<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=85.157.11.222</id>
	<title>Vaasapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=85.157.11.222"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Toiminnot:Muokkaukset/85.157.11.222"/>
	<updated>2026-04-11T02:57:28Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.43.0</generator>
	<entry>
		<id>https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Jalonen_esiintyy_MA_Nummisen_baarikirjassa&amp;diff=8900</id>
		<title>Jalonen esiintyy MA Nummisen baarikirjassa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Jalonen_esiintyy_MA_Nummisen_baarikirjassa&amp;diff=8900"/>
		<updated>2008-02-07T08:10:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;85.157.11.222: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Sain kätösiin M.A.Nummisen ’’Baarienmies,, kirjan ja hups siellähän &lt;br /&gt;
taas tämä Jalosen Ristokin luurasi. Ajattelin. ’’Voisi vaikka jotain kirjoittaa, kun &lt;br /&gt;
kerran tuttu mies kirjasta löytyi ja teos näin ollen hyvin tänne Pohjanmaalle linkittyy. &lt;br /&gt;
Kirjan takakannesta lainattua: &lt;br /&gt;
’’M.A. Nummisen Baarien mies on uudentyyppinen romaani, veijaritarina &lt;br /&gt;
keskiolutbaareista ja niiden asiakkaista. &lt;br /&gt;
Veijari Numminen vie lukijan miltei tuntemattomaan maailmaan, josta &lt;br /&gt;
paljastuu odottamattomia, ennakkokäsitysten vastaisia asioita.’’ &lt;br /&gt;
Yksi ennakkokäsitysten vastainen asia kirjassa on Jalosen tuolloin &lt;br /&gt;
80-luvulla isännöimä Raunio-Baari, jonka seiniä Numminen havaitsi &lt;br /&gt;
taideteosten koristavan ja innostui asiasta ja kun jukeboxistakin &lt;br /&gt;
tuli hyvin omaperäistä musiikkia, niin M.A. taisi paikkaan tosissaan tykästyä. &lt;br /&gt;
Tykästyi kyllä moneen muuhunkin paikkaan, mutta eritoten on mainittava &lt;br /&gt;
tämä tuolloin Vaasassa sijainnut Raunio-Baari, koska se silloin &lt;br /&gt;
aikoinaan oli ensimmäinen keskiolutkuppila jonka seinille Suomessa &lt;br /&gt;
taidenäyttelyjä ripustettiin. Ansio varmasti sekin. &lt;br /&gt;
Ei enää paljon vanhankaltaisia baareja ole, mutta taidetta asetetaan &lt;br /&gt;
nykyisin näytille joka kapakkaan ja kahvilaan. Hyvä niin, sillä kuviahan &lt;br /&gt;
juuri siten tuulee Maija Meikäläistenkin katsotuksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Seija Virtanen&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>85.157.11.222</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Jalonen:_Atelj%C3%A9_rannalla&amp;diff=8898</id>
		<title>Risto Jalonen: Ateljé rannalla</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Jalonen:_Atelj%C3%A9_rannalla&amp;diff=8898"/>
		<updated>2008-02-07T08:00:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;85.157.11.222: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;br /&gt;
== Poikkitaiteen airut ==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Risto Jalonen: Ateljé rannalla &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suunnittelu, taitto ja toteutus: Risto Jalonen &lt;br /&gt;
Kansikuva ja kannen suunnittelu: Unto Heinonen &lt;br /&gt;
Värierottelu: Vasa Repro, Bjarne Stenström &lt;br /&gt;
Ladonta: Helo-Set Oy &lt;br /&gt;
Painotyöt: Kirjapaino E. Martin Ky &lt;br /&gt;
Kustannus: Raunio – Baari Ky &lt;br /&gt;
painos 1000 kpl &lt;br /&gt;
Ei ISBN luokitusta &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vierailijat: Veikko Takala, Jorma Haavisto, Harry Huhta, Rauno Anttila, &lt;br /&gt;
Aarne Lintulaakso, Ossi Lehto, Erkki Alakoski, Unto Heinonen, Pentti &lt;br /&gt;
Paschinsky, Raimo Heinonen, Ari Valkola, Erkki Perttula, Päivi Vuoljärvi, &lt;br /&gt;
Asko Hurtig, Toivo Saarela, Pentti Suksi, Tuiri Aho, Arto Dahlbo&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keskityn tässä nyt enemmän itse tekijään kuin kirjaan, koska teos &lt;br /&gt;
on runsaasta muiden osallistujien sisältömateriaalista huolimatta, &lt;br /&gt;
niin tekijänsä sekatekninen kirjallinen taideteos kuin olla voi ja &lt;br /&gt;
juuri tämä tekee teoksesta merkittävän. Kuva- ja sanataiteilija Risto &lt;br /&gt;
Jalosen parhaat mestaritaittotyöt ovat tulleet tämän kirjan jälkeen, &lt;br /&gt;
mutta pinnanjaon varmuus on jo tässä kirjassa havaittavissa. &lt;br /&gt;
Lienee tämä ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun joku muu kuin &lt;br /&gt;
Jalonen itse on hänen kirjan kantensa suunnitellut ja nykyisellään &lt;br /&gt;
Jalonen on sitten osaltaan suunnitellut kansia myös joillekin muille &lt;br /&gt;
kuin itselleen, mutta se on tässä yhteydessä mainittava että Unto &lt;br /&gt;
Heinonen on todella onnistunut; kansi on graafisesti hieno. &lt;br /&gt;
Kirjasta löytyy pari mustavalkokuvaa jotka eivät oikein ole &lt;br /&gt;
onnistuneet, mutta muuten jäljessä ei valittamista ilmene. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Särmää riittää&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaasalaista Risto Jalosta, taidemaalari, kirjailija, graafikko, valokuvaaja &lt;br /&gt;
ja mitä kaikkea vielä, voi luonnehtia uranuurtajatekijäksi suomalaisessa &lt;br /&gt;
poikkitaiteellisuudessa tai lähinnä sen ilmenemisessä kirja ja julkaisumuotoisina &lt;br /&gt;
toteutuksina, jotka pitävät sisällään taiteen kirjon, liiaksi nostamatta tai &lt;br /&gt;
väheksymättä mitään. Hänen kokoamansa teokset ovat kuin taiteen katettuja &lt;br /&gt;
tarjoilupöytiä. Radiotoimittaja Vesa Rantala on niitä tullut nimittäneeksi &lt;br /&gt;
taideaikakausijulkaisuiksi, mikä niille on nimikkeenä hyvin kuvaava. &lt;br /&gt;
Näissä julkaisuissaan Risto Jalonen on aina pitänyt tiukasti ohjat omissa &lt;br /&gt;
käsissään, mistä jotkut aina välillä ovat kyttyrää tykänneet ja joskus jokin &lt;br /&gt;
ylilyönti on sattunut, mutta uskoisin suuren osan olleen tarkoituksenmukaisia &lt;br /&gt;
tai Jalosen tähdänneen tällaisilla johonkin reaktioita nostattavaan &lt;br /&gt;
ja ilmeistä on, että aina välillä tietoisesti kollegalista hämmennystä &lt;br /&gt;
aiheuttaviin ratkaisuihin. &lt;br /&gt;
Kaikesta tästä kelpo esimerkkinä tämä Ateljé rannalla, joka on A4-kokoisena &lt;br /&gt;
toteutettu liimattu kartonkikantinen kirja, jossa Jalonen sekoittelee surutta &lt;br /&gt;
runoa, proosaa ja lehtiartikkeleita. Sirotellen nämä valokuvien, maalausten, &lt;br /&gt;
grafiikan, lasi- ja sekatekniikkateosten lomaan. &lt;br /&gt;
Kirja on ollut aikanaan, vanhojen juttujen valossa, Vaasassa ja &lt;br /&gt;
sen lähiympäristössä melko mykistävä tapaus ja kyllähän siitä &lt;br /&gt;
elämöidäkin osattiin. Jotkut olivat varmasti tuollaisen virityksen &lt;br /&gt;
synnyttämisestä Jalosta mielessään jo kivittämässäkin, mutta mitä &lt;br /&gt;
aika onkaan osoittanut. Sen, että tämä taiteilija on aina tiennyt minne &lt;br /&gt;
tähtää ja kuten huomattu on, niin jälkiheränneitä riittää. &lt;br /&gt;
Jalonen on tullut matkan varrella yhdistelleeksi kuvakerrontasanoja &lt;br /&gt;
taide- ja valokuvakalenteriprojekteihinsa ja postikorttiprojekteihinsa, &lt;br /&gt;
jopa joihinkin julisteisiinsa ja joihinkin näyttelyihinsä sekä on hän &lt;br /&gt;
tehnyt maalattuja runojakin jo kauan sitten ja runolla vahvistettuja &lt;br /&gt;
perinteisempiä maalauksia ja perästä hiihtäjiä on sitten ilmaantunut, &lt;br /&gt;
mutta hyvin hissukseen ja usealla korkeakulttuuritaholla vastaavasti &lt;br /&gt;
on tehty vasta, kun ovat aikansa Jalosen tekosia paheksuneet. &lt;br /&gt;
Ja tätä lajiahan Pohjanmaalla piisaa. Paheksuntaa paheksumisen perään. &lt;br /&gt;
Voiko tuo tehdä noin. Ei, kun ei mekään. Sille on paikkansa näytettävä. &lt;br /&gt;
Tämä on sitä usein ilmenevää pohjalaista kadementaliteettia, mutta onneksi &lt;br /&gt;
Jalosella on ymmärtäjiä ja tukijoitakin riittänyt. &lt;br /&gt;
Kun joku tekee jotain aivan toisin kuin muut ja sitten vielä saa projektit kerta &lt;br /&gt;
toisensa jälkeen onnistumaan, niin turhan monen mielestä se on hävytöntä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraavaksi haluan, taiteilija Risto Jalosen suostumuksella, esittää Atelje &lt;br /&gt;
rannalla kirjan saatteen, joka puhuu puolestaan siitä mitä tuleman pitää: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Moni ei usko kuinka paljosta sopimaan pystytään, kuinka paljon ollaan valmiit &lt;br /&gt;
joustamaan, kun asiat ilman yletöntä laskelmointia hoidetaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämä teos on tyylinäyte, todistuskappale siitä, että tällainen yleensä on mahdollista. &lt;br /&gt;
Esimerkkinä kulttuurin kokoavasta voimasta on tämän julkaisun yhteydessä käytetty &lt;br /&gt;
Vaasassa 13.7.1988 perustettua Ranta - Ateljee yhdistystä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Taiteessa niin kuin elämässäkin liikutaan monissa paikoissa, monin tavoin, monella &lt;br /&gt;
eri alueella, monella tasolla. Ei ole luovuuden rajoja. Jokainen muovaa omaa totuuttaan. &lt;br /&gt;
Asioita voidaan katsoa lukemattomilta kanteilta. Niitä lähestytään keinoja kaihtamatta. &lt;br /&gt;
Kaukaiset maisemat tulevat tutuiksi vain niissä käymällä. &lt;br /&gt;
Lopulta ei ole mitään muuta niin tärkeää, kuin omakohtaiset kokemukset. On oltava &lt;br /&gt;
särmää. Se on taiteen elinehto. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja särmää Jalosessa on. Hän on taiteilija joka on aina uskaltanut kokeilla &lt;br /&gt;
ja osannut vahingoista viisastua. Jalosen motto: Elän taidettani. &lt;br /&gt;
Sen hän tekee. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
- Panu Hemminki&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>85.157.11.222</name></author>
	</entry>
</feed>