Vaasapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Vaasapedia:Tietoja

2009-12-26T08:45:45Z

62.236.208.46:

== Vaasapedia ==
Vaasapedia on osa vaasalaisia.info-sivuston palvelukonseptia. Sivuston muita osia ovat Kaupunkiblogi, Keskustelufoorumi, Nettitori, Kuvagalleria, Lyhytviestit, Palautelomake ja Puffit sekä Foorumiapu..

Vaasalaisia.info syntyi helmikuun ensimmäisen ja toisen päivän välisenä yönä 2005 kun Tapio Parkkari valvoi ja mietti oman blogin perustamista. Seuraavana päivänä Parkkari perusti oman blogin bloggeriin. Blogi käynnistyi hyvin ja saavutti kesäkuuhun 2005 mennessä jo noin 400 kävijää vuorokaudessa.

Ratkaisevä käänne blogin kehityksessä tapahtui kesäkuussa kun vaasalainen Web Design Jussi Mäntylä ehdotti Parkkarille että blogi siirrettäisiin Mäntylän hallitsemalle serveritilalle ja siihen liitettäisiin foorumi.

Parkkari ja Mäntylä neuvottelivat asiasta ja huomasivat ajattelevansa blogista ja foorumista samalla tavalla. Saman keskustelun aikana syntyi myös ajatus Galleriasta ja osto- ja myyntipalvelusta sekä muutamasta muusta vielä toistaiseksi toteuttamattomasta piirteestä.

Wikin perustaminen tuli ajankohtaiseksi tammikuussa 2006 kun ilmeni että Vaasan kaupunki ei ole kiinnostunut vaasalaisen muistitiedon tallentamisesta. Vaasapedian syntysanat oli lausuttu. Nettiin Vaasapedia ilmestyi tammikuun lopussa 2006 ja täyttämään Vaasapediaa ryhdyttiin maaliskuun alussa.

Vuoden 2006 toisen puoliskon alussa konseptiin lisättiin Puffit. Puffit osion tarkoituksena on olla osa vaasalaista kansalaisjournalismia. Omien uutisten ja kuvien lisääminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Viimeisin lisäys on Foorumiapu vuoden 2007 maaliskuussa. Foorumiapu on kehitysidea, jonka tulevaisuudesta ei tiedä.

Parkkari ja Mäntylä jatkavat edelleen sivuston kehittelyä. Käyttäjien ehdotuksia ovat mm. chatti ja tiedostopalvelu videoklippejä ja tekstiviestejä sekä iPodeja varten. Kaikki yleisöltä tulleet toiveet tutkitaan tarkkaan. Ylläpidolla on myös runsaasti omia ideoita, joita testataan mahdollista käyttöönottoa varten.

Tapio Parkkari & Jussi Mäntylä

vaasalaisia.info(at)suomi24.fi

Tämä on on vasta luonnos!

Keskustelu:Oikea suunsoittaja ei pelkää mitään

2009-12-10T20:50:10Z

62.236.208.46:

Keskustelu:WikiWiki

2009-12-07T19:51:44Z

62.236.208.46:

Urbaani löytöretkeily

2009-12-06T16:13:22Z

62.236.208.46:

= Urbaani löytöretkeily =

Wikipedia kirjoittaa Urban Explorationista mm. näin:
Urbaani löytöretkeily (engl. Urban exploration) tarkoittaa (usein kaupungeissa olevien) yhteiskunnan normaalissa kulussa näkymättömien tilojen tutkimista.
Esimerkkejä suosituista tutkimispaikoista:
-hylätyt rakennukset (tehtaat, autiotalot)
-tunnelit
-viemärit
-käytössä olevat rakennukset (katto, huoltotilat)
Urbaanin löytöretkeilyn harrastajilla on tapana noudattaa tiettyjä eettisiä perussääntöjä, joissa kunnioitetaan itse käyntikohdetta, sen omistavaa tahoa sekä muita löytöretkeilijöitä, jotka mahdollisesti käyvät kohteessa myöhemmin. Säännöstön ajatuksena on jättää rakennukset samaan tilaan kuin missä ne olivat sinne tullessa. Yleisesti käytetty UE-harrastajien motto on "ota pelkkiä kuvia, jätä vain jalanjälkiä".

Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Urbaani_l%C3%B6yt%C3%B6retkeily

'''Nimimerkki Mortus''' kirjoittaa UE-Foorumilla marraskuun 07. 2005 varsin osuvasti:

”Itse en niinkään usko, että urban explorationin tuleminen "suuren yleisön" tietoisuuteen vaikuttaisi siihen, miten paikkoja suljetaan, ja miten niitä valvotaan.
Kyllähän nykyiselläänkin ovia ja luukkuja lukitsevat ihmiset ovat hyvin tietoisia mm . vandaaleista, sekä graffitinmaalaajista. Käytössä olevien kohdalla taasen saa aina silloin tällöin lukea lehdestä varkaista, jotka ovat välikaton kautta onnistuneet pujahtamaan sisään. Tyhjien paikkojen lukitseminen nykyiselläänkin on sitä, että helpot reitit tukitaan, tokihan sitä tekevillä ihmisillä on tieto, että joka tapauksessa aina sisään menee joku, jos haluaa.

Mikäli haastatteluissa ja vastaavissa pysytään valokuvauksen, historian ja dokumentoinnin kannalla, en usko, että julkisuudesta on mitään haittaa. Sensijaan jutut, joissa käsiteltäisiin extremeä ja seikkailua, sekä sitä, kuinka väärään paikkaan otettu askel voi halvaannuttaa, ovat niitä, joiden aiheuttamia ongelmia tuskin tarvitsisi ihmetellä. Tuollaiset saattaisivat todellakin aiheuttaa sen, että urban explorationista tulisi jonkinlainen muoti-ilmiö tiettyjen ihmisen keskuudessa.

Mikäli näitä "extreme-ihmisiä" rupeaisi kovinkin paljon olemaan, voisi mm. viralliset tahot jo kiinnostua asiasta, jonka lisäksi ei voitaisi välttyä lieveilmiöiltä, joissa aina joku on sorkkaraudan kanssa tutkimassa sitä lähistön käytössä olevaa tehdasta, tai yrityksen varastoa (jotka monesti voivat olla hyvinkin tyhjän ja epäsiistin näköisiä).

Lisäksi kukaan tuskin haluaa saada tietoonsa teinilaumaa, joka on aloittanut ue:n sen ollessa "tosi cool" ja tipahtaessaan muutaman kerroksen halvaantuen kaulasta alaspäin. Ja vain siksi, että ollessaan cool, ei kuitenkaan käsitetty niitä harrastukseen ihan oikeasti liittyviä riskejä, kuten juuri putoamisia, heikkoja rakenteita, terveydelle hyvinkin haitallisia aineita ja muita, joita on hyvä -ja lähes välttämätön oman terveyden kannalta- ottaa huomioon..”

== Wasa Underground ==

Wasa Underground Vaasapediassa: [[Wasa Underground]]

Vaasalainen UE ryhmä - Wasa Underground: [http://wasaunderground.blogspot.com/ Wasa Ue: Blogi]

Wasa Undergroundin kuvagalleria Picasassa - [http://picasaweb.google.fi/wasa.underground Wasa Ue: Kuvagalleria]

Kuntsin museo

2009-12-06T16:12:55Z

62.236.208.46:

[[Kuva:Kuntsin_museo.jpg|thumb|300px|Kuva: Johan Hagström]]

Kirjoita tähän artikkeli Kuntsin modernin taiteen museosta.

{{tynkä}}
[[Luokka:Vaasan julkiset- ja monumentaalirakennukset]]

Edvin Hevonkoski

2009-12-06T16:12:02Z

62.236.208.46:

[[Kuva:Edvin_topinassa_2.jpg|thumb|300px|Kuva: Johan Hagström]]

'''Ota osaa keskusteluun'''
*[[Edvin 12.07.07]]
*[[Edvinistä kesä 2007]]
*[[Onko Edvinnpolku tuhottu?]]
*[[Kansalaisaloite Edvininpolun puolesta]]
*[[Miksi mitään ei tapahdu]]
*[[Vastaus kansalaisaloitteeseen]]
*[[Edvin Hevonkosken kuvagalleria]]

Mies, joka joutui sairaseläkkeelle 50-vuotiaana ja joka sen jälkeen loi Edvininpolun Asevelikylän kuntoradalle. Edvin on saanut Vaasan kaupungin kulttuuripalkinnon ja mainos-TV on tehnyt ja palkinnut hänet Suomen paras tittelillä. Edvin itse on rintamamies.
Edvin syntyi Alavudella. Mainos-TV palkitsi Edvinin tittelillä Suomen paras. Töitä ollut näytillä Kiasmassa, Kaustisilla ja viimeksi Moskovassa.

'''Edvinin maailma'''

Suomen ITE-taiteen Nestori, Edvin Hevonkoski, (84 -2007) toivoi heinäkuussa 2006 että Edvininpolusta ja polun ympäristöstä syntyisi kansallinen tai kansainvälinen ITE-taiteen, outsidertaiteen näyttelypuisto. Asevelikylän luontopolku ja ympäristö muodostavat maisemallisesti rikkaan ympäristön tällaiselle hankkeelle.

Kesällä 2007 Edvinillä ei ollut enää kuin yksi päätoivomus: että korsukylä säilyy tuleville sukupilville ja että ainakin osa metallitöistä tallennettaisiin johonkin taidelaitokseen.

'''ITE-taide'''

Rakkaalla ilmiöllä on monta nimeä: outsider art, itseoppineiden taide, art brut, nykykansantaide… Suomalaisilla on tarjottavanaan tähän kansainväliseen nimilistaan ihan oma lisänsä, ITE-taide, joka tulee sanoista ’itse tehty elämä’.

– Eurooppalaiset asiantuntijat sanovat, että suomalainen ITE-taide on outsider-taiteen kentällä omaperäistä ja selvästi muista poikkeavaa, kuvailee Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimenjohtaja Liisa Heikkilä-Palo.

'''Aamupäivä Edvininpolulla'''

Aamupäivä Edvininpolun korsulla. Aurinko täplittää maaston niin että ympäristön yksityiskohdat katoavat. Edvin istuu tutulla paikalla korsumuseon savusaunan edessä. Kahdeksankymmentäkaksi vuotta painaa. Sen myöntää Edvinkin.

-Minulta loppuu voimat. En oikein enää jaksa.
Lause jää väreilemään ilmaan. Edvinin olemus kertoo että lauseessa on totta ainakin toinen puoli.. Todellisuudessa mies on jatkuvassa työn touhussa. Tänäkin keväänä ilmestyi Edvininpolun varrelle uusi teos – ufo ¬- ja verstaassa valmistuu vuohia ja pässi.

-Minä en ole mustasukkainen tästä alueesta. Toivon että tänne syntyisi ITE-taiteilijoiden näyttelypuisto. Tilaa on vaikka millä mitalla. Kaikki samanhenkiset kaikkialta ovat tervetulleita. Mitä enemmän taidetta – sitä elävämmäksi tämä metsä tulee, sanoo Edvin.

-Nuorempana pelkäsin, että ihmiset nauravat töilleni, mutta sitten tajusin, että hyvä vaan jos hekottavat. Jos he itkemään rupeavat, sitten minä lopetan, Hevonkoski sanoo.

Edvinin visio on Edvininpolun reunojen ja koko lähimetsän täyttäminen ITE_taiteella. Jos intoa riittää niin taidepuistoa voisi laajentaa vaikka kuinka pitkälle. Unelmaa eivät häiritse edes lähistön omakotialueelta kuuluvat rakentamisen äänet.

Juuri näin pitää olla. Ihmisen pitää unelmoida, kuvitella suuria. Vain sillä tavoin syntyy liikettä. Aivan hyvin Vaasassa voisi olla ITE-taiteen ulkopuisto, jonne maailman liiteri-. ja pihanperäpicassot toisivat työnsä esille. Ajatus on kiehtova varsinkin kun se Vaasassa sisältää myös sen, että kaupunki on parisenkymmentä vuotta halunnut profiloitua virallisen taiteen mekkana – Art Citynä.

Edvininpolku

Edvininpolku sai alkunsa sattumasta vuonna 1981. Edvin oli näperrellyt omakotitalonsa pihalle pari kolmemetristä taideteosta. Vaimo Elli sanoi, että nyt saa riittää. Samaan aikaan ryhdyttiin rakentamaan Asevelikylän kuntopolkua ja Edvin vei teoksensa polun varteen. Siitä lähti kasvamaan runsaan 200 omatekoisen teoksen galleria. Enimmillään esineitä oli noin 300. Jossakin vaiheessa kaupungin herratkin heräsivät, mutta se oli jo myöhäistä. Ainoksi keinoksi jäin tapipua tapahtunaeen edessä ja ottaa siitä kaikki hyöty irti, Syntyi kansallista mainetta saavuttanut Edvininpolku.
Nyt lahottajasienet ja hevosmuurahaiset ovat tuhonneet puusta valmistetut teokset, joita oli enimmillään runsaat sata.. Hevonkoski ei sano, että ne olisi voitu pelastaa jos asioihin olisi tartuttu. Ainoa mitä Hevonkoski suostuu sanomaan on, että luonto on ilkityön takana, ei ihminen.

'''ITE-puisto'''

Ajatus ITE-taiteen kansainvälisestä puistosta on kaunis, mutta kieltämättä epärealistinen. Sellaisen toteuttaminen edellyttäisi oman organisaation luomista ja suuren summan rahaa. Toisaalta – tässä olisi haaste menestyvälle vaasalaiselle teollisuudelle. Esimerkiksi Vaconin imagoon se sopisi hyvin.
Hevonkoski edustaa puhtaimmilaan nykykansantaiteeksi kutsuttua ilmiötä. Suomessa tajuttiin vasta muutama vuosi sitten ITE-taiteen merkitys. ”Kun jokin uusi ilmiö kolkuttaa taidemaailman portteja, se antaa syyn tarkistaa, mitä oikeastaan pidämme taiteena ja miksi, on professori Helena Sederholm sanonut.

Vaasalaiset eivät ole ymmärtäneet, että meillä on kansantaiteilija, jonka työt linkittyvät suurempaan kansainväliseen perinteeseen. ITE-taide on puhuttelevaa ja syvällistäkin. Hevonkosken työt täydentäisivät esimerkiksi Kuntsin modernin taiteen kokoelmaa.

Tapio Parkkari

24.elokuuta 2005

julkaistu myös vaasalaisia.info blogissa

Jorma Ojaharju: Mies joka oppi sanomaan ei

2009-12-03T14:03:19Z

62.236.208.46:

Keskustelu:ADD

2009-11-25T21:42:47Z

62.236.208.46:

Keskustelu:Jorma Ojaharju: Mies joka oppi sanomaan ei

2009-11-25T21:39:15Z

62.236.208.46:

Keskustelu järjestelmäviestistä:Exif-usercomment

2009-11-09T15:07:15Z

62.236.208.46:

Keskustelu:Kuntsin museo

2009-10-29T22:33:48Z

62.236.208.46:

Vaasapedia:Ylläpitäjät

2009-10-14T21:49:56Z

62.236.208.46:

Kapsäkki

2009-09-23T21:19:45Z

62.236.208.46:

'''Kapsäkki''' on kortteli Vaasan keskustassa joka oli varattu erityisesti kaikkein köyhimmille. Kortteli sijaitsee Asemakadun, Korsholmanpuistikon, Klemetinkadun ja Ajurinkadun rajaamalla alueella.

Alue sai nimensä siitä kun sinne muuttaneiden omaisuus sopi matkalaukkuun eli kapsäkkiin.
[[Luokka:Vaasan kaupunginosat]]

Opet of the Lyska - Dead Man's Handkerchiefs

2009-07-25T21:58:06Z

62.236.208.46:

== Tausta ==
Opet of the Lyska - Dead Man's Handkerchiefs (Kuolleen miehen servetit) on [http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Lyseo[Vaasan Lyseon Lukiosta] vuonna 2008 valmistuneiden abiturienttien penkkaripäivänään esittämä näytelmä. Alunperin elokuva oli tehty samaan tarkoitukseen kuin muutkin näytelmät, pilkkaamaan opettajia, mutta sen saama suuri suosio johti lähes 200 dvd-levyn julkaisuun keväällä 2008.

== Tuotanto ==

Jokavuotinen, penkkaripäivänä esitettävä abinäytelmä uhkasi vuonna 2008 jäädä kokonaan väliin, sillä vuoden vaihteen jälkeenkään kukaan ei ollut ottanut asiaa hoitaakseen. Muutama entinen yhtäriläinen laittoi tammikuun lopussa, vain pari viikkoa ennen penkaripäivää, tuulemaan, ja lopulta päätettiin ajan säästämiseksi tehdä perinteisen näytelmän sijaan elokuva. Viimeinen eri lukioissa aloittanut sukupolvi sai yhteistyönsä nopeasti toimimaan ja kohtaukset saatiin kasaan parissa päivässä. Editointikin valmistui juuri ajoissa, vain muutama hassu tunti ennen elokuvan ensimmäistä ja ainoaksi tarkoitettua esitystä.

== Julkaisu ==

Vaasan Lyseon lukio toimi vuoden 2006 alussa tapahtuneen yhdistymisen jälkeen kahdessa kiinteistössä ja elokuva näytettiin 14.2. entisen Lyseon liikuntasalissa ja entisen Yhteislukion juhlasalissa. Nekin tilat olivat liian pienet, sillä kaikki koulun oppilaat eivät mahtuneet seuraamaan esitystä. Myös äänentoiston kanssa oli ongelmia, mutta ensireaktio oli tästä huolimatta positiivinen. Jopa pilkan kohteena olleet opettajat nauttivat elokuvasta.

Tekijöille virtasi seuraavien päivien aikana valtavasti positiivista palautetta ja niin elokuva päätettiin myydä koulun sisällä kaikille halukkaille. Voittoa ei edes yritetty tehdä, hinta asetettiin sen mukaan, paljonko kopioinnista koituu kustannuksia. Tilauslistalle ilmestyi hetkessä lähes 200 nimeä, osa kopioista päätyi opettajille, osa jopa koulun ulkopuolelle. Suurin osa tilaajista nautti elokuvaelämyksestä vielä toisenkin katsontakerran jälkeen.

== Tekijät ja Juoni ==

'''Taustajoukot:'''

Käsikirjoitus: Juho Suihkonen + näyttelijöiden tekemät ehdotukset

Ohjaus: Juho Suihkonen & Juuso Koivisto

Kuvaus: Juho Suihkonen, Juuso Koivisto, Tomi Hietala, Joonas Kevari, Inari Lepistö

Organisointi: Daniel Wallenius

'''Näyttelijät:'''

Daniel Wallenius

Oskari Ania

Juho Suihkonen

Ville Piiroinen

Juuso Koivisto

Mikko Herala

Joonas Kevari

Senni Niemi

Inkeri Niiranen

Marianna Påfs

Emilia Kuurila

Jenna Seikkula

Sini Kari

Sanna Kostet

Inari Lepistö

Matti Viitasalo

Saara Rahja

Saija Niskanen

Mirika Laurila

Kristiina Metsälä

Sofia Kyrönperä

Tia Koivisto

'''Juoni'''

Koulun Ruokalasta löytyy ruumis ja valpas opettaja Kujanen (Daniel Wallenius) alkaa selvittää tapausta. Aikaa ei ole paljon, mutta jo päivässä innokas salapoliisi saa kerättyä tarpeeksi tietoja saadakseen murhaajan nimen selville. Tutkimustyö ei suju kommelluksitta, matkan varrella luurangotkin heräävät henkiin, ainakin tilapäisesti, ja lisäksi elokuvassa nähdään lasketteleva jänis ja kitaraa soittava gorilla.
Elokuva voitti vuoden 2008 parhaan musikaalin Oscarin.

Keskustelu:Etusivu

2009-07-05T21:25:41Z

62.236.208.46:

Sb vaasa

2009-06-21T21:26:13Z

62.236.208.46:

Mistä Vaasa tunnetaan?

2009-06-21T21:25:53Z

62.236.208.46:

*[[Böklinki]]
*[[Maalahden limppu]]
*[[Saarikauden päättäjäiset]]
*[[Tyrni]]
*[[Suomen_vapaudenpatsas|Vapaudenpatsas]]
*[[Uljas merikotka]]
*[[Ruotsinkielisyys]]
*[[Uusi kävelykeskusta]]
*[[Tuulisuus]]
*[[Mikaela Ingberg]]
*[[Rabbe Grönblom]]
*[[Kotipizza]]
*[[Jääkärit]]
*[[Vaasan marssi]]
*[[Vaasan_palloseura_-_VPS|VPS]]
*[[Vaasan_Sport|Sport]]
*[[Vaasan ruis]]
*[[Olympia-moottorit]]
*[[Wickströmin moottorit]]
*[[Raippaluodon silta]]
*[[Irma Rewell ]]

Ritola Ove

2009-06-21T21:25:14Z

62.236.208.46:

Ove Ritola on siinä mielessä mielenkiintoinen Vaasan musiikkielämän hahmo että hän ei osaa suoranaisesti laulaa eikä soittaa mitään instrumenttia. Tästä huolimatta hänen musiikillista panostaan (laulu, kitarat, basso, rummut, perkussio tai koskettimet) on kuultu muun muassa seuraavissa orkestereissa:

* [[Graceskull]]
* [[The Bullets]] (aliaksella Günther "Fast Glove" Uzi)
* [[The Royal Piss]]
* Hills (of Vaasa)
* The Toilets
* Karabastu
* [[Contrast]]
* [[The Sugarrush]] (aliaksella "Likainen" Harri Keitele ja Haudi sekä Lehmä)
* Kuningas Pähkinä & Setä Tamu (aliaksella Jesus Telia)
* Saucer
* Alkalyne (aliaksella "Likainen" Harri Keitele)
* Vaalto
* Sport
* Dusk
* Amebas
* Usnor Sk8 Band

On myös huhuttu että Ove "Vitun" Ritola soittaisi vaasalaisen [[The Conquistadors]]in levyllä nokkahuilua.

Mikko Rossi

2009-06-21T21:24:55Z

62.236.208.46:

'''Mikko Rossi''' on suomalainen jääkiekkomaalivahti. Kauden 2006-2007 hän pelasi [[Vaasan Sport]]issa. Hän on syntynyt [[Vaasa]]ssa.
Hänen pelinumeronsa on 35.

synt. 2.10.1985, Vaasa
191cm/76 kg/L,
Sopimus: 2008

'''Ura:'''

Sport-kasvatti on pelannut tasaisesti kaikissa ikäluokissa ja kun kasvoi ulos junnuista sai sopimuksen edustusjoukkueeseen Matti Höylän kakkoseksi. Kauden 2007-2008 hän pelaa [[Hokki|Hokissa]]

'''Vahvuudet:'''

Isokokoinen, peittää hyvin. On sanottu olevan hiomaton timantti.

'''Heikkoudet:'''

Viimeinen varmuus uupuu. Sivuttaisliikkeissä isokokoisena ongelmissa.

'''Rooli:'''

Haastaa Suomalaisen, mutta alustavasti kakkosmaalivahti

Vaasan palloseura - VPS

2009-06-21T21:24:26Z

62.236.208.46:

'''Vaasan Palloseura''' (VPS) on vuonna [[1924]] perustettu [[vaasa]]lainen [[jalkapallo]]seura.
Se pelaa kotiottelunsa [[Hietalahden stadion]]illa mustavalkoisessa peliasussa.

Vaasan Palloseuran perustivat [[26. syyskuuta]] [[1924]] [[Vaasan Vasama]]n palloilujaoston johtohahmot, joilla oli päässä virinnyt ajatus palloilun erikoisseuran perustamisesta. Lajeina toimivat jalka- ja [[jääpallo]].

[[2005]] VPS sijoittui [[Ykkönen|Ykkösessä]] toiseksi, ja nousi kaudeksi [[2006]] [[Veikkausliiga]]an voitettuaan karsinnassa [[Rovaniemen Palloseura]]n.

==Saavutuksia==
* Suomen mestaruus 1945 ja 1948
* [[Liigacup]]in voitto 1999 ja 2000

==Pelaajat==
{|
|valign="top"|
*1 [[Henri Sillanpää]]
*2 [[Mathias Kullström]]
*3 [[Ville Koskimaa]]
*4 [[Tomas Nygård]]
*6 [[Jan Westermark]]
*7 [[Jani Uotinen]]
*8 [[Joonas Ikäläinen]]
*9 [[Patrick Samba]]
*10 [[Rami Louke]]
*11 [[Toni Hahto]]
*14 [[Jens Nygård]]
|width="50"| 
|valign="top"|
*15 [[Jukka Puurunen]]
*16 [[Jyrki Saranpää]]
*17 [[Miika Ekström]]
*18 [[Markus Paija]]
*19 [[Jussi Roiko]]
*20 [[Jonas Britschgi]]
*23 [[Jyri Hietaharju]]
*24 [[Antti Peltonen]]
*25 [[Jarno Tenkula]]
*26 [[Kimmo Hörkkö]]
*27 [[Matti Lähitie]]
*35 [[Topi Tuovinen]]
|}

==Aiheesta muualla==
* [http://www.vps-vaasa.fi/ Virallinen sivu]

Vaasan Lentokerho

2009-06-21T21:23:58Z

62.236.208.46:

'''Vaasan Lentokerho ry - Vasa Flygklubb rf.'''

Vuonna 1934 perustettu Vaasan Lentokerho on yksi Suomen vanhimpia lentokerhoja.

Kerhon toiminta pitää sisällään purjelentoa, moottoripurjelentoa, moottorilentoa (hinaus), lennokkitoimintaa sekä aktiivista koneiden huoltamista ja rakentamista.

[[Kuva:Vlk.gif]]

Purjelentotoiminta tapahtuu lähes koko vuoden ajan Menkijärven kentällä (EFME), joka sijaitsee 120km päässä Vaasasta. Moottoripurjelentoa (mopu) harrastetaan Vaasan Lentoasemalla (EFVA), mutta koneella lennetään myös Menkijärvellä sekä sillä suoritetaan pitkiäkin matkalentoja ympäri Suomea ja Eurooppaa.

[http://www.vaasanlentokerho.fi http://www.vaasanlentokerho.fi]

Purjelentotoiminta siirtyi Menkijärvelle Vaasan lentokentältä vuosituhanteen vaihteessa. Kaupallinen liikenne sekä korkeat hallimaksut pakottivat etsimaan uusia ratkaisuja.

Artikkeli: vaasalaisia.info/blogi 18-06. 2007

'''Harrasteilmailua jo vuodesta 1934'''

Yksi suomen vanhimmista harrasteilmailun kerhoista sijaitsee, yllätys yllätys, Vaasassa. Helmikuussa 1935, reilu 70 vuotta sitten, tehtiin Vaasassa ilmailuhistoriaa. Silloin valmistui Vaasan Lentoharrastajien Kerhossa, myöhemmin Purjelentokerho ja Lentokerho, ensimmäinen maassamme suunniteltu ja rakennettu liitokone, joka sai nimekseen Vaapsahainen.

Ilmailua harrastettiin menneinä vuosina mm. Vaasan lentokentällä, Varisselällä jäältä, Vanhan Vaasan raunioilla ja myöhemmin 70 -luvulta Alajärven Menkijärvellä. Vaasan lentokerhon järjestämä ilmailunäytös nähtiin viimeksi 80-luvulla Vaasan lentokentällä jonne kerääntyi tuhansia kiinnostuneita.

2000 -luvulla Vaasan lentokerho toimii kahdella paikkakunnalla. Moottoripurjelentotoimintaa on Vaasan lentokentällä ja purjelentotoiminta siirtyi vuosituhannen alussa kokonaisuudessan Alajärven Menkijärven lentokentälle jossa toiminta on aktiivista pääsiäisen tienoilta aina siihen asti kun lumi tulee maahan.

Vaasan lentokerho on kasvattanut useita SM-, EM- ja MM-tason pilotteja vuosien mittaan. 2008 vuonna järjestetään Italian Rietissä purjelennon MM-kilpailut. Vuoden 2006 SM-kisat Nummelassa olivat valintakisat jossa Vaasalainen Juhani Sahlberg menestyi saaden hopeaa ja tuli näin valituksi edustamaan Suomea MM kisoissa.

Purjelento perustuu aurinkoenergiaan. Purjelentokoneessa ei kuitenkaan ole aurinkokennoja vaan lentäminen perustuu nouseviin ilmavirtauksiin, termiikkeihin. Aurinko lämmittää maan pintaa eri kohdista eri lailla. Hakkuuaukeat, kalliot ja tummemmat kohdat maaperässä lämpiävät enemmän ja näin niistä alkaa nousta lämmin ilma ylöspäin. Ilma nousee yleensä 2-5 m/s ja näitä ilmavirtauksia purjelentäjä etsii lennon aikana. Suomessa ei juurikaan muun tyyppistä lentämistä harrasteta koska maasto on tasaista.

Keskieuroopassa jossa on useamman kilometrin korkuisia vuoria, on mahdollista lentää ns. vuoristolentoa. Auringon lämmittäessä vuoren rinteitä ja tuulen osuessa sopivasti vuoren rinteeseen, syntyy rinnetuulta jossa lennetään pitkiäkin matkoja. Rinnetuulessa lentäminen vaatii kuitenkin harjoittelua erilailla kuin termiikkilento.

Italian Rietissä purjelentoa lennetään sekä rinnetuulessa että termiikissä, riippuen säästä. Uuteen ympäristöön ei voi mennä lentämään arvokilpailuja harjoittelematta etukäteen. MM -kisoihin valmistautuminen on siis pitkä prosessi. Keväällä 2007 oli vuoristolentokurssi Italian Rietissä jossa pilottimmekin oli jo saamassa oppia paikallisista olosuhteista. Viikon kurssilla lennettiin opettajan opastuksessa ja harjoiteltiin paikallisia olosuhteita. Lisäharjoitusta mennään hakemaan esi MM -kisoissa heinäkuussa 2007. Varsinainen MM -kilpailu on siis vuoden 2008 heinäkuussa.

Vaasalaisten edesottamuksia voi seurata teamin kotisivuilta http://www.vaasanlentokerho.fi/teamvaasa/

TeamVaasa joukkueeseen kuuluvat pilotti Juhani Sahlberg sekä avustaja Jari Pakkanen. Lisäksi paikanpäällä Italiassa on pilotin perheenjäseniä avustamassa.
'''
Jari Pakkanen
'''

Kivekset

2009-06-21T21:22:09Z

62.236.208.46: Hyvät jussit vandaaleillekin !!!

Keskustelu:Urheiluseurat ja yhdistykset

2009-06-21T21:21:31Z

62.236.208.46: Hyvät jussit vandaaleillekin !!!

Paska

2009-06-21T21:21:15Z

62.236.208.46: Hyvät jussit vandaaleillekin !!!

Maaliskuu 16-21 2007

2009-06-21T21:20:55Z

62.236.208.46:

'''Palosaaren tarinoita maaliskuu 16. 2007 – 21. 2007'''

Kirjoitti: '''Pappa Razzi''' - Maaliskuu 16, 2007, 09:26:11

Millainen Palosaari oli viime vuosisadanalussa? Kaikista karuimman, joskin totuudenmukaisen kuvan palosaarelaisesta työ- ja yhteiskuntaelämästä antaa aikalaiskuvaaja '''E.K. Louhikko''' kirjassaan "'''''Me teimme vallankumousta'''''" Todella karua luettava, joskin teksti pitää sisällään myös monta toivon kipinää esim. opikelun ja yhdistystyön. (pari lukua)

Aikalaiskuvaaja on myös palosaarelainen '''Albin Paassola'''. Kirjan nimeä en nyt muista. mutta löytyy kysymällä.

Venny Kontturista kannattaa muistaa, että hän kirjoitti myös hauskoja ja ihmisläheisiä pakinoitaPohjalaista edeltäneeseen Vaasa-lehteen nimimerkillä "'''Männistön muori'''".
Aikalaistarinoita kannattaa kysellä myös "Kuhnankulman Gurulta", valtuutettu '''Heimo Hokkaselta'''.

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 16, 2007, 12:06:15

Präntöö oli vielä 60 luvulla lähes 100 prosenttinen työläiskaupunginosa, joka erittäin viriilinä
alueena oli täynnään elämää, varsinkin suuren työläismäärän, kuin myös siitä johtuneen
suuren lapsiluvun johdosta.

Vanhana lapsuuteni Präntööllä viettäneenä kaupunkilaisena, minua on tällä saitilla erityisesti ärsyttänyttämä lähinnä muualta rantautuneiden asukkaiden puolipoliittinen suhtautuminen Palosaaren alueen asioihin, jotka ovat syntyneet juuri näiden ryhmien voimakkaasta muutoshalukkuudesta
kuntamme eri alueisiin, lähinnä omia toiveitaan vastaaviksi.

Itselläni on paljon kokemuksia 6-70 luvun Präntöön elämästä värikkäine persoonineen,
kuin myös erilaisine elämäntapahtumineen, mutta kehoittaisin kuitenkin VAKAVASTI,
näitä erittäin vihreitä SOSSUJA kääntymään tosiasiallisen tiedon kartoituksen suhteen,
erikoisesti historiaa valoittaen esim. Historioitsija Jussi Kankaan, sekä hänen suosittelemiensa
asiantuntijoiden suuntaan.

Myöskin Vaasan Metalli Os:28 Historiikki, eli kirjateos, kuvaa hyvin vuosisadan vaihteen Palosaarta
niin teollisuuden, kuin myös elintapojensa ja asukkaidensa ajankuvaa, suhteessa vapaampaan
ajankuvaamme tämän päivän sydeemien suhteen.

Tällainen irrallinen eri kansalaisten tarinoiden, kuin myös niiden kokeminen eri näkökulmin,
viittaa vain lähinnä "Pohjolan poliisi kertoo" kaltaisiin viihdepuolen teoksiin, jotka eivät
välttämättä kerro asiasta yhtään mitään.

Älkää nyt hyvät ihmiset opiskelko "perse edellä puuhun tekniikalla" parempien tsembaloiden
tarjouksista huolimatta..

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 16, 2007, 12:52:05

Näihin näytelmiin lapsille liittyen, aiheita löytyisi Präntöön lähi historiasta pilvin pimein,
mutta koska lapsille suunnattuihin näytelmiin liittyy suurimmaksi osaksi rungoksi sadut,
realismin sijaan, niin totuus jäänee edelleenkin vain kirjoihin ja poistuvien historioitsijoiden
varaan, eläköityvien aikalaistensa ohella.

Siis mitä harrasti työläisperheen lapsi esim. 60 luvulla kesällä ja talvella,
mitä näki ympärillään, nauttiko lapsuudestaan ja haluaisiko siihen uudestaan?

Entä Työnantajan lapsi, kokiko samoin ja kokisiko uudelleen ?

Lapsuudessahan nämä asiat sekoittuivat aina pelkkään ystävyyteen ja yhteiseloon,
jota kuitenkin vanhemmat rajoittivat kykyjensä puitteissa, säätyynsä vedoten.

Tietääkö tämän päivän Präntööläinen, että Ahventien päässä oli kaatopaikka ? (Suosittu)
Tai että Järkkärin takana oli mahdollisuus kerätä pääkalloja ?
Urheilukentällä lennätettiin siimaohjattuja lennokkeja ?
Viikingalla oli uimalaitos ?

Tilqvististä ja Weijolasta, oli helppo pihistää karkkeja ?
Anvasta sai paperimarkalla 4 sikaa ja punaisen limsapullon, lemmenkujan Motarin Leipomosta
joskus ison pussillisen.

Torin Elviira myi markalla risoja ?
Pruukin mettässä, oli Akselin Halkoliike ?

Kokki haki "sianruoat" hevosella ( Joka sai kaikki kivettyneet leivänkannikat kulman "koviskakaroilta")

Appuratien talojen "ryssänkellareissa" rakennettiin kanootit ja jääkiitäjät + "Hydrokopterit".
Weijolanmäki, oli "virallinen" mäkiautojen testirata. ( Kuin myös epävirallisten mopojen ja moottoripyörien, ensi testausrata, riisutun mallin urheiluversioin)
Onkilahdessa soudeltiin tynnyreillä, jopa Wolkkarin katolla.

Järkkärillä myös saksittiin paperiaihioita ja laulettiin, SKP:n järjestämässä lastenkerhossa,
jonka Työnantajat kuitenkin painostuksellaan lopettivat, "tulevaa uutta kansannousua"
silmälläpitäen.

Puuvillan kesäsiirtola, helpotti "tulonhankkimiskustannuksia" kesäisin.
Niin myös Osulan Baarin ylijäämäruoka, takaoven kautta noudettuna.
Kalaa tuli perkeleesti, joka paikasta, hiekkateiden vesilätäköt poislukien.
Intin pyöräkomppanian "Sotilailta" huudeltiin HYLSYJÄ paljain jaloin perässä juosten ja syöksyiltiin
kourallisten päälle, herkut ahnehtien.
Samoin toimittiin suosittujen Lentolehtisten osalta.
Kaupunkiin "matkustettiin" seppeliinillä.

Aiheita on satoja, joita kuorruttaa kivasti kuumat pitkät kesät, sekä kylmät ja ankarat talvet.

Lopun aikaa opeteltiin realismia ja vakoiltiin vanhempien sisarusten ja aikuisten touhuja.
Niissä taasen huomattiin paljonkin asioita, jotka eivät ehkä sovi lasten näytelmiin, esim.

Kuka oli legendaarinen "Heppakyttä", Longoori, Stamppelin Elli, Kauppa-Rauha, saatikka,
Siltavuoren Jammu.

Nämä Aspelundin Moonikat, Juurelan Kassut, Ojaharjut ja vastaavathan, kun eivät vielä tuolloin
olleet ihmistä kummempia, harhaluuloista huolimatta.

Eniwei, viriili ja mahtava paikka, mustasta kädestä ja muista köyhyyden sivutuotteista huolimatta.

Kirjoitti: '''T.Tyly''' - Maaliskuu 16, 2007, 13:55:52

Ensimmäinen ja tärkein lähde on Vaasan kaupunginkirjasto ja sen Wasaensis kokoelma sekä leikekokoelma. Wasaensis kokoelmasta kysykää Palosaaren papin eli Johannes Virtasen tuotantoa sekä leikekokoelmasta vaikka jos siellä sattuisi olemaan "Männistön muorin" pakinoita.

Sieltä löytyy varmasti myös henkilöhistorioita. Jos aikaa ja innostusta riittää niin kyselkää järjestölehtiä. Palosaarella sijaitsee Työväen Museo, missä on aivan erinomaiset kokoelmat.

Palosaaresta on kirjoittanut moni suomenruotsalainen, myös palosaarelaissyntyinen, kirjailija.

Kirjoitti: '''Pappa Razzi''' - Maaliskuu 16, 2007, 16:31:53

Muuten ihan O.K. Professonalilta paitsi että Ojaharju ei ole Präntööltä. Yksi präntööläinen erikoisuus on, jonka opiskelijoiden on pakko huomioida - viraapeli. Viraapeli oli alun pitäen Puuvillatehtaan korjaamossa luvan kanssa tehty omatekoinen veneenmoottori, mutta ajan myötä siitä tuli nimi kaikille omatekoisille tai itse viritellyille veneen moottoreille.

Viraapelillä oli myös suuri sosiaalinen merkitys. Tuohon aikaan vuosisadan alussa pihassa kuin pihassa oli liiteri ja liiterin yhteydessä aina jonkinlainen tila värkkäämistä varten. Palosaarelaisten miesten tyypillisin asento olikin kädet taskussa seurata kun joku teki jotain tai sitten puolikumara asento eteenpäin.

Kun tähän lisätään vielä puttaaminen ja prekkaaminen alkaakin materiaalisäkki pursua yli laitojen.

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 16, 2007, 17:44:44

Lainaus käyttäjältä: Pappa Razzi - Maaliskuu 16, 2007, 16:31:53
Muuten ihan O.K. Professonalilta paitsi että Ojaharju ei ole Präntööltä.

Ei tainnut lähtöisin olla, mutta Ojis on kuitenkin dokumentoinut ystävineen vanhaa präntöötä,
historioineen siinä mittakaavassa, että voidaan epävirallisesti sanoa Ojiksen olevan enemmän
präntööläinen, kuin tämän päivän präntööläiset yhteensä.
Etenkin viitaten Foliohatun huomautuksiin ajankohtaisesta Mansikkasaari sekoilusta.

Mutta itse introon viitaten, täytyy ihmetellä 2 vuoden tulevien sosionomien "kansalaiskeräys"
buumia, verrattuna kuitenkin runsaisiin alueen historiadokumentointiin lopputöitä ajatellen.

Kuitenkin kyseistä teemapäivän antia ajatellen, eli historiallista leikkiä sivuten,
voisi tämän päivän elintasokersalle leikkiä vaikka Puuvillasta kotiutuvaa työ akkaa, sohvaan
täysissä varusteissa kaatuen, lasten vahtiessa puuhellassa porisevaa lanttulootaa,
kuolatippa huulissa kiiluen.

Vähän mielikuvitusta pliis, vai soitetaanko Tampereelle..

Kirjoitti: '''Veikko Siltanen''' - Maaliskuu 16, 2007, 17:48:33

Puuvillatehtaassa oli kesätöissä aikoinaan Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila. Puuvillatehtaan kutomossa työskentelevät naiset saivat aina määrätyn määrän kudottuaan pisteen ja kun pisteet laskettiin yhteen sen tulos määräsi palkan. No tehtaassa oli töissä lähinnä naisia ja esim laitosmiehet olivat paikalla, jos jotain sattui. Siis valmiina korjaamaan. Miehet huomasivat tilaisuuden tulleen ja kiristivät joitakin naisia #muhinoimaan kanssaan". jos tytöt eivät suostuneet niin heidän koneensa korjattiin tuskallisen hitaasti. Näin pisteitä ei kertynyt ja palkka jäi pienemmäksi. Asia tuli työnjohtajan tietoon ja hän järjesti kuulustelut. Asia saatiin selvitettyä ja ainakin yksi miehistä lähti sen seurauksena Ruotsiin. Tämä työnjohtaja elää ja vaikuttaa edelleen Vaasassa.

Pojat olivat aika vekkuleita siihenkin aikaan. Palosaarella eli pikku-Kalle Hyden, joka esiintyi aikuisena. Muistaakseni lauloi kupletteja. Kalle oli kerran pimeänä iltana seissyt jonkin talon kulmalla. Kun eräs vanha mummu tuli kohdalle Kalle oli itkevinään. mummu oli kysynyt, että mikä pientä poikaa vaivaa, kun noin itkettää. Kalle oli lyhytkasvuinen , mutta jo aikuinen silloin. Kalle oli valittanut, että hänellä on kova pissahätä, muttei saa nappeja ( tai vetoketjua auki). Mummu oli tarjonnut apua ja voi vain kuvitella mikä kirkaisu seurasi, kun housun napit saatiin auki ja Kallen aikuisen miehen komeus paljastui. muut kaverit olivat seuranneet ilmeisesti vedonlyönnin seurauksena tehtyä jekkua. Mummu parka.

Lehtosen Oivalla riittää juttuja vaikka kuinka paljon. Ottakaapas yhteyttä.

Kirjoitti: '''Rinnewood''' - Maaliskuu 16, 2007, 20:03:42

Professionalilla oli paljon hienoja präntööläisiä muisteloita.. 8)
Itsekin tuli vietettyä lapsuuteni parasta laatuaikaa palosaarella ja ison osan aikuisuudestakin myös.

Silloin 70-luvulla tuli tosiaan vietyä melkein jokainen viikkoraha Tilqvistin Mikolle joka oli lapsuuteni suosikkikauppias. Kapernaumin skidien kanssa pyörittiin ympäri "kylää" ja tosiaan Weijolan kauppakin tuli tutuksi.

Työväenkadun yleisessä saunassakin tuli joskus käytyä siihen asti kunnes isäni teki "muffan" kanssa saunan meidan omaan kellariin. Muffa kuoli -74..
Nyt on se entinen saunatalokin rempattu komeaksi asuintaloksi. Ramille terveisiä.. ;)

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 16, 2007, 20:04:37

Lainaus käyttäjältä: Veikko Siltanen - Maaliskuu 16, 2007, 17:48:33
Puuvillatehtaan kutomossa työskentelevät naiset saivat aina määrätyn määrän kudottuaan pisteen ja kun pisteet laskettiin yhteen sen tulos määräsi palkan.

Palosaarella eli pikku-Kalle Hyden, joka esiintyi aikuisena. Muistaakseni lauloi kupletteja. Kalle oli kerran pimeänä iltana seissyt jonkin talon kulmalla. Kun eräs vanha mummu tuli kohdalle Kalle oli itkevinään. mummu oli kysynyt, että mikä pientä poikaa vaivaa, kun noin itkettää. Kalle oli lyhytkasvuinen , mutta jo aikuinen silloin. Kalle oli valittanut, että hänellä on kova pissahätä, muttei saa nappeja ( tai vetoketjua auki). Mummu oli tarjonnut apua ja voi vain kuvitella mikä kirkaisu seurasi, kun housun napit saatiin auki ja Kallen aikuisen miehen komeus paljastui. muut kaverit olivat seuranneet ilmeisesti vedonlyönnin seurauksena tehtyä jekkua. Mummu parka.

Tämä Puuvillan pisteytys liittyi varmasti samaan palkkasydeemiin, josta myös n.12 vuotta
kehruussa hinkannut ja edesmennyt äitini aikoinaan kertoi.

Eli kehruussa perustuntipalkka pyöri n 12 penniä per / h linjalla, joka tarkoitti urakkatyöhön
kykenemättömän, tai koneremppaa odottavan neitokaisen ansiotasoa, kyseisellä osastolla.
Tätä palkkaa oli mahdollista, kuin myös suositeltavaa nostaa ainoalla konstilla, eli koneita lisäämällä, joka käytännössä tarkoitti linjan hoitamista puolijuoksua päästä, päähän ja koko hukin.
Luonnollisesti hauraiden kehruulankojen jatkuva katkeilu, sekä takkuaminen, aiheutti nuorille
perheenäideille kovasti itkua, kotona märisevien lapsikatraiden huoliin sekoittuen.

Itse muistan jo ennen kouluikää, ( siinä vanhan "yliopiston talossa) äitini usein kaatuneen
sänkyyn laukku kädessään, työpäivän päätteeksi, suu auki äiteen "laiskuutta" ihmetellen..

Puuvillan pelätyin ja epäarvostetuin osato oli kuitenkin ns. "paskaränssi" eli puhtaanapito osasto,
jonka hukeihin kuului myös kehruuosastojen räkäkippojen tyhjääminen, jatkuvien ankarasta
lankapölystä johtuvan syljeskelyn, kuin myös yskösten johdosta.

Tämä ilmanpuhtaus ongelmahan oli tuttua jo alkuajoista lähtien, lankaa kehräävien laitosten
suurteollisissa yksiköissä, varsinkin hengitys suojaimien olemattoman kehittymättömyyden osalta.

Finlaysonin, kuin myös entisen VAASA oy:n työhön otossa oli yksi yhteinen mielenkiintoinen piirre.
Molemmissa instansseissa ei pienet sairaudet saaneet olla työn esteenä, allekirjoituksella varustettuna.

Tämän tason noteerasi esim. puuvillan kohdalla oma lääkäri, nk. lintsareiden kartoittamiseksi
urakka luonteisena pidetyllä seisokki aralla alalla.

Erityisesti nöösi ajalta on jäänyt mieleen, vähän pelätynkin ja vartioidun Puuvillan alueen
työmaaruokala, johon äitee vei usein tilipäivisin syömään ns. valmista ruokaa, palkkapäivää juhlien.

Voi sitä patojen mehevyyttä.
Ja Veijolasta vielä nallipistooli, othellosta pari kookospalloa.

Pienet olivat ilot, mutta suurta Suomen rakennus.
Kukahan vielä Sairaskodilla muistaa...

Kirjoitti: '''Pappa Razzi''' - Maaliskuu 16, 2007, 20:23:00

Kun muistelin nuoruuteni Palosaasaarta mieleen tuli sketsi, jonka avulla taitava kirjoittaja ja taitavat näyttelijät pystyisivät puristamaan muutamaan minuttin oleellisen tavallisen palosaarelaisen elämästä. Sketsin tapahtuma-aika on yleislakon alku 1956 ja paikkana palosaarelainen liiterin edusta.

Vuoden 1956 yleislakko alkoi 1, maakiskuunta 1956 samana päivänä, jolloin Ueho Kaleva Kessonen aloitti presidenttikautensa. Pääministerinä toimi K.A. Fagerholm. Yleislakon syynä oli työantajan kieltäytyminen SAK:n vaatimasta 12 markan (nykyrahassa 0,29 euroa, vastasi 6-10 %n korotusta) yleiskorotuksesta tuntipalkkoihin. Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Säännöstely päättyi tammikuussa 1956 ja elinkustannukset nousivat jo helmikuuhun mennessä seitsemisen prosenttia.Lakossa oli lähes puoli miljoona työntekijää.

Näyttämökuvana on liiteri, jonka ovi on auki. Ovesta näkyy veneen moottorin vahtipyörä. Paikalle tulee nuorehko mies ja ryhtyy ruuvaamaan moottoria. Vähitellen paikalle tulee kolme muuta miestä, Miehet keskustelevat yleislakosta, työväentalon iltamista ja siitä että paikallinen ammattiosasto on päättänyt jakaa ilmaista soppaa lakossa oleville lapsiperheille. Yhdelle miehistä naljaillaan sillä hän on ilmeisesti mennyt vasta kihloihin.

Aihe riittää poimittavaksi ajankohdan lehdistä, myös Vaasa-lehdestä. voi poimia lehdistä. Välillä puhutaan saristosta, Miehet poistuvat yksitellen Yksi sanoo menevänsä Pikkusaunaan, Toinen paanaa pluukaamaanja kolmannen hakee tyttöystävä.

Mies on taas yksin kunnes paikalle tulee tämän vaimo väsyneenä raahustaen. Käyvät kitkerän yhteuklunnallisen keskustelun siitä, että työantaja ei halua nostaa palkkoja vaikka hinnat ovat nouseet ja eläminen on todella. vaikeata. Vaimo valittaa oloja Puuvillassa.

Mies kuitenkin lohduttaa ja kertoo että moottori valmistuu pian ja jo kuukauden kuluttua ( on siis maaliskuu 1956) pääsee veneellä saaristoon. Mies heittäytyy todella runolliseksi ja ylistää saariston kauneutta ja rannassa savustetun karisiian makua.

-Siellä on työmiehelläkin vapaus, siellä sinäkin voit olla oma ittses, lohduttaa mies.

-Olisi se tosia hienoa jos me kaikki nyt sitte sinne saaristoon päästäis, toteaa vaimokin.
Mies heristää korviaan. ”Miten niin me kaikki”.
-No kesällä meitä on kolme, sanoo vaimo.

Kysymyksessä olsisi siis mahdollisimman hauras ja arkinen episodi, jonka kesto todellisessakin elämössä on vain kymmeniä minutrteje ja näyttämölläkin vain joitakin minuutteja..

En vain tiedä pystyykö nykyajan pullamössösukupolvi edes kuvittelemaan mitä oli elämä, jonka sisältöä oli Puuvillatehdas, Onkilahden konepaja, Saippuatehdas,Työväen Osuusliike, Pikkusauna, työväentalon tanssit, rusettiluistelu, diagonissan käynnit kotona, ulkovessat ja laskiäpärit, kylmä vesi, lauantaipullon henki ja huoneen ja kaakeliuunin asunnot sekä lasten ihana pitkä kesä Puusaaressa.

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 16, 2007, 20:36:40

Monasti on tullut muisteltua "kuultrekoordin" takaista jättimäntyä, josta itte hartaasti tehdyt
liidokit katosivat aina oudosti pelottavan hautausmaan rannan hämyihin.

Myös "Marakattimoottorin" terhakkaa kaikua molempien silta aukkojen alla saariston
vapauteen matkatessa, Wikströmin kunnioitusta herättävästä tötinästä puhumattakaan.

Mutta että Elgin Kallella, tuolla pikku-äijällä, piti aina olla niin mahottoman iso vene,
jota seisten nenä pystyssä töörättiin.

Tilqvistin Arvin ikuinen "mättis, mättis", purkkikekseineen, oli myös ikuinen arvoitus,
jos ei sitten salakieltä, nättiä äiteetä lirkutellessaan :-)

Kirjoitti: '''Janne''' - Maaliskuu 17, 2007, 06:50:25

Muutettiin 80-luvun alussa Palosaarelle ja se asia on jäänyt mieleen että juoppoja riitti. Palosaarella oli useita purkuvalmiita puutaloja joissa nämä asuivat, Sundinrannassa ja torilla usein "kokoontumisajot". Näitä alettiin purkamaan 90-luvulla ja tilalle tuli kerrostaloja. Juopot vähenivät, jotkut raitistuivat, kuolivat, muuttivat muualle. Viimmeinen nk "spurgutalo" taidettiin purkaa viimme vuonna palosaarentieltä. Yhdestä juoposta on enemmän kokemusta koska asui naapurissa tämän vuosisadan alussa ja sanotaan vaan että viina ja lääkkeet ei sovi yhteen, muistelen edeleen kauhulla asiaa.

Mutta ilmojen lämmettyä niinkuin linnut etelästä muuttavat takaisin niin istuu juopot penkillä Sundinrannassa aurinkoa ottamassa, silloin tietää että on kesä. Enää en Palosaarella asu, mutta takaisin haluan joskus muuttaa oli siellä sitten juoppoja tai ei.

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 17, 2007, 13:29:35

Lainaus käyttäjältä: Janne - Maaliskuu 17, 2007, 06:50:25
Muutettiin 80-luvun alussa Palosaarelle ja se asia on jäänyt mieleen että juoppoja riitti.

Tähän voisi heittää sitten myös sopivasti tosiasian, että juoppoja on ja tulee aina olemaan
joka kunnassa, asuinalueesta riippumatta.

Juopot eivät yleensä hakeudu millekään "suositulle" alueelle, vaan omaavat normaaliasukkaan
tavoin juuret asuinalueilleen.

Tämän asuinalueet tietenkin hyvin tiedostavat ja kykynsä mukaan pyrkivät asiaa edukseen
kohentamaan, eli edullisimpia asuinmahdollisuuksia karsien.

Tästä syystä Präntöön juopon voi yht äkkiä tavata, jopa ristinummella.

Myöskin näitä mainitsemiasi juoppoja esiintyy aina enemmän asutustiheydeltään korkeammilla
asuin alueilla, eli tällä hetkellä Vaasan keskustan tuntumassa.

Vaikka nämä perinteiset "vanhan liiton" kotilähiö pultsarit ovatkin jo lähes katoava kansanvara,
on ne onneksi heti korvattu näillä 80 luvulla syntyneiden nuoremman polven,
joskin huomattavasti väkivaltaisemman polven armadalla.

..Sundin "pultsari" perinteet liittyvät läheisesti jo vuosisadan vaihteen aikaan nautiskeltuihin herkkuihin eli venerannoissa kuhinaa katselevien, elämää ihannoivien yksilöiden seurankaipuun tarpeen logistiikkaan, joka on sinänsä käsite, joka vaatii taas erillisen selvityksen, asiaa tuntemattoman yksilön tiedonjanosta riippuen.

Yleisimmät elementit pointissa ovat kuitenkin: Kevät ja elämän herääminen, kesä ja kutterien putputus, välittömät venekansalaiset, sekä kaikkea korostava Carillon surina päässä.

Joitakin legendaarisia pultsareita kuitenkin on päätynyt jalanjälkineen jopa jälkipolvien mieliin,
osa jopa maallista materiaa, eli talon omistaneena.

Omat muistikuvani 60- 70 luvun paikallisista pultsareista, liittyvät kuitenkin vain lapsia rakastaneiden sairaiden alkoholistien, klovnimaisiin elementteihin, pahaa tahtoa hylkien.

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 17, 2007, 13:58:06

Yksi mieliin jäänyt asia kehitykseen liittyen on Televiosion ilmestyminen ihmiselämää kummastuttamaan, jonka esiaste putkiradio korvasi täysin tuossa legendaarisessa 60- luvun tohinassa varttuessa.

Tuohon aikaan yleensä me nöösit liikuimme laumoissa, mitä mielikuvituksellisimpia tehtäviä visioiden, sekä yksin tai perheen kanssa, lähinnä rutiini asiat toimittaen.

Tuolloin kävikin uutinen, että naapurin Mikolle on tullut TeeVee ja vaikka Mikolla oli vain "tyttöjä" niin Ahventien rivitalojen paskanaamat kutsuttiin kaikki "Amerikan herkkua" katsomaan.

Mitään muuta infoa ei ollut, kuin puuloota, jossa on "kuva" joka liikkuu ja puhuu kuin ihminen.
Koska se ei ollut mahdollista, niin joukolla Mikolle katsomaan.

Mikko "sinne,tänne" tuolissa näytäntöä johtaen ja toistakymmentä tenavaa mahalla lattialla syynäten.

Mustavalkoinen loota näytti todellakin ihmisiä sisällään, jotkut jotain outoa kieltä puhuen,
sekä paikasta toiseen liikkuen.

Ei sytyttänyt, missä mennään, mutta jännää oli KUNNES ALKOI "lumisade".
Mikon iloisesti kuorsatessa, suu kattoa kohden, seuraavan päivän kovasta työpäivästä hourien,
joku oli kuullut, että "lumisateen" jälkeen voi alkaa vielä jotain.
Tätä kotvan odotettuamme, poistuttiin hiljalleen, kukin nimenhuudon suuntaan,
kuin unta selvittäen ja hiljalleen ilmaan haihtuen.

Jälkeenpäin oli yllätys suuri, oma töllö kammariin ilmestyen, Celerama, neljä jalkaa ja kaikki,
virkattu liina päällä, kukka kevätauringossa.

Mainittakoon että tämä legendaarisen "Koneran äijän" reilun kaupan koneen hinta tuon ajan
rahan arvossa, vähän käytettynä oli n. 600 mk:-, jonka maksuun kehrättiin lankaa, hetki,
jos toinenkin.

Tällä kapineella opittiin patmannit, nessiset, kuin tylsät uutisetkin maamme lauluineen.

Jostain syystä lauma kuitenkin veti aina enemmän ja tellusta katottiin vain "lakisääteiset"
eli lastenosiot, amerikansarjoineen.

Televisio opittiin vasta paljon myöhemmin, muun rakennemuutoksen ohella.

Kirjoitti: '''pärehöylä''' - Maaliskuu 17, 2007, 15:45:15

Loistavia juttuja - erityisesti Professionalilta ja Pappa Razzilta.
Vastaus 15 aiheutti väristyksiä ja aivan herkisti, tällaisen vanhan, haisevan karvaturrin.
Aikamoisia velikultia.

Kirjoitti: '''Pappa Razzi''' - Maaliskuu 17, 2007, 17:02:59

Suurimmalla osa suomalaisia lienee tänään lämmin vesi, sisävessa monilla myös oma sauna.

Viisikymmenluvun palosaarelainen ei osannut tällaisesta edes haaveilla. Saunassa käytiin perheen rutiinien mukaisesti joko perjantaina tai lauantaina. Kysymyksessä oli useimmiten yhteissauna, joko Pikkusauna tai Suomi Sauna.

Parhaiten muistan Tehtaankadulla sijainneen Pikkusaunan. Sinne mentiin eteisen kautta, missä oli rahastusluukku. Pilettiä vastaan pääsi joko miesten tai naisten puolelle. Yleensä pojat pääsi äidin kanssa naistenpuolelle aina seitsemän vuotiaaksi saakka. Sen jälkeen piti siirtyä miesten puolelle. Oikea ilmaisi oli varmasi "päästä", sillä kysymys oli jonkinlaisesta ensimmäisestä miehistymisriitistä.

Pikkusaunassa oli muutama verholla eristetty loosi pukeutumista ja riisuuntumista varten. On selvää että looseihin kerääntyi tuttu miesjoukko ja jollakin oli mukana aina myös janojuomaa vaikka se oli ankarasti kielletty. Siihen e ikuitenkaan puututtu niin pitkään kun ei sattunut häiriöitä.

Pikkusaunan saunottaja oli pienikokoinen ja ryppyinen ja elämän kovettama Muurimäkiskä, jota miehet eivät saaneet yrittämälläkään hämillleen. Muurimäkiskä antoi sanan sanasta ja kaksi parhaasta.

Usein lienee käynyt myös niin, että Muurimäkikskä oli ainut suurin piirtein selvä sulkemisaikaan vaikka oli varmasti saanut eniten saunottajaryyppyjä. Pikkusaunan lauteilla ratkaistiin monet kiperät politiikan ja yhteiskuntaetiikan ongelmat.

Toinen puhtauteen liittyvä asia oli yleinen mankeli. Niitä oli meidän nurkalla kaksi. Oli Strömsholmin mankeli ja Kapernaumin mankjeli. Molemmat olivat pikkupojan silmin isoja laitoksia ja vähän pelottaviakin niisstä voisi tarinoita joskus enenmänkin.

Hygieniaan liittyi myös ulkovessa. Kun lapsi oli tullut hieman isommaksi hän sai luvan käydä yksin ulkovessassa eli hyysikässä, oli sitten kesä tai talvi, yö tai päivä. Jossakin kasvuvaiheessa pikkupojat ja joskus vähän isommatkin oppivat kurkistelemaan vessän alustasta reijälle ja joskus sieltä jotain näkyikin. Tämä kaikki tehtiin näärännäppyjen pelossa. Tiedettiin nimittäin. että silmiin tulee ko. näppyjä jos kovin ahkerasti kuikuilee.

Useimmissa joukkohyyskissä, joissa siis käytiin kollektiivisesti ja joissa saattoi olla kymmenlunta reikää, oli myös lastenistuimet. Istuinosa oli usein metrejä varsinaista paskaruuma ylempänä, joten pökäleen päästäminen aiheutti aina myös äänen.

Talvella kakka, joka useimmilta aikuisilta putosi samaan paikkaan, sai aikaan todellisen paskapylvään kun uusi läjä asettui edellisen päälle. Meidän hyysikässä paskapylväs saattoi pakkastalvena kasvaa metrien korkuiseksi.

Keväällä vielä tuore paska levitettiin omenapuiden ja viinimarjapensaiden juurille, eikä kenelläkään ollut siihen mitään sanomista. Marjoista tuli suuria ja maukkaita ja omenoista meheviä.

Kirjoitti: Professional - Maaliskuu 17, 2007, 21:00:35

Lainaus käyttäjältä: Pappa Razzi - Maaliskuu 17, 2007, 17:02:59
Keväällä vielä tuore paska levitettiin omenapuiden ja viinimarjapensaiden juurille, eikä kenelläkään ollut siihen mitään sanomista. Marjoista tuli suuria ja maukkaita ja omenoista meheviä.
juonina

Appuratien ryytimaille ei muistaakseni paskaa viljelty, tosin eipä ne ryydit niin valtavia koskaan
olleetkaan, koska nöösit söivät porkkanat, kuin mansikankin mollukat jo yleensä raakoina,
kun niissä jotain alapuolella esiintyi.

Syynä oli tuo kasvavien ikuinen nälkä, jota kouluruoka paikkaili parhaiten.
Kuultrekoortista sitten aidan alta, isommat haki paremmat nauriit, joita veit silmissä nauraen juonina nakerrettiin.

Siitä seppeliinin mäen juuresta, Stamppelin Elliltä, haettiin koulumatkalla kyllä makoisat tikkelpäärit, 20 markaa (penniä) pussi ja lieneekö Elli paskonut puskiin, kun pallerot niin makoisilta maistuivat
kuolahuuliin sulaen.

Lieneekö myös Kauhea Siltavuoren Jammu tuolla joskus bunkannut, joista lapset erityisesti pitivät,
mukavan sedän sylissä iloisina hyppyytellen.

Pekistä pöllittiin omput ja viikingalta ongittiin kalat, kaiken kruunasi "Kotilan Ailan" pikkupojan
hengenpelastuksesta saatu kokonainen paperimarkka, Jukan ( 4 v ) ensi onkiretken jälkeen.

Kalathan sai aina tuo Ailan äijän vinoniska punainen kissa, joka ei kuollut kirveelläkään satakiloisen äijän käsiin, karskin rakennusmiehen iskuihin, äijä holkkiröökiin tuhisten.

Eläköön perkele, niinkuin nuo likanaama nöösitkin..kyllä elämä opettaa.

Kirjoitti: Före detta Vasabo - Maaliskuu 21, 2007, 15:29:35

itse olen kyllä kaupungin puolelta vaan muistan mitä nämä präntööläiset aina kehuivat maailmassa on kolme kovaa paikkaa Pariisi, Lontoo, ja Präntöö. Palosaari nimitystä ei kyllä silloin 50,60 luvulla kyllä käytetty ainakaan katukielessä vaan se oli kyllä Präntöö.Meillä kaupungissa asuvilla ei ollut oikein asiaa tonne Präntöön puolelle sai kyllä kulkea silmät selässäkin meinaan että turpiin tuli kyllä helposti siellä liikkuessa en aina kyllä tiedä miksi ehkä vaan periaatteen vuoksi.Sinne präntöölle veti kyllä vaan yksi asia ja se oli BIO_BIO sinne kun pääsi kiellettyjäkin katsomaan kunhan vaan ylettyin lippuluukulle ja oli tarpeeksi rahaa.

Siellä olin joskus 12-13 kesäisenä katsomassa jotain kielletty alle 18 filmiä se oli joku seksin valistusfilmi jossa näytettiin ne värkit oikein lähikuvassa.muistan vieläkin kuinka vaikeaa oli filmin jälkeen lähteä kävelemään kun kanki oli kankeena pultussa..heh.Semmoisia oli mun Präntöö jutut ehkä joku toinen muistaa paremmin tämän omistajan pojan siis Peter Vihoren oli vähän semmoinen originelli tyyppi.

Kirjoitti: '''Eric Sardinas''' - Maaliskuu 21, 2007, 17:30:25

Lainaus käyttäjältä: Professional - Maaliskuu 17, 2007, 13:58:06
Mainittakoon että tämä legendaarisen "Koneran äijän" reilun kaupan koneen hinta tuon ajan

Todellakin legenda. Hänhän otti vaihdossa vaikka hevosen, jos vaan hinnasta sovittiin. Muistan kun teimme kerran kauppoja. Minulla oli kitaravahvistin ja kaverilla moottoripyörä. Kaveri tarvitsi pesukoneen ja minä moottoripyörän. Koneran äijä järjesti homman. Minä jätin kitaravahvistimen vaihdossa äijälle, sain kaverin moottoripyörän ja kaveri sai pesukoneen. Me molemmat jouduimme tietenkin maksamaan myös välirahaa koneran äijälle.

Muistan kerran kun ajoimme koneran äijän huvilan ohi. Portilla oli koirankoppi. Arvelimme, että äijä oli ostanut koiran. Joku autossa tiesi kuitenkin kertoa, että äijä oli ottanut sen vaihdossa jonkun kaupan yhtyeydessä...

Muistaako joku Bio Bion?

Tarzan oli silloin kova sana. Ja vielä suurempaa urheilua oli katsoa ensin aikaisempi näytös ja mennä sitten penkkien alla makaamaan seuraavaa näytöstä varten. Onnistui aniharvoin. Yleensä homma tyssäsi Petteri Punakuonon taskulampun valoon ja aina samaan kommenttiin: "Noja poja, mennä ny ulo."

Kirjoitti: '''Into Poika''' - Maaliskuu 21, 2007, 20:56:25

Täältä löytyy jotain Palosaaren nimistöstä. Kysymyksessä on Levon instituutin alaisuudessa tehty tutkimus;

http://www.uwasa.fi/midcom-admin/ais/midcom-serveattachment-4115/nimisto1.pdf

Muistatko: "Kivi nyrkkiin. nyrkki taskuun ja Präntöölle"

Vieraspaikkakuntalainen: "Mistä tiedän milloin olen Kuhnan kulmassa?
-Siitä kun saat kivestä päähäsi.

Kirjoitti: '''Professional''' - Maaliskuu 21, 2007, 23:51:45

Vielä tuosta "Koneran äijästä" sen verran, että tuohon präntöön aikaan, elikkä siis kun siellä
vielä todettiin elämää, tuon suuren liikemiehen logiikkaan kuului ehdottomasti nk. osamaksukauppa.

Myös vielä pitkään 90 luvulle asti, sydeemi oli tuossa pajassa halutumpi, kuin käteinen,
päänahkaa kutittaen.

Syynä oli todennäköisesti juuri tämä, nyky päivän "giganttien" metodi, osta tänään, maksa huomenna
sydeemi, joka vuositasolla tuo fyffeä taloon ja korkoineen huomattavasti enemmän,
kuin esim. meikäläisen suosima käteiskauppa, kerta alennuksineen, tai viereiseen liikkeeseen mentaliteetti.

Äijä oli siis aikaansa edellä kuvioissaan, joskin raastupa lappuja kuulemma riitti osamaksupulteista,
kuin vuoden ajastakin toiseen. No pääasia että Vaasa kehittyi ja töitä riitti.

Sama legenda oli myös kova poika ostamaan ns. "pystyyn" ja etenkin veneiden gategoriassa,
joka tarkoitti ostetun makuutusta myyjän pränkillä, uutta kipparia vaanien.

Pystyyn ostettiin myöskin merestä, eli paatti makasi myyjän venepaikalla, halvassa varastossaan,
kuljetuskustannuksia halveksuen.

Tällaisen paatin kaveri tuosta pajasta aarteena kerran ostikin. Valokuva, venepaikan osoite
ja ostokuitti taskussa hietasaareen ja sitten koeajolle.

Kihelmöinti oli kova, edullisen löydön johdosta alkavan venekauden kiihkeässä syklissä
ja niinkait myös ihmettely, paikka no:...veneen kiinnitysköyden matkasta pinnan alle,
oletetun paatin kokkaan.

Siitä loihe teloitusretkelle Koneraan, murhankiilto silmissä.

Ei saanut Masi paattia, ei. Mutta uuden valokuvan ja kaupanpäälle airoparin, ankkureineen,
vieläpä pakasta vedetyn. Kertakaikkiaan erinomainen, reilu ja osaava liike, paljon on myyty ja paljon myymättä, sano.

Piusasta sen verran, että tulihan tuollakin luuhailtua, nonstopeissa tosin,
silloin kun "Peltsikkakin" oli vielä mellakkapampun kokoinen ja pelkäsi Asulan Kurtin kovaa ääntä.

Kiellettyihin, mitä sitten siihen aikaan olivatkin, kaivettiin liput yleensä Piusan "putskista",
kas kun olivat leffasta toiseen aina samoja, mielikuvituksen puutteessa.

Kyllä Vihore siellä paloportailla joskus kyttäsi ja karjuikin, kun tiesi kakaroiden kuviot,
mutta oltiin olevinamme aina välkympiä, tuota karjuvaa karpaasia, punaisine ratsuväen takkeineen.

Kyllä sitä sitten saatana pelättiin, kun oven kautta jälkeenpäin mentiin, aivan pili kusta teetti
eikä itku ollut kaukana.

Mutta en tiedä, olisiko sitten kuvitelmaa, aivan kuin äijän naamalla olisi karehtinut pidätetty nauru lippuja nykiessään, pienistä kätösistä ?

Vaasapedia:Vaasapedia ja tekijänoikeudet

2009-06-21T21:20:14Z

62.236.208.46: Hyvät jussit vandaaleillekin !!!

Keskustelu Vaasapediasta:Vaasapedia ja tekijänoikeudet

2009-06-21T21:19:45Z

62.236.208.46: h

Käyttäjä:Vandalisoija

2009-06-21T21:19:16Z

62.236.208.46: Hyvät jussit vandaaleillekin !!!

Keskustelu käyttäjästä:Vandalisoija

2009-06-21T21:18:53Z

62.236.208.46: Hyvät jussit vandaaleillekin !!!

ISÄNTÄ

2009-06-04T22:43:52Z

62.236.208.46:

Lapsiporno

2009-06-04T22:41:50Z

62.236.208.46: mee kotias harrastamaan sitä sitten ittes kanssa !

Keskustelu luokasta:Jussi Kangas

2009-06-01T21:27:04Z

62.236.208.46:

Olympiakortteli

2009-05-24T20:30:55Z

62.236.208.46:

'''Olympiakortteli''' sijaitsee viistosti linja-autoasemaa vastapäätä Olympiakadulla. Korttelissa sijaitsee Vaasan opiskelija-asuntosäätiön (VOAS) toimisto sekä opiskelija-asuntoja. Nimensä kortteli on saanut aiemmin paikalla sijainneen Suomen moottoritehtaan Olympia moottoreista.
[[Luokka:Vaasan kaupunginosat]]

Hietalahti

2009-05-24T20:30:40Z

62.236.208.46:

'''Hietalahti''' (ruots. Sandviken) on kaupunginosa Vaasassa, vanhan ydinkeskustan etelä- ja kaakkoislaidalla noin kilometrin etäisyydellä Vaasan ydinkeskustasta. Ensimmäinen talo Hietalahteen on rakennettu 1920-luvulla. Hietalahti on Vaasan arvostetuimpia asuinalueita kauniiden rakennustensa ja rauhallisen ilmapiirinsä vuoksi.

Monet Vaasan urheilukeskuksista ovat keskittyneet Hietalahteen, esimerkiksi jäähalli,Hietalahden jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, monitoimiviheriö, frisbee-golf-puisto Rytilaakso, yleisurheilustadion Kaarlenkenttä sekä salibandy- tennis- ja squash-harrastajien suosima Tennis-Center. Kaupunginosassa sijaitsee myös ravirata, jonka pääkatsomo paloi 7. toukokuuta 2006.

[[Luokka:Vaasan kaupunginosat]]

Suvilahti

2009-05-24T20:30:26Z

62.236.208.46:

'''Suvilahti''' (ruots. Sunnanvik) luonnonläheinen asuinpaikka Vaasan keskustan kupeessa, meren rannassa. Suvilahti sijaitsee noin 3 kilometriä keskustasta. Alueella on kauppa, kirjasto, posti, päiväkoti ja ala-aste. Alueella on sijaitsee myös Vaasa arena ja tennishalli.

Suvilahden merellisessä maisemassa järjestettiin [[Asuntomessut]] kesällä 2008.

== Suvilahden historia ==

Suvilahti oli ennen rakentamistaan metsäinen ranta, jossa käytiin sienestämässä ja marjastamassa. Huvila-asutusta oli jonkin verran, vanhimmat huvilat rakennettiin 1800-luvulla. Mm. suuren omaisuuden koonnut vaasalaissyntyinen kruununvouti ja kamarineuvos P. H. Rosenberg rakennutti huvilansa Suvilahteen.

1700-luvulla Suvilahden eteläosassa toimi pikitehdas. Krimin sodan aikana 1850-luvulla rakennettiin Patteriniemelle nimensä antaneet varustukset ja salakarikko, joiden tarkoitus oli estää englantilaislaivoja purjehtimasta Vanhan Vaasan satamaan. ''(Lähde: Suvilahden kulttuuriympäristön täydennysinventointi, Pohjanmaan museo)''

== Suvilahden arkkitehtuuri ==

Suvilahden lähiö on toteutettu vuonna 1965 järjestetyn yleisen arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksen ”Kulmankiertäjä”:n pohjalta. Voittajatyön ja alueen lopullisen asemakaavan suunnittelijoina olivat arkkitehdit Simo Järvinen, Raimo Savolainen ja Eero Valjakka, jotka olivat kilpailun voittaessaan vielä opiskelijoita. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1969. Pääosin alue oli valmis vuonna 1976 kun liikekeskus ja korttelikauppa olivat valmiit, mutta rakentaminen jatkui vuoteen 1980 saakka. Alueen asemakaava on Vaasassa ainutlaatuinen, ns. kampakaava. Autot ja kevyt liikenne on erotettu omille väylilleen. Talot, jotka pääasiassa ovat pieniä 2-3-kerroksisia kerrostaloja, sijoittuvat elementtirakentamisen sanelemille etäisyyksille toisistaan muodostaen suorakulmaisia pihoja ja kortteleita. Tehokkaasti sijoitettujen rakennusten välissä luonto sai jäädä koskemattomaksi, ja sitä onkin Suvilahdessa runsaasti.

Suvilahden asuinrakennuksista suurimman osan muodostavat betonirakenteiset, elementtitekniikalla valmistetut pienet kerrostalot. Mukaan mahtuu myös joitakin kauniimpia kerrostaloja, kuten esimerkiksi Kristiinankaupunginkadulla ja Porinkadulla. Etelä-Suvilahdessa (tai Perä-Suvilahdessa kuten suvilahtelaiset sanovat) on komea kokoelma hyvin suunniteltuja atrium-tyyppisiä omakotitaloja pienillä, taidokkaasti aidatuilla tonteilla. ''(Lähteitä: Suvilahden asuntomessualueen asemakaavan selostus, Suvilahti-seuran sivut)''

==Linkit==
*[[Suvilahti-Seura]]
http://asuntomessut.vaasa.fi/

[[Luokka:Vaasan kaupunginosat]]

Club 25

2009-05-24T20:29:37Z

62.236.208.46:

[[Kuva:Club_25.jpg|thumb|300px|Kuva: Johan Hagström]]

Keskustelu:Suomenkielisiä

2009-05-21T18:19:49Z

62.236.208.46:

Keskustelu:Vanhan-Vaasan tunnelit III

2009-05-14T20:25:36Z

62.236.208.46:

Keskustelu järjestelmäviestistä:Wantedpages

2009-05-13T18:51:32Z

62.236.208.46:

Poistettu seksilinkit...

Keskustelu järjestelmäviestistä:Newpage

2009-05-13T18:49:34Z

62.236.208.46:

Keskustelu järjestelmäviestistä:Allpages

2009-04-25T21:23:52Z

62.236.208.46:

Suomenkielisiä

2009-04-15T19:09:12Z

62.236.208.46:

Urpo

2009-04-02T21:11:04Z

62.236.208.46:

Lewis hamilton

2009-03-31T20:28:46Z

62.236.208.46:

Pissa

2009-03-31T20:27:05Z

62.236.208.46: Yritä kasvaa...

Vittu

2009-03-31T20:24:24Z

62.236.208.46:

Possu

2009-03-30T21:23:40Z

62.236.208.46:

Keskustelu:♫♪

2009-03-30T21:23:19Z

62.236.208.46:

♫♪

2009-03-30T21:22:49Z

62.236.208.46:

Kaupungin

2009-03-30T21:20:52Z

62.236.208.46: