Poimintoja teoksesta TUULEE

Vaasa Tidning 18.6.1986

Kukaan ei tiedä / minne tie johdattaa. 
Kohtaloa ei voi valjastaa.
Itse vain pakko ratsastaa.

Menossa vai tulossa,  
vaikka vain paikalla.
Maailma hyörii. 
Kulkusten kilinää hiljaisuudessa.

Vaeltajan risteys. 
Kaikkien teiden yhtymäkohta.

Ja vain tyhjien purkkien kolinaa,
kadulla jolla ei ole kulkijaa. 
Pimeänä se mua odottaa ja lohtua tarjoaa.

Tajunnan tuolla puolen leijuu 
kirkkaina kiiltäviä kipinöitä, joihin
palkeet lakkaamatta puhaltavat,
lepattavia liekkejään.

Syvällä mielensopukoissa
aikaa ja paikkaa ei ole. 
Vain aavistus kaaren takaa,
jossa epämääräiset ajatukset asustaa.

Siltasi satuihin,
piilopaikkasi salaisin.

Vilpittömästi

Risto Jalonen

Navigointivalikko