https://vaasalaisia.info/vaasapedia/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=85.157.104.175 2026-04-10T03:11:51Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.0 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Jalonen:_Avain_-tarkennus&diff=4616 2006-10-30T06:40:41Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Yhteispohjalainen laatuteos'''<br /> <br /> AVAIN ISBN 951-98421-3-6 <br /> Risto Jalonen &amp; muita pohjalaisia elämän tulkkeja <br /> Ykkösoffset Oy 2005 - 355 sivua <br /> <br /> ’’Pohjalaiset ovat leikisti monopolisoineet suomalaisen<br /> surrealismin itselleen viime viime kesäisen Tuurissa<br /> avatun kesänäyttelyn ja Risto Jalosen pohjalaisesta<br /> taiteesta kirjoittaman kirjan myötä.’’<br /> Näin Anne Rouhiaine kertoo Helsingin Sanomissa 22.9.2005<br /> Tätä aiemminkin tämä pohjalaiskulttuurin merkkiteos oli jo<br /> kertaalleen tullut samaisessa lehdessä huomioiduksi,<br /> eikä turhaan moinen; onhan sentään kyseessä koko entisen<br /> Vaasan läänin taiteen tekijänimiä yhteen liittävä teos.<br /> <br /> Kirjan koonneen, toimittaneen kuva- ja sanataiteilija Risto<br /> Jalosen lisäksi teoksessa omalla panoksellaan ovat mukana.<br /> Gösta Ågren, Soile Yli-Mäyry, Carl Wargh, Ritva Välitalo,<br /> Katja Uitto, Jyrki Tuulari, Sisko Thors, Seppo J. Tanninen,<br /> Veikko Takala, Suvi Taru-Roiko, Benjam Böntinen, Taina<br /> Puskala, Kalervo Puskala, Jyrki Portin, Jusa Peltoniemi, <br /> Jorma Ojaharju, Harri O. Niskanen, Esko Nikkari, Heikki<br /> Mäki-Tuuri, Kalevi A. Mäkinen, Juha Mieto, Ossi Lehto,<br /> Else Lassila, Mirja Kuivaniemi, Vesa Jokinen, Isto Jakola, <br /> Fritz Jakobsson, Eero Hiironen, Panu Hemminki, Heikki<br /> Hemminki, Unto Heinonen, Raimo Heinonen, Esa-Matias<br /> Heinonen, Hannu Hautala, Elina Försti, Tyyne Esko, Marita<br /> Erkkola-Järvinen, Jaana Erkkilä, Veli Ekroos, Arto Dahlbo,<br /> Gunnar Bäckman, Jussi Asu ja Ralf Andtbacka.<br /> <br /> Melkoisesta taiteilijaryppäästä on kyse ja melkoisesta<br /> taidesekoituksesta, sillä kuten huomaamme siinä ovat<br /> sekaisin taidemaalarit, graafikot, luontokuvaajat, taide-<br /> kuvaajat, lehtikuvaajat, kansanajattelijat, runoilijat,<br /> proosakirjoittajat ja on siinä yksi kuvanveistäjäkin, tämä<br /> professori Hiironen Ähtäristä ja muutoinkin kirjan taide-<br /> tulvaan mahtuu sulassa sovussa jos jonkinmoista ismiä.<br /> <br /> 1.6.05 Jarno Ranta tietää sanomalehti Ilkassa tämän:<br /> ’’Vaasalainen taiteilija Risto Jalonen, 47, on työstänyt poikki-<br /> taiteellista hanketta avain-kirjaa tammikuusta 2002 lähtien.<br /> Kirja sukeltaa pohjalaiseen kulttuuriin: ihmisyyteen, luontoon<br /> ja elämään.’’<br /> <br /> 4.6.05 uutisoi Vasabladet näin:<br /> ’’Vasakobstnären Risto Jalonen har sammanställt boken<br /> ’’Avain’’ med målningar och dikter av 44 österbottniska<br /> konstnärer, fotografer och fötfattare.<br /> - Namnet ’’Avain’’ (nyckel) kommer sig av att jag ser boken<br /> som en slags nyckel till den österbottniska naturen och det<br /> österbottniska sinnet, säger Jalonen.’’<br /> <br /> 16.6.05 laajalevikkivikki numerossa Kauhava-lehti kertoo:<br /> Risto Jaloselta monitaiteellinen eepos.<br /> Teoksen julkistamisjuhlassa kauhavalaissyntyinen<br /> näytelmäkirjailija Heikki Hemminki luonnehtii kuva-<br /> ja sanataiteilija Risto Jalosen yli kolmivuotisen työn<br /> hedelmää Avain-teosta pohjalaisen geeniperimän<br /> synnyttämäksi monitaiteelliseksi eepokseksi, Pohjanmaan<br /> uudeksi Kalevalaksi, jonka Pohjanmaan ’’Lönnroth’’<br /> Risto Jalonen on synnyttänyt.<br /> <br /> Avaimet Avain –kirjaan sisällys julkaisussa Pohjanmaan<br /> liiton kulttuuripäällikkö Heimo Salomaa esittää asian näin.<br /> ’’ Tammikuusta 2002 lähtien Risto Jalonen on työstänyt<br /> poikkitaiteellista hanketta, ’’Avain’’ –kirjaa, jossa on<br /> osallisena 44 taiteilijaa vanhan vaasan läänin alueelta.<br /> Taiteilijat edustavat pohjalaista osaamista parhaimmillaan<br /> ja koostuvat eri kulttuurin osa-alueiden taitajista.’’<br /> <br /> Samaisessa julkaisussa taidekriitikko Raimo Hautanen<br /> on tätä mieltä:<br /> ’’Kulttuurin moniottelija Risto Jalonen esittelee Avain<br /> -julkaisussaan huomattavan määrän pohjalaisia taiteilijoita.<br /> Kuva- ja sanataiteen eri osa-alueet tulevat Avaimessa hienosti<br /> esitellyksi. Risto Jalosen hanke on ihailtava suurtyö pohjalaisen<br /> itsetunnon kohottamiseksi.’’<br /> <br /> Tämä teos avaa Pohjanmaan ; saaristosta lakeuksien laidoille.<br /> <br /> -Pentti Suksi<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Tapio_Parkkari_Avain_-teoksesta&diff=4614 2006-10-30T06:39:48Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Tapio Parkkari Avain -teoksesta<br /> Vaasapedia<br /> <br /> <br /> == '''Avain pohjalaiseen sielunmaisemaan''' ==<br /> <br /> <br /> Vuonna 2000 kirjoitin Uusi Vaasalainen ilmaisjakelulehteen <br /> jutun Risto Jalosesta. Jutun otsikko oli ”Minä, Risto Jalonen” <br /> Jutun julkaisemisen jälkeen Jalonen lakkasi tervehtimästä. <br /> Myönnän että juttu oli ilkeä. Se sai kimmokkeen siitä, että <br /> Jalonen oli julkaissut kirjan nimeltä ”Za-dam Za-daa”. Se oli <br /> Jalosen kirjoittama kirja Risto Jalosesta.<br /> <br /> Nyt viisi vuotta myöhemmin vanha hyvä suhde on palannut ennalleen. <br /> Se kävi hyvin mutkattomasti ja vanhoja ei enää muistella. Jos vielä <br /> joskus kirjoitan Jalosesta laajan artikkelin, niin sen nimeksi tulee <br /> ”Minä ja Risto Jalonen”.<br /> <br /> '''Alku'''<br /> <br /> 25.6 julkaistiin Helsingissä Risto Jalosen uusin teos - Avain. Avain on Jalosen näköinen<br /> tutkimusretki pohjalaistaiteilijoiden sielun syövereihin. Teoksen julkaisu tapahtui Art Alexissa <br /> pohjalaistaiteilijoiden näyttelyn avajaisten yhteydessä.<br /> <br /> Avain-teokseen on otettu mukaan 44 merkittävää pohjalaistaiteilijaa. <br /> Teoksen kokoaminen kesti runsaat kolme vuotta.<br /> <br /> - Mukana ovat kaikki vanhan Vaasan läänin huiput Juha Miedosta <br /> Vesku Jokiseen. Väliin mahtuvat mm. Esko Nikkari, Gösta Ågren, <br /> Jorma Ojaharju ja Veikko Takala.<br /> <br /> Jalonen on luonut itsenäisen taideteoksen, joka on vaikeasti määri<br /> teltävissä. Herkkäviritteinen lukija löytää teoksesta monta eri tasoa.<br /> <br /> - Tämä on myös tarkoitus. Teos on rosoinen, värikäs ja moneen suuntaan <br /> sätkivä niin kuin elämä itse.<br /> Yhtenä selkeänä päämääränä on ollut luoda teos joka silottelisi eri taidelajien ja jopa taideorganisaatioiden välisiä jännitteitä.<br /> <br /> '''Jalonen korostaa että kaikki taide on samasta lähteestä.'''<br /> <br /> 300-sivuinen järkäle pakottaa lukijansa valppaaksi<br /> paitsi sisältönsä suhteen, joka koostuu pääasiassa <br /> Jalosen omista teksteistä ja kommenteista, myös <br /> taiton ja layoutin suhteen.<br /> <br /> Valpas lukija huomaa nopeasti, että kysymyksessä on läpiajateltu teos, <br /> jonka keskeisiä elementtejä ovat parisivutaitto ja sivujen värien <br /> harmonia sekä monitasoiset linkit kuvien aihemaailmaan ja tekstiin. Sivuaukeaman pohjaväri on otettu esimerkiksi sivulla olevan kissan <br /> silmistä. Sivupohja, kuvaelementit ja teksti muodostavat oman teoksen.<br /> <br /> <br /> '''Kysymys on oivaltavasta löytöretkestä.'''<br /> <br /> Avain on ilmiselvästi Jalosen päätyö kirjallisella alalla toistaiseksi. Jalonen pitää itse läheisempänä teoksenaan runoteosta ”Yksin” vuodelta 2004.<br /> <br /> Avain-teoksen taiteilijoita ovat mm. Jorma Ojaharju, Gösta Ågren, Hannu Hautala, Panu Hemminki, Soile Yli-Mäyry, Fritz Jacobsson, Eero Hiironen, Esko Nikkari, Heikki Mäki-Tuuri ja Veli Ekroos.<br /> <br /> torstai, kesäkuu 09, 2005<br /> <br /> - Tapio Parkkari<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Jalonen:_Avain&diff=4613 2006-10-30T06:39:22Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>== Risto Jalonen: Avain ==<br /> AVAIN ISBN 951-98421-3-6<br /> <br /> Risto Jalonen &amp; muita pohjalaisia elämän tulkkeja<br /> <br /> Ykkösoffset Oy 2005 - 355 sivua<br /> <br /> <br /> '''Askeleita pitkin Pohjanmaata'''<br /> <br /> Risto Jalonen, tuo uupumaton ja ehtymätön taiteen monitoimimies on tehnyt sen, jota on pitkään kaivattu. Kuva ja runoteos Pohjamaasta <br /> ja sen taitelijoista yli 300 sivua. Kun lukee tätä Jalosen puurtamaa kirjaa, niin huomaa että se on tehty huolella ja rakkaudella meidän omasta maakunnastamme. Eilistä unohtamatta, mutta sen pohjalta pitäytyen vahvasti tässä päivässä. Tästä näkökulmasta ei ole aikaisemmin tarkasteltukaan meitä pohjalaisia. Puhutaan ja aivan oikeutetusti Hämeestä ja sen maakuntataiteilijoista. Mutta kun puhutaan pohjalaisista, niin eipä tiedetä muuta kuin Härmä, <br /> kirves ja perkeles! Valitettavasti. Mehukkaastihan Heikki Hemminki <br /> on käsitellyt meidän perinteistä kuvaamme ja vielä meidän omalla kielellä Pohjanmaan murteella joka perustuu vanhaan ruotsinkieleen, hämeen ja karjalan murteeseen. Onneksi Jalonen ei ole unohtanut perinnekuviakaan, ei se muuten pohjalaisuutta olisikaan.<br /> <br /> Tämä teos puuteinensakin osoittaa, että kyllä täälläkin, näillä lakeuksilla ja merenrannoilla on tiedetty<br /> mitä &quot;taires&quot; on ja se on ollut jopa luvallista ja hyväksyttyä. <br /> Kyllä sitä on tehtykin. Me ollaan taiteen alueella aivan <br /> turhan vaatimattomia.<br /> <br /> Meitä pohjalaisia on vain kahta sorttia on puukkoopohjalaiset <br /> ja fiulipohjalaiset ja siitä väliltä ei mitään. Risto Jalosen <br /> kirja osoittaa sen, vaikka me yritetään näyttää muille, että me ollaan parempia kun muut ja ollaan rehevää ja komijaa sekä että <br /> elämä on täällä hurijaa. Mutta sisällä, rosoisen pintamme alla on tavattoman suuri herkkyys ja käsinkosketeltava kauneuden kaipuu. Jalonen on kirjassaan löytänyt sen oikean pohjalaisen perussielun, maiseman kauneuden ja tunteitten herkkyyden. Kaunis on Häme <br /> mutta Pohjanmaa on pikkuisen kauniimpi. Se löytyy runoissa, kirjoituksissa, valokuvissa ja tauluissa joita kirja on <br /> täynnään tulvien kuin keväinen Kyrönjoki. Lakeus ja lakeuden <br /> ihmiset tulevat Jalosen kirjassa juuri sellaisina esiin kuin <br /> he ovat. Kirja todistaa sen, että meillä on tänään yllättävän <br /> monta taiteentekijää. Me voimme olla pohjalaisista taiteentekijöistä ylpeitä. Kirjaan on koottu yli 40 taiteilijan tekemiä töitä: <br /> runoja, taidevalokuvia ja maalauksia. Ja tosiaankin: kyllä <br /> meillä osataan kun oikein halutaan.<br /> <br /> Kirja on avain pohjalaiseen sielunmaisemaan, sen taiteilijoihin <br /> ja luonnon mahtavaan kauneuteen ja herkkyyteen. <br /> Kirjaa on tehty kolmen vuoden ajan ja sen kyllä huomaa, että <br /> Jalonen on työhönsä paneutunut ja pohjalainen luonto on ollut <br /> hänelle katkeamaton kaikupohja. Teos on hyvin sinfoonisesti koottu, alkaen kesäisestä rauhasta merenrannalla,lumivalkoiset pilvet vaeltelevat lakeuden yllä kun peipuuset visertää taivaan pyörryttävässä korkeudessa. Pohjalainen maisema ja sen ihmiset maiseman keskellä ovat pohjalaisessa tilassa, kiireettöminä <br /> levossa ja työnsä tehneinä. Jostain metsän reunasta alkaa kuulua hiljainen viulun ääni, johon yhtyy muutkin viulut ja lopuksi koko orkesteri täydella teholla. Myös tummat soinnut löytyy kun teosta selaa eteenpäin, nopeat juoksutukset, kuin sieltä jostain alkaa <br /> kuulua Rossin Taunon kaksirivisen peluu, välillä Kyrönjoki tulvii <br /> ja Laihialta nousee nenään kytösavujen kitkerät tuoksut. Maakunta <br /> elää ja toimii. Mistä teos alkoi ,niin se myös päättyy luonnon rauhaisiin ääniin kun Luonnotar laulaa auringon laskussa yön <br /> hämyisen usvaverhon lauskeuduttua peltojen, saariston ylle.<br /> Juuri tuossa on jotain niin käsinkosketeltavaa kauneutta ja <br /> sielun ihanaa rauhaa. Tässä on Jalonen kumppaneineen onnistunut vangitsemaan kirjaansa ohi kiitävän hetken joka ei koskaan palaa historian lehdille. Näin me nykyihmiset elimme. Tulevaisuudessa <br /> tämä on arvokas teos maakuntahistoriamme tutkijoille.<br /> <br /> Risto Jalosen teos on upea lahjakirja jonka voi ottaa suurella kiitoksella vastaan. Tämä kirja kuuluu jokaisen kotiseutuaan Pohjanmaata rakastavan ihmisen kirjahyllyyn. <br /> Tämä on minun maakuntani. Suosittelen.<br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Humanismus_vuodelta_2000&diff=4612 2006-10-30T06:39:00Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>== Risto Jalonen: Humanismus ==<br /> Humanismus vuodelta 2000 ISBN 951-98427-0-5<br /> <br /> Merenkurkun taideseura ry:n julkaisu<br /> <br /> <br /> '''Tehokasta kuvakerrontaa'''<br /> <br /> Merenkurkun taideseuran julkaisema Humanismus –moniväripokkari on kuva- ja sanataiteilija Risto Jalosen koostama ja tekstittämä tehokas kuvakerronnallinen kannanotto maailman hälyttävästä tilasta ja ihmisen edesvastuuttomuudesta. Se on pienimuotoisen näppärä teos joka antaa meille kaikille hyvän syyn pohtia vähän tarkemmin omiakin tekemisiämme. Kirja luo myös humanistin silmin nähdyn kuvan globaalisesti vääristyneestä maailmantaloudesta jossa kirjaimellisesti heikot sortuu. ’’Maailma tarjottimella; / kuka saa - kuka osaa / kakkua jakaa?’’ – ’’Världen på en bricka; / vem får – vem kan / dela kakan?’’ – ’’The world on a tray; / who gets - who is able to / portion out the cake?’’ Edellinen antaa melkoisen hyvän osoituksen siitä, että Jalonen on huolissaan vähempiosaisista ja suivaantunut kerskakulutuksesta. Malliesimerkistä on havaittavissa sekin, että kirja on osin käännetty. Ruotsinkielisestä käännösosuudesta vastaa Ingegerd Holmqvist-Savolainen, englanninkielisestä Tarja Kettunen. Huomionarvoista on myös kirjan todella korkeatasoinen taitto ja kuvitus, joka tuo kerronnan hyvin lähelle lukijaa. Kirja on kokonaisuutena vaikuttava; silkkaa sanomaa kannesta lähtien.<br /> <br /> - Harri O. Niskanen<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasa_keskell%C3%A4_luontoa&diff=4611 2006-10-30T06:38:41Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>== Risto Jalonen: Vaasa -kaupunki keskellä luontoa ==<br /> Vaasa - kaupunki keskellä luontoa ISBN 951-98343-0-3<br /> <br /> Waasa Graphics Oy 2002<br /> <br /> <br /> '''Vaasa ympäristöineen'''<br /> <br /> Tässä on sellainen kirja, joka varmasti antaa mukavan kuvan Vaasasta lähiympäristöineen.<br /> Vaasa-kaupunki keskellä luontoa on pääosin nelikielinen (suomi, ruotsi, englanti, saksa), mutta etupäässä teos on edustava kuvakirja. Paitsi kuvia Vaasasta, niin myös paljon kuvia löytyy Mustasaaren puolelta maalta ja ennen kaikkea saaristosta. Eikö ne kesämökitkin suurelta osin ole kunnanrajan tuolla puolen? Kirjassa on huomioitu myös tämä Art City-ajatus ottamalla mukaan nimenomaan nykyistä vaasalaistaidetta. Risto Jalosen lisäksi kirjasta löytyy edustava otos vaasalaisesta kuvataiteesta. Näin kirjan sisältöä on rikastettu ja sisällölle saatu enemmän ilmettä.<br /> <br /> Hieno kirja ja kustantaja Waasa Graphics Oy:n painojälki on upea.<br /> <br /> Liitän tähän samalla (Risto Jalosen luvalla) Väinö Jalosen kirjasta löytyvän tekstiosuuden, joka antaa tyylikkään kuvan kaupungistamme.<br /> <br /> ”Perinteikäs Vaasa<br /> <br /> Vaasassa on säilynyt kiitettävissä määrin vanhaa, arvokasta ja edustavaa rakennuskantaa, joka<br /> esittää arkkitehtuuria parhaimmillaan. rakennuksia, jotka antavat erityispiirteensä kaupunkikuvaan.<br /> <br /> On kaupungintalo kuuluisine juhlasaleineen, Hovioikeudentalo, jotaeräissä asiantuntijapiireissä pidetään Pohjoismaiden kauneimpana tiilirakennuksena, Hallintotalo, Vaasan Pankintalo, Vasaborg, Hartmanin talo ja Vanha Hoviokikeudentalo eli nykyinen Mustasaarenkirkko, joka sijaitsee Vanhassa Vaasassa: Vanhasta Vaasasta muistuttaa konkreettisemmin palaneen Mariankirkon rauniot, sekä palosta 1852 säästynyt Wasastjernan talo. Pysähdyttäessä katselemaan nykyistä kaupungin kirkkoa ja sitä ympäröivää aluetta rakennuksineen voi nähdä ja aistia sen hengen jolla porvaristo ryhtyi rakentamaan uutta Vaasaa C.A.setterbergin johdolla.<br /> <br /> Mustasaaren ja Vaasan alue on jo satojen vuosien ajan ollut koko Pohjanmaan veturi ja tapahtumakeskus. Korsholmanlinna perustettiin Mustasaaren kauppapaikan turvaksi 1300-luvulla. Luonnollisen kehityksen jatkuessa kauppapaikalle myönnettiin kaupunkioikeudet 1606 ja näin Vaasan kaupunki tuli perustetuksi. Kuten näemme, kaupungillamme on pitkät perinteet. Täällä on elänyt ja toiminut tunnettuja eri alojen vaikuttajia, jotka ovat jättäneet jälkensä vaasalaiseen kulttuurikuvaan ja osaltaan myös koko maamme historiaan. Tänä päivänäkin Vaasassa vaikuttaa suuri joukko merkittäviä taiteentekijöitä ja kulttuurivaikuttajia joidenka työpanos on nähtävillä muillakin kuin paikallisilla estradeilla.<br /> <br /> Muistakaamme vielä, että isänmaamme poliittisessa kehityskulussa Vaasalla on oma erityisen merkittävä roolinsa ? paikkansa valtion muodostumisessa: täältä alkoi vapaussota. Täällä astuivat jääkärit maihin. Vaasa oli itsenäisen Suomen ensimmäinen pääkaupunki, minkä johdosta Vaasan vaakunaan kuuluu olennaisena osana Vapaudenristi, tämä valtiovallan huomionosoitus on Suomessa harvinaislaatuinen ja kertoo osaltaan Vaasan merkityksestä maamme kehityksen kulkuun.<br /> - Väinö Jalonen”<br /> <br /> - Harri O. Niskanen<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Jalonen:_Sokkelopeli%C3%A4&diff=4606 2006-10-30T06:36:16Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Sokkelopeliä ISBN 951-787-192-9 <br /> Kustannusliike Runogalleria 2004<br /> <br /> '''Elämän sokkeloissa''' <br /> <br /> Kirjassa on kuusi vierailijaa: kirjailija Heikki Hemminki<br /> Kurikasta, taidemaalari Panu Hemminki Teuvalta, kuva-<br /> taiteilija Isto Jakola Vaasasta, piirtäjä Mikke Jalonen <br /> Jurvasta, matemaatikko ja runoilija Erkki Pussinen<br /> Vaasasta sekä taidemaalari ja Piirtäjä Veikko Takala Vaasasta.<br /> Kirja on 62 sivuinen liimattu pehmeäkantinen. Kansimateri-<br /> aalina hieno liinapuristettu kartonki.<br /> Takakannen tekstissä Harri O. Niskanen näkee asian näin:<br /> - Sokkelopeliä on Jalosen johdattelema kokemusmatka<br /> elämän labyrintissä, ja jälleen kerran oivallinen osoitus hänen<br /> ehtymättömästä kyvystään kertoa, kuvata ja yhdistää.<br /> <br /> Ja juuri tuollaista kykyähän Jalosessa on yllin kyllin ja graafista silmää.<br /> Sokkelopeliä kirjaan Jalonen on tietokoneella tehnyt harvakseltaan käytetyn<br /> marmoroidun näköisen sivupohjan, joka elävöittää sopivasti ja kuvaosuudet <br /> tuovat omat mausteensa tälle eläväisen, sokkeloiselle ’’jalostetulle’’ pelikentälle.<br /> Tässä pari näyttiä Risto Jalosen kynästä, ensin runo nimeltä<br /> Vielä kevät, joka kuuluu näin: ’’Saniaisten kämmenet / niin valmiina /<br /> avautumaan / ottamaan vastaan / kosteikon kesän.’’<br /> ja sitten seuraavalta toiseksi viimeiseltä tekstisivulta: ’’Valonnopeutensa /<br /> ylittävä enkeli / pimeässä / kuin kuka tahansa / kehällä / jossa alku ja loppu /<br /> yksi ja sama.’’ Miettikääpä sitä.<br /> Tähän lopuksi vielä vaimoni mieliruno kirjasta. Sen nimi on Siteet:<br /> ’’Minussa sinulle / nautinnon huuma / syntiinlankeemus / orjantappurakruunu /<br /> kärsittäväksesi. // Sama mitä / kannan puolestasi /tällä hurmioituneella /<br /> rakkauden tiellä.’’<br /> <br /> - Pentti Suksi<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Veikko_Takala:_Uneni_maisemat&diff=4601 2006-10-30T06:34:00Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Veikko Takala: Uneni maisemat<br /> <br /> ''Tikanojan taidekodin julkaisu 2002'''''<br /> <br /> Uneni maisemat'''<br /> Veikko Takalan takautuva taidenäyttely<br /> Tikanojan taidekodissa 24.2. – 7.4.2002<br /> <br /> <br /> '''Surrealismin sävyttämiä unia'''<br /> <br /> Tämä näyttelyn johdosta työstetty 67-sivuinen Tikanojan julkaisusarjaan<br /> kuuluva kirjanen on paljon muutakin kuin vain näyttelyluettelo.<br /> Se on samalla henkilökuva taidemaalari, piirtäjä Veikko Takalasta ja<br /> kronologinen kertomus hänen taiteensa vaihtelevista aikakausista.<br /> <br /> Julkaisun kuvat tekevät hyvän läpileikkauksen Veikon taiteilijan taipaleesta.<br /> Ja julkaisun vaakaperspektiivimuoto palvelee hyvin sisältöä.<br /> Näyttely oli hieno kertovat kuvat ja hienoa on sekin, että sen johdosta<br /> tämä teos on synnytetty.<br /> <br /> Sisällöstä löytyy myös näyttelybibliografia ja lukuisia valokuvia Veikosta<br /> eri yhteyksissä.<br /> <br /> Töissään Veikko on aina ollut ja on omaehtoisella taidepolullaan.<br /> Pinnanjakajana hän on tunnettu tyylitaituri ja piirtäminen on aina ollut<br /> olennainen osa hänen kokonaistyöskentelyssään<br /> <br /> Kirja on julkaistu Vaasassa Veikonpäivänä 9 tammikuuta 2002.<br /> Sen on toimittanut museonjohtaja Anne-Maj Salin.<br /> Tekstistä vastaa pääosin Maaria Niemi, jonka kerronta on oivallisesti<br /> kuvaavaa. Hänen lisäkseen teoksessa on kirjoittajina Anne-Maj Salin:<br /> ’’Aluksi’’, lyhyt johdanto ja Päivi Vuoljärvi: ’’Mies joka aina auttaa eikä<br /> ikinä anna periksi’’, pieni katsantokanta.<br /> <br /> - Risto Jalonen<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Julkaisuluettelo&diff=4599 2006-10-30T06:33:10Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Tämä on koontiluettelo Pohjanmaan museon julkaisemista teoksista. Kirjoita artikkeli jostakin alla olevasta teoksesta ja siirrä se omaksi tiedostoksi.<br /> <br /> <br /> '''Publikationer utgivna av Österbottens museum/'''<br /> '''Pohjanmaan museon julkaisuja'''<br /> <br /> Nr.1 Karl Hedman<br /> ISBN 951-99914-3-3 konstsamlare, konstpolitiker och donator<br /> 1988<br /> <br /> Nr. 2 Helene Scherfbeck<br /> ISBN 951-99914-3-3 Hugo Simberg<br /> 1989 Tyko Sallinen<br /> <br /> Nr3. Iivari Honkola 1898-1970<br /> ISSN 0785-3491 Pohjalanien kansankuvaaja/ En österbottnisk <br /> 1989 folklivsskildrare<br /> <br /> Nr 4. Kulta.Aika/Guld-Åldern<br /> ISSN 0785-3491 Suomalaista taidetta 1850-1910 Finsk konst<br /> 1990<br /> <br /> Nr 4. Einari Uusikylä<br /> ISSN 0785-3491 100-vuotismuistonäyttely/100-års minnesutställning<br /> 1990<br /> <br /> Nr 5. Värien läpimurto/Färgernas genombrott<br /> ISSN 0785-3491 Suomalaista taidettta 1910-1940 Finsk konst<br /> 1991<br /> <br /> Nr 6. Karl Hedmanin keramiikkakokoelma<br /> ISBN 951-96264-3-3 <br /> 1991<br /> <br /> Nr 7. Seppo.J.Tanninen<br /> ISSN 0785-3491 Absent-minded hex<br /> 1992<br /> <br /> Nr 8. Wasafotografter under 1800-talet/Waasalaisvalokuvaajia <br /> ISBN 951-96264-6-8 1800-luvulla<br /> ISSN 0785-3491 Författare; Katarina Andersson<br /> 1993<br /> <br /> <br /> <br /> Nr 9. Veikko Takala<br /> ISSN 0785-3491 Pentti Uusikylä<br /> Armas Vainio<br /> <br /> Nr 10. Grafinnova-94<br /> ISBN 951-96246-7-6<br /> ISSN 0785-3491<br /> 1994<br /> <br /> Nr 11. Kaarina Heikenheimo<br /> ISBN 951-96264-8-4 Kaaret ja kierteet/ Bågar och böjar<br /> ISSN 0785-3491 <br /> 1994<br /> <br /> Nr 12. Carl Nyman Wargh<br /> ISSN 0785-3491<br /> 1995<br /> <br /> ISBN 951-96264-9-2 Runsauden talo/Ymnighetens hus<br /> ISSN 0785-3491 Pohjanmaan museo 100 vuotta/Österbottens museum 100 år<br /> <br /> Nr 14. Taidekokoelmat I<br /> ISBN 952-5057-00-3 Konstsamlingar I<br /> ISSN 0785-3491 Art Collections I<br /> 1995<br /> <br /> Nr 15. Aulis Louko 1936-1977<br /> ISBN 952-5027-01-1 Pohjalainen uni ja todellisuus/Österbottnisk drömoch verklighet<br /> <br /> Nr 16. Heikki Mäki-Tuuri<br /> ISBN 952-5057-06-2<br /> ISSN 0785-3491<br /> 1997<br /> <br /> Nr 17. Elettinpä komiasti! Arvid Liljelund Pohjanmaalla 1870-90 <br /> ISBN 952-5057-02-X luvuilla<br /> ISSN 0785-3491 Hur gott vi levde! Arvid Liljelund i Österbotten på 1870-1997 90-talen<br /> <br /> Nr 18. Joe emme omistaisi mitään.<br /> ISBN 952-5057-03-8 Pohjanmaan museon 100-vuotis juhlavuoteem liittyviä 1998 tekstejä<br /> Om vi inte egde något.<br /> Texter i anslutning till Österbottens museums 100-års jubileumsår. Redaktör: Katarina Andersson<br /> <br /> ISBN 952-5057-04-6 Carl Wargh<br /> 1998<br /> <br /> Nr 19. Grafinnova`98<br /> ISBN 952-5057-05-4<br /> ISSN 0785-3491<br /> 1998<br /> <br /> Nr 20. Blod på drivan. Händelserna 1917-1918 ur ettösterbottniskt ISSN 0785-3491 perspektiv. Redaktör&lt;: Marianne Koskimies-Envall<br /> ISBN 952-5057-07-0<br /> 1999<br /> <br /> Nr 20. Verta hangella. Pohjalainen näkökulma vuosien 1917-1918 ISBN 952-5057-08-9 tapahtumiin. Toimittaja: Marianne Koskimies-Envall<br /> ISSN 0785-3491<br /> 1999<br /> <br /> ISBN 952-5057-09-7 Carl Wargh II<br /> 1999<br /> <br /> Nr 21. Thure Sundell<br /> ISBN 952-5057-10-0<br /> 1999<br /> <br /> Nr 22. Tuhat vuotta Pohjanmaalla. Tusen år i Österbotten<br /> ISBN 952-5057-11-9<br /> 2000<br /> <br /> Nr 23 Livet vid Kvarken.Texter i anslutning till ett seminarium<br /> ISBN 952-5057-12-7 under Kvarkendagarna 1999. Merenkurkun elämää.<br /> 2000 Vuoden 1999 Merenkurkun Meripäivien seminariin liittyviä tekstejä.<br /> <br /> Nr 24 Bottnisk kontakt X<br /> ISBN 952-5057-13-5 Redaktör: Jessica Morney<br /> 2000<br /> <br /> Nr 25. Klassische Moderne<br /> ISBN 952-5057-14-3<br /> ISSN 0785-3491<br /> 2001<br /> <br /> Nr, 26 Mestareita ja oppipoikia. Pohjanmaalla toimineeet<br /> ISBN 952-5057-15-1 käsityöläismaalarit.<br /> ISSN 0785-3491<br /> 2001<br /> <br /> Nr 28. Adolf von Becker- Pariisin tien viitoittaja<br /> ISBN 952-5057-17-8 Adolf von Becker- Vägen till Paris<br /> ISSN 0785-3491<br /> 2003<br /> <br /> Nr 29 Grafinnova 2002<br /> ISBN 952-5057-18-6<br /> ISSN 0785-3492<br /> 2002<br /> <br /> Nr 30 Mästare och lärlingar.Hantverksmålarna i Österbotten<br /> ISBN 952-5057-20-8<br /> ISSN 0785-3491<br /> 2003<br /> <br /> Nr 31. Per Olov Hjortell <br /> ISBN 952-5057-21-6<br /> ISSN 0785-3491<br /> 2004<br /> <br /> Nr 32. Valokuvantarkat kasvot<br /> ISBN 952-5057-22-4 Arvid Liljelundin muotokuvaus ja muotokuvatut<br /> ISSN 0785-3491 <br /> 2005<br /> <br /> <br /> <br /> [Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ehrstr%C3%B6m,_Peter:_Br%C3%A4nd%C3%B6_-_en_stadsdel_med_sj%C3%A4l&diff=4598 2006-10-30T06:32:35Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Ehrström, Peter: Brändö - en stadsdel med själ. Scriptum. Vaasa 2005 . 288 s.<br /> <br /> Auvo Kostiainen, Professori, Turun yliopisto<br /> <br /> Professori Auvo Koskiainen arvioi Ehrströmin kiarjan Acgricola-kirja-arvostelusivulla.<br /> <br /> ” Vaikka koko Palosaaren asukkailla voidaan sanoa olleen tietty yhdistävä alueellinen ja sosiaalinenkin identiteetti, ”palosaarelaisuus” lienee hieman liian suuri yleistys. Todellisuus on tässäkin tapauksessa ihmeellisempi, koska sekä asumisessa että sosiaalisessa taustassa on monta muuttujaa. Oikeampi olisi ehkä puhua aiemmin mainituista osaidentiteeteistä, jotka voidaan perustella esimerkiksi tiettyjen asuinkortteleiden erityispiirteillä kuten asumismuodoilla tai työpaikkasuhteilla. Kielellä, ruotsin- ja suomenkielisyyden perusteella, ei Palosaaren asukkaiden identiteettejä kovin pitkälle voi selittää, koska kahteen kieliryhmään lukeutuvat ovat eläneet rinnan ja toimineet melko paljon samojen kanavien kautta.”, kirjoittaa Kostiainen.<br /> <br /> [http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&amp;jarjestys=&amp;haku=&amp;sivu=9&amp;vps=100&amp;arvostelu=974 Linkki artikkeliin]<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Vaasa-aiheisia teoksia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Jussi_Kangas&diff=4593 2006-10-30T06:28:49Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Curriculum vitae:'''<br /> '''<br /> Jussi Vihtori Kangas''', historiantutkija, kirjailija. <br /> <br /> Syntyi Ylistarossa 1936 yhdeksänlapsiseen maanviljelijäperheeseen keskimmäisenä lapsena. Vanhemmat Edvard Kangas ja Maria (os. Haavisto). Puoliso vuodesta 1960 Anja (os. Pukkila), pojat Timo (1961) ja Pekka (1967). <br /> <br /> Nuorisoseuran kasvatti, sieltä henkinen pääoma ja kiinnostus kotiseutuhistoriaan. Paikallishistorian tutkimuksia, arkeologisia kaivauksia (Etelä-Pohjalainen Osakunta). Muutto Vaasaan 1955 ja asumaan Huutoniemelle. Armeijaan 1956 PohmItPsto Kokkola, sotilasarvo alikersantti. Vaasan Työväenopisto erilaisia kursseja 1955-60, mm. kieli- ja taideopinnot, keskikoulukurssi. <br /> <br /> Sähköteknikko Vaasan Teknillinen oppilaitos 1960-63, suunnittelu- ja urakointipätevyys A (SETI). VTO:n kurssijulkaisun 1963 päätoimittaja. Työnjohtaja, laboratorioteknikko ja suunnittelija Oy Strömberg Ab (ABB) 1963-92. Kunnallisissa luottamustehtävissä 25 vuotta 1972-96, mm. kaupunginvaltuutettuna, teknisen lautakunnan jäsenenä, tilintarkastajana ym. Jukolan Rakentajat ry asukasyhdistyksen puheenjohtajana 1972-87. Asukasyhdistysten Neuvottelukunnan perustaja. Jukolan Suurantenni osuuskunnan perustaja, hallituksen puheenjohtaja ja kaapelitelevisio Jukolavision toimittaja 10 vuotta. <br /> <br /> Vaasan Työväenopistossa kurssilaisena, opettajana ja luennoitsijana vuodesta 1996 ja edelleen. Vaasa 400 kaupunkihistorian opintopiirin ideoija. Aikuisopiskelijoiden liiton kunniakirja 2004 ”tunnustuksena taitavasta ja tuloksellisesta toiminnasta Vaasa-opistossa ja yhteiskunnan eri alueilla”.<br /> <br /> '''Julkaisut:''' <br /> Vaasan Tekniset ry 30 vuotta, 1971. <br /> Aseveljien perintö, Vaasan Asevelikylä 50 vuotta, 1996. <br /> Kituperä Kiikari, tronoperä Troihari, Sukutarina 1998. <br /> Vaasan Ikinuoret ry 25 vuotta, 1999. <br /> Wanha Pakka, Huutavanmäen-Huutomäen-Huutoniemen historiaa, 1999. <br /> Kuin kala vedessä – Som fisken i vattnet, Vaasan Uimaseura –Vasa Simsällskap 100 vuotta, 2002. <br /> Vaasan poliisilaitoksen sata vuotta, 2003.<br /> Varrella virran . . . Ylistarolainen kyläkirja 2005. <br /> Pingviinit avannossa 40 vuotta, 2006. <br /> <br /> Esseitä useassa antologiassa vuosina 1999 - 2003. <br /> Satoja lehtiartikkeleita, kolumneja ja pakinoita nimellä ja nimimerkillä.<br /> <br /> Ex Libris: Littera skripta manent - Kirjoitettu kirjain pysyy.<br /> <br /> Harrastuksina kirjallisuus, historia, järjestö- ja seuratoiminta, ulkoilu ja retkeily (vaellus).<br /> <br /> Ansiomerkit: Keskuskauppakamarin kultainen ansiomerkki 1987, Kaupunkiliiton hopeinen ansiomerkki 1993, Vaasan Sotaveteraanipiirin hopeinen ansiomerkki 2006.<br /> <br /> [[Luokka:Jussi Kangas|bibliografia]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]<br /> <br /> [[Luokka:Vaasalaisia kirjailijoita]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kokkob%C3%B6lest%C3%A4_Klemetinsaareksi&diff=4589 2006-10-30T06:23:49Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Jussi Kangas'''<br /> <br /> ''Kokkobölestä Klemetinsaareksi, vaasalaista nimihistoriaa.''<br /> <br /> Vuoden 1999 Euroopan rakennusperintöpäivän aiheena oli ”Paikan nimi -paikan muisti” Päivän tarkoituksena oli korostaa nimiperinteen merkitystä asuinympäristön hahmottamisessa. Mutta – niin kuin muistikuvatkin muuntuvat, muuntuvat myöskin paikannimet.<br /> Vaasalainen nimihistoria alkaa tietysti vuodesta 1606, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle IX perusti kaupungin Itäpohjan merenkurkkuun. Perustamiskirjassa 2.10.1606 kaupungille annettiin nimeksi Mustasaari paikalla sijaitsevan pitäjän mukaisesti. Nimi tosin kirjoitettiin silloin Mustasari, Mustasarje sockun taikka Mussar.<br /> <br /> Nimen alkuperää on perusteltu mm. sillä, että ”saari mereltä katsottuna näytti mustalta”. Mutta niin näyttävät kaikki saaret, kun niitä riittävän kaukaa katsotaan. Yhtä hyvin nimi saattaa juontua metsäpalon mustuttamasta saaresta. Mustasaaren kunta ehkä perustettiin metsäpalon kaskeamalle saarelle, jossa maanviljelys oli helppo aloittaa. Luonto oli hoitanut kulotuksen. Pidetään varmana, että Mustasaaren nimi on muuntunut sanasta Mussar, joka esiintyy vanhoissa kartoissa. Huutoniemellä sijaitsee Mussorintie, joka on tämän vanhan nimen mukaan nimetty. <br /> <br /> '''Nimi uusiksi'''<br /> <br /> Kaupunki ehti käyttää Mustasaari-nimeä vain neljä vuotta, kun 30.1.1611 sen nimi muutettiin kuninkaan isävainajan Kustaa Vaasan mukaan Vaasaksi. Emäpitäjä Mustasaari piti suomenkielisen nimensä vuoteen 1928, jolloin valtioneuvosto hyväksyi sille myös ruotsinkielisen nimen Korsholm. Mustasaari on nykyisin suomenkielinen nimitys. Mustasaaren kunnanvaltuusto ja kirkkovaltuusto tekivät ehdotuksen hallitukselle historiallisen Mustasaari- nimen poistamisesta kokonaan ja korvaamisesta Korsholm -nimellä. Ehdotus hylättiin 20.4.1928.<br /> Monesti luullaan, että nyky-Vaasan Korsholmanpuistikko olisi naapurikunnan nimikkokatu, mutta tosiasiassa nimi kunnioittaa Korsholman (linnaa) kruununtilaa, jonka kylkeen kaupunkiasutus aikanaan muodostui.<br /> Aivan samalla tavoin Vaasanpuistikko on sen vanhan kaupungin nimikkokatu, joka paloi 1852, ja jätettiin rauniokaupunkina sisämaahan asukkaiden muuttaessa rannikolle uuteen Nikolainkaupunkiin. Muutto tapahtui kymmenen vuotta Vaasan palon jälkeen elokuun alussa 1862. Vaasan kaupunkioikeudet peruutettiin samalla, jäljelle jäi vain nimikkokatu Nikolainkaupunkiin.<br /> <br /> '''Vaasa on Armonluostarin mailla'''<br /> <br /> Uusi Nikolainkaupunki rakennettiin Klemetsöstä maannousun myötä muodostuneelle niemelle, joka katolisella keskiajalla tunnettiin nimellä Kokkoböle. Saaren omisti Naantalin eli Armonlaakson nunnaluostari, jolle sen kerrotan lahjoitetun aneena vuonna 1445. Lahjoitus olin niin suuri, että taisi koko pitäjä saada kerralla syntinsä anteeksi! Kokkobölen sanotaan tarkoittaneen turvasatamaa Hansakaupunkien kauppalaivoille. <br /> Kerrotaan että paikalliset talonpojat ja kalastajat tekivät pyhiinvaellusmatkoja Nidarosin luostariin ja tällaiselta ”pilgrimireissulta” palattuaan nimittivät saaren pyhimykseksi julistetun Clemens-paavin mukaan. Saaren nimi on eri aikoina kirjoitettu muotoon Clemensö, Clemetzö, Klemetsö. Klemetinsaareksi nimi muuttui vasta vuonna 1945, jolloin suuren nimiuudistuksen yhteydessä ylioppilas Aatos Säätelä ehdotti Klemetsön suomenkieliseksi nimeksi Heikki Klemetin kunniaksi Klemetinsaari. Nimi ei ole suomennos, sillä Clemensin suomennos on Kleemola. <br /> Vanhin asutus saarella lienee Klemetsögårdin talo vuodelta 1548. Toisaalta Erik Österbergin, K. V. Åkerblomin ja Gustav Tegengrenin tutkimusten ja osittain arvelujenkin mukaan nimenantajasuku olisi asunut saarella jo 1400-luvulla. Vasta vuonna 1777 Carl Aifwobäck alkoi käyttää talonimeä Klemetsöhem. Kylä muodostui tällöin saarella olleesta neljästä talosta. Tältä ajalta on vielä yksi rakennus jäljellä. Vaasan palon jälkeen rakennettu uusi kaupunki sijoitettiin niemelle, kun ”muuttopuolue” voitti ”vastustuspuolueen” ja sai keisari Nikolai I hyväksymään siirron 2.2.1854.<br /> <br /> '''Sakari Topelius töpeksi'''<br /> <br /> Lukiessaan Vaasan maistraatin kokoukselle ja kaupunginvanhimmille keisarin siirtopäätöksen uusi pormestari Withander ilmoitti jonkun porvarin saattaneen keisarin tietoon toivomuksen, että keisarin nimi lisättäisiin kaupungin vanhaan nimeen. Pormestari Withander ehdotti 5.4.1854 maistraatille, että kaupungin nimeksi anottaisiin Vasa-Nikolaistad. Porvaristo suostui ehdotukseen muristen, mutta koska sitä oli jo varoitettu nimenmuutoksen mahdollisuudesta kaupungin siirron yhteydessä, 13 jäsentä allekirjoitti anomuksen. <br /> Kirjelmää ei esitetty keisarille, vaan kenraalikuvernööri ja ministerivaltiosihteeri palauttivat sen laadintaohjein varustettuna. He pitivät kyseenalaisena sanontaa ”kaupungin vanhan historiallisen nimen ohella”. Pormestari kutsui koolle uuden kokouksen ja esitti sille uuden kirjekonseptin. Nyt anomuksen laatijana oli professori Sakari Topelius, ja nimiehdotuksena pelkästään Nikolaistad (Nikolainkaupunki).<br /> <br /> Uuden anomuksen allekirjoitti läsnä olleista porvareista vain neljä, mutta myöhemmin kävi yksitoista porvaria lisäämässä nimensä anomukseen. Keisari Nikolai I kuoli 2.3.1855 ja uusi keisari Aleksanteri II hyväksyi nimianomuksen 27.4.1855. Kaupungin asemakaava vahvistettiin sitten 1.8.1855.<br /> Taustalla lienee, paitsi periruotsalainen tapa mielistellä hallitsijaa ritarinmerkkien toivossa, mutta myös kiitollisuus keisarin anteliaisuudesta kaupungin palon jälkeen. Saattaa olla, että keisarin anteliaisuus johtui Vaasan ruotsinkielisten tuntemasta vedosta entiseen emämaahan, jolloin keisari halusi kääntää mielet puoleensa.<br /> Kun tieto uuden kaupungin nimestä levisi asukkaiden keskuuteen, nousi siitä vastalauseiden myrsky, Topeliusta ja porvaristoa kohtasi ankara arvosteluryöppy. Topelius koetti pelastautua väittämällä anomuskirjeensä tulleen väärennetyksi. Konseptikirjansa avulla hän todisti anomuksen koskeneen Palosaaren satamaa: sen nimeksi hän oli ehdottanut Nikolainsatama- nimeä. Rehellisesti ajatellen konsepti oli helppo kirjoittaa jälkeenpäin, keisarillisessa arkistossa oleva anomuskirje puhuu puolestaan.<br /> Topelius menetteli itse asiassa aivan samoin kuin nykyisetkin poliitikot: töpeksittyään hän koetti pelastautua väittämällä että hänet on ymmärretty väärin. Niin voimakkaasti arvostelu vaikutti Topeliukseen, että hän kertoi sairastuneensa pahasta mielestä. Kun kaupungin porvarit metelin takia anoivat keisarilta Vaasa- nimen palauttamista, keisari syytti porvareita huikentelevaisuudesta.<br /> <br /> '''Nimikilvet myöskin venäjäksi'''<br /> <br /> Toisen venäläistyttämisohjelman seurauksena Vaasan kadunnimet käännettiin myös venäjäksi ja kadunnimikilvet vaihdettiin keskikesällä 1911. Kolmivärisessä kilvessä venäjänkielinen kadunnimi oli ylinnä, ruotsinkielinen keskimmäisenä ja epävirallinen suomenkielinen alinna. <br /> Keisarivallan kaaduttua Venäjällä kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 19.3.1917 muuttaa kaupungin nimen Vaasaksi. Uusi nimi vahvistettiin senaatissa 18.10.1917. Katunimikilvet vaihdettiin ruotsin- ja suomenkielisiksi ilman hallinnollista päätöstä. Virallisesti Vaasan kaduilla oli vain venäjän- ja ruotsinkieliset nimet aina vuoteen 1945 saakka. Venäjänkieliset nimet aiottiin tosin poistaa jo vuonna 1918, jolloin Rahatoimikamari teki asiasta esityksen kaupunginvaltuustolle (Maistraatti 16.5.1918, §370). Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa 14.7.1918, §24. Asia poistettiin esityslistalta, eikä siihen sen jälkeen palattu.<br /> <br /> Setterbergin asemakaava sisälsi liikenneidean, jossa kaupungin maantieliikenne ohjattiin pääsuuntaisesti Vaasanpuistikon ja Hovioikeudenpuistikon yhdistettyyn itäpäähän.(asemakaava) Tämän puistikkoparin väliin ja vierille keskitettiin sekä maallisen että hengellisen vallan temppelit. Vaasanpuistikko päättyi länsipäästään rantapuistoon ja mereen, Hovipuistikon länsipäässä on Hovioikeuden palatsi. Itäpäähän suunniteltiin teatterirakennusta, mutta rautatien tulo kaupunkiin “söi” teatteritalon tontin. Korsholmanpuistikon itäpäähän oli myös tieyhteys Klemetsögårdista ja Hovioikeudenpuistikon päähän vanhalta Bölentieltä (yhteys Uusikaarlepyyhyn, Pietarsaareen ja Kokkolaan).<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ole_Stolpe&diff=4583 2006-10-30T06:18:48Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Ole_Stolpe.jpg|Frame|Ole Stolpe|left]]In Memorian - Ole Stolpe (18.4.1927-6.2.2006)<br /> Tämän viikon alussa kaikkia Vaasalaiset jalkapallon, jääpallon ja <br /> jääkiekon ystävät saivat suruviestin. Ole Stolpe on 78 vuoden iässä <br /> jättänyt areenan. Iästään huolimatta hän toimi vielä talonmiehenä <br /> Kauppapuistikko 37:ssä. Ihmisenä Ole oli avoin ja sosiaalinen. Hän <br /> jakoi mielellään kokemuksiaan nuoremman polven IFK:laisille. Tapa <br /> jolla hän tämän teki, jää pitkäksi aikaa mieleen.<br /> Ole esiintyi ensimmäistä kertaa VIFK:n edustusjoukkueessa vuonna <br /> 1946 ja jo syksyllä 1947 hän pelasi ensimmäisen maaottelunsa Tanskaa <br /> vastaan Århusissa. Hänestä tuli tärkeä osa VIFK:n miehistöä seuran <br /> suuruudenaikoina, ja Helsingin Olympiakisoissa vuonna 1952 hän <br /> tasoitti kaksi kertaa Itävallan johdon ottelussa, joka päättyi 4-3 <br /> Itävallalle.<br /> <br /> Hänen maaottelutilastonsa on sen aikakauden olosuhteet huomioon <br /> ottaen, vaikuttava: jalkapallossa 13 A-maaottelua ja yksi B-<br /> maaottelu sekä jääpallossa 8 A-maaottelua ja yksi B-maaottelu. Hän <br /> pelasi Suomen jääpallon maajoukkueessa Oslon Olympialaisissa vuonna <br /> 1952. Jääpallo ei tuolloin kuullut olympialajeihin, vaan oli ns. <br /> näytöslaji. Uran päätyttyä Ole toimi uskollisena kannattajana <br /> Hietalahden jalkapallostadionilla. Me hiljaisemmat kuulimme hänen <br /> usein huutavan &quot;Ammu!&quot; äänellä, joka teki vaikutuksen kaikkiin.<br /> <br /> Vasa IFK on menettänyt intoilijan ja taistelijan, mutta Olen muisto elää ystävien keskuudessa seurassa.<br /> <br /> '''Olle Sand'''<br /> <br /> http://www.vifk.fi/notis.php?notis=426<br /> <br /> [[Luokka: Merkittäviä vaasalaisia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Tanu_Manninen&diff=4577 2006-10-30T06:16:13Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Nalka.gif|frame|left|Tanu &quot;Nälkä&quot; Manninen]]'''Vateeni''', '''Koppelo''', '''Vektori''' – monet opettajat ovat saaneet osuvan köllinimen. Vaasalaisten opettajien joukossa on kuitenkin yksi ylitse muiden. Hän on Nälkä eli kuvaamataidon opettaja ”Tanu” Tauno Manninen. Nälkä oli eläessään kaupungin rakastetuin pedagoki.<br /> <br /> '''Nälkätaiteilija'''<br /> <br /> Vaasalainen muistihirmu, '''Olavi Oksanen''', muistelee Nälkää Vaasan Lyseon muistelmateoksessa ”Oi niitä aikoja” näin:<br /> ”Piirustuksenopettaja Tauno Manninen siirtyi eteläisimmiltä leveysasteilta Vaasan levyesasteelle vuonna 1934. Aluksi hän toimi kaksi vuotta Vaasan suomalaisen lyseon virkaatoimittavana piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajana sekä vuodesta 1936 viran vakinaisena haltijana vuoteen 1952, jonka jälkeen hän oli vastaavassa virassa Vaasan tyttölyseossa eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1972 saakka.”<br /> <br /> <br /> Päivätyönsä lisäksi Tanu ehti toimia useiden teattereiden, mm. Vaasan Työväenteatterin lavastajana ja Vaasan työväenopiston piirustuksen opettajana. Tämän lisäksi Tanu Manninen kuvitti mm- vaasalaisia joululehtiä ja muita tilapäisjulkaisuja.<br /> <br /> '''Nälkä'''<br /> <br /> Tanu oli ulkoiselta olemukseltaan pieni, jopa hintelä ja hänellä oli kuoppaiset kasvonpiirteet. Ilmeisesti juuri tästä syystä hän sai jo alkuaikoina haukkumanimen ”Nälkätaiteilija”, joka sitten aikojen saatossa liudentui Näläksi. Alun perin ilkeilyksi tarkoitettu nimi muuttui kunnianimeksi. Nälän vaimo, joka oli myös opettaja, kantoi tietysti korkonimeä Jano.<br /> <br /> En enää tarkkaan muista milloin opin tuntemaan Tauno Jaakko Jalmari Mannisen, mutta arvelen sen tapahtuneen joskus 1960-luvun viimeisinä vuosina, jolloin hän oli vielä opettajan toimessaan. Tuttavuutemme kesti aina hänen kuolemaansa saakka. Meistä tuli ns. ”hyvänpäivän tuttuja”. Aina kun tapasimme, oli seurauksena pitkä keskustelutuokio, jopa vielä silloinkin kun Tanu ei enää jaksanut kunnolla kävellä, vaan oli liikkeellä polkupyöräänsä taluttaen. En tiedä on havainto oikea, mutta en nähnyt hänen koskaan ajavan polkupyörällä. Ehkä polkupyörä vastasi muiden rullaattoria.<br /> <br /> Miltei jokainen keskustelumme koski vaasalaisuutta ja Vaasan historiaa nähtynä vaasalaisen taiteilijan silmin. Tanulla oli fantastinen muisti ja hän kertoili mielellään anekdootteja, joskus jopa pikkuhävyttömiä, vaasalaisen taiteilijayhteisön elämästä. Tanun puheesta välittyi kuva, että vielä 1960-luvun alussa vaasalainen taiteilijayhteisö oli verrattain tiivis. Yhteisön sisällä järjestettiin säännöllisesti juhlia ja inspiroituja tilaisuuksia, joiden aiheena saattoi olla vaikkapa ”itämainen budoaari”.<br /> <br /> Tilaisuudet lavastettiin useimmiten Kauppapuistikolla nykyisen Citymarketin tontilla sijainneeseen Nyblinin valokuvaamon ateljeeriin. Muutaman kerran Tanu näytti valokuluvia näistä tilaisuuksista. En mene nyt vuosikymmenten jälkeen vannomaan, mutta olin tunnistavani valokuvista ainakin Tanun, Saimi Alapotin, Einari Uusikylän, Veikko Takalan. Joskus kuvassa oli mukana myös ateljeerin isäntä, valokuvaajamestari Eskil Eklund, joka itsekin maalasi.<br /> '''<br /> Kakkii rakastivat Tanua'''<br /> <br /> Toinen leimallinen piirre näille katutapaamisille oli se, että ne keskeytettiin lukemattomia kertoja. Lähes aina keskeyttäjänä oli varttuneempi, mutta joskus myös nuorehko vaasalainen nainen, joka halusi vain sanoa jotain ystävällistä Tanulle. Näissä kohtaamisissa vallitsi lämmin ja aurinkoinen henki. Näki selvästi että Tanu oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen nuoreen vaasalaisen koulutyttöön. Hämmästyttävintä tässä oli se, että Tanu myös tunsi ja muisti useimmat häntä tervehtimään tulleet ja luonnehti aina ”tyttöjä” jollakin ystävällisellä lauseella heidän poistuttuaan.<br /> <br /> Tanun mukana poistui Vaasasta jotain hyvin oleellista, persoona, josta voidaan sanoa, että ”kaikki rakastivat Tanua&quot;. Manninen kuoli 25.5.2002<br /> <br /> Tapio Parkkari<br /> <br /> [[Luokka: Merkittäviä vaasalaisia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kilpi_Kyl%C3%A4l%C3%A4&diff=4576 2006-10-30T06:15:37Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>== Herran Kilpi suojaa vaasalaisia==<br /> <br /> Tunnettuja vaasalaisia voi yrittää etsiä hakusanoilla tunnetuin vaasalainen maratoonari, tunnetuin vaasalainen speedway-kuljettaja ja niin edelleen tai vaikkapa sanoilla tunnetuin vaasalainen saarnamies. Jälkimmäiseen osaan vastata ilman hakukonettakin. Hän on, tai oli Vuorikadun jatkoluokkien opettaja '''Kilpi Kylälä'''.<br /> <br /> Kylälä tuli tunnetuksi kristillisissä fundamentalistipiireissä kirjoittamansa vihkosten ansiosta. Vihkosarjan nimi oli ”Onko tämä kaikki vain sattumaa”. Vihkosissaan Kylälä muokkasi maailmanlopun itsensä näköiseksi. Ennustuksensa hän sovitti Nebukadnessarin uneen Danielin patsaasta.. Kylälä rakensi järjestelmän, missä ihmisen jokainen luu ja nivel varpaista päälakeen edusti jotakin kohtaa Danielin patsaassa. Lopputulos oli tietenkin se, että elämme lopun aikoja ja että maailma tuhoutuu ellemme tee parannusta. Koko ajatusleikki Danielin patsaasta oli siis Kylälän metafora nykyajasta. Tämä kaikki tapahtui joskus viisikymmenluvun puolivälissä. Kilven ennustuksen mukaan deadline, lopullinen The End oli noin vuoden 1987 juhannuksen tienoilla.<br /> <br /> Kilven opetukseen liittyi myös näky muinaisista valtakunnista, jotka vastaavat nykyajan suurvaltoja. Nämä kaikki tuhoutuvat samalla kertaa kun se pitkään ja hartaasti odotettu Herramme tulemisen päivä kerran koittaa. Tätini, joka soitti kitaraa seurakunnan Katulähetyksen kitarakuorossa, tapasi sano menneisyyteen viitaten, että ”Meillä on Jumalan Kilpi suojelemassa Vaasaa.”<br /> '''<br /> Tuhon ennustaja'''<br /> Kilpi ennusti maailman lopullista tuhoa useita kertoja, koska aikaisemmat eivät toteutuneet. Eräs vanha vaasalainen kertoi minulle, että kerrankin koulujen kesäloman aikaan Kilpi sai houkuteltua muutaman pikkupojan mukaansa odottamaan maailmanloppua. Vuosi saattoi olla 1962. Kilpi kulki huolestuneena taivaalle vilkuillen edes- ja takaisin kadulla ja aidanpäällä istuvat pikkupojat seurasivat kiinnostuneina Kilven hermostunutta olemusta, jos kohta aina välillä taivaalle pälyillen.<br /> <br /> Määräaika tuli ja meni, eikä maailma, eikä Vaasa tuhoutunut silläkään kertaa. Säilyttääkseen arvonsa poikien silmissä, Kylälä sanoi pojille, että maailmanloppu väistyi, koska hän rukoili edellisenä yönä voimallisesti. Meidän vaasalaisten on syytä olla kiitollisia Kilpi Kylälälle. Herramme on ainakin toistaiseksi muistanut Kilven rukouspyynnön ja Vaasa on yhä olemassa. Tai katso nyt kuitenkin varmuuden vuoksi ikkunasta ulos.<br /> <br /> '''Tapio Parkkari'''<br /> <br /> [[Luokka: Merkittäviä vaasalaisia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pekka_Autio&diff=4571 2006-10-30T06:12:38Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Maakuntaradion päällikkö YLE Pohjanmaan Radiossa. Vastaa myös Pohjanmaan uutisista (alueelliset tv-uutiset). Työskennellyt aiemmin YLE:n Radio Keski-Suomessa toimituspäällikkönä ja tuottajana sekä Radio Vaasassa vastaavana toimittajana ja toimittajana.<br /> Käynyt koulunsa Vaasassa (Keskuskoulu, Vetokannaksen kansakoulu ja Onkilahden yhteiskoulu). <br /> <br /> [http://www.pohjanmaanradio.fi)<br /> <br /> [[Luokka: Merkittäviä vaasalaisia]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_V%C3%B6yrinkaupunki-V%C3%A5r%C3%B6stan&diff=4569 2006-10-30T06:07:39Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Vöyrinkaupunki-Vöråstan, asemakaava vuodelta 1855 <br /> <br /> Paikannimiä:<br /> <br /> Viinapränninmäki, Vöyrinkadun (ent. Klemetinkatu) mäki Vaasan Puu- ja Venetyö/ Vaasan Lasi- ja Kuvastinhiomon kohdalla. Kyseisten yritysten rakennuksissa toimi Pohjolan Polttimo niminen viinatehdas. Nykyinen Cantare oli polttimomestari Gössmann’in työsuhdeasunto.<br /> <br /> Rosenbergin mäki, nykyisin Vuorikatu (R. Hammarström 1925). Eversti Hammarström omisti useita vuokrataloja tällä alueella.<br /> <br /> Tiklaspuisto, Vuonna 1942 Lassila &amp; Tikanoja Oy lahjoitti kaupungille 50.000 markkaa käytettäväksi uuden hautausmaan länsipuolella olevan alueen kunnostamiseen ja kaunistamiseen. Koska vallitsevien olojen (sotatila) takia ei ollut mahdollista heti ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa, muodostettuiin lahjoituksesta rahasto. Puisto rakennettiin vuonna 1947, vuonna 1968 L&amp;T lahjoitti varat puiston kunnossapitämiseksi. Puistossa on L&amp;T:n vuonna 1959 lahjoittama Peikko ja impi- veistos (Elias Ilkka 1917). Aleksis Kiven “Seitsemän Veljestä”: <br /> <br /> Mies kuninkaallisessa puvussa muuttui äkisti hirmuiseksi peikoksi; sarvet tunkeusivat ulos hänen päästään, niskassansa kahisivat kankeat harjakset, ja kurja tyttö nyt tunsi kipeästi povessaan hänen terävät kyntensä. Ja siinä onneton impi huusi, reuhtoili ja tempoili tuskissansa mutta turhaan. Ilkeällä kiljunnalla raahasi hänen peikko syvimpään luolaansa ja imi hänestä veren aina viimeiseen pisaraan asti”.<br /> <br /> Tiklaslampi, (Pitkänlahden lampi) Ostrobotnia Australis, eläintieteellinen museoyhdistys teki aloitteen Pitkänlahden lammikon muodostamisen lintulammikoksi. Hanke toteutui Tiklaspuiston rakentamisen yhteydessä. Valtionrautatiet veti 1880- luvulla vesijohdon Tiklaslammesta varikkoalueelle Pitkänkadun varrelle höyryveturien syöttövedeksi. Lammen vesi oli pehmeää verrattuna kaivo- ja myöhempään vesijohtoveteen. Lammen rannalla oli pumppaamo ja sen hoitajan työpaikkana koppi. Vesijohto oli käytössä aina 1940- luvulle saakka.<br /> <br /> Almanniemi, uuden Vaasan ”vanha” hautausmaa, jonka suunnitteli kaupungininsinööri A. F. Berger 1862. Hautausmaa vihittiin 28.8.1864. Sinne haudattiin ensimmäisenä kirjanpainaja Unggrenin 2- vuotias Alma- tytär 1.9.1894, siitä nimi Almanniemi. Vasabladet kutsui hautausmaata ”Vaasan uudeksi kuolleitten kaupungiksi”. Ennen Vaasan rakentamista niemellä oli kalastajien verkonkuivausriukuja, jolloin nientä kutsuttiin nimellä Ulkuniemi. Hautausmaan vahtimestarina vuosina 1907-39 toimi Johan Viktor Sjöblom, jonka mukaan hautausmaata alettiin kutsua nimellä &quot;Sjöblomin haka&quot;, jolla nimellä useimmat vaasalaiset sen vieläkin tuntevat.<br /> <br /> Uusi hautausmaa, jonka suunnitteli ”Hautausmaan ystävät” -yhdistyksen sihteeri, taiteilija Ilmari Virkkala 1937. Alustavan suunnitelman laati insinööri Olli Martikainen 1920, hänen suunnitelmansa pohjalta kehittelyä jatkoi arkkitehti A. W. Stenfors, mutta seurakunnan kirkkovaltuusto päätti, että lopullinen suunnitelma on tilattava varsinaiselta hautausalan asiantuntijalta.<br /> <br /> <br /> Kiinteistöjen nimiä:<br /> <br /> Katekismus, Pitkä ja kapearunkoinen 2-kerroksinen talo Pitkänkadun ja Pitkänlahdenkadun välillä. Tontti rajoittui Rautatienpuistoon. Kiinteistö paloi pari vuosikymmentä sitten. Tontti liitettiin viereiseen, ja rakennettiin Vuorikoti. Vuonna 1999 valmistunut Vuorikodin lisärakennus on ulkonäöltään samanlainen kuin Katekismus, joten se voitaisiin nimetä Uusi Katekismus. <br /> <br /> Katunimistöä:<br /> <br /> Autotori, linja-autoaseman aukio vuodesta 1945. Nimitoimikunta ehdotti Liikennetori.<br /> <br /> Järvikatu, vuodesta 1945, ennen epävirallisesti Lampikatu, entisen Pitkänlahden lammen (Tiklaslammen) mukaan. Ruotsiksi edelleen on Lampikatu (Träskgatan).<br /> <br /> Kalastajankatu, jaettu kahtia 1945. Onkilahden (nykyisin täytetty) rannalla oli kalastajien varastoja, ”kalamajoja”. Nykyisen Onkilahden alkuperäinen nimi oli Eisfjärden.<br /> <br /> Konepajakatu, vuoteen 1945 Itäinen Hietasaarenkatu. Kielitoimiston kanssa oltiin eri mieltä, se kun ehdotti, että johdonmukaisuuden vuoksi vs Kirjastonkatu, pitäisi nimen olla muodossa Konepajankatu. Kaupunginhallitus totesi kuitenkin, että kirjastoja on vain yksi, mutta konepajoja monta. Nimitoimikunta ehdotti kadun nimeksi myös Työpajakatu.<br /> <br /> Laivakatu, jaettiin 1945. Nimiaihe johtuu Onkilahden entisestä laivaliikenteestä.<br /> <br /> Myllykatu, Vaasan Sähkömylly Oy:n, myöhemmin Vaasan Höyrymylly Oy:n myllylaitoksen mukaan. Myöhemmin selvisi, että kadun molemmissa päissä on ollut tuulimylly (toisesta perustukset jäljellä).<br /> <br /> Olympiakatu, Suomen Moottoritehdas Oy - Finska Motorfabrik Ab:n valmistaman Olympia-moottorin mukaan.<br /> <br /> Pitkänlahdenkatu, jaettiin 1945 ja ”häntäpää” käännettiin Klemettilään. Pitkälahti oli Onkilahden (oik. Eisfjärdenin) sivulahti, joka ulottui 30- luvulla vielä Riskusiltaan (Kokkolantielle) saakka. Erityisesti syksyisin ja keväisin siinä oli vesi korkealla. Karitien pumppaamon rakentamisen (1938 Pitkänlahdenojan kuivatusyhtiö) jälkeen lahti on hävinnyt nopeasti. Pitkänlahdenkadun nimi on nyttemmin Opistonkatu (Työväenopiston mukaan).<br /> <br /> Vuorikatu, jaettiin 1945. Vuorikatu nousee Onkilahden matalikosta Vöyrinkaupungin korkeimmalle kohdalle (Rosenbergin mäki).<br /> <br /> Vöyrinkatu, Vuoteen 1945 Klemetsönkatu. Kaupunginosaa rakensivat vahvasti Vöyriläiset, jotka olivat työssä rautatierakennuksella.<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Vaskiluoto-Vasklot&diff=4567 2006-10-30T06:06:49Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Vaskiluoto-Vasklot asemakaava 1918/1928 <br /> <br /> Vaskiluodon satama, päätös sataman rakentamisesta tehtiin 1886 ja sinne valmistui rautatie 1893. Öljysatama rakennettiin Porvarinsaaren (Borgaren), ensimmäinen säiliö rakennettiin vuonna 1935 (Shell). Polttonesteitten varastointia hoidettiin jo vuodesta 1911 pienessä mitassa. <br /> <br /> Kiinteistöjä: Sing-Sing, satamatyöläisten asuntolaksi vuonna 1945 rakennettu kasarmi, joka muutettiin 1954 satamatyöntekijöiden sosiaalitiloiksi. Kasarmi on nyt tyhjillään.<br /> <br /> Vaskiluodon katunimistöä: <br /> <br /> Duvaldtintie, nimetty vuonna 1928 hovioikeudenneuvos Gustaf' Duvaldtin mukaan, kunnallismies 1875-81, suurlahjoittaja, rahastot kaupungilla ja kirkolla. <br /> <br /> Frilundintie, Frilund oli puhelinyhtiön palveluksessa ja hänen huvilansa Vaskiluodossa.<br /> <br /> Haukilammentie, Haukilampi on jo miltei kuivunut maannousun johdosta.<br /> <br /> Kaarlentie, nimetty asemakaavassa 1938/41 Vaasan perustajan kuningas Kaarle IX mukaan <br /> <br /> Kesäpolku,<br /> <br /> Kuulahdenkatu, Kuulahti sijaitsee Ison- ja Pienen Vaskiluodon välissä.<br /> <br /> Lemmenpolku, nimetty paikallisen ”Nakurannan”, Paratiisisaaren mukaan.<br /> <br /> Moottorikatu, nimetty asemakaavassa 1938/41 teollisuusnevos John Wickströmin (1874-1959) kuuluisan moottoritehtaan mukaan.<br /> <br /> Niemeläntie, nimetty Niemelän kahvilan mukaan. Kadun nimi oli 1918 kaavassa vuoteen 1953 saakka Kustavintie.<br /> <br /> Purjehtijankuja, Vasa Segelföreningenin purjehdusseuran ja venesataman mukaan nimetty.<br /> <br /> Reininkatu, nimetty Vaasalaisen raatimiehen Anders Johan Rein mukaan. Hän toimi raatimiehenä ja maistraatin sihteerinä, kun Vaasan palon jälkeen syksyllä 1852 kuulusteltiin Aurénin talon naapureita. Rein kuoli jo lokakuussa 1852. <br /> <br /> Reininlaituri vihittiin 14.10.1960. Nimi annettiin Suomen ensimmäisen jäänmurtajan päällikön Gustav Wilhelm Reinin mukaan<br /> <br /> Saaristonkatu,<br /> <br /> Sahakatu, Oy Vaskiluodon Höyrysaha Oy:n sahalaitoksen mukaan.<br /> <br /> Teollisuuskatu, nimetty Suomen Sokeri Oy:n Vaasan tehtaiden mukaan.<br /> <br /> Asessorinpolku nimetty Asessori Grönroosin huvilan mukaan<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Hietalahti-Sandviken&diff=4566 2006-10-30T06:06:24Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Hietalahti-Sandviken 1933/1940 (oma)<br /> <br /> Bragen ulkomuseo siirrettiin Vaskiluodosta nykyiselle paikalleen Hietalahden Tackholmiin 1933. Bragen vanhin rakennus on vuodelta 1810. Rakennukset (9 kpl) siirrettiin Harfin tilalta Närpiöstä<br /> <br /> Hietalahden huvila ”Villa” rakennettiin vuonna 1846 Uumajalaisen komministeri (varapastori) J. A. Linder’in piirustusten mukaisesti. Alue pakkolunastettiin kaupungille 1857, jonka jälkeen rakennukset olivat vuokralla. Ensimmäinen omistaja oli tri F. G.Sandmark ja hänen jälkeensä hovioikeudenneuvos C. J. Boy. Boy kuoli 1868, jolloin huvilan vuokraoikeuden peri evl. Wasastjerna. Vuonna 1874 vuokraaja oli kellarimestari Fredrik Holmberg, joka avasi huvilaan kesäravintolan. Vuonna 1883 kaupunki lunasti vuokraoikeuden ja puistosta tehtiin kansanjuhlien pitopaikka. Näistä kuuluisin on vuoden 1894 laulu- ja soittojuhla, jossa osallistujina oli mm. Jean Sibelius Aino- (Järnefelt) vaimoineen. Villan pyöreäkaarinen ravintolaosa on valmistunut 1939 kaupunginarkkitehti Ingvald Sereniuksen suunnittelemana.<br /> <br /> Rytilaakso Maannousu kuivasi Mustikkaselän 1800- luvun alkupuoliskolla, Pitkänlahdenojan kuivatusyhtiö (vuodesta 1938) hoiti loput. Kortetta ja kaislaa kasvanut laaksopainanne oli kunnalliskodin viljelyaluetta, ja radan vierelle nousi myöskin vuodesta 1935 alkaen siirtolapuutarha-alue, joiden mökit saivat purkumääräyksen 1960- luvulla. Nyt paikalle kehitetään kasvitieteellistä puistoa, kokeilupuisto Arboretumia.<br /> Ravirata valmistui 1950- luvulla, urheilukentät 1903, 1937 ja 1985. Pesäpallostadion valmistui 1989, uimahalli 1962. Tenniskentät sekä tennis- ja squash- hallit valmistuivat 1930- ja 80- luvuilla.<br /> <br /> Katunimistöä:<br /> <br /> Ansaankatu, suomeksi oikeastaan Ansaksenkatu, sanomalehtien Pohjalainen ja Pohjan Pojan päätoimittaja Frans Ossian Ansaksen (alk. Husberg) mukaan nimetty. Hänen poikansa Jalo Ansas oli myös tunnettu vaasalainen.<br /> <br /> Esseninkatu, Mustasaaren lääninsairaalan viimeisen piirilääkäri Gustaf Martin von Essenin (1922 -31) tai maanviljelysinsinööri Gustav Mauritz von Essenin mukaan, hän oli myös kaupunginvaltuutettu 1912-16. Hietalahden historiikissa mainitaan, että katu on nimetty Essenien mukaan. Muuan puuvillatehtaan johtajista oli myös von Essen. Ehkäpä voidaan todella sanoa, että se on nimetty ”Essenien mukaan”.<br /> <br /> Hangonkatu, ruotsalaisiin lahjoitustaloihin kadun varrelle muutti talvisodan jälkeen evakuoituja Hangon siirtolaisia.<br /> <br /> Karjalankatu, talvisodan jälkeen kadulle muutti evakuoituja Karjalan siirtolaisia.<br /> <br /> Kurteninkatu, kauppaneuvos, valtiopäivämies Anders Joachim Kurténin (1836- 1899) mukaan nimetty.<br /> <br /> Malmönkatu, alkuperäiseltä nimeltään Katajanokankatu. Kadun varteen rakennettiin 1940 kummikaupunki Malmön lahjoittamia puutaloja. <br /> <br /> Omakotikatu,<br /> <br /> Poikkikuja,<br /> <br /> Ravikatu, sivuaa ravirataa.<br /> <br /> Ruutikellarintie, tielinjauksella oli vielä 70- luvulla useita vanhoja ruutikellareita eli räjähdysainevarastoja. Viimeinen poistettiin katurakentamisen yhteydessä keväällä 1996 raviradan kaakkoispäästä.<br /> <br /> Skoonenkatu, ruotsalaisten lahjoitustalojen (1940) mukaan.<br /> <br /> Välikatu, Klemetinkadun ja Asemakadun ”välillä”,<br /> <br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Vetokannas_vuodelta_1941&diff=4565 2006-10-30T06:06:04Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Vetokannas, asemakaava vuodelta 1941 <br /> <br /> Vetokannaksen nimi juontuu Infjärdeniä (Pukinjärvi) ja Eisfjärdeniä (Onkilahti) yhdistävästä purosta (Dragbäck), jota pitkin vene vedettiin selältä toiselle. Ojan yli tehtiin silta, kun 1700-luvun lopulla rakennettiin tie Vaasasta Palosaaren satamaan. Pukinkulma sai nimensä Vetokannaksella pitkään toimineesta Panimo Oy Bock Ab:stä.<br /> <br /> Katunimistöä:<br /> <br /> Amerikankatu, vuonna 1938 kaupunginhallitus lähetti silloiselle katunimitoimikunnalle Suomi-Amerikka- seuran kirjelmän, jossa ehdotettiin Delaware- siirtokunnan 300-vuotismuiston kunniaksi kadun nimeämistä siirtokunnan tai jonkun sen historian merkkihenkilön mukaan. Nimitoimikunta päätyi esittämään Amerikankatua, joka sitten hyväksyttiin.<br /> <br /> Gerbyntie, Korvasi entisen Gerbynkadun, nykyisen Varisselänkadun. Kadulle ehdotettiin mm. Kalmistontie- nimeä, mutta onneksi hylättiin!<br /> <br /> Harjukatu, nuoren vaasalaisen sotilaspojan Ahti Harjun mukaan (?), hän oli mukana Vaasan vapauttamisessa, Vilppulassa, Messukylässä, Tampereella ja Viipurissa luutnantti Ellmanin lähettinä. Hän sai urheudestaan 2.lk vapaudenmitalin ollessaan vain 14-vuotias.<br /> <br /> Honkakatu,<br /> <br /> Jääkärinpuistikko, nimitettiin vuoden 1918 jääkärien muistolle. Hoitamaton metsikkö on jäljellä siitä suurellisesta puistokatusuunnitelmasta, jolloin se ulottui leveänä parikatuna Palosaaren keskeltä Vetokannaksen perille.<br /> <br /> Kanervakatu,<br /> <br /> Karpinkatu (Carp'inkatu?), karpilla ei ole mitään yhteyttä Vetokannakseen, sen sijaan Carl Ludvig Carp (1843-1924) oli ansioitunut vaasalainen, hovioikeudenneuvos, kaupungin- ja kirkkovaltuutettu. Hän lahjoitti kaupungille rahaston. Kadun nimi on ilmeinen kirjoitusvirhe.<br /> <br /> Koivukuja,<br /> <br /> Kotimäentie,<br /> <br /> Kruunantie, nimetty Kronan hiiva- ja viinatehtaan mukaan.<br /> <br /> Kuulankatu, yhtyy päästään Jääkäripuistikkoon, nimetty vapaussodan 1918 jälkitapahtumissa Viipurissa ammutun säveltäjä Toivo Kuulan mukaan.<br /> <br /> Lammentie, Pukinjärven eli Infjärdenin mukaan.<br /> <br /> Lentäjänkatu, liittyy ilmeisesti myös vapaussota-aiheisiin. Olisiko mahdollisesti Suomen ilmavoimien ensimmäisen lentokoneen ja sen Suomeen lennättäneen kreivi von Rosénin mukaan nimetty? Nimelle ei löydy perusteluja pöytäkirjoista.<br /> Korjaus: Nimi tulee gerbyläisestä Flygar -suvusta/tilasta (Flygar=lentäjä)<br /> Miilutie, oli ennen Tervahaudankatu, muutettiin 1953<br /> <br /> Muuntajakatu, kadunkulmassa jököttää suuri tiilinen muuntamorakennus, joka on hävityskiellossa, ei liene suojeltu?<br /> <br /> Nummikatu,<br /> <br /> Näkinkuja, ”Näcken” oli raatimiesten Efraim Hellsbergin, Ernst Björqvistin ja Gabriel Rewellin omistama 52 lästin kuunari, joka rakennettiin C. G. Wolffin laivaveistämöllä vuonna 1841. Englantilainnen korvetti “Firely” ampui laivan upoksiin Palosaaren satamassa 8.8.1855.<br /> <br /> Pallokatu, katu on puolipallon kaaren muotoinen.<br /> <br /> Panimontie, Bockin eli Pukin panimon mukaan.<br /> <br /> Pitsikatu, sijaitsee Aino Lindemanin entisen pitsitehtaan vieressä.<br /> <br /> Pohjolankatu, nimi Kalevalasta.<br /> <br /> Pukinkatu, nimi Bockin eli Pukin panimon mukaan.<br /> <br /> Torpankatu, Vaasan läänin ensimmäisen tp. maaherra Juho Torpan mukaan??<br /> <br /> Vellamonkatu, parkki ”Wellamo”, 280 lästiä, rakennettiin Wasa Varvsbolaget’ille C. G. Wolffin laivaveistämöllä 1867. Kadunnimi oli alkujaan Palosaaren Kuhnankulmassa, mutta poistettiin kaavamuutoksessa.<br /> <br /> Verkkokatu, nimi Aino Lindemanin vanhan kalaverkkotehtaan mukaan.<br /> <br /> Vetokannaksenkuja,<br /> <br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Kustaala_ja_Kumpukyl%C3%A4&diff=4564 2006-10-30T06:05:43Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Kustaala, asemakaava vuodelta 1943/(Kumpukylä 1958) <br /> <br /> Nimi Kustaala-Gusvsro tulee Gustavsron kartanosta. Kustaalalle leimallisinta oli Käck’in ja Orren kauppapuutarha. Nykyisin Kustaala liitetään usein Vetokannakseen ja osin Kotirantaan kuuluvaksi, vaikka sillä on maalaiskunta-ajalta periytyvä nimi ja oma asemakaava. Sitä ei näy opaskartoissa eikä viitoituksessa. Kumpukylä rakennettiin laajentamalla Kustaalan asemakaavaa. Sen nimitykset lisäävät katunimikirjavuutta. Puolet Kustaalan katunimistöstä on peräisin kansalliseepoksestamme Kalevalasta, lisänä on lintuja ja kukkia.<br /> <br /> Bonäsintie, nimihistoria selvittämättä<br /> <br /> Eisnäsinkatu, Eisnäsin saaren / niemen mukaan<br /> <br /> Ilmarisenkatu, Kalevalasta<br /> <br /> Kalevankatu, Kalevalasta<br /> <br /> Karitie, sijaitsee entisen Eisholmin karikossa<br /> <br /> Kukkaiskatu, nimi lienee peräisin Käck’in kauppapuutarhan tuotteista. <br /> <br /> Kumpukatu, Kummeli on kivistä ja maasta kasattu merimerkki<br /> <br /> Kurjenkatu,<br /> <br /> Leivonkatu,<br /> <br /> Louhenkatu, nimi Kalevalasta. Louhi oli ihmishahmoinen lintu. <br /> <br /> Lyhytkuja, nimi oli vuoteen 1953 Pikkukuja, mutta pelättiin sekoittuvan Pikkukatuun.<br /> <br /> Metsonkatu,<br /> <br /> Orrenkatu, nimellä on oma historiansa Orren kauppapuutarhasta.<br /> <br /> Orrenmäentie, liittyy edelliseen<br /> <br /> Porvarinkatu,<br /> <br /> Päivölänkatu, nimi Kalevalasta.<br /> <br /> Pääskysenkuja,<br /> <br /> Rastaankuja,<br /> <br /> Riihikuja, nimi periytyy maalaisasutuksen ajoilta.<br /> <br /> Sammonkatu, Kalevalasta, Sammontie oli ennen Palosaarella.<br /> <br /> Tapionkatu, Kalevalasta.<br /> <br /> Tiaisenkuja,<br /> <br /> Varpusenkuja,<br /> <br /> Väinölänkatu, Kalevalasta.<br /> <br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Purola_-_Bob%C3%A4ck&diff=4562 2006-10-30T06:04:57Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Purola-Bobäck, asemakaava vuodelta 1942 <br /> Purolan vanha nimi ruotsiksi oli Bodbäck (Aittapuro). Nykyisin Mussorinojana tunnettu vanha puro on merkitty karttoihin hyvinkin kauan, ja kylän nimi on tullut sen rannalla sijainneiden kala-aittojen mukaan. Aikojen kuluessa nimi on muuttunut ruotsinkieliseen muotoon Bobäck.<br /> Purola liitettiin Vaasaan 1935, silloin kaupungin raja siirtyi Paukkulantien paikkeille. Kaupungin raja siirtyi nykyiselle paikalle alueliitoksessa 1972. Liitosalueen, ns. vanhan Purolan katunimet ovat väliaikaisia, koska kaavoitus on kesken ja alue on rakennuskiellossa. Väliaikaiset kadunnimet tekevät sekavan vaikutuksen yhteisen aiheen puuttuessa.<br /> <br /> Paikannimiä:<br /> <br /> Paukkula Purolassa, oli ampumarata, perustettu vuonna 1885, toiminta sillä lopetettiin turvallisuussyistä 1980- luvulla.<br /> <br /> Marielund Vanha paikannimi nykyisten Paukkulantie- Pellervonkatu- Linnustajantie paikkeilla, olisi sopinut hyvin Teeriniemen nimeksi nykyisen asemesta.<br /> <br /> Katunimistöä, osa väliaikaista:<br /> <br /> Albertintie, (väliaikainen)<br /> <br /> Gunnarintie, (väliaikainen)<br /> <br /> Helmerinkuja, (väliaikainen)<br /> <br /> Kalliokatu, kadun varrella Kuninkaantien risteyksessä on korkea kallio, sen päälle rakennettiin professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Huutoniemen kirkko vuosina 1962-64.<br /> <br /> Kaskitie, (väliaikainen)<br /> <br /> Kytösavuntie, (väliaikainen)<br /> <br /> Laaksotie, tie sijaitsee vanhassa merenlaaksossa<br /> <br /> Loimitie, (väliaikainen)<br /> <br /> Ojatie, nykyään putkitetun ja peitetyn Mussorinojan vierellä.<br /> <br /> Palomäentie, (väliaikainen) mutta vanha paikallisen tien nimi Mustasaaren kunnassa vuoteen 1972.<br /> <br /> Pasmatie, (väliaikainen)<br /> <br /> Paukkulantie, Paukkulan vanhan, 1885 perustetun ampumaradan mukaan.<br /> <br /> Pellavatie, (väliaikainen)<br /> <br /> Pellervonkatu, Asemakaavassa kadun nimenä on vieläkin Hartmaninkatu (tohtori Fredrik Hartman’in, kaupunginvaltuutettu ja raatimies). Katunimitoimikunta ehdotti nimenmuutosta 17.10.1953, koska se voidaan sekoittaa Hartmaninkujaan. Myöhemmin Harmaninkuja on nimetty Boucht’in kujaksi. <br /> <br /> Pirtapolku, (väliaikainen)<br /> <br /> Purolantie,<br /> <br /> Repolankatu, nimetty kadun päässä sijainneen Uppgårdin kettutarhan mukaan. <br /> <br /> Sepänkyläntie, vanha Kokkolantie 1960- luvun alkuun saakka.<br /> <br /> Vakkurintie, (väliaikainen)<br /> <br /> Voimakatu,, sijaitsee EPV:n suurjännitevoimalinjan alapuolella.<br /> <br /> Ylimäentie, (väliaikainen)<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Asevelikyl%C3%A4_oli_kunniavelka&diff=4561 2006-10-30T06:04:36Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Jussi Kangas'''<br /> <br /> '''Asevelikylä oli kunniavelka rintamamiehille''' <br /> <br /> Kirjoitus on tiivistelmäosa kirjasta ”Aseveljien perintö”, (Jussi Kangas 1996)<br /> <br /> Rintamamiehille luvattiin vuoden 1939 hinnalla maata sodan päätyttyä rintamapalve­lussa menetettyjen vuosien ja siellä suoritetun maanpuolustustyön korvaukseksi. Lupauk­selle oli motiivi, kun muistissa oli vielä hyvin se positiivinen ilmapiirin muutos kun torppa­rit saivat lunastaa vuokra-alueensa omakseen. Sillä jos millä oli nuorta Suomen tasavaltaa yhtenäistävä vaikutus. Tilanne oli sama rintamalla, miesten väliset pohdinnat sodanjälkei­sestä maansaannista merkitsivät positiivisen maanpuolustushengen voimistumista.<br /> <br /> '''Tuskin talvisota oli loppunut . . . .''' <br /> <br /> Suomen Aseveljien Liitto (SAL), joka toimi rintamamiesten &quot;etujärjestönä&quot;, otti maakysymyksen ensimmäisen kerran esille jo kaksi kuukautta perustamisensa (4.6.40) jäl­keen. Tuolloin oli jo ajankohtaista sotainvalidien, sotaleskien ja sotaorpojen asuttaminen. Samanaikaisesti ja samansisältöisen aloitteen teki myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) invaliditoimikunta. Syksyllä 1941 valtioneuvosto asetti 15-jäsenisen T. K. Jutilan toimikunnan laatimaan ehdotukset asutustoiminnalle sodan päätyttyä.<br /> SAL osallistui toimikunnan työhön, vaikka sen osallistuminen oli ristiriitaista. Maansaajien vastapoolina oli maanmenettäjät. Koko sodanaikaisen toiminnan tavoitteena olikin löytää ratkaisut, joilla saavutettaisiin mahdollisimman suuri yksimielisyys. Kun Jutilan toimikunnan ehdotus laiksi alkoi valmistua, oli SAL:n vaatimuksena vapaaehtoisen luovutuksen asettaminen pakkolunastuksen edelle. SAL oli kuitenkin sitä mieltä, ettei vapaaehtoisuus saa tarpeettomasti viivyttää ratkaisuja. T. K. Jutilan toimikunnan työ oli merkittävä pohja sille Tatu Nissilän komitean työlle, jonka valmistelun perusteella Maanhankintalaki 5.5.45 eduskunnassa hyväksyttiin. <br /> <br /> '''Rahaston pohjaksi lakkautetun järjestön varat'''<br /> <br /> Kunnissa työ oli jo kuitenkin lähtenyt liikkeelle heti sodan päätyttyä syksyllä 1944. Vaasassa Vaasan Asevelihuolto ry lahjoitti 5.12.1944 kaupungin rahatoimistoon perustettavaan Aseveljien Omakotirahastoon peruspääomaksi 800.000 markkaa. Kaupunginhallitus nimesi rahastolle hoitokunnan ja sijoitti omana osuutenaan rahaston peruspääomaksi 150.000 markkaa. Rahastoa täydennettiin sitten vuosien varrella kaupungin tontinlunastusrahastosta otetuilla lainoilla, joiden kokonaismäärä vuonna 1953 oli 7 miljoonaa markkaa. <br /> Tuolloin olivat asevelijärjestöt Akseli Rodénin toimesta olleet jo yhteydessä kaupungin rakennuskonttoriin. Kaupunki oli siis kiitettävästi toimessa mukana rintamamiesten asuntoasiaa hoitamassa. Kotiuttamisen tapahtuessa pääasiallisesti juuri joulukuun alussa oli ajankohta mitä otollisin: miehet tulivat kotiin keskelle omakotikaavailuja.<br /> <br /> Vaasan Kaupunki ei jäänyt odottelemaan valmisteilla olevan Maanhankintalain valmistumista, vaan käynnisti yhteistyössä asevelijärjestöjen kanssa asuntohankkeet. Vaasan Asevelihuolto suoritti viimeisenä tehtävänään keskuudessaan tiedustelun tonttihalukkuudesta ja viritti siten kiinnostuksen. Kun asevelijärjestöt lakkautettiin lailla 25.1.1945, jatkoi hankkeiden kehittelyä Aseveljien omakotirahaston hoitokunta ja sittemmin Asevelikylän rakennustoimikunta. Sopivaa ja riittävän suurta aluetta haettiin yhteistoimin.<br /> <br /> '''Ruutikellarinmäestä Asevelikyläksi'''<br /> <br /> Asevelikylän sijoitus Tammikaivon alueelle päätettiin sen jälkeen, kun rintamamiehet olivat sen hyväksyneet sijaintipaikaksi. Asemakaavoituksessa ei viivytelty, vaan jo 21.12.1945 asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja vahvistettiin Sisäasianministeriössä 21.3.1946. Ensimmäiset 195 tonttia jaettiin arpomalla jo 25.1.1946. Näin toimien kaupunki nopeutti rintamamiesten asutustoimintaa merkittävästi, sillä Maanhankintalain mukainen rakentaminen Matalaselän (Haapaniemi) alueella alkoi vasta viisi vuotta myöhemmin.<br /> Kaupunki pisti ripeästi katurakennustyöt käyntiin, vaikka työvoiman saannissa ja sijoittelussa oli erinomaisia vaikeuksia. Rakentajat pääsivät myös kesällä 1946 tonteilleen, joiden ankarat siirtokiviröykkiöt olivat paljastuneet paksun lumen alta. Seuraaviin tapahtu­miin kaupunki ei ollut syypää, mutta parempien kohteiden puuttuessa joutui kylläkin synti­pukiksi. <br /> <br /> Suurin toivein vastaanotettu Maanhankintalaki ja rinnakkainen Rahoituslaki eivät toimineet kuten oli odotettu. Asukkaanottolautakunnat pistivät papereita hyllylle ja pankit viis veisasivat valtion rahoitussitoumuksille. Inflaatio oli ainut joka toimi tehokkaasti: vuo­dessa omakotitalon kustannusarvio kolminkertaistui! <br /> Teoriassa lainoituksen olisi pitänyt kattaa 85 prosenttia rakennuskustannuksista, käy­tännössä kattavuus jäi alle 50 prosenttiin. Tämä siksi, että lainaprosentti laskettiin liian pie­nestä kustannusarviosta. Inflaatio oli niin voimakasta, että kustannusarviot karkasivat kä­sistä lainahakemuksen käsittelyn aikana. Lainan saantia rajoitettiin koko ajan tiukemmaksi, tarvittavaa lapsilukua nostettiin, samoin kuin invaliditeettia. <br /> <br /> '''Vastuksia riitti'''<br /> <br /> Rintamamiehet aloittivat kesällä -46 suurin toivein talojensa perustusten kaivun, lai­nojen saannin piti olla selvä. Kesken montunkaivun saatiin tieto, että valtion rahat ovat loppuneet, eikä lainoja saada. Rakentajat masentuivat täysin. Lainatut työkalut palautettiin omistajilleen. Sotainvalidirakentaja kirjoittikin työmaapäiväkirjaansa masentuneena:<br /> <br /> 1 vaihe loppu. Tiistai 13 p:vä elok. 1946. Kokous kaup. talossa. Lainoja ei myönnetä muille kuin siirtolaisille ja neljän lapsen isille.<br /> <br /> Sitten hän purkaa pahaa mieltään kirjeessä kaupunginhallitukselle 15.8.46:<br /> <br /> ..... .......... Saatuani asuntotontin kaupungilta ja rakennustoimikunnasta 1uvan saatuani, ryhtyivät ystäväni (koska itselläni on invaliditeetin takia oikeassa kädessä 45% työkyvyn menetys) minua auttamaan ja myöskin pidin palkattua työmiestä joiden avulla sain perustustyöt jo valmiiksi. Ja elämän aloittamiseksi teimme jo muitakin valmisteluja hyvän alun innoittamina, joista kaikista nyt on luo­vuttava ehkä pitkäksikin aikaa. Sillä rohkeutta ja innostusta kodin perustamiseen ei ole koska sen hajaantumiseen on aivan yhtä suuret mahdollisuudet............<br /> <br /> Mitä nyt neuvoksi? Kaupunki takasi sotainvalidien ja sotaleskien lainan, joten he pää­sivät rakentamisen alkuun lokakuussa 1946. Moni rakentaja hankettaan nopeuttaakseen otti kiinnelainan siinä toivossa, että voi sen maksaa valtion asutuslainalla pois. Rahoituslain mukaan tällainen konvertointi ei ollut mahdollista, vaan asutuslainahakemus hylättiin jos rakentaja oli saanut lainaa muualta. Asevelirakentajat eivät tunteneet sen kummemmin Maanhankintalakia kuin Rahoituslakiakaan, ja katkeruus epäoikeudenmukaisiin ratkaisui­hin oli suuri. Kun kaupunki sitten vuokrasopimukseen perustuen esitti tontinvuokriin 300 prosentin korotusta, kuohui malja yli. Kaupungin viranomaisten kanssa menivät sukset jat­kuvasti ristiin, ja ymmärtämättömyys oli selvästi molemminpuolista. <br /> <br /> '''Toiset väsyivät odottamiseen'''<br /> <br /> Osa asevelirakentajista hylkäsi tonttinsa Asevelikyläs­sä ja jäi odottamaan Maanhankintalain mukaista tonttia Haa­paniemeltä. Näin vapautuneita Asevelikylän tontteja kaupun­ki vuokrasi ”vapaille rakentajille”, siis sellaisille, jotka eivät olleet maanhankintaan oikeutettuja. Asevelirakentajat vas­tustivat tätä ja yrittivät saada aseveljiä palaamaan tonteilleen ja valvomaan oikeuksiaan. Itse asiassa Maanhankintalailla tärkein anti jäi Asevelikylään rakentaneilta saamatta, koska tontteihin ei Asukkaanottolautakunnan päätösten mukaan sovellettu lunastusoikeutta. Perustettaessa Aseveljien omakotirahastoa sen perustajat lausuivat toivomuksen, että Asevelikylän tonteille saataisiin lunastusoikeus. Näin ei vuokrasopimuksissa tehty, ja kun rintamamiehet eivät osanneet vaatia Maanhankintalain 157§ mukaista sovellusta myös vuokratontteihin, katkeruus purkautui kaupungin viranomaisiin. <br /> <br /> '''Valtuusto oli rakentajien puolella'''<br /> <br /> Asevelirakentajat saivat kylläkin oikeutta ”vapaita rakentajia” halvempina tontinvuokrina, kun valtuusto 4.9.1953 päätti heitä koskevan tontinvuokran kiinteäksi vuoden 2006 loppuun saakka. Asevelirakentajien tahallista ja turhaa ärsyttämistä oli virkamiesten jokavuotinen yritys korottaa tontinvuokria valtuuston päätöksestä piittaamatta. Kun vuonna 1978 tehtiin aloite Asevelikylän tonttien omaksi lunastamisesta, oli poliittinen päätös luottamushenkilöiden kesken suhteellisen helppo saavuttaa, virkamiesten jarruttaessa.<br /> Virkamiestenjarruttaminen oli käsittämätöntä toimintaa kaupungin etua vastaan, koska Asevelikylästä saatujen vuokratulojen merkitys oli mitätön siihen verrattuna, mitä kaupunki sai lunastusrahoja. Vuokratulo oli vain kolmasosa lunastustulon korkotuotosta. <br /> <br /> Aluksi vaikealta tuntunut mutta lopulta yksimielisesti tehty päätös rintamamiesten 50 prosentin alennuksesta lunastuksessa on tarkasteltava sitä kysymystä vasten, tehtiinkö heille oikeutta. Maanhankintalain sovelluksessa Rahoituslain mukainen hinta oli vuodenlopun 1944 hintataso. Asevelikylässä 1981-82 sovellettu asevelihinta oli 12:50 neliöltä. Siitä eteenpäin sovellus on 50 prosenttia kulloisestakin maanhinnasta. Rintamamiehille oma tontti ja rintamapalveluksen huomioiminen lunastushinnassa on todella suurimerkityksellinen. Sitä on monen vaikea ymmärtää, mutta niin se vain on.<br /> <br /> '''Kylä on nyt kunnossa'''<br /> <br /> Asevelikylästä päin asioita tarkastellessa tuntui toisinaan surkuhupaiselta, kun uusia kaupunginosia rakennettaessa murehditaan sitä, jos jokin katujää joksikin ajaksi päällystämättä. Johtuen kaupungin pitkäaikaisesta haluttomuudesta kehittää Asevelikylää, katujen ja muun kunnallistekniikan rakentamista on onnistuttu jarruttamaan viisikymmentä vuotta. Tämänhetkisen tiedon mukaan viimeinen Asevelikylän katu, Venlantie, rakennetaan juhlavuoden kunniaksi vuoden 1996 kuluessa. <br /> <br /> Oman lukunsa ansaitsee myöskin tarkastelu kunnallisten palvelujen jakautumisesta kaupunkirakenteeseen. Vaasassakin on totuttu odottamaan, että kaupunki toteuttaa palvelurakenteensa kaikkialle sa­mantasoisena. Jos Asevelikylässä olisi asioihin suhtauduttu siten, meillä ei vieläkään olisi minkäänlaista palvelurakennetta. Maanhankinta- ja rahoituslaista ja niiden soveltamisesta nähtiin että laki oli niiden puolella, jotka seisoivat odottamassa tumput suorina. Välittömäs­ti, jos joku osoitti omatoimisuutta, viranomaiset hylkäsivät hänet.<br /> Kunnallisten palvelujen suhteen on ollut vähän toinen juttu. Asevelikylässä on to­tuttu viime vuosina siihen, että puhumisen sijasta toimitaan. Kaupungin viranomaisilla on ollut tekemistä pitäessään asevelikyläläisten omatoimisuutta aisoissa. Kaikissa hankkeissa on kuitenkin lopulta saavutettu yhteisymmärrys, ja kyläläisten omatoimisesti toteuttamat hankkeet ovat siirtyneet osaksi kaupungin palvelurakennetta.<br /> <br /> '''Asukkaat kannattavat omiaan'''<br /> <br /> Niitä pikkupolitiikkoja asevelikyläläiset eivät ymmärrä, jotka luulevat pääsevänsä kyläläisten suosioon vastustamalla heidän tärkeinä pitämiään hankkeita. Erityisen selvästi tämä tuli esille Asevelikylän kouluhankkeessa 1990, jolloin pikkupolitiikkojen toiminta oli todella törkeää. Sitä he vain eivät tienneet, että Asevelikylän erinomaisen tiedotustoiminnan avulla kyläläiset olivat koko ajan tietoisia missä mennään ja osasivat suunnata panokset oikein. Viestin perillemeno näkyi seuraavissa kunnallisvaaleissa.<br /> <br /> Vaasan Yliopiston kaksi opiskelijaa tekivät 1994 harjoitustyönään vertailututkimuk­sen Vaasan kolmesta kaupunginosasta, Asevelikylästä, Sundomista ja Ristinummesta. Tutkimuksessa vertailtiin asukkaiden äänestyskäyttäytymistä näissä kaupunginosissa ja samal­la niiden vaikutusta kaupungin hallintoon. Asevelikylän osalta tutkijat päättelevät äänestä­jien luottavan omiinsa ja uumoilevat äänestyskäyttäytymisen muutosta ikäpolvien vaihtues­sa. Niin varmasti käy, on käynyt muuallakin.<br /> <br /> Kirjoittaessani Asevelikylän historiikkia minua vaivasi se kielteinen suhtautuminen kaupungin toimiin, mikä Vaasan Rakentajien, myöhemmin Jukolan Rakentajien pöytäkirjois­ta ja kirjeenvaihdosta heijastuu. Sama vaivaa varmaan lukijaakin, mutta kaikki on vain näkö­harhaa. Keskiverto rakentaja pärjäsi kaupungin kanssa pois tiehensä, kaikki kielteinen vain kanavoitui yhdistyksen kautta päättäjien korviin. Kehuja yhdistykselle, sen toimihenkilöil­le tai sen välitettäväksi viranomaisille ei ole riittänyt, eikä ole odotettukaan. Kun ei pahem­paa napinaa kuulu, asiat ovat ilmeisen hyvin.<br /> <br /> '''Yhteishenki on peräisin rintamaoloista'''<br /> <br /> Vaasassa on paljon puhuttu ja ihmetelty Asevelikylän hyvää yhteishenkeä. Asiassa eiole mitään ihmettelemistä. Valtaosalla asukkaita on samanlainen tausta ja arvomaailma, on opittu yhteistyön ja yksimielisyyden merkitys. Yhdistystoiminnan alkuaikoina poliittiset taistelut olivat kiivaita ja toimintaenergiaa kulutettiin sisäisiin kahinointiin yhteistyön ase­mesta. Pian kuitenkin huomattiin, ettei tavoitteita saavutettu, ja puoluepolitiikan sotkemi­nen yhdistyksen asioihin päätettiin lopettaa. Tämä päätös on pitänyt näihin päiviin saakka. On nähty ensiarvoisen tärkeänä, että yhdistyksen hallinnossa on mahdollisimman monipuo­linen poliittinen näkemys; näin on yhteydet ylläpidetty mahdollisimman moneen valtuusto­ryhmään.<br /> <br /> Nyt on ollut taas näkyvissä merkkejä poliittisen pelin hiipimisestä yhteisten etujen edelle, siitä varoituksen sana. Viisas ihminen oppii kokemuksesta, on syytä tutustua yh­distyksen viisikymmenvuotiseen historiaan ja oppia siitä, mihin joudutaan jos huuma peittää harkinnan. Yhdistyksen toimihenkilön osallistumisessa poliittiseen toimintaan ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Samaten mahdollisimman monien poliittisten suuntausten edustajien osallistuminen yhdistyksen hallintoon on Asevelikylälle eduksi. Kylän asukkaat kyllä osaa­vat päätellä, kuka toimii kylän eduksi ja kuka etua vastaan. Siihen otetaan kantaa vaaleissa, jossa kaikki ovat samalla suoralla.<br /> <br /> Mika Waltari totesi lääkäri Sinuhen suulla, ettei ihminen muutu. Asevelikyläläisten on kuitenkin syytä muuttua siinä suhteessa, että kestetään myös menestys. Vaikka kylässä asiat ovat nyt hyvässä jamassa, ei vaikeuksien puuttuessa kannata rakentaa niitä itse, vaan suunnata katseet tulevaisuuteen. Siihen meitä velvoittaa aseveljien perintö.<br /> <br /> '''Väki vähenee ja kylä uudistuu'''<br /> <br /> Asevelikylässä oli enimmillään asukkaita 1960-luvun alussa 2.400. Silloin oli vielä jokainen ylimääräinen huone vuokrattu velkojen lyhennystä varten. Nyt, 1996 kylän täyttäessä 50 vuotta, on asukkaita enää noin 950. Asumisväljyys on merkittävästi lisääntynyt. Asevelikylän asujaimisto uusiutuu myöskin nopeasti alkuperäisten rakentajien poistuessa keskuudestamme taikka muuttaessa keskustan palvelutaloihin. Asevelikylä edustaa edelleenkin tyylikästä ja ryhdikästä sodanjälkeistä jälleenrakennusta, rintamamiesasutusta.<br /> <br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J.Kangas:_Kantakaupungin_ensimm%C3%A4inaen_kaava&diff=4560 2006-10-30T06:04:12Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Riihikatu, nimi on ilmeisesti peräisin maaseutuasutuksesta.<br /> <br /> Riskusillankatu, ei oikeastaan ole enää katu, vaan kevyen liikenteen raitti. Ennen nykyisen Kokkolantien rakentamista sen paikalla sijaitsi polku Riskusillalta nykyisen Kesoilin huoltoaseman paikkeille. Riskusillan nimi johtui siitä, että lutakkoon poljettiin aina keväisin ja syksyisin pajuja. Viimeinen, betonirakenteinen riskusilta näkyy vielä Kokkolantien sillalta katsottuna Pitkänlahdenojan yli. Tielaitos otti sillan käyttöön 1998 tehdessään kevyen liikenteen raitin Yhdystien yli. Vielä 1930- luvulla meri ulottui Pitkälahtena keväisin Riskusillalle. Nyt Riskusilta seisoo taas hylättynä uuden kiertoliittymän valmistuttua vuonna 2002.<br /> Riskusillankatu yhdistyi vanhaan Bölentiehen, josta on vielä jäljellä osa Impivaarassa ja Mustasaaren kunnan puolella. Kokkolantien rakentaminen 1960-luvun alussa hävitti suuren osan historiallista Bölentietä. Impivaaran kaavassa Bölentien nimi muutettiin Impivaarantieksi.<br /> <br /> Sorsantie, Pitkänlahden ja Pitkänlahdenojan lintukannan mukaan.<br /> <br /> Voikukkakuja,<br /> <br /> <br /> Purola-Bobäck, asemakaava vuodelta 1942 (oma)<br /> Purolan vanha nimi ruotsiksi oli Bodbäck (Aittapuro). Nykyisin Mussorinojana tunnettu vanha puro on merkitty karttoihin hyvinkin kauan, ja kylän nimi on tullut sen rannalla sijainneiden kala-aittojen mukaan. Aikojen kuluessa nimi on muuttunut ruotsinkieliseen muotoon Bobäck.<br /> Purola liitettiin Vaasaan 1935, silloin kaupungin raja siirtyi Paukkulantien paikkeille. Kaupungin raja siirtyi nykyiselle paikalle alueliitoksessa 1972. Liitosalueen, ns. vanhan Purolan katunimet ovat väliaikaisia, koska kaavoitus on kesken ja alue on rakennuskiellossa. Väliaikaiset kadunnimet tekevät sekavan vaikutuksen yhteisen aiheen puuttuessa.<br /> <br /> Paikannimiä:<br /> <br /> Paukkula Purolassa, oli ampumarata, perustettu vuonna 1885, toiminta sillä lopetettiin turvallisuussyistä 1980- luvulla.<br /> <br /> Marielund Vanha paikannimi nykyisten Paukkulantie- Pellervonkatu- Linnustajantie paikkeilla, olisi sopinut hyvin Teeriniemen nimeksi nykyisen asemesta.<br /> <br /> Katunimistöä, osa väliaikaista:<br /> <br /> Albertintie, (väliaikainen)<br /> <br /> Gunnarintie, (väliaikainen)<br /> <br /> Helmerinkuja, (väliaikainen)<br /> <br /> Kalliokatu, kadun varrella Kuninkaantien risteyksessä on korkea kallio, sen päälle rakennettiin professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Huutoniemen kirkko vuosina 1962-64.<br /> <br /> Kaskitie, (väliaikainen)<br /> <br /> Kytösavuntie, (väliaikainen)<br /> <br /> Laaksotie, tie sijaitsee vanhassa merenlaaksossa<br /> <br /> Loimitie, (väliaikainen)<br /> <br /> Ojatie, nykyään putkitetun ja peitetyn Mussorinojan vierellä.<br /> <br /> Palomäentie, (väliaikainen) mutta vanha paikallisen tien nimi Mustasaaren kunnassa vuoteen 1972.<br /> <br /> Pasmatie, (väliaikainen)<br /> <br /> Paukkulantie, Paukkulan vanhan, 1885 perustetun ampumaradan mukaan.<br /> <br /> Pellavatie, (väliaikainen)<br /> <br /> Pellervonkatu, Asemakaavassa kadun nimenä on vieläkin Hartmaninkatu (tohtori Fredrik Hartman’in, kaupunginvaltuutettu ja raatimies). Katunimitoimikunta ehdotti nimenmuutosta 17.10.1953, koska se voidaan sekoittaa Hartmaninkujaan. Myöhemmin Harmaninkuja on nimetty Boucht’in kujaksi. <br /> <br /> Pirtapolku, (väliaikainen)<br /> <br /> Purolantie,<br /> <br /> Repolankatu, nimetty kadun päässä sijainneen Uppgårdin kettutarhan mukaan. <br /> <br /> Sepänkyläntie, vanha Kokkolantie 1960- luvun alkuun saakka.<br /> <br /> Vakkurintie, (väliaikainen)<br /> <br /> Voimakatu,, sijaitsee EPV:n suurjännitevoimalinjan alapuolella.<br /> <br /> Ylimäentie, (väliaikainen)<br /> <br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J:Kangas:_Katunimist%C3%B6n_periaatteet&diff=4558 2006-10-30T06:03:19Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Katunimistöperiaatteet''' <br /> <br /> Kun uuden Vaasan (nykyisen kantakaupungin) asemakaava vahvistettiin 1.8.1855, se ei sisältänyt kadunnimiä, vaan ne vahvistettiin senaatissa erillisellä piirustuksella ruotsinkielisinä. Kantakaupungin katunimistö kuvaa hyvin tuon ajan tapaa nimetä kadut niille ajatellun tai toteutetun toiminnan mukaan. Kauppapuistikko ajateltiin kaupan valtaväyläksi, Koulukadun varrella sijaitsivat koulut, Raastuvankadun ja Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsi maallinen oikeus, Kirkkopuistikolle asettuivat hengellisen vallan temppelit. Kuvaavaa kantakaupungin nimihistorialle on, että Koulukatu ja Raastuvankatu vaihtoivat paikkaa, kun raatihuone myytiin valtiolle koulutaloksi ja raastuvanoikeus muutti kaupungintaloon. Rauhankatu oli ensimmäinen katu joka Klemetinniemelle raivattiin, se sai nimensä juuri päättyneen itämaisen sodan rauhanteon muistoksi.<br /> Myöhempiä asemakaavoja laadittaessa pyrittiin kadut nimeämään ko. kaava-alueella yhtenäisen aiheen mukaan. Vaasassa aiheina ovat olleet mm. merenkulku, ammatit, eläimistö, kasvit, marjat yms. Tällä pyrittiin siihen, että kaupunkilaiset kadun nimen mukaan voisivat paikallistaa, mistä kaupunginosasta tai asuinalueesta oli kysymys. Tästä hyväksyttävästä periaatteesta on kuitenkin kaavoja laajennettaessa monesti poikettu, ja kuvatunlaisia aihepuhtaita asemakaavoja on enää siellä, missä kaava-aluetta ei ole laajennettu.<br /> Katuja nimetään usein myös aikaisemman asutuskulttuurin mukaisilla paikan, talon, asukkaan taikka tapahtuman mukaan. Tällaisia kadunnimiä Vaasassa on vähän. Vaikuttimena lienee kaavan laatijan tai nimitoimikunnan puutteellinen paikallishistorian tuntemus.<br /> Vaasan katuja on nimetty myös historiallisin perustein, sekä kaupungin kehitykseen vaikuttaneiden merkkihenkilöiden mukaan. Tällaisia katuja Vaasassa on kuitenkin hämmästyttävän vähän. Kuitenkin ansioituneen vaasalaisen nimi kadulle annettuna on pysyvä, ”neuvokset tulevat ja menevät”.<br /> <br /> '''Katujen rakenteesta'''<br /> <br /> Palosta viisastuneena kaavoitettiin Vaasan kadut leveiksi, puistikot jopa 35 metrin levyisiksi. Alkuperäisessä rakennusjärjestyksessä määrättiin kadun ja tontin rajaan noin 1,5 metrin levyinen istutettava vihervyöhyke. Sen vierellä oli jalkakäytävä, joka alkuaikoina oli erotettu ajoväylästä hirsirotvallilla, sadepäivinä sen liukkailla pinnoilla pojat seikkailivat kuin tukinuitossa (Heikki Klemetti). Ajoradat myös olivat aluksi hiekkapintaiset, tavattoman kuraiset keväisin ja syksyisin. Vuosisadan vaihteessa katuja alettiin päällystettiin mukulakivillä ja hakatuilla ns. nupukivillä. Vaikeina työllisyysvuosina vuosisadan vaihteessa kaupunki osti kivimiehiltä nupukiviä myös varastoon.<br /> Vastarakennettuja katuja revittiin paljon auki viemärityön aikana 1889-1904, näihin aikoihin myös tontin rajalla olleet viheralueet poistettiin. Vesijohtoverkoston rakentaminen 1913-15 vauhditti myös katujen kiveämistä. Katukivet irrotettiin Nupukalliosta nykyisen Olympiakadun varrelta. Kiviä louhittiin niin paljon, että entinen Nupukallio muuttui Nupumontuksi. Lähitukevaisuudessa Nupumonttu on suunniteltu autojen paikoitushalliksi. <br /> <br /> '''Nimitoimikunnat'''<br /> <br /> Vaasaan tehtiin suuri alueliitos vuoden 1935 alusta, sen johdosta asetettiin 1938 ensimmäinen nimitoimikunta miettimään liitosalueille ja niiden kaduille nimet. Nimitoimikuntaan kuuluivat tuolloin puheenjohtajana kaupunginjohtaja Eino Rostén sekä jäseninä johtaja Valter Swanljung, hovioikeudenneuvos A. F. von Willebrand, rehtori J. Fr. Antola, opettaja Alex Lindfors ja kaupungininsinööri I. I. Holming. Seuraava nimitoimikunta asetettiin 1944, siihen kuuluivat kaupunginjohtaja Eino Rostén, U. A. Lanamäki, Axel E. Laxén ja Laine Kontturi. <br /> <br /> Vuoden 1953 katunimitoimikunta johti Osmo Tuominen ja jäseninä olivat Paavo Salmi, kaupungingeodeetti John Weckström, kaupunginarkkitehti Nils Kostiainen, hrat Harjunpää ja Ragnar Krook. Tuolloin kaupunkiliitto ehdotti jonkin kadun nimeämistä Sibeliuksenkaduksi, mutta sitä ei toteutettu. Vuonna 1954 katunimitoimikuntaan vaihdettiin Krookin tilalle Forsberg, muuten toimikunta oli ennallaan. Vuoden 1965 katunimitoimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi Jarl Finne, jäseninä Reino Ignatius, Kaarlo Rodén ja Eino Sainio.<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=J._Kangas:_Vaasa_muodostuu_kaupunginosista&diff=4557 2006-10-30T06:02:56Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Jussi Kangas'''<br /> <br /> '''''Vaasa muodostuu kaupunginosista''''' <br /> <br /> Nykyistä Vöyrinkaupunki- nimeä edelsi Onkilahden kaupunginosa, josta nimestä on jäljellä enää Onkilahden koulu. Myös nykyisin Palosaarella oleva Onkilahdenkatu oli aikanaan nykyisen Wärtsilän tehdasalueen paikalla. Wärtsilän tehdasalueen paikalla toimi Onkilahden konepaja (nykyinen Wärtsilä) ja Onkilahden höyrysaha, joka paloi traagisissa olosuhteissa 1919.<br /> <br /> '''Palosaari''' liittyi Vaasaan vähitellen. Vaasan ulkosatama Palosaaren salmeen oli siirtynyt vuokramaalle jo vuodesta 1785, tosin kaikki tarpeelliset rakennukset valmistuivat vasta 1804. Tie satama-alueelle halki Palosaaren rakennettiin 1796. Varsinainen Palosaaren rakentuminen alkoi A. A. Levón’in hankkeesta rakentaa puuvillatehdas tulevan kaupungin laidalle. <br /> <br /> Levón osti ja vuokrasi perustettavalle yhtiölle maa-alueen Norrgranin talolta Mustasaaren pitäjän Munsmon kylästä. Vaasan Puuvilla Manufaktuuri Oy:n tehdas rakennettiin vuosina 1857-59. <br /> Palosaaresta liitettiin kaupunkiin alue Wolffintiestä Varisselänkatuun (Gerbynkatu) vuonna 1864, sataman vuokra-alueet pakkolunastettiin ja liitettiin vuonna 1908 Vaasaan Wolffintiestä Mansikkasaareen ja Pikisaareen sekä vesialueet. Niin sanottu Buss-Viikin alue liitettiin Vaasaan 1913 ja loputkin Palosaaresta vuoden 1935 alusta.<br /> <br /> Palosaaren nimihistoria perustuu teollisuuteen ja työläisasutukseen sekä kauppaneuvos C. G. Wolff’in laivaston aluksiin. Vuoden 1935 alueliitos toi mukanaan vuoden 1918 tapahtumiin liittyvän nimistön ja puuvillatehtaan alueen muuttuminen yliopistoalueeksi vielä uuden nimihistorian.<br /> <br /> '''Vetokannas''' (Drageids, nyk. Dragnäs), Kustaala (Gustavsro) ja Kotiranta (Hemstrand) olivat vuoteen 1935 omaleimaiset taajamat maaseutuasutuksen reunalla. Vetokannaksen nimi tulee Infjärdenistä (nyk. Pukinjärvi) Onkilahteen (alk. Eidsfjärden) laskevan Kannaksenojan (Eidsbäcken) mukaan. Veneitä vedettiin ojaa pitkin. Kustaala (Gustavsro) nimi tulee samannimisestä kartanosta, jonka rakennutti Gustaf Wilhelm Lundén. Kun kartanon omistajaksi tuli liikemies Aino Lindeman, hän palstoitti maat ja möi asuntotarkoitukseen. Näin muodostui nykyinen kaupunginosa Kotiranta.<br /> <br /> '''Purola ja Huutoniemi''' liitettiin Vaasaan myöskin vuoden 1935 alusta. Purola on vanha kalastajakylä, sen nimi oli Aittapuro (Bodbäck). Nykyisin Mussorinojana tunnettu puro on putkitettu, siitä on muistona vain Ojatie. Vielä 1920-luvun kartoissa esiintyy Teeriniemeen rajoittuva Marielund, joka olisi ollut kaunis nimi Teeriniemen asemesta. Huutoniemen vanhin osa Etupakka, vanhoilta nimiltään Huutavanmäki ja Huutomäki hävitettiin 1970/80- lukujen vaihteessa, kun Yhdystie vedettiin sen yli. Huutoniemi, syntyi Strömbergin tehtaiden myötä 1940-luvun jälkeen.<br /> <br /> '''Vaskiluoto''' kuului 1300-luvulle saakka Kyrönmaalaisten nautinta-alueeseen, ja silloin sen nimi oli Vasikkaluoto. Joutuessaan ruotsinmaalaisten siirtolaisten hallintaan nimi vääntyi muotoon Vasklot, josta se taas vääntyi suomenkielisten toimesta Vaskiluodoksi. Vaskiluodolla oli merkittävä rooli tammikuun 28. päivänä 1918, kun jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaan ja opettaja E. A. Mitts’in johdolla vallattiin venäläiset tykistö- ja merisotilaiden kasarmit. Itsenäisen Suomen senaatti vahvisti 12.6.1918 ensimmäisenä Vaskiluodon asemakaavan. Mantereen ja Vaskiluodon välissä oleva Hietasaari on sekin ollut monena. Se tunnetaan nimillä Kogrund (Lehmikari) ja Höggrund (Korkeakari) taikka Högrund (Heinäkari).<br /> <br /> '''Hietalahti''' on melko vaikeasti rajattava kaupunginosa. Se muodostuu useammasta osa-alueesta, joilla ei juuri ole toiminnallista yhteyttä keskenään. Kaupungin alkuaikoina Hietalahti ulottui syvälle Klemetinsaaren eteläosaan, samoin Emäntälahti. Hietalahti on täytetty kokonaan ja Emäntälahdestakin on enää pieni ”suupala” moottoritien ja Sundominlahden pyörätien välissä. Ravirata sijaitsee Emäntälahden paikalla ja Hietalahdessa pelataan pesäpalloa. Keskussairaalan alue luetaan usein Hietalahteen kuuluvaksi, vaikka sillä on omakin nimensä Kustaanlinna (Gustavsborg) vanhan huvilan mukaan.<br /> <br /> Selvintä Hietalahtea ovat ns. Vanha omakotialue, Sumula, Asemakadun ja Klemetinkadun sekä Hietalahdenkadun rajaamalla alueella. Se kaavoitettiin 1933 ja rakennettiin vuoteen 1935 mennessä. Kaduista Välikatu sijaitsee omakotitalojen välissä. Uusi omakotialue ns. Malmönkaupunki ja Malmönkatu saivat alkunsa talvisodan päättyessä, jolloin alueelle kaavoitettiin pikavauhtia pieniä omakotitontteja ruotsalaisen Malmön kaupungin lahjoittamille puuelementtitaloille.<br /> <br /> '''Asevelikylä''' tunnetaan myös nimellä ”Pyssykylä”. Sen rakentaminen aloitettiin heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. Sen asemakaava on Vaasan ensimmäinen englantilaistyyppinen ns. puutarhakaava, jota myöhemmin noudatettiin myös Korkeamäellä. Kaava ottaa huomioon maaston ja kadut kaartelevat sen mukaan vapaasti. Asevelikylän kadut saivat nimensä Seitsemän Veljeksen mukaan, kun ensin oli Vänrikki Stoolin tarinoiden ja rintamamiesten taistelupaikkojen sekä puitten nimet hylätty. Vuonna 1965 Asevelikylästä kerättiin 240 nimen anomuslista kylän nimen muuttamiseksi Jukolankyläksi, mutta kaupunginvaltuusto päätti muuttaa nimen Puroniemeksi. Nimestä luovuttiin kuitenkin pian, koska sitä ei opittu paikantamaan. <br /> <br /> '''Korkeamäen''' nimi 1700- luvun kartassa on Papinsaari. Kadunnimistössä vilisee suomalaisia metsäneläimiä.<br /> <br /> '''Haapaniemen asuntoalue''' kaavoitettiin 1951 toiseksi rintamamieskyläksi. Sen tontit myytiin heti, ja sinne rakensivat talonsa ne rintamamiehet, joille ei Asevelikylän vuokratontit kelvanneet. Haapaniemen asuntoalue sai myös katunimistönsä Asevelikylästä, siellä hylätyt puitten nimet otettiin käyttöön Haapaniemellä. Haapaniemi tunnettiin pitkään Matalaselän (Lågfjärden) alueena, muistona vanhasta merenlahdesta. Matalaselänojan kuivatusyhtiö perustettiin 1937. <br /> <br /> '''Kiilapalstan''' omakotialue kaavoitettiin 1957, jolloin se ”kiilattiin” Huutoniementien ja Huutoniemen kaava-alueen väliin. Kiilapalstan katunimistössä metsämarjat ovat hallitsevana.<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Merenkurkku&diff=4553 2006-10-30T05:59:53Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Fenno.jpg|frame|left|Vaasanlaivat: Fenno]] '''Merenkurkun saariston Natura 2000 -alue kattaa käytännössä koko ulkosaaristovyöhykkeen seitsemän kunnan alueella. Alue yhtyy Ruotsin puoleisiin suojelualueisiin. Lyhin etäisyys Suomen ja Ruotsin saarten välillä on 20 km. Merenkurkku kuuluu myös Itämeren suojelusopimuksen eli HELCOM:in suojeltavien alueiden listalle'''<br /> <br /> '''''Merenkurkku madaltuu'''''<br /> <br /> Merenkurkku on Selkämeren ja Perämeren väliin jäävä alue, jossa Pohjanlahti kapenee ja madaltuu. Kynnyssyvyys Perämeren ja Selkämerten välillä on ainoastaan 25 metriä. Suuret joet tuovat Perämereen makeaa vettä, joten Merenkurkun kynnyksen kohdalla veden suolapitoisuus alenee Selkämeren pohjoisosien 5 promillesta Perämeren eteläosien 4 promilleen. Eliöstölle tämä suolapitoisuuden muutos on merkittävä. Merenkurkku onkin levinneisyyden pohjoisraja monelle mereistä alkuperää olevalle lajille.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pulutalo&diff=4551 2006-10-30T05:58:17Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Graffitti.jpg|frame|right| Graffitti Pulotalon sisällä]]Linkkejä pulutalon graffitteihin. Kirjoita artikkeli tähän:<br /> <br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=5 kuva 1]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=7 kuva 2] <br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=65 kuva 3]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=66 kuva 4]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=69 kuva 5]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=90 kuva 6]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=91 kuva 7]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=93 kuva 8]<br /> <br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=94 kuva 9]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=95 kuva 10]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=96 kuva 11]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=100 kuva 12]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=102 kuva 13]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=120 kuva 14]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=119 kuva 15]<br /> <br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=121 kuva 16]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=122 kuva 17]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=128 kuva 18]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=134 kuva 19]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=135 kuva 20]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=158 kuva 21]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=160 kuva 22]<br /> [http://www.krmi.net/image.php?place=walls/misc_cities/vaasa&amp;image=163 kuva 23]<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Risto_Helin,_taidealan_yritt%C3%A4j%C3%A4&diff=4545 2006-10-30T05:53:08Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Vuosikaudet vaasalaisissa kehystämöissä päivätöitä <br /> paiskinut Risto Helin on tullut tutuksi alan tekijöiden<br /> keskuudessa ja on itsekin varsin käsityötaitoinen <br /> taidemaalari.<br /> 70-luvun lopulla aloitti Helin kehystäjäntaipaleensa Seppo<br /> Vähäsoinin Puistogalleriasta Korsholmanpuistikolta. Siirtyi<br /> sitten Rainer Lindevallin hommiin niin ikään Puistogalleriaan, <br /> joka oli välissä kokenut omistavaihdoksen ja osoitekin oli nyt<br /> Kauppapuistikolla, josta liike sitten myöhemmin siirtyi Kauppahallin<br /> alakertaan. Pokantekijän toimenkuva jatkui sitten vielä Pekka<br /> Lindin omistamassa Ars Wasassa. Vuonna 2000 kuitenkin<br /> muiden palveluksessa olemiselle tuli loppu ja Risto Helin perusti<br /> oman alan liikkeen Palosaarelle. Elettiin vuotta 2000, kun tämä<br /> tapahtui ja Taide ja Kehys Galleria avasi ovensa. Olennaista olivat<br /> tässä kulmahuoneistossa sijainneessa liikkeessä nimenomaan<br /> edustavat näyttelytilat ja näytteilleasettajia riittikin yli <br /> kalenterivuoden mittaiseksi jonoksi asti. Palosaarelta oli kuitenkin <br /> keskustaan päästävä ja liike muutti (2004) vasta hiljan peruskorjattuun<br /> Black Jackiin eli virallisemmin Galleria Wasaan. Sitä kesti aikansa<br /> ja nyt Helinin liike uutena myös antiikkiin keskittyvänä yrityksenä<br /> nimeltä Risto Helin Art ky toimii kokonaistoimintakuvioon hienosti<br /> soveltuvissa tiloissa Raastuvankatu 25:ssä.<br /> <br /> Oman taidemaalari taipaleensa Helin aloitti heti kohta (aivan 70-luvun<br /> lopussa) tultuaan pokittamisen kautta taiteen kanssa tutuksi. Suurin<br /> innoittaja Helinille on ollut taidemaalari Veikko Takalan vuosien<br /> 1968 – 1975 tuotanto, jonka vaikutus on näkynyt ja edelleen näkyy<br /> hänen omissa töissään. Muista vaikuttajista voi mainita Armas Vainion<br /> ja varsinkin professorin seesteiset lakeusnäkymät.<br /> <br /> - Risto Jalonen<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Teatteritalon_kummitus&diff=4541 2006-10-30T05:50:34Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Jussi Kangas'''<br /> <br /> '''Teatteritalon kummitus: Ikuinen kellarinkiertäjä'''<br /> <br /> Minut on kuulemma nähty teatteritalon ullakolla, mutta sen on täytynyt olla joku toinen. Minun valtakuntaani on talon kellari, siellä minut on joku saattanut nähdä. Mitä minä ullakolla tekisin? Kellariin minun päättymätön painajaiseni liittyy, jos haluatte tietää. <br /> <br /> - Ja kerron vaikka ette haluaisikaan.<br /> <br /> Olen Teerimäen Sameli, vaasalaisen työväenliikkeen aktivisti ja pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu. Toimin nuorempana työväentalon talonmiehenä ja asuin perheineni pihanpuolella olevassa talossa. Hyvä ystäväni Mäenpään Mikko asui Rauhankadun toisella puolen ja vietti paljon aikaansa kanssani työväentalon erilaisia hommia tehden. Mikko oli lasimestari ja oli myös palava työväenaatteen mies. Toinen hyvä ystäväni oli Pohjanmaan Peltitehtaan johtaja Nyman, etunimi vain on unohtunut. Kun Mäenpää ja Nyman kävelivät rinnakkain Pitkälläkadulla, tuttavat sanoivat: siinä taas menevät Majakka ja Perävaunu. Mikko oli se Majakka. <br /> Painajaiseni alkoi keskiviikkoon syyskuun 17. päivään vuonna 1930. Silloin poliisit ja lapualaiset tulivat suurella joukolla työväentalolle tekemään tarkastusta. Joku oli ilmiantanut, että talossa on asekätkö ja suunnitteilla on työväen uusi vallankumousyritys. Talo tutkittiin ullakolta kellariin, ja sieltä se löytyi. Kellariin oli muurattu valeseinä, jonka takaa löytyi kymmenittäin venäläisiä kiväärejä ja suuri määrä panoksia. <br /> <br /> Minut pidätettiin ja kuulusteltiin - kuka ja milloin aseet oli kätkenyt? Poliisi ei uskonut, kun väitin etten tiennyt kätköstä mitään. Enkä todellakaan tiennyt. Myös Mikko pidätettiin, ja kuulusteluissa poliisit nykivät häntä leukaparrasta. Mutta eihän Mikkokaan tiennyt. Nyman ei kuulusteluissa mukamas tuntenut kumpaakaan meistä.<br /> <br /> Työväenyhdistys joutui tietysti epäilyjen varjoon ja lapualaiset vaativat poliisilta kovia toimia. Minun, joka olin talonmiehenä, edellytettiin olevan tietoinen mitä talossa tapahtuu, koska aivan pienellä toimenpiteillä ei kokonaista seinää muurattu. Mutta että minä en tiennyt, sitä eivät uskoneet poliisi taikka työväenyhdistys. Minut irtisanottiin toimestani ja menetin perheeni asunnon. Jouduin hankkimaan uuden asunnon, mutta sen ja uuden työn saaminen ei pula-aikana ollutkaan aivan helppo juttu. <br /> <br /> En koko elämäni aikana päässyt eroon painajaisestani. Minua vaivasi jatkuvasti se, kuka ja milloin ne aseet sinne kellariin kätki. Olen miettinyt pääni puhki, milloin se olisi voinut tapahtua? Tehtiinhän talossa remontteja aina silloin tällöin, erityisesti sen kapinatalven –18 jälkeen, kun taloa asuttaneet suojeluskuntalaiset mellastivat talon sisustuksen päreiksi. Silloin kellariin tuotiin tiiliä ja muurareitten työkalut olivat suurissa laatikoissa, ehkäpä niissä aseet voitiin tuoda. <br /> <br /> Olen siitä saakka kierrellyt työväentalon kellarissa ja etsinyt jotain johtolankaa, mistä saisin kätkijät selville. En ilmiantaakseni poliisille, vaan saadakseni heidät todistamaan yhdistykselle, että minä olen syytön ja tietämätön tapahtumasta. Toisinaan Mikko on mukanani. Otin myös arkkitehti Stenforsin piirustukset kellarikerroksesta verratakseni, voisiko jossakin olla vielä salaseinä.<br /> Nuo ystäväni voinevat kertoa teille, että olen rehellinen mies enkä olisi voinut tehdä tuota asekätkentää. <br /> <br /> Silloinkin, kun suojeluskuntalaisten toimesta alettiin riisua venäläisiä aseista, palautimme venäläisiltä saamamme aseet. Ne muutamat kiväärit, jotka sitten löytyivät näyttämön alta, oli puhdas unohdus. Mutta minä en niistäkään mitään tiennyt, ehkä kätkijä toimi ennen aseiden palautusta. Suojeluskunnan aloittaessa aseriisunnan, sulkeutui koko punakaartin johto työväentalolle, emmekä sekaantuneet tapahtumiin millään tavalla. Siksi nuo syytökset asekätkennästä ja uudesta kapinanvalmistelusta painavat minua erityisesti. Epäilyksen varjo jäi pysyvästi päälleni.<br /> <br /> Saattaa olla, että iltahämärän hetkinä näette minut ja Mikon kellarin hämärässä, mutta ei tarvitse pelästyä. Olen teatterin ystävä. Kuljen omia teitäni joka ilta ja etsien todisteita tai johtolankoja. Niin olen tehnyt myös vuoden 1957 jälkeen jolloin jätin maallisen majani. Cui bono?<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Sata_vuotta_suomenkielist%C3%A4_teatteria&diff=4540 2006-10-30T05:50:09Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Jussi Kangas'''<br /> <br /> '''Sata vuotta suomenkielistä teatteria Vaasassa'''<br /> <br /> Suomenkielinen teatteriharrastus alkoi Vaasassa jo vuonna 1884, jolloin Vaasan Työväenyhdistyksen näytelmäkerho harjoitteli ja esitti Kaarlo Schoultzin ohjaamana näytelmän ”Roinilan talossa”. Saman yhdistyksen piirissä toimi sitten vuosina 1901-02 ”Näytelmäseura” ja vuodesta 1903 vuoteen 1906 ”Näyttelijätoverikunta”, jonka toimintaa johti Vilho Voutilainen.<br /> <br /> Talous voitti aatteen palon. Suomenkielinen Vaasan Työväen Teatteri perustettiin syksyllä 1906, jota on pidettävä varsinaisesti suomenkielisen teatteritoiminnan perustamisvuotena. Uudella teatterilla oli jo oma johtokunta ja teatterin johtaja, ensin Valdemar Raunio, sitten Iisak Wiik.. Teatterin johtajan ja näyttelijöiden palkkio oli 10% lipputuloista, joka näin ohjasi tehokkaasti ohjelmiston valintaa. Tämä palkkiopolitiikka johtikin ensimmäiseen konfliktiin yhdistyksen kanssa, se kun halusi poliittista ohjelmistoa. Äänestyksessä voitti taloudellinen näkökanta, muuten teatterin henkilökunta olisi eronnut.<br /> <br /> Hyvälle ei maksettu. Vuosina 1907-1914 teatterin johtajana toimi Kaarlo Kuusela, hänen toimikautensa merkitsi suurta taiteellista nousua ja yleisön suosiota. Esimerkiksi ”Elinan surma” esitettiin 246 kertaa. Valitettavasti hänen kautensa katkesi palkkaerimielisyyksiin. Kuuselan jälkeen johtajana toimi Nestor Ojala vuoteen 1916, silloin venäläinen sotaväki otti työväentalon haltuunsa ja johtaja irtisanottiin.<br /> <br /> Näyttämö päreiksi. Teatteritoiminta pääsi jatkumaan syksyllä 1917 venäläisten poistuttua, johtajana aloitti tamperelainen Ville Eriksson. Hänen ohjauksessaan esitettiin ”Tukkijoella”, mutta teatterin toiminta keskeytyi taas vapaussotaan. Talo oli nyt suojeluskunnan hallussa, joka löysi näyttämön alle piilotetut kiväärit ja patruunat. Kostoksi talon näyttämö ja sen varusteet pantiin päreiksi.<br /> Syksyllä 1919 talo saatiin taas hallintaan ja teatterinjohtajaksi valittiin uudelleen Ville Eriksson. Sitten johtajat vaihtuivatkin kiivaasti: vuodesta 1920 Alli Sortama-Hämäläinen, vuodesta 1921 Valdemar Raunio, vuodesta 1922 Jalmari Parikka. Parikka oli kuitenkin valvonnanalainen punainen, joten kaupungin avustukset tyssäsivät.<br /> <br /> Kannatusyhdistys ei kannattanut. Vuonna 1922 teatterille perustettiin kannatusyhdistys ja teatterin johtajina toimivat peräkkäin T. Ellenberg ja A. Soini. Kesällä 1928 teatteri ylläpiti kesäteatteria Kesämaalla (Grindö). Toukokuun alussa 1929 työväenyhdistys päätti lopettaa teatterin toiminnan kannattamattomana. Viimeinen näytös oli 26.5.1929.<br /> <br /> Toista teatteria suunniteltiin. Jo vuosina 1919-20 neuvoteltiin uuden teatterin perustamisesta, mutta hankkeesta luovuttiin. Päätettiin olla häiritsemättä heiveröistä Työväenteatteria. Työväenteatterin toiminnan loputtua hanke käynnistyi nopeasti uudelleen, ja Vaasan Näyttämöharrastajat aloitti toimintansa jo syksyllä 1929. Sekä näyttämö että näyttelijät olivat entiset. <br /> <br /> Asekätkentää vaasalaisittain. Näyttämöharrastajien toiminta keskeytyi syksyllä 1930, kun työväentalon kellarista löytyi punaisten asekätkö. Toimitiloja teatterille ei löytynyt muualtakaan, ennen kuin työväentalon takavarikko päättyi. Vaasan Näyttämöharrastajien toiminta päättyi 1941 ja teatteria jatkoi Vaasan Näyttämö vuodesta 1942 vuoteen 1946. Vuodesta 1946 vuoteen 1972 teatterin nimi oli Vaasan Suomalainen Teatteri ja lopulta vuodesta 1972 kunnallistettu Vaasan kaupunginteatteri. <br /> <br /> Ympyrä sulkeutui. Suomenkielisellä teatterilla oli vaellusvuotensa: entisessä Palokunnantalossa (Nuorisotalossa) ja elokuvateatteri Ritzissä, kunnes se palasi syntymäkotiinsa entiseen Vaasan Työväentaloon ja sen uusituille näyttämöille. Edellä on kerrottu se katkeamaton ketju, jolla perustellaan Vaasan kaupunginteatteri kunniakasta satavuotista taivalta. Samoin on itse Vaasankin tie: 1606 Mussar eli Mustasaari, vuodesta 1611 Vaasa, vuodesta 1855 Nikolainkaupunki ja taas vuodesta 1917 Vaasa. Nyt juhlitaan nimenvaihdoksista huolimatta Vaasan 400-vuotisjuhlaa, milloin teatterin 100-vuotisjuhlaa? Vaasan kaupunginteatteri vietti 60-vuotisjuhlaansa vuonna 2002, ehkä juhla oli jäänyt vuonna 1966 pitämättä.<br /> <br /> [[Luokka: Jussi Kangas]]<br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Rockia_kahdella_kielell%C3%A4&diff=4539 2006-10-30T05:49:08Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Vaasan rockskene yhteisiin kansiin'''<br /> <br /> Vaasalainen tutkija ja kirjailija '''Sven Erik Klinkmann''' kokoaa vaasarokin historian yhtenäiseksi esitykseksi.<br /> <br /> -Tutkimukseni kattaa vuodet 1960-2005. Pyrin kartoittamaan kaikki rockin ja popin alueella toimineet suomenruotsalaiset, kaksikieliset ja suomenkieliset yhtyeet tuolla ajanjaksolla. Kysely ja haastattelulistalla on kymmenkunta musikkoa Vaasasta ja ympäristöstä, joilla on ruotsinkielinen tai kaksikielinen tausta.<br /> <br /> -Haluan myös selvittää miten muutamat ruotsinkieliset ja kaksikieliset muusikot pystyivät luomaan raamit, jotka sittemmin tunnettiin nimellä Vaasaskene. Työ on vasta alkuvaiheessa. Kaikki muistot ja näkemykset aiheesta ovat tervetulleita. Minuun voi ottaa yhteyttä sähköpostilla.<br /> <br /> Klinkmannin mukaan vaasarokki on selkeäti suomenruotsalaista tai kaksikielistä..<br /> <br /> -Suomenruotsalaisia on melko vähän ja he ovat hyvin organisoituneita, joten kulttuurivaikutteiden tuominen on ollut helppoa. Suomenruotsalaiset ovat kautta aikojen saaneet vaikutteita suoraan Ruotsista ja toimineet näin välittäjinä suomenkieliseen valtakulttuuriin. Tämän yhteyden tutkiminen ei kuitenkaan ole tutkimuksessani kuin yksi sivujuonne.<br /> <br /> -Aivan yleisesti voidaan sanoa, että suomenruotsalaiset ovat toimineet välittäjinä ja vaikuttajina aina varhaisen rock and rollin alkuajoista lähtein.<br /> <br /> -Se että Vaasan suomenruotsalaisten keskuudessa on paljon tunnettuja populaarimusiikin edustajia ei mielestäni johdu mistään erityislahjakkuusesta, vaan siitä että kieliryhmän sisälle on syntynyt kansainvälisempi perinne kuin suomenkielisellä puolella.<br /> <br /> -Minun mielestäni voidaan puhua vaasarokista, niin marginaalista kuin se onkin koko maan rokkihistoriaa ajatellen.<br /> '''<br /> Populaarikulttuuri on jakautunut'''<br /> <br /> Klinkmannin mielestä Vaasan populaarinen musiikkielämä on tänään melko selvästi jakautunut kielellisesti, niin että on olemassa rock-kulttuuri joka on enimmäkseen suomenkielisten suosima ja jolla on yhteydet esimerkiksi Welmu-yhdistykseen sekä sellaisiin ryhmiin kuten Good Mood Club ja levykauppa Kråklund Records.<br /> <br /> -Ruotsinkieliset taas suosivat sellaisia paikkoja kuten Doo-Bop Club sekä muutamia levytysstudioita kuten Slangar-siskojen studiota Vaskiluodossa missä työskennellään erityisesti popmusan piirissä, ja vieläpä aika menestyksekkäästi.<br /> <br /> -Vaikuttaa siltä että ruotsinkieliset musiikinharrastajat Vaasassa suosivat etenkin sellaisia genreja kuten soul, moderni jazz, funk, mutta myös pop, kun taas suomenkielisellä puolella sellaiset genret kuten heavy, blues, klassinen rock näyttäisivät olevan enemmän suosittuja.<br /> <br /> -Tämä on ainoastaan alustava johtopäätös tutkittuani vaasalaista rockia ja erityisesti suomenruotsalaista ja kaksikielistä rockia ja poppia nyt puolitoista kuukautta. Työ jatkuu ja tulee toivottavasti näyttämään mitkä ovat tämän tyypisen rajakultuurin erikoispiirteitä, haasteita, mahdollisuuksia ja vaikeuksia.<br /> <br /> '''Rokkia kahdella kahdella kielellä mutta samalla tunteella'''<br /> <br /> Sven-Erik Klinkman lähestyy tutkimuskohdettaan käsitteen ”arkipäivän kaksikielisyys” pohjalta. Tämä on sitä kieltä, mitä puhutaan musiikkikaupoissa ja klubeissa. Klinkman on huomannut ainakin yhden kieliongelman.<br /> <br /> -Rokki ja suomenkieli ovat iso ongelma. Juuri tästä syystä monet yhtyeet laulavat joko englanniksi tai ruotsiksi. Voidaan kai sanoa, että Wantons olisi varmasti levettänyt jos olisi laulat englanniksi. Hyvä esimerkki on Wild Force, joka on levytgtänyt vain englanniksi.<br /> <br /> -Tyypillistä suomenruotsalaisille ja kaksikielisille yhtyeille on se, että vaikutteita on haettu Tukholmsta mutta ei juuri Helsingistä Monet Vaasan ruotsinkieliset ovat muuttaneet Tukholmaan ja toimivat siellä edelleen. Nämä ovat vasta ensivaiheen havaintoja.<br /> <br /> -Työni teen suomenruotsalaisen Svenska litteratursällskapet i Finland-yhteisölle. Työni on määrä saada valmiiksi vuodessa eli suunnilleen ensi vuoden syyskuussa.<br /> <br /> -Kiinnostuneet voivat ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse:<br /> <br /> sven-erik.klinkmann@netikka.fi<br /> <br /> Klinkmannin kotisivu:<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]<br /> <br /> http://www.netikka.net/sek/texter.html</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasan_kunnallisel%C3%A4m%C3%A4&diff=4534 2006-10-30T05:47:23Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Vaasan [[kunnanvaltuusto]] on kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, joka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä valvoo kunnan toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. <br /> <br /> Lisäksi se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen, käyttää kunnan taloudellista valtaa ja ilmaisee sen mielipiteen ja valitsee toimielinten jäsenet. Kunnanvaltuusto muodostuu eri poliittisia kantoja edustavista valtuustoryhmistä.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ruotsinkielisyys&diff=4532 2006-10-30T05:46:25Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Muussa suomessa Vaasaa pidetään varsin ruotsikielisenä paikkakuntana.<br /> Tosiasiassa vain alle 25% vaasalaisista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Tyrni&diff=4531 2006-10-30T05:45:54Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>Artikkeli on tynkä. Täydennä sitä: LIsää tekstiä ja kuva.<br /> <br /> Merenkurkun vitamiinipommi<br /> <br /> Tiesitkö, että kaikista Mailman marja- lajikkeista tyrnimarja sisältää useimmat ja eniten vitamiinejä!? (C-, A-, Bl-, B2-, B6-, E-, F-, K- sekä P-vitamiinejä).<br /> <br /> Tyrni (Hippophaë rhamnoides) on hopeapensaskasveihin (Elaeagnaceae) kuuluva piikikäs C-vitamiinipitoisia marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas.<br /> <br /> Nykyään tyrniä kasvaa Suomessa Pohjanlahden rannikolla, Uudenkaupungin saaristosta aina Tornioon asti sekä Ahvenanmaalla. Suomenlahden rannikolta ja Turun saaristosta se sen sijaan puuttuu.. Ruotsissa tyrniä kasvaa Pohjanlahden rannikolla ja Kattegatin rannikolla. Kattegatin alueella tyrni on melko harvinainen, mutta Pohjanlahden länsirannalla se on paikoitellen yleinen ja alueelle tyypillinen laji. Tyrni on levinnyt Ruotsin itärannikolle epätasaisesti puuttuen välillä pitkiltä matkoilta kokonaan. Katkonaisen leviämisalueen selittää kasvin leviäminen Ruotsiin Suomesta useasta kohdasta, Ahvenanmaalta, Merenkurkun yli ja Haaparannasta. Norjassa tyrniä tavataan Atlantin ja Pohjanmeren rannikoilla. Islannissa tyrniä ei kasva luonnonvaraisena.<br /> <br /> Pohjanmaalla kehitettiin 60-luvulla &quot;tyrnipihdit&quot;, joilla tyrninmehu puristetaan suoraan pulloon.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Maalahden_limppu&diff=4530 2006-10-30T05:45:38Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Limppu_5.jpg|frame|left|Limpuntekijä]]'''Maalahden limppu paistuu ja paisuu<br /> '''<br /> <br /> '''Jarmo''' ja '''Lisbeth Latvasalon''' omistama Maalahden Limppu Oy kasvattaa myyntiään Ruotsissa. Jo muutaman vuoden ajan on limppua toimitettu Pohjois-Ruotsissa ja Tukholman alueella sijaitseviin kauppoihin. Viime viikon perjantaina Ruotsissa toimiva myyntiagentti allekirjoitti sopimuksen, jonka perusteella maalahtelaiset limput pääsevät Axfood keskusliikkeen valtakunnalliseen jakeluun.<br /> Kysymyksessä on merkittävä päänavaus. Axfood on Pohjoismaiden suurimpia pörssinoteerattuja elintarvikealan yrityksiä. Yhtiön tuotemerkkejä ovat mm. Hemköp Axfood Lågpris, Spar, Vivo ja Tempo.<br /> <br /> Jarmo Latvasalosta tuli Maalahden Limpun omistaja vuoden 2001 heinäkuussa. Tukholmaan tehtystä messumatkasta tuli elämän käännekohta.<br /> <br /> <br /> <br /> -Olin Tukholmassa messuilla kun tapasin leipomon silloisen omistajan '''Mirjam Wahlmannin'''.<br /> Siinä tuli kaiken muun puhumisen aikana selväksi, että yritys oli myynnissä.<br /> Ostajaehdokkaitakin oli muutama. Lopulta siinä kävi niin, että minusta tuli Maalahden Limpun uusi omistaja, kertaa Latvasalo neljän vuoden takaista Tukholman matkaansa.<br /> Kaupat tehtiin heinäkuun 3. päivänä ja seuraavan aamuna aloitimme työtaamulla kello seitsemän. Yrityksessä oli viisi työntekijää. Nyt niitä on seitsemän plusminä. Tunsin tuotteen entuudestaan, koska olin myynyt sitä Ruotsissa messuilla. Tiesinettä tuote on hyvässä kunnossa, mutta markkinointiin pitäisi panostaa.<br /> <br /> Axfood on pohjoismaiden suurimpia pörssinoteerattuja elintarvikealan yrityksiä. Yhtiö toimii elintarvikkeiden tukku- sekä jälleenmyynnissä myymäläketjujen kautta. Axfoodin tuotemerkkejä ovat mm. Hemköp, Axfood Lågpris, Spar, Vivo ja Tempo. Yhtiöllä on noin 700 myymälää Ruotsissa, joista 250 yhtiön kokonaan tai osittain omistamia, sekä Suomen Sparin kautta 325 myymälää Suomessa, joista 88 Suomen Sparin kokonaan omistamia. Yhtiöllä on ruotsissa noin 20 prosentin markkinaosuus ja Suomessa noin 10 prosentin markkinaosuus.<br /> <br /> Juttu tehty kesällä 2005.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175 https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Ajetaan_me_py%C3%B6r%C3%A4teill%C3%A4&diff=4528 2006-10-30T05:44:24Z

<p>85.157.104.175: </p> <hr /> <div>'''Jussi Kangas'''<br /> <br /> '''Ajetaan me pyöräteillä, ajetaan ja syljeskellään - jo vuodesta 1970'''<br /> <br /> Vaasalaisille on viime vuosikymmeninä kerrottu, että Seppo Sanaksenaho olisi kaupunkimme pyörätieverkoston luoja. Kuitenkin hänen tullessaan teknisen apulaiskaupunginjohtajan virkaan vuonna 1980, Vaasan kevyenliikenteen raitteja oli rakennettu jo 10 vuotta ja niitä oli valmiina 70 kilometriä, liki puolet nykyisestä. Joten annetaan kunnia heille joille se kuuluu. <br /> <br /> Vuonna 1970 oli teknisenä apulaiskaupunginjohtajana Eilo Eriksson, kaupungininsinöörinä Lars Jansson ja toimistoinsinöörinä Lars Rönnqvist. Eilo Eriksson siirtyi kaupunginjohtajaksi, Seppo Sanaksenaho valittiin apulaiskaupunginjohtajaksi, Lars Jansson jäi eläkkeelle ja Lars Rönnqvististä tuli kaupungininsinööri, henkilömuutokset osuivat kaikki 1980-luvun taitteeseen. <br /> <br /> Eläkkeellä oleva Rönnqvist kertoi idean jaetusta liikenteestä tulleen Ruotsista - mistäpä muualtakaan. Ensimmäinen kevyen liikenteen raitti toteutettiin Sepänkyläntien viereen Ammattikoululle saakka, sitä jatkettiin seuraavana vuonna ohi Asevelikylän Purolan rajaan saakka. Voimakkaimmillaan raittien rakentaminen oli vuosina 1975-80, jolloin niitä valmistui 50 kilometriä. <br /> <br /> Tämän jälkeen uusien asemakaava-alueitten rakentaminen saneli myöskin pyöräteitten rakentamistarpeen. Viisivuotiskautena 1992-96 kevyenliikenteen raitteja ei juurikaan rakennettu, lama näkyi siinäkin. Nykyisellään näitä kevyen liikenteen raitteja on yhteensä liki 170 kilometriä, mutta kysyntää on varsinkin keskikaupungilla. <br /> <br /> Raittien toteutuksesta ei ole pelkkää hyvää sanottavana. Katujen ja teitten ylitykset nostattavat ärräpäitä. Korkeat reunakivet viisteitä huolimatta saavat tekarit putoamaan eläkeläisen suuta ja pikkulapset äidin tarakalta. Autot saavat ajaa sileitä katuja, mutta pyöräilijöillä on hyppyreitä. Tosin hyppyreitä on viime aikoina rakennettu myös ajoradoille autojen vauhdin hiljentämiseksi.<br /> Pahoja paikkoja ovat myös tunneleiden suut. Koska ne ovat tien alituksia, niihin yleensä ajetaan alamäkeen. Kun vastassa on risteys, pyöräilijöitten kolareita sattuu aina silloin tällöin ja loukkaantumisiakin. Tunneleiden suut on tehty liian ahtaiksi, eikä aina ole kyseessä tilanpuute. Auttaisiko turvallisuuteen katupeilit?<br /> <br /> Arvaamaton seuraus jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantumisesta on paikallisen linja-autoliikenteen kohtalo, matkustajamäärien romahtaminen. Osasyynä on kuitenkin myös kaupunkiterminaalin pitkäkestoinen siirtely paikasta toiseen. Vaasan sydän on Kauppatori, siinä pitäisi olla kaikkien linjojen päätepysäkki, kuten oli ennen. Mutta - ajetaan me pyöräteillä - turvallisesti jo 35 vuoden kokemuksella.<br /> <br /> [[Luokka:Vaasa]]</div>

85.157.104.175