Kustaa "Köpi" Pukkinen

Kustaa ”Köpi” Pukkinen

Vaasalainen lentäjäluutnantti Kustaa E. Pukkinen syntyi 28.8.1897 ja kuoli Ilmailuvoimien, joksi Ilmavoimia vielä tuolloin kutsuttiin, lento-onnettomuudessa 30.8.1926. Hän oli oman aikansa suuria lentäjäsankareita Suomessa, ja ensimmäinen lentäjä, joka sai arvostetun Harmon-patsaan ansioistaan vuonna 1927.

Kustaa Pukkinen kunnostautui hyvänä ja taitavana lentäjänä Ilmailuvoimien värikkäinä alkuaikoina. Ilmailuvoimien ensimmäinen lento Petsamoon tapahtui huhtikuussa vuonna 1925. Lennon tarkoituksena oli selvittää Petsamon alueen lentokartoitusmahdollisuuksia. Koneena oli I.V.L. A.22 Hansa, tunnukseltaan 4 F 52. Lentäjät tällä reissulla olivat Ilmailuvoimien komentaja majuri Aarne Somersalo sekä vänrikki Kustaa ”Köpi” Pukkinen. Vaiherikkaalla matkalla sattui ja tapahtui kaikenlaista, loppujen lopuksi myös pakkolasku paluulennolla Roshjärvellä 15 km rajalta ja 50 km Salmijärveltä Ivaloon päin. Moottorihäiriö oli syynä, venttiilivika joka korjattiin, ja matka jatkui kotiin päin. Kustaa Pukkinen toimi lentäjänä lukuisilla Ilmailuvoimien matkalennoilla, jotka suuntautuivat ympäri Suomea noina vuosina. Luutnantti Pukkinen oli arvostettu lentäjä, ja toimi muun muassa lento-oppilaiden tarkastuslentäjänä eri Ilmailuvoimien yksiköissä.

Kohtalokas onnettomuus

Oli elokuun kahdeksas päivä vuonna 1926. Meneillään oli Ilmailuvoimien komentajan puolivuotistarkastus Viipurin merilentoasemalla, ja Pukkinen oli komennettu Santahaminasta lentämään viipurilaisohjaajille tarkastuslentoja. Luutnantti Pukkinen oli lentänyt samalla Hansa-koneella jo muutamia tarkastuslentoja aiemmin päivällä.

Kellukkeilla varustetun Hansan nähtiin nousevan noin sataan metriin, kun se syöksyi Latukkaniemen rantaveteen. Pikavene lähetettiin paikalle 5 minuutissa. Hansa oli tuhoutuneena ja palasiksi hajonneena matalassa rantavedessä. Koneessa mukana ollut kersantti Urho Ossi Siren (synt.1.4.1899 Lappeenrannassa) oli menehtynyt heti, luutnantti Pukkinen eli jonkin aikaa. Sairaalassa molemmat todettiin kuolleiksi.

Koneen tuhon syyksi todettiin tutkimuksissa kellukkeita yhdistävän ensimmäisen teräsputken katkeaminen. Tätä putkea jännitti lennossa molemmista siivistä tullut vetojännitys. Putken katketessa siivet löivät välittömästi yhteen ja kone syöksyi alas. Tätä murtokohtaa yhdisti teräksinen juotettu hela, joka peitti putken näkyvyyden sillä kohtaa. Lentokone oli täydellisesti korjattu ja tarkistettu lentokonetehtaalla marraskuussa 1925. Kone oli tyypiltään kotimaassa lisenssillä valmistettu Hansa-Brandenburg eli I.V.L. A.22 Hansa, ja sen tunnus oli 4 F 35.

Juuri ennen kohtalokasta lentoa tarkistivat luutnantti Pukkinen, majuri Vuori ja kapteeni Nystedt katkenneen putken kiinnityskohtia, mutta he eivät huomanneet mitään, koska putki oli ruostunut sisältäpäin. Onnettomuuden johdosta Hansa-koneisiin vaihdettiin uudet tukevammat teräsputket.

Pukkinen ensimmäinen Harmon-patsaan saaja Suomessa

Harmon-patsaan (Lafayette Escadrille Trophy) lahjoitti Suomeen amerikkalainen lentäjä ja miljonääri Clifford B. Harmon vuonna 1927. Samalla perustettiin Kansainvälisen lentäjäliiton alajaosto, jonka tehtävänä oli jakaa palkinto vuosittain ansioituneimmalle suomalaiselle lentäjälle. Vuoden 1927 patsaan saaja, luutnantti Kustaa Pukkinen menehtyi kuitenkin lento-onnettomuudessa edellisen vuoden elokuussa, ja alkuperäinen patsas sijoitettiin hänen haudalleen Helsingin uudelle hautausmaalle. Kustaa Pukkinen oli Suomessa ensimmäinen lentäjä, joka Harmon-patsaan sai. Alkuperäinen Harmon-lentäjäpatsas oli Kustaa Pukkisen haudalla Helsingin Hietaniemen hautausmaalla, josta se vuonna 1986 katosi käsittämättömästi. Hautakivessä on teksti: Lentäjäluutnantti Kustaa E Pukkinen 28.8.1897 - 30.8.1926 PRO PATRIA "Suomen parhaimmalle lentäjälle 1926- Kansainväliseltä lentäjäliitolta (L.I.A.)".

”Köpi”-liitokone Pukkisen muistoksi

Vaasan Lentoharrastajain kerho valmisti Holz der Teufel-liitokoneen (suomeksi ”voi piru vieköön”) 22.12.1934. Se oli kerhon ensimmäinen liitokone, ja sai nimen ”Köpi” tunnetun vaasalaisen lentäjäluutnantin Kustaa ”Köpi” Pukkisen muistoksi. Kone oli saksalaisista piirustuksista rakennettu ja ”Köpi” aivan ensimmäisiä liitokoneita Suomessa. Se sai tunnuksen OH-KÖPI ja oli ainoa laatuaan Suomessa. Ensilento tapahtui 28.2.1935 ja sillä lennettiin vuoteen 1939. Kone vaurioitui Talvisodan pommituksissa ollessaan kaupungissa varastoituna, muun muassa sen toinen siipi paloi. Koneella ei enää lennetty sotien jälkeen. Lopullisesti kone tuhoutui Vaasan lentokentän laidalla olleen vanhan pienen lentokonevajan eli ”Smolik”-hallin purkutöissä 1960-luvulla. Jäljelle jääneet osat, runkopuomi ja peräsin lahjoitettiin Ilmailumuseoyhdistykselle, ja edelleen Suomen Ilmailumuseoon.

lähteet: Vaasan Lentokerho 1934-1984 -Purjelentoa 50 vuotta” (historiikki) Jaakko Hyvönen, Kohtalokkaat lennot 1918-1938 Jaakko Alakulppi, Lapin Ilmailuhistoria I wikipedia: Harmon-patsas

teksti: Jukka Nisula 1/2008