Anita Välkki - Muutoshistoria

Vaasalainen (28. marraskuuta 2014 kello 08.04)

2014-11-28T08:04:17Z

Vaasalainen: Ak: Uusi sivu: Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa Sopraano s. 25.10.1926 k. 27.4.2011 '''Anita Välkki''' Oopperalaulaja Anita Välkki kuoli 27. huhtikuuta 2011 Laakson sairaalassa Helsingi...

2014-11-28T08:02:27Z

Ak: Uusi sivu: Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa Sopraano s. 25.10.1926 k. 27.4.2011 '''Anita Välkki''' Oopperalaulaja Anita Välkki kuoli 27. huhtikuuta 2011 Laakson sairaalassa Helsingi...

Uusi sivu

Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa

Sopraano s. 25.10.1926 k. 27.4.2011

'''Anita Välkki'''

Oopperalaulaja Anita Välkki kuoli 27. huhtikuuta 2011 Laakson sairaalassa Helsingissä. Hän oli 84-vuotias, syntynyt 25. lokakuuta 1926 Valkeakoskella.
Välkki peri musikaalisuutensa isältään. Jo parivuotiaana hän hyräili korvakuulolta säveliä, joita isä soitti haitarilla.
Hän näki "oikean laulajattaren" ensimmäisen kerran lapsena Kuljun kartanossa, jossa hänen isänsä työskenteli tallimiehenä.
Anita auttoi isää ruokkimaan hevosia ja vilkuili salaa ihaillen, kun kartanon poika toi "hienon tamperelaisen laulajattaren" katsomaan hevosia.
"Laulajatarhan minustakin tuli, mutta ei hieno. En ole koskaan oppinut olemaan mikään minkkidiiva", Välkki kertoo elämäkerrassaan Taiteen vuoksi.
"Hänellä ei koskaan ollut diivan elkeitä", vahvistaa ystävä ja kollega, oopperalaulaja Jorma Hynninen. "Hän oli nöyrä taiteilija, aivan esimerkillinen sellainen."
Syytä ylpeyteen olisi ollut. Välkki oli ensimmäisiä laulajia, jotka olivat tekemässä suomalaisen musiikin kansainvälistä läpimurtoa.
Hänellä oli ainutlaatuinen, lyyrisdramaattinen sopraano, jossa oli aivan omanlaisensa klangi. "Pohjoista metallia", kuvaa Hynninen.
Anita Välkki aloitti taiteilijanuransa näyttelijänä Kokkolassa ja Vaasassa. Laulutunneilla hän alkoi käydä vasta operettimenestystensä jälkeen. Vuonna 1955 laulunopettaja ilmoitti Välkin salaa Kansallisoopperan koelauluun. Tunti koelaulun jälkeen Välkillä oli kiinnitys Suomen Kansallisoopperaan.
Kansainvälinen ura alkoi 1960 Tukholmassa, missä Välkki lauloi Puccinin Toscan pääroolin. Seuraavana vuonna hän esiintyi Lontoon Covent Gardenin kuninkaallisessa oopperassa Wagnerin Die Walküre -oopperan Brünnhilden roolissa. Ensiesiintyminen New Yorkin Metropolitanissa 1962 oli menestys.
Hän lauloi Metropolitanissa, Wienin valtionoopperassa ja Bayreuthin musiikkijuhlilla useita kertoja. Erityisesti Välkki tunnettiin Wagner-rooleistaan, mutta eniten hän lauloi maailmalla Puccinin Turandotin pääroolia.
Kansainvälistä kiitoa himmensi ainoastaan se, että Välkki ikävöi Raija-tytärtään, joka oli isoäitinsä hoivissa Valkeakoskella.
1970- ja 1980-luvuilla Välkki asettui pysyvästi Suomeen. Hän esiintyi muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla ja Kansallisoopperassa.
Myöhemmin hän vaihtoi korkean sopraanon roolit mezzosopraanoksi.
"Hänelle oopperarooli ei ollut pelkkä laulusuoritus, vaan hän teki sen kuin näyttelijä, kuin kokisi sen todellisena", Hynninen kuvaa.
Välkki teki myös merkittävän uran laulupedagogina. Vuonna 1982 hän siirtyi Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtoriksi.
"Yhteen aikaan suunnilleen kaikki halusivat Välkin oppilaaksi", Hynninen kertoo.
Johanna Rusanen-Kartanon opettaja Välkki oli lähes koko 1990-luvun. "Kaikki tärkeät vuodet", Rusanen-Kartano sanoo.
"Hän oli tavattoman äidillinen ja lämmin. Hän saattoi saman lauseen aikana itkeä ja nauraa", Rusanen-Kartano kuvaa.
Välkki oli muun muassa oppilaansa mukana koko viikon sekä Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailuissa 1995 että Lappeenrannan laulukilpailuissa 1996. Rusanen-Kartano voitti molemmat.
"Asuin hänen kanssaan. Hän oli valtava henkinen tuki. Hän tuli joka päivä auttamaan jo aamun äänenavauksessa. Hän tiesi, miten tärkeällä hetkellä voi onnistua, miten löytää sisältään tulisieluisen taiteilijan."
Vielä aktiivivuosien jälkeenkin Välkin ääni oli Rusanen-Kartanon mukaan "suuri ääni, mykistävä. Se oli vuosituhannen instrumentti."
Katri Kallionpää

ANITA VÄLKKI ON KUOLLUT

25.10.1926 - 27.4.2011

Tunnetuin Vaasassa asunut entinen näyttelijä oopperalaulaja Anita Välkki on kuollut. Meidän vaasalaisten on syytä noteerata Suomen, että kansaivälisesti tunnustetuin ja viime vuosisadan ehdottomasti suurin laulaja.
Hänet tunnettiin dramaattisena sopraanona ja erityisesti Wagner laulajana. Se tarkoittaa sitä, että pystyy laulamaan yli orkesterin. Se on taito johon vain harva koko maailman mittasuhteissa pystyy. Hän oli kiinnitettynä Vaasan kaupungin teatterin näyttelijäksi v. 1952-55. Vaasassa olo aikanaan hänen laulun
opettajanaan oli vaasalainen Tyyne Hase.

Tyyne Hase tunsi ja tiesi oppilaansa kyvyt johon Välkki ei vielä itse uskonut. Niinpä Hase ilmoitti Välkiltä salaa hänet oopperan koe lauluun. Tunnin kuluttua oopperanjohtaja Alfons Almi ilmoitti, että hänet on hyväksytty kansallisoopperaan. Vuonna 1960 hän aloitti kansainvälisen uran Tukholmassa.

Anita Välkki kiersi kansainvälisillä oopperalavoilla kuten New Yorkin Metropolitanissa, Wienin valtionoopperassa sekä Bayroithin Vagner juhlilla. Jos kuka, niin hän vei Vaasan imagoa maailman kartalle. Vaasaaa hän ei unohtanut, hän kävi usein konsertoimassa vaasalaisille ja lauloi Vaasan oopperassa.

Yksi suurimmista on nukkunut pois.

Pentti Suksi

← Vanhempi versio		Versio 28. marraskuuta 2014 kello 08.04
Rivi 6:		Rivi 6:

	Oopperalaulaja Anita Välkki kuoli 27. huhtikuuta 2011 Laakson sairaalassa Helsingissä. Hän oli 84-vuotias, syntynyt 25. lokakuuta 1926 Valkeakoskella.		Oopperalaulaja Anita Välkki kuoli 27. huhtikuuta 2011 Laakson sairaalassa Helsingissä. Hän oli 84-vuotias, syntynyt 25. lokakuuta 1926 Valkeakoskella.

	Välkki peri musikaalisuutensa isältään. Jo parivuotiaana hän hyräili korvakuulolta säveliä, joita isä soitti haitarilla.		Välkki peri musikaalisuutensa isältään. Jo parivuotiaana hän hyräili korvakuulolta säveliä, joita isä soitti haitarilla.
	Hän näki "oikean laulajattaren" ensimmäisen kerran lapsena Kuljun kartanossa, jossa hänen isänsä työskenteli tallimiehenä.		Hän näki "oikean laulajattaren" ensimmäisen kerran lapsena Kuljun kartanossa, jossa hänen isänsä työskenteli tallimiehenä.
	Anita auttoi isää ruokkimaan hevosia ja vilkuili salaa ihaillen, kun kartanon poika toi "hienon tamperelaisen laulajattaren" katsomaan hevosia.		Anita auttoi isää ruokkimaan hevosia ja vilkuili salaa ihaillen, kun kartanon poika toi "hienon tamperelaisen laulajattaren" katsomaan hevosia.

	"Laulajatarhan minustakin tuli, mutta ei hieno. En ole koskaan oppinut olemaan mikään minkkidiiva", Välkki kertoo elämäkerrassaan Taiteen vuoksi.		"Laulajatarhan minustakin tuli, mutta ei hieno. En ole koskaan oppinut olemaan mikään minkkidiiva", Välkki kertoo elämäkerrassaan Taiteen vuoksi.

	"Hänellä ei koskaan ollut diivan elkeitä", vahvistaa ystävä ja kollega, oopperalaulaja Jorma Hynninen. "Hän oli nöyrä taiteilija, aivan esimerkillinen sellainen."		"Hänellä ei koskaan ollut diivan elkeitä", vahvistaa ystävä ja kollega, oopperalaulaja Jorma Hynninen. "Hän oli nöyrä taiteilija, aivan esimerkillinen sellainen."

	Syytä ylpeyteen olisi ollut. Välkki oli ensimmäisiä laulajia, jotka olivat tekemässä suomalaisen musiikin kansainvälistä läpimurtoa.		Syytä ylpeyteen olisi ollut. Välkki oli ensimmäisiä laulajia, jotka olivat tekemässä suomalaisen musiikin kansainvälistä läpimurtoa.
	Hänellä oli ainutlaatuinen, lyyrisdramaattinen sopraano, jossa oli aivan omanlaisensa klangi. "Pohjoista metallia", kuvaa Hynninen.		Hänellä oli ainutlaatuinen, lyyrisdramaattinen sopraano, jossa oli aivan omanlaisensa klangi. "Pohjoista metallia", kuvaa Hynninen.
	Anita Välkki aloitti taiteilijanuransa näyttelijänä Kokkolassa ja Vaasassa. Laulutunneilla hän alkoi käydä vasta operettimenestystensä jälkeen. Vuonna 1955 laulunopettaja ilmoitti Välkin salaa Kansallisoopperan koelauluun. Tunti koelaulun jälkeen Välkillä oli kiinnitys Suomen Kansallisoopperaan.		Anita Välkki aloitti taiteilijanuransa näyttelijänä Kokkolassa ja Vaasassa. Laulutunneilla hän alkoi käydä vasta operettimenestystensä jälkeen. Vuonna 1955 laulunopettaja ilmoitti Välkin salaa Kansallisoopperan koelauluun. Tunti koelaulun jälkeen Välkillä oli kiinnitys Suomen Kansallisoopperaan.

	Kansainvälinen ura alkoi 1960 Tukholmassa, missä Välkki lauloi Puccinin Toscan pääroolin. Seuraavana vuonna hän esiintyi Lontoon Covent Gardenin kuninkaallisessa oopperassa Wagnerin Die Walküre -oopperan Brünnhilden roolissa. Ensiesiintyminen New Yorkin Metropolitanissa 1962 oli menestys.		Kansainvälinen ura alkoi 1960 Tukholmassa, missä Välkki lauloi Puccinin Toscan pääroolin. Seuraavana vuonna hän esiintyi Lontoon Covent Gardenin kuninkaallisessa oopperassa Wagnerin Die Walküre -oopperan Brünnhilden roolissa. Ensiesiintyminen New Yorkin Metropolitanissa 1962 oli menestys.

	Hän lauloi Metropolitanissa, Wienin valtionoopperassa ja Bayreuthin musiikkijuhlilla useita kertoja. Erityisesti Välkki tunnettiin Wagner-rooleistaan, mutta eniten hän lauloi maailmalla Puccinin Turandotin pääroolia.		Hän lauloi Metropolitanissa, Wienin valtionoopperassa ja Bayreuthin musiikkijuhlilla useita kertoja. Erityisesti Välkki tunnettiin Wagner-rooleistaan, mutta eniten hän lauloi maailmalla Puccinin Turandotin pääroolia.

	Kansainvälistä kiitoa himmensi ainoastaan se, että Välkki ikävöi Raija-tytärtään, joka oli isoäitinsä hoivissa Valkeakoskella.		Kansainvälistä kiitoa himmensi ainoastaan se, että Välkki ikävöi Raija-tytärtään, joka oli isoäitinsä hoivissa Valkeakoskella.
	1970- ja 1980-luvuilla Välkki asettui pysyvästi Suomeen. Hän esiintyi muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla ja Kansallisoopperassa.		1970- ja 1980-luvuilla Välkki asettui pysyvästi Suomeen. Hän esiintyi muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla ja Kansallisoopperassa.
	Myöhemmin hän vaihtoi korkean sopraanon roolit mezzosopraanoksi.		Myöhemmin hän vaihtoi korkean sopraanon roolit mezzosopraanoksi.

	"Hänelle oopperarooli ei ollut pelkkä laulusuoritus, vaan hän teki sen kuin näyttelijä, kuin kokisi sen todellisena", Hynninen kuvaa.		"Hänelle oopperarooli ei ollut pelkkä laulusuoritus, vaan hän teki sen kuin näyttelijä, kuin kokisi sen todellisena", Hynninen kuvaa.
	Välkki teki myös merkittävän uran laulupedagogina. Vuonna 1982 hän siirtyi Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtoriksi.		Välkki teki myös merkittävän uran laulupedagogina. Vuonna 1982 hän siirtyi Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtoriksi.
	"Yhteen aikaan suunnilleen kaikki halusivat Välkin oppilaaksi", Hynninen kertoo.		"Yhteen aikaan suunnilleen kaikki halusivat Välkin oppilaaksi", Hynninen kertoo.

	Johanna Rusanen-Kartanon opettaja Välkki oli lähes koko 1990-luvun. "Kaikki tärkeät vuodet", Rusanen-Kartano sanoo.		Johanna Rusanen-Kartanon opettaja Välkki oli lähes koko 1990-luvun. "Kaikki tärkeät vuodet", Rusanen-Kartano sanoo.
	"Hän oli tavattoman äidillinen ja lämmin. Hän saattoi saman lauseen aikana itkeä ja nauraa", Rusanen-Kartano kuvaa.		"Hän oli tavattoman äidillinen ja lämmin. Hän saattoi saman lauseen aikana itkeä ja nauraa", Rusanen-Kartano kuvaa.
	Välkki oli muun muassa oppilaansa mukana koko viikon sekä Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailuissa 1995 että Lappeenrannan laulukilpailuissa 1996. Rusanen-Kartano voitti molemmat.		Välkki oli muun muassa oppilaansa mukana koko viikon sekä Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailuissa 1995 että Lappeenrannan laulukilpailuissa 1996. Rusanen-Kartano voitti molemmat.

	"Asuin hänen kanssaan. Hän oli valtava henkinen tuki. Hän tuli joka päivä auttamaan jo aamun äänenavauksessa. Hän tiesi, miten tärkeällä hetkellä voi onnistua, miten löytää sisältään tulisieluisen taiteilijan."		"Asuin hänen kanssaan. Hän oli valtava henkinen tuki. Hän tuli joka päivä auttamaan jo aamun äänenavauksessa. Hän tiesi, miten tärkeällä hetkellä voi onnistua, miten löytää sisältään tulisieluisen taiteilijan."
	Vielä aktiivivuosien jälkeenkin Välkin ääni oli Rusanen-Kartanon mukaan "suuri ääni, mykistävä. Se oli vuosituhannen instrumentti."		Vielä aktiivivuosien jälkeenkin Välkin ääni oli Rusanen-Kartanon mukaan "suuri ääni, mykistävä. Se oli vuosituhannen instrumentti."
	~~Katri Kallionpää~~

			'''Katri Kallionpää'''

	ANITA VÄLKKI ON KUOLLUT		ANITA VÄLKKI ON KUOLLUT