Lähdekoodi sivulle Kummalla kielellä oliskaan vaiettava

'''Kummalla kielellä olikaan vaiettava?'''

Kirjoitin tilauksesta näytelmän työnimellä Vaasa 400 vuotta. Se meni luettavaksi paitsi professori '''Irma Rewellille''' myös kummankin teatterin johtajalle sekä eri puolueitten luottamusmiehille. 

Käsikirjoituksessa on mm. kohtaus, jossa kaksi lujatahtoista  naista keskustelevat Vaasan yliopistossa otsikon "Yhteinen  menneisyytemme ja rannikkoseudun tulevaisuus."

Toinen naisista on suomenkielinen opettaja '''Rentola''' ja toinen  suomenruotsalainen kansanedustaja '''Pellfolk'''. Keskustelu aloitetaan  uudesta alueitten kehittämislaista, joka astui voimaan vuonna 1994. 

Opettaja väittää, että kysymyksessä oli '''Esko Ahon''' ja '''Ole Norrbackin'''  juoni, jolla he jakoivat äänestysalueet keskenään. Keski-Pohjanmaa  Aholle ja ruotsinkielinen rannikkoseutu Norrbackille.

Kansanedustaja Pellfolk pahastuu ja antaa takaisin, minkä  ehtii. Keskustelu on todella kovaa, naiset lyövät toisiaan  säälimättä, mutta sekä keskustelu ja näytelmä päättyvät sopuisasti - 
happy end.

Suomenkieliset vaikutteet Ruotsissa Ei ole syytä selostaa koko keskustelua, mutta sen verran kerron,  että Rentola ottaa avukseen tukholmalaisen asutushistorian  professori '''Henrik O. Anderssonin''' kirjan nimeltä "Finska element i svenska ortnamn", (ISBN 91-86016-29-6), "Suomalaiset vaikutteet  ruotsalaisissa paikannimissä." 

Henrik Andersson ei ole mikään uusi Sigurd Wettenhovi-Aspa, vaan tiedemies, joka pystyy perustelemaan esityksensä. Opettaja Rentola haluaa nimittäin tyrmätä kansanedustaja Pellfolkin käsityksen,jonka mukaan suomalaiset olivat vielä Volgan  mutkassa kun ruotsalaiset muuttivat Suomeen.

Kirjassa on 500 tulkintaa paikkojen nimistä, joitten juuret ovat  suomen kielessä. Kirjan takakannessa sanotaan näin: "Moni asia puhuu sen puolesta, että Suomen kieli on germaanisten kielten edelläkävijä pohjoisessa Euroopassa. Ruotsalaiset  paikannimet todistavat tämän selvimmin."

'''Yhteistyö on voimaa'''

Muutama esimerkki: Örebron ja Mariestadin välissä sijaitsee paikkakunta nimeltä  Laxö. Se on sisämaata. Siellä ei ole siis koskaan pyydetty lohta, kuten nimen alku "lax" antaa ymmärtää. Anderssonin mukaan nimen alku  tulee suomenkielisestä sanasta "laakso."

Kapellskärin luona sijaitsevan Rådmansön nimi kirjoitettiin aikaisemmin "Rudma", joka on johdannainen suomenkielisestä sanasta "ryhmy." Somero ja Somerniemi lounaisessa Hämeessä antoivat  nimen Visnumin Sommerstadille. Jne.

Ruotsinmaalaisen tutkijan tekemä kielitiede ei kelpaa suomenruotsalaisille, koska se ei palvele rkp:n poliittisia etuja. Vaasa halutaan hintaan mihin tahansa pitää kahtena erikielisenä pikkukaupunkina sensijaan, että rohkaistaisiin sen kasvamista  kaksikieliseksi kaupungiksi.
'''
Jäinen vihuri'''

Olen antanut kertoa itselleni, että olen rkp:n silmissä paitsi  epähenkilö myös vaarallinen puolueen olemassaololle. Olen pitäny tätä lähdettäni täysijärkisenä, mutta en pidä enää: kuinka 
raitistunut alkoholisti muka voisi tuhota yksimielisen puolueen?

Ja miksi minä, Vasabladetin entinen monivuotinen pakinoitsija ja  ruotsinkieltä päivittäin puheessani käyttävä, muka olisin hurrivihaaja?

Minulle vastattiin, että nimenomaan tuo alussa kertomani kohta  näytelmäkäsikirjoituksessa on sen aiheuttanut. Laaja ruotsinkielisten rintama on asettunut boikotoimaan minua. Enkö muka 
ole huomannut rkp:n suunnalta puhaltavaa jäistä vihuria?

'''Esimerkkejä jäisestä vihurista'''

Lähteeni kysyi miksi minua ei kutsuttu Vaasassa järjestettävään  kirjallisuusseminaariin? Koska hurrit jättivät nimeni listasta.  Korjasin tämän väärinkäsityksen samantien. Minua ei kutsuttu, koska  demariryhmän intellektuellit kostivat minulle kuka mitäkin, eivätkä ilmoittaneet minua mukaan. Kiitos siitä.

Lähde kyseli edelleen, miksi minua ei kutsuttu kirjaston  avajaisiin (ei niin että olisin mennyt), eikä Pohjanmaan museon taideintendentti Dan Holm suostu ottamaan Fritz Jakobssonin minusta maalaamaa muotokuvaa kirjaston historiahuoneen seinälle. Tällaisen  logiikan mukaan en ole vaasalaiskirjailija. lisäsi lähde. Tuohon en osannut sanoa mitään.

Asiasta kiinnostuneet ovat esittäneet, että Dan Holm vastustaa nimenomaan Jakobssonin taidetta, eikä suinkaan minua. Tietolähteeni esittämien väitteitten perusteella näyttää kuitenkin siltä, etten minäkään ole taideintendentin suosiossa - enempää, kuin kirjaston johtaja Birgitta Aurèninkaan.

'''Kiitos, Kiitos, Kiitos!'''

Lähteeni tiesi myös Vaasan keskussairaalan hallituksen  puheenjohtaja Bengt Strandinin loukkaantuneen verisesti  artikkelistani "Vanhuskysymyksen lopullinen ratkaisu", joka  julkaistiin Pohjalaisessa lauantaina 29.9.2001. Artikkeli on mukana tässä kokoelmassa. 

Strandin ei siis loukkaantunut verisesti tavasta, jolla vanhuksia sairaaloissa (kaikkialla maassa) kohdellaan vaan siitä, että  käsittelin asiaa palstallani. Johdonmukaista virkamiehen käytöstä.  Oliko hän mahdollisesti sen harhan vallassa, että olin syyllistänyt  ruotsinkielisen hoitohenkilökunnan?

Toistaiseksi vaasalaiset eivät ole kuvitelleet minun puhkuvan  hurrivihaa ja muuta kielipolitiikkaa! Nyt olen pahin kiihkoilija.  Näytelmässä kuitenkin todistetaan sekä kielipolitiikka että  hurriviha turhiksi ja naurettaviksi ilmiöiksi.

Olen toki sitä mieltä, että ruotsin mielen asema on liian vahva ja että monet lainsäädännälliset ja hallinnolliset päätökset ovat  vahingolliset maalle, mutta en toitota näitä käsityksiäni ehtimiseen ympärilleni. 

Mielletäänkö minut todellakin niin vaaralliseksi, että uhkaan  kynälläni kokonaisen puolueen olemassaoloa? Jos tietolähteeni  puheista edes murto-osa on totta, niin minulle on suotu ominaisuuksia, joita en tiennyt itselläni olevan.

Painetun sanan voimalle yleensä ja kirjalle erikseen tämä on  suuri tunnustus! Sillä varauksella siis, että teksti ymmärretään ja  luetaan loppuun saakka. Ehkä voin ottaa itseni vakavammin kuin ennen! Olen jo ryhtynyt  miettimään sitä, minkä puolueen tuhoan seuraavaksi. On pidettävä kiirettä ennen kuin ne ehtivät tehdä sen itse.

'''Jorma Ojaharju'''

[[Luokka:Vaasa]]