Lähdekoodi sivulle Arto Keravuori

 asianajaja, varatuomari s. 24.2.1935 k. 11.7.2012
Arto Keravuori
'''Arto Keravuori'''

Heinäkuun 11. päivänä 2012 saapui suruviesti: asianajaja, varatuomari Arto Keravuori oli voittamattoman sairauden murtamana menehtynyt. Asianajajakunnan parhaiden perinteiden edustaja oli poissa. Keravuori oli syntynyt Vaasassa helmikuun 24. päivänä 1935.

Kun Arto Keravuoren hovioikeudenasessori-isä nimitettiin Ilmajoen tuomiokunnan tuomariksi, perhe muutti Seinäjoelle. Ylioppilaaksi Keravuori valmistui Seinäjoen lyseosta vuonna 1954.

Nuori ylioppilas pyrki Ilmasotakouluun Kauhavalle suorittamaan asevelvolllisuutensa. Upseeri- ja sotilaslentäjäkurssille n:o 24 (1955-1956) haki 700 miestä. Keravuori ja 39 muuta tulivat valituiksi. 37 läpäisi vaativan kurssin. Koulutukseen sisältyi muun muassa taistelulento-ohjelma ja taitolentoakin harjoiteltiin kilpailumielessä. Kurssitoverin mukaan Keravuori menestyi hyvin ja omasi rauhallisuutensa ja hyvän hermojenhallintakykynsä vuoksi kyvykkyyttä taitolennossakin. Koulutuksessa käytettiin kotimaisia Pyry- ja Vihuri-harjoitushävittäjiä. Sotilasarvoltaan Keravuori oli yliluutnantti.

Keravuori olisi voinut jatkaa Ilmavoimissa asevelvollisuuden jälkeenkin. Kodin juristiperinteet painoivat vaa´an toiseen suuntaan. Hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1964 ja auskultoituaan Ilmajoen tuomiokunnassa sai Vaasan hovioikeudelta varatuomarin arvonimen vuonna 1966.

Monen muun pohjalaisjuristin tapaan Keravuori aloitti työuransa Ilmari Talvitien Asianajotoimistossa Seinäjoella. Mieli veti kuitenkin lapsuuden kotikaupunkiin. Hän osti 1967 vanhan vaasalaisen Jaakkola & Järvelän Asianajotoimiston, josta hän jo ennestään omisti osuuden.

Vuodesta 1976 hän harjoitti asianajoa Asianajotoimisto Keravuori & Lindin ja vuodesta 1986 Asianajotoimisto Keravuori & Palmin osakkaana eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Ammattikunta vaati Keravuorta luottamustehtäviin. Vaasan Asianajajayhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä hän siirtyi vuonna 1982 Suomen Asianajajaliiton hallituksen jäseneksi ja lopuksi varapuheenjohtajaksi vuoteen 1990 saakka. 1970-luvun hän oli liiton valtuuskunnan jäsen. Liiton kurinpitojaostossa Keravuori toimi 1983-1990, puheenjohtajana 1988-1990.

Jaoston, nykyisin valvontalautakunnan, tehtävänä on valvoa asianajajien eettisten sääntöjen noudattamista asianajossa ja tarvittaessa kurinpidollisten seuraamusten määrääminen rikkojalle. Eettisten normien valvontalautakunnan puheenjohtajuus lienee asianajajien ammattikunnan arvostetuin ja vaativin luottamustehtävä, ainakin tuomarinpöydän takaa katsottuna.

Oikeuden näyttämöllä Keravuori oli ammattinsa osaava asiallinen ja tyylikäs esiintyjä. Inhimillisesti vaikeissakin tilanteissa hän pyrki säilyttämään arvokkuuden, pitämään kiinni ammatillisuudesta ja ennen muuta noudattamaan eettisiä sääntöjä, joiden peräänkatsojaksikin hänet oli valittu.

Hävittäjälentäjän vakaat ominaisuudet tulivat esiin oikeudessakin. Tarvittaessa hän kykeni sanomaan päämiehensä vaatimuksille: ei. Jo 1970-luvulla Keravuorella oli taipumusta neuvoa asianosaisia pikemminkin tekemään sovinto kuin viemään erimielisyytensä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Sovinnot ja sovittelu olivat tuolloin vielä Suomessa lapsenkengissä ja aivan erityisesti täällä meillä Etelä-Pohjanmaalla.

Mielenmaisemaltaan Keravuori oli isänmaallinen ja siinä sukunsa perintöä arvostava. Aselajinsa kehitystä hän seurasi tiiviisti. Esteetikkokin hän oli; tunsi hyvin tyylihistorian. Kun asiakas astui Keravuoren toimistoon, hän tuli ympäristöön, jota dominoivat vanhat nahkakalusteet, kirjahyllyt loisteliaasti sidottuine kirjoineen, antiikkiesineet ja niin edelleen. Piipputupakan haju ei voinut jäädä keneltäkään aistimatta. Levollinen interiööri huokui isännän perusominaisuuksia: rauhallisuutta, tasapainoisuutta ja luotettavuutta.

Yksityiselämässään Keravuori oli perhekeskeinen. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo Anu sekä lapset Jukka ja Marietta perheineen.

Erkki Rintala
Kirjoittaja on hovioikeuden presidentti ja Arto Keravuoren ystävä pitkiltä ajoilta.