Lähdekoodi sivulle Pohjolan polttimon vaiheita

Pohjolan polttimon vaiheilta

Vöyrinkaupungilla sijainneen viinatehtaan Pohjolan Polttimon ovat aikoinaan omistaneet tunnetut vaasalaiset laivanvarustaja '''Carl-Gustav Wolff''', pankinjohtaja '''Victor Schauman''' ja Nokia Oy:n uudistajan '''Kari Kairamon''' isoisän isä '''Alfred Kihlman'''. 

Kieltolaki tuhosi valmistuksen ja myynnin vuonna 1919 ja tuli viinaprännin vuonna  1941. Polttimon rakennukset muutettiin asunnoiksi. Monet niissä  asuneista muistetaan edelleen.
'''
Maailmannäyttelyssä palkittua viinaa'''

Kulttuurihenkilö ''' Kaarlo Autio''' julkaisi ansiokkaan artikkelin Vaasa 400-nimisessä vihkosessa vuosi pari sitten otsikolla "Vaasalaista viinapolitiikkaa viime vuosisadalta." Yhdeksi lähteistään hän ilmoitti osan tutkija '''Krister Jernin''' aineistosta.

Vanhassa Vaasassa toimi sairaalan taloudenhoitaja '''Johan Jakob Sundènin''' viinapolttimo vuodesta 1848. Toinen osakas oli '''Carl Johan Björkman''', joka sivumennen sanoen oli innokkaimpia muuttomiehiä: ajoi siis Vaasan muuttamista nykyiselle paikalleen palon jälkeen. Carl-Gustav Wolff puolestaan vastusti muuttoa aluksi, koska oli hakannut  valtaosan rahoistaan kanavaan. 

Vuonna 1866 kiellettiin keisarin mahtikäskyllä kotona "viinaa keittämäst ja ilonpäivii viettämäst." Teollista valmistusta ei kielletty, mutta laki lopetti noin 40 000 pikkupolttimon toiminnan. 

Tilalle tulivat isot viinatehtaat, joihin myös Pohjolan Polttimo  kuului. Kun Sundèn vuonna 1869 kuoli vuokrasi Porista Vaasaan  muuttanut kauppias '''Hjalmar Reinhold Nordgren''' tehtaan Sundènin leskeltä. Nordgren oli kokenut viinantislaaja. Hänen tuotteensa  palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1878.
'''
Kinoksen lasihiomo'''

Leipurimestari '''Otto Johan Magnus Blom''' perusti vuonna 1869 viinanpolttimon Pitkänlahden lammen rantaan, paikkaan, jossa  nykyisin sijaitsee Malmöntalo. Paikalla oli jo aiemmin ollut olut-ja portteripanimo. Blomin velvollisuudeksi sovittiin se, että hän pitää yllä tietä uudelle hautausmaalle.

'''Seuraa tietokilpailukysymys:''' mistä tulee nimi "portteri?"

'''Vastaus:''' porter on englantia ja suomeksi kantaja, mutta myösovimies, vaunupalvelija, huolto- ja talonmies, siivooja. Heille pantiin oma olut, tumma ja vahva porter periaatteella raskas työ  vaatii raskaat huvit.

Kun polttimon vuokra-aika päättyi vuonna 1881 perusti Hjalmar  Nordgren Pohjolan Polttimon Träsken eli Pitkänlahden lammen kaupunginpuoliselle rannalle. Samassa talossa on nykyisin Vaasan  Lasihiomo Oy, jonka perusti''' Heikki Fabian Kinos'''. Träsken virallinen  nimi on Tiklaslampi. Se on lapsuuteni valtameri ja seudun  pikkupoikien seikkailujen tärkein tyyssija. Hautausmaan tien kunnossapito lankesi nyt Blomin ja Nordgrenin yhteiseksi velvollisuudeksi.

'''Kieltolaki lopetti toiminnan'''

Nordgrenin polttimo ajautui konkurssiin vuonna 1884. Jotkut jo unohtuneet yrittäjät innostuivat siitä, mutta luovuttivat pian.  Tunnetut vaasalaiset '''C. J. Hartma'''n ja '''Viktor Schauman''' omistivat  hekin välillä polttimon, mutta myivät osake-enemmistön  norjalassyntyiselle '''Johan Edward Moelle''', jolla entuudesta oli  hallussaan osa Pitkänlahden Polttimosta lammen toisella rannalla.

Viinanolttimon omistaja Sundèn anoi marraskuussa 1865 oikeutta myydä viinaa vähittäin. Maistraatti kutsui koolle porvareitten ja talonomistajien eli kaupunginvanhinten kokouksen päättämään asiasta.

'''Kihlman = Kairamo'''

Rehtori '''A.G.J. Hallstèn''' ja kauppaneuvokset '''Joachim Kurtèn''', laivanvarustaja C.G. Wolff sekä teollisuusmies Alfred Kihlman esittivät, ettei mainittua oikeutta pidä antaa yksityisille. Myynti oli varattava yksin kaupungille. Ja rahat yleishyödyllisiin  tarkoituksiin. Juoppoutta ei viinaa myymällä edistettäisi vaan  ehkäistäisiin. Tämä kaksoisajattelu on siis 135 vuotta vanha. Tiukka juridinen kanta voitti. Se hävisi vasta 1919 kun työväestön ja  raittiusväen kannattama kieltolaki astui voimaan.

Rehtori Hallstèn piti kuuluisan puheensa vanhalle Vaasalle ja sen unohtumattomille muistoille Seurahuoneella vuonna 1862 kun  kaupunki virallisesti muutti nykyiselle paikalleen. 

Polttimoitten toiminta lopetettiin ensimmäinen kesäkuuta vuonna  1919. Yksi höyrykoneista myytiin Peräseinäjoelle Ronnalan myllyyn   voimanlähteeksi. Polttimon rakennukset muutettiin asunnoiksi sen  jälkeen kun tuli oli ne tuhonnut vuonna 1941.

Alfred Kihlman oli toimelias mies. Hän oli perustamassa Nokia Oy:tä ja omisti 13 kantaosaketta. Kihlman oli myös perustamassa Yhdyspankkia, Kansallispankkia, Osuuspankkien Keskuspankkia ja Hypoteettipankkia. Hän oli Kari Kairamon isoisän isä.

'''Kinoksen Kaj ja Kinnu-Kaj'''

Kauniissa puutalossa lähimpänä Tiklaslampea, asui aikoinaan taiteilija '''Einari Uusikylän''' perhe. Heidän yläpuolellaan asui toinen  taiteilija '''Väinö Alppinen''', jonka poikia ovat Antti, Erkki ja Yrjö.  1950-luvun alussa Uusikylän entisiin huoneisiin muuttivat Kurikasta tulleet '''Taipalukset'''. 

Mäen suunnassa hautausmaalle päin nousevassa panimorakennuksessa  asui mm. '''Hemppa Kinnusen''' perhe, hänen komiat tyttärensä Irma ja  Hilkka ja toimelias poikansa Kaj, joka oli töissä Vaasa Oy:ssä ja perusti sittemmin kaupunkilehden nimeltä Vasa Tidning.

Vanhassa viinaprännissä asui kaksikin kaitsua, Kinnu-Kaj ja  Kinoksen Kaj. Juuri Kinoksen Kaj omistaa Vaasan Kuvastin ja Lasihiomon. Kinoksen Kaitsun sukunimi ei ole Kinos vaan Lindholm. Se periytyy hänen tädiltään '''Emilia Lindholmilta'''. Nimi Kinos tulee Kajn  enolta H.F.Kinokselta. 
'''
Cantare'''

Polttimon konttori sijaitsi nykyisessä Cantaren rakennuksessa  Vöyrinkadun ja Kalastajankadun kulmauksessa. Se valmistui vuonna  1894 ja sai ensimmäiseksi asukkaakseen polttomestari '''Wilhelm  Gössmanin'''. '''Mirjam Lehtikannon''' mukaan talon arkkitehti ei ole  tiedossa, koska piirustusten arkistokappaleet katosivat. Polttimon  lopetettua toimintansa talo myytiin ja jaettiin kolmeksi  huoneustoksi. 

Siinä asui mm. limunaatitehtailija jota sanottiin '''Pitkäksi-Ekholmiksi'''. Pitkä oli hänen tyttärensäkin. Miehen etunimi taisi  olla Alvar? Ekholmin tehdas sijaitsi aluksi rakennuksen kellarissa,  mutta joutui myöhemmin muuttamaan Pitkänlahdenkatu 23:n. Ekholm  työnsi mehua ja limunaatia käsirattailla kauppoihin vielä 1940-50-luvuilla. 1950- ja osin 60-luvulla kiinteistössä sijaitsivat bussiyhtiö '''Finne''' & '''Beijarin''' tallit.

Samassa talossa asui pitkään Roland Mickelsen tyttärineen, joista nimeltä muistan vain Elsen. Tanskalaissyntyinen Roland soitti  kaupunginorkesterissa viulua ja antoi sen lisäksi tunteja musisoimisen jalossa taidossa.
'''
Törmät ja Korpelat'''

Vöyrinkatu 5 kuului polttimon piiriin niinikään. Rapattu talo, jonka pääty on puolipyöreä toimi viinavarastona. Nuorin veljeni Reijo asustelee juuri tuossa päädyssä sijaitsevassa huoneistossa. Samassa talossa asustelivat lapsuuden kavereista 1940- ja 50-luvulla '''Asser Korpela''' perheineen ja poikansa Raimo, jota myöhemmin  kutsuttiin Juhaniksi. Puisessa piharakennuksessa asui '''Törmän Pertti,''' joka valmistui insinööriksi. 

Pertin veljen nimi on Markku ja hän toimii isännöitsijänä Halli  Oy:ssä. Piharakennuksessa asui myös Oiva Väisänen perheineen.  Muistan hänen poikansa Martin ja tyttären, jonka nimi taisi olla Kati? 

Myös Vaasan Palloseuran puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja ''' Niilo Laakso''' asui samassa talossa. Laakso & Väisänen-niminen yritys  valmisti ulkoiluvaatteita. Se toimi aluksi tämän nimenomaisen  kiinteistön alueella, mutta muutti myöhemmin seuraavalle tontille 

Kotirannalle päin, siihen, missä invalidien työpaja nykyisin  sijaitsee. Jalkapallosankarit''' Mappe Häyhä''' ja '''Tuppu Torala''' asuivat Vöyrinkatu 5:n talossa ja työskentelivät Laakso & Väisänen Oy:llä kumpikin.

'''Jorma Ojaharju'''

[[Luokka:Vaasa]]