Lähdekoodi sivulle Kirkko ja kasarmi keskellä kaupunkia

Vaasan Ikkuna

Kirkko ja kasarmit keskellä kaupunkia

Missään Suomessa ei ole kasarmialue niin ydinkeskustassa kaupunkia kuin Vaasassa. Ja sitten tämä komea ortodoksinen kirkko väljästi siinä keskellä. Venäjän tsaarin aikaan kaikki kasarmit Mustalta mereltä Ouluun tehtiin samojen piirustusten mukaan. Vaasan kasarmit noudattavat samaa linjaa, tyyliä ja pohjapiirrosasettelua, mutta nyt onkin niin, että nämä on piirtänyt tämä `Vaasan isä` C.A. Setterberg.

C.A. Setterberg säilytti tämän tsaristisen kasarmityylin hyvin tarkkaan. Mainittakoon, että siinä tiilitalossa (kasakkakasarmi) länsireunalla, missä sijaitsee toimiupseerikerho ja aliupseerikoulu on muurattu tiukasti noin neljäsataatuhatta tiiltä. Valmistui v. 1861.

Nyt on uudella tummanruskealla maalilla maalattu upseerikerhon talo kasarmitorin länsireunalla (meren puoleisella). Museovirasto on määrännyt tuon värin kaikkiin yllämainittuihin Suomen kasarmeihin.

Jo nyt on kuulunut moittivia ääniä kyseisestä väristä täällä Vaasassa. Ja suoraan sanoen ei se mikään nätti olekaan kun vertaa itäpuoleisten puutalojen vaaleaan väriin – makuasioita, makuasioita…

60 000 jäsentä

Vaasa voi siis ylpeillä ortodoksisella kirkolla, niitä ei ole monta Suomessa eikä yksikään sijaitse niin väljästi ja avaralla alueella kuin tämä vaasalainen. Senkin aikoinaan Setterberg  piirsi ja kun ei tuntenut perinnettä, aluksi sijoitti sen väärään suuntaan ja joutui sokkelin purkamaan. Vihkimään tullut ortodoksi prelaatti kertoi Setterbergille, että heidän kirkossaan aina alttari seisoo suoraan itään… nyt kirkko on justiinsa itä-länsi suunnassa. Kirkko valmistui v. 1866.
Varsin läheisesti tähän kirkkokuntaan kuuluvat Valamon ja Heinäveden luostarit. Valamon historia alkaa jo 1100-luvulla, senhän perustivat tuolloin munkit Herman ja Sergei Laatokanjärven saareen. 1300-luvulla se eli parhaat aikansa, sillä silloin oli Novgorod valloittanut Ruotsilta koko Karjalanmaan.

Ortodoksiseen kirkkoon tänään kuuluu noin 60 000 seurakuntalaista ja kiinnostus on nimenomaan viime vuosina suuresti lisääntynyt. Uusi Valamo on Heinävedellä ja siellä käyvät mietiskelemässä ja hiljentymässä kirjailijat, ohjaajat, näyttelijät ja kuka vaan. Myös tiukka ateisti löytää sieltä rauhallisen paikan mietiskelyyn.

Siinä lähellä on Lintulan luostari, nunnaluostari. Siellä toiminta on samansuuntaista ja muutama noviisi otetaan vuodessa vastaan.

Arkkipiispa Paavali on kirkon pää, hallinnollinen keskus on Kuopiossa ja siellä on myös pappisseminaari. Siellä on myös ortodoksinen museo, ainutlaatuinen Pohjoismaissa. Se syntyi v. 1957 ja siellä on suuri kokoelma ikoneja, pyhiä esineitä ja kirkkotekstiilejä.

Perinteisistä syistä tämä kirkko on vahva Itä-Suomessa ja esim. Ilomantsi on kolmannekseltaan ortodoksinen. Jos ei kylässä ole kirkkoa, niin ainakin tsasouna eli pieni ja vaatimaton rukoushuone. Siellä sytytetään kapea, valkoinen mehiläisvahakynttilä hartautta korostamaan.
On muistettava, että meillä on kaksi valtionkirkkoa. Senhän aamulla kuulee radiosta, kun sanotaan, että ortodoksisen kalenterin mukaan nimipäiväänsä viettää se ja se. Ilman muuta tämä ortodoksinen kirkko Suomessa on meille suuri rikkaus.

Tämä kasarmialue kaikkineen on varmaankin koko Eurooppaa ajatellen ainutlaatuinen kokonaisuus keskellä pikkukaupunkia.

Peku Haapalinna