisfjärden on nykyisin Onkilahti. Eisfjärdenistä pistäytyi Pitkälahti (Långvik, kuivattu vuonna 1938) ohi Kotirannan erottaen myös kaupungin Mustasaaresta. Se yhtyi idässä Mustikkaselkään. Pitkälahden ja Mustikkaselän yhdisti Bohlsinsalmi, josta oli lammikkoja vielä jäljellä 1920-luvulla. Pitkälahden historiasta muistuttaa Pitkänlahdenkatu, josta vuonna 1945 erotettiin Asemakatu. Nykyisten Myllykadun ja Laivakadun risteyksessä sijaitsi jo ennen nyky-Vaasan rakentamista Långvikin talo, jonka perustuksia vieläkin on jäljellä. Klemetinsaaren länsipuolella Brändöfjärdenissä on pieni saari, joka ennen tunnettiin nimillä Kogrund, Koören ja Högrund. Nykyisin Hietasaarena se antoi nimen Hietasaarenkadulle. Eisfjärdenin suulla oli myös pieni saari, Eisfjärdsgrund, joka Palosaaren sillan länsipuolella sijainneena on täytöillä kasvanut kiinni Palosaareen. Klemetinsaaren länsipuolella ovat myös pienet Räätälinsaari ja Halkokari. Räätälinsaari on venesataman aallonmurtajana kasvattanut pituutta ja Halkokari (ilmailun muistomerkki) on kiinni Vaskiluodon uudessa tiepenkereessä.

Kansan antamat paikannimet

Kansa on kekseliäs, ja niinpä Vaasastakin löytyy kansan antamia paikannimiä, jotka tunnetaan monesti paremmin kuin viralliset. Pukinkulma Vetokannaksella ja Rytilaakso Hietalahdessa ovat päässeet opaskarttaankin. Hyvin tiedetään Kuhnankulma ja Tynnyrimäki Palosaarella, Sumula Hietalahdessa ja Tammikaivo Asevelikylässä. Kantakaupungissa on Kuolemanloukku, Paperisilta, Putusilta ja kaikista tunnetuin on kantakaupungin köyhäinkortteli Kapsäkki. Pitkälahti ulottui 1862 enää Riskusillalle, ja Huutomäen alla sekä nykyisen Asevelikylän kohdalla oli enää pieniä lammikoita. Riskusillan nimi tuli siitä, kun keväisin ja syksyisin tulvaveden aikaan Pitkänlahden ”hännän” yli johtavan sillan päihin poljettiin risuja. Riskusilta oli ennen Kotirantalaisten lyhin tie kaupunkiin, ja antoi myös nimen Riskusillankadulle. Myöhemmin Kotirannan asukkaat rakensivat talkoilla tien nykyisen Kaupunginkadun päästä Onkilahden kaupunginosaan (nykyisin Vöyrinkaupungille). Nykyinen pyörätie noudattaa talkootien linjausta. Eisfjärdenin pohjukassa Mustasaaren puolella oli pieni saari, Eisholmen. Maannousun myötä se kuroutui kiinni mantereeseen, jolloin siitä tuli Eisnäs. Saari ja niemi antoivat Vetokannakselle kaksi kadunnimeä: Karitie ja Eisnäsinkatu. Eisfjärdenistä pistäytyi Klemetinsaareen Onkilahti, joka pengerrettiin irti Eisfjärdenistä 1913-15 vesijohtotyömaalta ajetulla louheella ja täytettiin jätteellä. Penger sai nimen Putusilta taikka Tomusilta, joita nimityksiä enää harvat muistavat. Nykyisellä Wärtsilän (Onkilahden konepajan, Onkilahden höyrysahan) alueella sijaitsi myös Onkilahdenkatu, mutta se poistettiin ja nimi annettiin Palosaaren puoleiselle kadulle.