Ero sivun ”Kirjallisuudesta ja sen sellaisesta” versioiden välillä
(ei mitään eroa)
|
Nykyinen versio 29. helmikuuta 2008 kello 14.31
9.4.2007 Suomi24
Pohjalaisväriä jyväskylän messuilla
Jyväskylässä järjestetään Keski-Suomen ensimmäiset kirjamessut 21.-22.4. 2007 Paviljonkissa joka sijaitsee aivan Jyväskylän keskustassa. Merssuilla esitellään myös Pohjalaista kdirjallisuutta jossa on näytillä Risto Jalosen laajasta tuotannosta uudempia kirjoja. Kaikkihan ei pieneen messuosastoon mahdu. Risto Jalonen on itsekin kutsuttuna paikalla. Messuilla esitellaan aika kattavasti Suomen kirjallisuutta, mukana on myös historiallisia kirjaharvinaisuuksia.
Suomen maakuntakirjailijoille on oma osastonsa. Kirjailijoista on koonnut historiikkia kurikkalainen kirjailija Heikki Hemmiki. Kirjan ystävät voivat ottaa huomioon nämä kirjamessut.
- Pentti Suksi
10.4.2007 Suomi24
Kirjan arvo nousee
Tietokonehurmio alkaa seestymään. Tietokoneesta tulee vain yksi tiedonväline, eikä kaiken tiedon kaikkeus. Jää pikkuisen kapealle pohjalle jos turvautuu vain ja ainoastaan nettiin. Tein viimevuonna pari tutkimusta historiasta. Kyllä täytyy myöntää, että olisin pudonnut tutkimuksesta kuin eno veneestä, jos olisin vain yksin internettiin tukeutunut.
Minä ihmettelen sitä, että Vaasan historia nettisivuillaan on erittäin siistin "akateemisesti" kirjoitettu, kaikki on kielellisesti oikeaoppinen mutta täysin köyhä. Sitä minä ihmettelen kun maakunnan kylähistoriatkin löytyy netistä. Mutta ei Vaasan historiaa, kuin vajaan arkin mittainen höpötys joka sisältää sekin paljon asiavirheitä.
Tässä on nyt vuoden aikana eletty kulttuurin uusrenesanssia, kirja on palaamassa takaisin, harrastelijateatterit on palaamassa, johonnyt nuorilla näyttää olevan kova ryntäys. Vaasaan ovat nuoret perustaneet ylioppilasteatterin ja oman orkesterin. Vielä vuosi sitten kulttuuri oli kirosana nuorten keskuudessa johon syljeskeltiin. Tälle palstalle ei vuosi sitten olisi ollut mitään menestymisen mahdollisuutta.
Nuorten keskuudessa yhteisöllisyysvaatimus on tullut muotiin. Itsekkyyden nousu on taittumassa. Kirjamessut tulee uusille paikkakunnille. Pian tulee Vaasaankin. Niin luulen.
Ei poijaat sinne lähdetä katsomaan katsomaan vain Jalosta ja Hemminkiä. Siellä näkee muitakin kustantajia, runoilijoita, kirjailijoita, kriitikoita jne. Kirjastossa ne vain hyllyssä, mutta messuilla ne on näytillä, sellaisiakin kirjoja joita kirjastot ei edes omista. Ei kaikki kirjat ole kirjastossa, ei ole kaupungilla ja kunnilla ole määrärahoja edes ostaa kaikkia tarjolla olevia kirjoja. Messuilta löytää uusia kirjoja, joista ei ole ennen tiennytkään. Saa vaihtaa mielipiteitä elävien kirjailijoiden kanssa. Nyt tiedetään jo, että hotellit on puukattu messujen ajaksi täyteen. Ennakkomyynti on vilkasta.
Täytyy herätellä joitakin nuoria hereille maajaan (harhain) unesta. Eläkää aikaanne avoimin silmin, silmät tapilla ja korvat höröllä. Nuorten on tuleva aika, minä voin peilata tulevaisuutta nuorten mielipiteiden kautta. Toivoa on!
- Pentti Suksi
22.4.2007 Suomi24
Kulttuuririennoista
Surrealismista on nyt keskusteltu ja pohjalaiset kirjailijat esiintyy Jyväskylän kirjamessuilla
josta oli etukäteen jo valtavaa innostusta. Toivotaan että Pohjalaiset pärjää omien kirjojensa esittelyllä. Sekin on yksi näytönpaikka.
Nyt kun tässä on jonkin verran penkonut tätä pohjalais- että vaasalaiskulttuuria, niin joutuu toteamaan, että ei ole tämä kulttuuritonta aluetta lainkaan, päinvastoin! Meillä on aivan valovoimaisia tähtiä antaa Suomen kulttuurielämälle. Vaasalaisen Herman Antellin lahjoitusavaroilla rakennettiin Suomen kansallismuseo Kulta-ajan johtava taiteilija oli Fanny Churberg. Vaasassa vietti lapsuuttaan ja kouluaikojaan kuorolaulun isä Heikki Klemetti, taitelija professori Eero Nelimarkka. Eikä todellakaan mikään pikkupoika ole ylikapellimestari Leif Segestram, akateemikko ja professori, maesrojen maestro Jorma Panula Kauhajoelta. Vaasasta pongahti maailmalle professori sopraanolaulajar Anita Välkki. Lapualaissyntyinen ja Vaasan teatterissa näytellyt uransa alkanut ja lopettanutEsko Nikkari. Kari Väänänen haki täältä kannuksensa.
Tässä joitakin nimiä osoitukseksi että kyllä pohojanmaalla aina jyllätähän hartiavoimin. Onhan täältälähtöisin Sakari Topelius ja J.W.Snelman ja monta muuta. Älkää ihimiset kalliit heti suuttuko jos jonkun nimi jäi, nämä nimet vedetty vain housuntaskusta, jatkakaa te muut.
- Pentti Suksi
1.7.2007 Suomi24
Kesälukemista
Kun kesäilta on kauneimmillaan ja luonto on sillanpääläisessa tilassa niin on aikaa pohdiskella historiaa. Taakse jäänyt vuosisata jättää vaasalaiseen taiteeseen kerta kaikkiaan suuren merkin. Täällä Vaasassa on asustellut monta kansallista kuin kansainvälistäkin taiteilijaa.
Anita Välkki löydettiin Vaasasta ja hän itse aluksi vastaan pyristellen lähti Vaasan teatterista kansallisoopperaan ja sieltä melkoisen nopeasti New Yorkin Metropolitanin tähdeksi ja myöhemmin Sibelius akatemian laulun professorina kouluttanut kansainvälisille areenoille monta nimekästä laulajaa. Täältä on siipensä käynyt hakemassa Leo Jokela, Kari Väänänen, Esko Nikkari jne.
Kuvataiteilijoiden kohdalla on niitetty mainetta kunniaa kuten Frans Hiivanainen, Matti Visanti arkkitehtinä ja taiteilijana. Eemu Myntti, Einari Uusikylä, Eero Nelimarkka sekä Carl Wargh.
Vaasan taideyhdistyksen ensimmäinen näyttely pidettiin 27.10.1917. Vaasalaisesta työläisperheestä lähti Frans Hiivanainen, kävi Helsingissä taideteollisuuskoulun ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun. Hän syntyi 1884 ja kuoli 1944. Opiskeli impressionismia Pariisissa useaan kertaan. Hänen teoksiaan tapaa yhä edelleen taidemarkkinoilla. Hänen mesenaattinsa oli kelloseppä Israel Wiik.
Myös Matti Visannin tauluja on edelleen myynnissä ja vieläpä hänen entisellä nimellään Björklund. Hän oli koulutukseltaan arkkitehti. Hänen töitään on mm. Vaasa-lehden talo Pitkälläkadulla ja Vaasan yhteiskoulu. Hän kuvitti ensimmäisenä Kalevalan. Hän suunnitteli liikemerkkejä, vaakunoita muistomerkkejä jne. Kun kaupunki oli pieni ja vähän asukkaita niin löytyipä vaimo joka oli taidemaalari Eemu Myntin sisko. Eemu Myntin tauluja on näytteillä Tikanojan taidekodissa. 1916 Eemu Myntti piti Vaasassa ainoan näyttelynsä. Eemu Myntin mesenaatti oli hänen toisen sisarensa aviopuoliso Fritjof Tikanoja.
Sitten eräs taiteilijoittemme kulmakivi oli Einari Pentin isä Uusikylä ja hän pysyi uskollisesti Vaasassa. Ensin Einari kävi kauppaopistoa mutta joutui sairauden vuoksi keskeyttämään samoin kuin lukkari- ja urkurikoulun. Uusikylä syntyi 1890 ja oli syntyjään nimellä Frisk. Hän maalasi akvarelleja etu päässä maisemia ja henkilökuvia. Meri oli hänelle hyvin läheinen inspiraationsa. Einari Uusikylä oli monilahjakkuus, hän lauloi, oli piirrustuksen opettaja ja teki metallipakotustöitä.
Sitten oli "vajaavitonen" eli Eero Nelimarkka syntyi Vaasan Fatikoolissa eli köyhäintalossa 1891 aloitti uransa leipurin sällinä ja oli leipurina monissa kaupungeissa. Hänen opettajansa oli kuuluisa taidemaalari Eero Järnefeldt ja hänen isänsä oli Vaasan läänin kuvernöörinä. Kuvernöörillä oli Aino niminen tytär täällä Vaasassa jota kävi Jean Sibelius niminen nuorukainen riiustelemassa ja kihlasi eräänä kesäisenä lauantaina Ainonsa ehtoo- kellojen soidessa Orismalan kappelissa. Koko elämänsä Eero Nelimarkka oli uskollinen Pohjanmaalle.
Sitten suurista osaajista oli Carl Wargh (alkuaan Nyman). Lyseon viidenneltä luokalta hän karkasi merille ja asettui Muncheniin ja alkoi siellä opiskella maalausta. Uransa ainoan yksityisnäyttelyn hän piti vuonna 1915 Hartmannin talossa. Sisällissodan jälkeen hän lähti kiertämään Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa.
Tässä lyhyesti kesälukemiseksi viime vuosisadan kovimmista vaasalaistaiteilijoista, mutta heidän työllään on yhtä maineikkaita jatkajia.
- Pentti Suksi
10.7.2007 Suomi24
Hieman korjaisin Einari Uusikylän kohdalla on Pentille nyt sattunut pienimuotoinen asiavirhe. Juttuhan katsokaas on näin, että Einari Uusikylä maalasi kyllä enimmäkseen öljyväritöitä ja juuri pienillä ölytöillään, miniatyyreillä, löysi tiensä kansan sydämeen ja taisi juuri niiden ansioilla saada sen aikalaiskirjoittelijoiden ja taiteensuosijoiden arvostuksenkin. Samalla hieman puutun siihenkin, että näitä saitteja lukeville on tiedoksi annettava, että nykyisinkin vaikuttaa hyvin arvostettu Mustasaaressa asuva taiteilija ystäväni akvarellisti Carl Wargh ja tämä siis kenestä Pentti tarinoi on tämä vanhempi - saman niminen, jo ajasta pois nukkunut. Kirjoittanut: RISTO JALONEN 10.7.2007
Jalonen on oikeassa
Jahas! Jalonen on tullut kytömaita kuokkimasta. Mies paahtaa kolmea näyttelyä yhtäaikaa, ei ole ihme, että ei ole hetkeen näkynyt.
Riston huomautus on paikallaan Einari Uusikylästä, minä olen aika monta Einaria nähnyt, mutta en yhtäkään akvarellia. Mutta en ihmettele, jos ei ole liikenteessä enää, koska ne täytyy olla nuoruuden töitä joista osa on tehty Einari Friskin nimellä joka nykyihmiselle on tuntematon. Kaikki näkemäni Uudenkylän työt ovat olleet öljyväritöitä. Mutta tehdessäni Einari Uusikylästä esittelyä, minä tukeuduin viralliseen historiaan, en sitten muuttanut tätä "akateemista" tutkimusta. Siinä on pian häjyt matkassa. Vaikka olen tottunut siihen, ettei tohtorienkaan tieto aina ole välttämättä varmaa tietoa. Kyllä kaksi tohtoria voi tapella tutkimuksistaan kuin häjyt koirat, toinen on tuota mieltä ja toinen tätä mieltä ja kumpikin on väärässä. Jos minulta kysytään henkilökohtaisesti mielipidettä Einari Uusikylästä, niin öljyvärimaalarina minä häntä pidän edelleenkin ja siinä taitava ja osaava.
Muistan takavuosina kun sain katsella Einari Friskin maalausta myllyrannasta vuodelta 1928, jo väreistä tunnisti Einarin maalauksen. Uusikylä on ollut monilahjakastaiteilija, mutta sitä en tiennyt, että hän oli lisäksi selvännäkijä!!!! Siinä maalauksessa oli myllynsiilot ja pöntötkin oikealukuiset. Myllyn siilot tehtiin vasta 1950-luvun alussa. Että siitä voi jotain päätellä maalauksen aitoudesta.
Eli kirjoitukseni virhe ei ollut minun virheeni, vaan asialähteen virhe joka piti olla arvovaltainen tietolähde. Se siitä! Toinen on, että kirjoitin Carl Wargh vanhemmasta nuorempi elää ja voi hyvin ja on tämäpäivän etevä maalari.
- Pentti Suksi
15.7.2007 Suomi24
Ikuinen on kauneuden kaipuu
Miksi ostit juuri sen puseron kaupasta? Miksi valitsit tuon kännykän, kun siinä toisessakin oli juuri samat tekniset ominaisuudet ja sama hinta?
Niin kauan kun ihminen on ollut, hän on aina kauneudesta viehättänyt. Kauniista kukasta, eläimestä, maisemasta, kauniista naisesta. Laulusta, runosta, romaanista jne. Ompa kaunis maisema, kaunis auringon lasku. Miten ihana tuo laulu onkaan? Joku osaa säveltää, maalaa maisemia, runoilee, näytelee, sommitelee asetelmia, toinen ei. Esimerkiksi taiteilijaystäväni Risto Jalonen osaa maalata ja minä en, mutta nautin kauneudesta. Meissä on tietty ero. Hän on taiteilija, minä olen aivan muuta.
Kysyttäessä tarvitaanko taiteilijoita, niin mene omaan itseesi.
Millainen olisi maailma, jossa ei olisi lainkaan musiikkia?
Eihän esim. taloja ole pakko maalata eri väreillä. Kaunis on harmaakin.
Ajatellaan, jos kaikki talot mitä on rakennettu olisivat samanlaisia, väin käytännöllisiä ja teknisiä kokonaisuuksia. Olisi se kurjaa.
Taiteeseen onneksi kuuluu myös arkkitehtuuri.
Sitten tultaessa taiteellisiin mieltymyksiin, niin se sitten vasta onkin, kunnon keskustelunaihe!
Yksi tykkää Jean Sibeliuksen musiikki on maailman parasta. Toinen haistattaa sille pitkät paskat; hän tykkää vain ja ainoastaan metallirokista. Maailman kauneimmat rakkauslaulut ovat miestaiteilijoitten tekemiä, ja ovat hyvin kauniita eroottissävyisiä lauluja ja sävellyksiä. Mutta ne syntyy tarpeesta. Idolstähti Ari Koivunen on taiteilija ja saa lauluillaan kuulijoissa aikaan hyvin vahvoja elämyksiä ja tunteita.
Tarteeko siis joku taiteilijoita? Kyllä!
- Pentti Suksi