Risto Jalonen: Elon viljaa

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kustantajat: Mainoskuvaamo Heinonen Oy, Multiprint Oy ja Painotalo Varteva Oy RiRaMi –kustanne 2006 / ISBN 952-99509-1-8

Toimitus, layout ja teksti ellei toisin mainita Risto Jalonen, minkä lisäksi maalauksia, piirros ja kansigrafiikka.

Muut päätekijät: Mikke Jalonen: Sarjakuva Raimo Heinonen: Valokuvat

Kutsutut taiteilijat: Panu Hemminki, Jussi Mäkynen ja Harri Vallivaara Kutsuttu runoilija: Kirsti Mäkelä Kansi painettu offsetilla. Sisäsivut digitaalisesti


Varsinainen sirkuskirja

Kuva- ja sanataiteilija Risto Jalosen 84-sivuinen kirja Elon Viljaa sisältää ison osion Vaasaa kummasti kuohuttaneesta ArtCity –nettikeskustelusta. Tämän tai kirjaan valittujen otteiden sisällön johdosta uskoisin kirjan kiinnostavuuden muulla päinkin Suomea olevan melkoisen. Toivoisin, että kirjaa joihinkin muihinkin kuin Pohjanmaan kirjastoihin hankittaisiin, ettei tähän tutustumismahdollisuus jäisi muualla Suomessa vain kustantajapuolta velvoittavien sääntömääräisesti kirjan aikanaan saavien yliopistollisten kirjastojen varaan. Elon viljaa- kirja on taiteilija Risto Jalosen taidesoppa, ehkä vähän markkinahenkinenkin, johon hän on kerännyt 20-vuotisen kirjailijajuhlavuotensa kunniaksi vaikuttavan koko- naisuuden itseään koskevia muiden tekemiä kirja-arvosteluja ynnä muuta keittyvää. Varsinkin Pentti Suksen henkilöjutut ovat reipasta luettavaa ja hyvin eloisasti taiteilijan taivaltaan selvittää myös omakohtaisesti Jalonen itse omaelämänkerrallisessa osuudessaan. Mukana on myöskin taiteilijan Jurvan käsi- ja taideteollisessa graafista suunnittelua opiskelevan piirtäjäpojan mystishenkinen sarjis Liikuttava tarina, joka mustan huumorinsa myötä viihdyttää. Jo edesmennyt lehtikuvaaja Raimo Heinonen on mustavalkoku- villaan mukana sisältökirjoa lisäämässä. Hänen kuvansa kylläkin ja mitä ilmeisemmin ovat laadullisesti vähän tainneet kärsiä digitaalipainosta jolla kirjan sisäsivut ovat valmistetuksi tulleet. Mutta eipä nyt tarvitse takertua pikkuseikkoihin, sillä muutenhan kuvat kuitenkin ovat paikallaan kuvatekstitystensä yhteydessä. Varsinkin Teneriffalla Kanariansaarilla kuvattuihin (2 kuvaa) merivesialtaita juhlistavaan suihku- vai sanoisinko tyrskylähdekuviin liittyvä teksti tuo kyllä minulla ja varmasti monella muullakin mieleen tsunamit ja sen sellaiset merten kauheudet ja tätä ilmeisesti sanoillaan Jalonen hakeekin. Kolmesivuisella runo-osuudella mukana oleva Kirsti Mäkelä, ei kyllä sanottavallaan mitään erikoisia uutuuksia esittele, mutta varsinkin näin naisen näkösuunnasta hänen sanoisinko parisuhdeterapeuttiset ja osin romanttisetkin tekstinsä ovat hyvää vastapainoa Mikke Jalosen sarjakuvamaailmalle. Hyvin mielenkiintoinen on aukeama jossa on Heinosen kaksi ensilumikuvaa Mustasaaren Björköbystä, joidenka alla nuoremman Jalosen ratki-ilahduttava piirros Muumilaakson bileet. Kuvan alle vitsikkään epäselventävästi vanhempi Jalonen on kirjoittanut: ’’Tässä muumienmaassa mikään ei ole niin kovin yksiselitteistä… ei se sitä kyllä ole missään muuallakaan. Juolahti mieleen tuo Andy McCoyn kuolematon lausahdus: - On se vaan kumma ku jossain o lunta ja jossain kasvaa kookospähkinöitä puussa… Samaan aikaan! Aukeaman toiselta laidalla ovat sitten Harri Vallivaaran Lumpeet, akryyli 1984 ja Risto Jalosen Yöperhonen, tussi 1994. Teokset ovat tunnelmallisia ammattitaitoisia luontonäkemykiä. Kirjassa olevia muutamaa värikuvasivua tai ainakin joitain kuvia taitaa sotkea niitäkin painotekniset ongelmat tai näin minä ounastelisin, koska varsinkin väriaukeamalla vasemmanlaidan työt vaikuttavat jotenkin kumman tukkoisilta. Sisällöltään iloista kerrontaa maalaukset sitten kyllä edustavat ja väri- kuvissa (kuinkas muuten) iloittelee maalauksillaan Risto Jalonen. Erään variksen kotomaisema, akryyli 2006 on uudentyyppinen ikkuna- maalaus, kun ikkunasta ei nyt näykään sitä iän ikuista peltoa ja ladon- nurkkaa vaan kelottunut puu ja varis merimaisemassa. Öljytyössä Lentonäytös on oikeasti lentoa ja ratkiriemullinen on sympaattisen näköistä eksynyttä kirahvia esittävä teos Mitäs mä täällä teen? Samai- sesta teoksesta oli muuten kuva Uutispäivä Demarissa kirjajutun yhteydessä. Sivuja selaillessa tulee vastaan myös kansantaiteilija Edvin Hevonkosken tekstintynkä, jossa hän kertoo tutustumisestaan Risto Jaloseen ja mainitsee Jalosen keksineen koko ITE –taiteen merkityksen, ennen kuin koko käsitettä oli vielä huomattu keksiäkään. Aika mielenkiintoinen ja erikoinen lausuma, mutta uskoisin tämän omalla tavallaan paikkansapitäväksi. Sillä moni- mielisissä puitteissa tuntuu R. Jalonen olleen ensimmäisenä asialla ennenkin ja usein on jouduttu ihmettelemään, että kuinka tämä sama mies joka paikkaan kerkiääkin ja sitä myös on tullut yhden jos toisenkin varmasti ihmetellyksi, että kuinka ne ihmiset jaksavatkaan jonkun asioista niin paljon ääntä pitää kuin mitä tämän yhden Riston tekemisistä pitävät. Vaasassa päin tästä saatiin taas malliesimerkkiä tämän kirja pahasen julkistamisen johdosta. Koettiin historian myrskyisin vaasalainen netti- keskustelu sisäsiittoisessa vaasalaisia- nettifoorumissa. Ikuna ennen ei moista ole päässyt yhden kirjan tiimoilla tapahtumaan ja huvittavinta oli, kun keskustelu alkoi jo ennen kirjan ilmestymistä. Oikeassa oli Nandor Mikola 10.9.2005 Ristolle antamassaan lausunnossa, jossa professori tulee meille vakuuttaneeksi: ’’Vaasassa ja Pohjanmaalla Risto Jalonen on tunnettu tekijä; yksi tunnetuimmista. Hänen taiteestaan puhutaan; kaikki puhuvat. Hän on rohkea taiteilija; uskaltaa tehdä monenlaista ja on tehnyt paljon. Vain harvat pystyvät vastaavaan.’’ Mielestäni kirjan sivuille syystä jos toisesta lainatut nimimerkkiosallistujat ovat turhia herneitä nokkaansa vedelleet ja turha kenenkään inttää ettei kyseessä olisi varsin erikoinen ja kiinnostava teos … ehkä kaikkineen jopa merkittävä teos. Siksi päätin tästä vähän minäkin kirjoitella, että saa lusikkansa soppaan.

- Seija Virtanen