Author Topic: Vaasan reaalitalouden romahdus vai kukoistus?  (Read 2328 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Heikki Kallio

  • Guest
Vaasan reaalitalouden romahdus vai kukoistus?
« on: 26. 12. 2011 20:08 »
Jos talousongelmat voisi ratkoa painamalla rahaa, niin Zimbabwe olisi tänä päivänä maailman rikkain valtio, ja monet muut olisivat seuranneet esimerkkiä. Rahan moninkertaistaminen ei kuitenkaan moninkertaista ruuan määrää, eikä muidenkaan tarjoomien (tuotteiden ja palveluiden) määrää. Siksi talousongelmat voi ratkoa vain ratkomalla reaalitalouden ongelmat.

Reaalitalouden idea on siinä, että tuotetaan vähintään se mitä kulutetaan, eli tarjooma tarjoomaa vastaan. Vaasassa haasteena on, että eläköityvien vaasalaisten myötä tarjoomien tuottaminen vähenee, mutta kulutus esimerkiksi sairaspäivinä lisääntyy. Eli, valtavissa rahaongelmissa painiva kaupunki tarvitsee jättimäiset lisäykset terveydenhuoltoon. Tämä sisäinen ongelma näyttää entistä pahemmalta kun tietää ettei Vaasa ole omavarainen, ja rahan sisäänvirtaamat vaimenevat tuottavuuden vähetessä, sekä ulosvirtaamat kiihtyvät mm. öljyn hinnannousun takia, joka on öljysyöpölle kaupungille tärkeä huomio.

Kun pelimerkit kuluu öljyyn, ei rahaa tahdo enää riittää, ja mikäli öljyä ei kyetä ostamaan eivät yritysten rakennuspalikat päädy perille. Tällöin Vaasa ei voi enää tuottaa tarjoomia entiseen malliin, josta seuraa työttömyyden kasvu. Jos työttömyyden lisääntyminen johtaa kierteeseen, jossa työläisiä lähtee muille paikkakunnille työnhakuun, niin Vaasan asuntomarkkinat romahtavat, ja kaupunki ajautuu sukupolven kestävään laman koukkuun, josta ei pois pyristellä. Tyhjät talot luovat valtavan ylitarjonnan johon kysyntä ei pysty vastaamaan.

7%-sääntö on erityisen tärkeä muistaa öljyn kohdalla. Eli, jos öljykustannukset kohoavat 7% vuodessa, ne tuplaantuvat vuosikymmenessä. Mikäli öljyä käytetään 7% enemmän vuodessa, niin tällä vuosikymmenellä käytetään enemmän öljyä kuin koko ihmiskunnan historian aikana. Jo tällä hetkellä öljyä porataan syvältä merenpohjasta, ja hinta kallistuu myös ostovoimistuvien kansakuntien myötä. Millä tarjoomilla Vaasa siis rahoittaa lähivuosina tuplaantuvat öljykustannukset?

Vaasalaisten bensalaskut olisivat alle puolet nykyisestä, mikäli olisi rakennettu tiivistä, ja korkeaa. Mutta kun on rakennettu omakotitaloja laajoille alueille, jossa matkat ovat pitkiä kävellä, eikä joukkoliikenne omaa talousedellytyksiä toiminnalleen, niin asukkaat ovat turvautuneet kalliiseen yksityisautoiluun. Pohjois-Vaasan liikenteelle on näin rakentunut todellinen pullonkaula, eikä minun lisäkseni juuri kukaan ole tosissaan tahtonut rakentamista kohdentaa Pohjois-Vaasan sijasta sille järkevämmin sopiviin kaupunginosiin. Öljyn lisäksi rahaa palaa katuihin, rakennusmateriaaleihin, viemäreihin, vesiputkiin, sähköjohtoihin ja muihin ylläpitoa vaativiin tarjoomiin. Sähköautojen massatuotanto olisi aivan valtava helpotus.

Sähköautojen tuottaminen ei kuitenkaan onnistu tuosta vain, koska siihen tarvitaan valtavia infrastruktuurimuutoksia. En tiedä riittääkö pelkän sähkönlisäykseen se, että pari kaupunkia innostuu lämpöpumpuista vai tarvitaanko 15 uutta ydinvoimalaa, mutta infrastruktuurikysymys on joka tapauksessa erityisen tärkeä. Eikä vähiten siitä syystä, että jos jokainen eläisi kuten suomalainen tarvittaisiin neljä maapalloa sellaisen globaalin elintavan kestämiseen.

Hyvä infrastruktuuri kestää siihen kohdistuvan kuormituksen, ja hyvät päättäjät näkevät mikä on tulevaisuuden tarve. Maailman nopeista talouskasvualueista löytyy valtavasti esimerkkejä joissa infrastruktuuri ei pysy talouskasvun vauhdissa. Rekat seisovat itseaiheutetuissa ruuhkissa matkalla satamaan, jätehuolto ei kykene hoitamaan kasvavaa jätemäärää, etceteraa.

Jotta Vaasan reaalitalous saadaan kuntoon tarvitaan päättäjiltä kahta asiaa. Ensiksi strategian luominen ja toteuttaminen, eli kokonaisuuden hallinta. Jos jokainen ehdottaa ihan mitä sattuu, ja äänestää mitä sattuu, niin rahat ovat loppu ennenkuin puoliakaan ehdotuksista on käyty läpi. Siksi asioista pitää sopia toimiva kokonaisuus, ja saada enemmistö toimimaan tuon kokonaisuuden toteuttamiseksi. Toiseksi pitää olla hyvät neuvottelutaidot, että pystyy joustamaan omista mielipiteistä sen verran, että löytyy enemmistö, ja saadaan jotain todellista aikaan. Näiden kahden asian osaaminen tarkoittaa kykyä vastuunkantamiseen.

Valtuustoon tarvitaan siis riittävää tietämystä, ja taitamusta vastuunkantamiseen jotta Vaasan reaalitalous saadaan kuntoon, ja infrastruktuuri uusitaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Silti joka vaaleissa vasemmisto, vihreät ja monet muut yksittäiset valtuutetut keräävät tuhatmäärin ääniä vaikka heillä ei ole mitään kykyä vastuunkantamiseen. Yleensä he eivät edes kuuntele mitä muut haluavat sanoa. Tälläisten valtuutettujen poliittinen toiminta johtuukin muista syistä. Ihmisten soisi kysyvän ainakin sen, että mitä valtuutettu on edellisellä kaudella saanut aikaan, jottei samoja aikaansaamattomia kierrätetä yhteiseen sietämykseen seuraavallekin kaudelle. Olisihan sekin vähintäänkin kummallista, jos huonekalutehtaan johtaja saisi neljässä vuodessa aikaan ainoastaan yhden tuolin, joka ei edes kestä istumista, ja touhu vaan jatkuisi.

Muuttuvassa maailmassa on monen uudelleenkouluttauduttava, eikä tätä muutosta tule pelätä. Itse käytin elämäni tärkeimmän vuosikymmenen pätevöityäkseni politiikan vastuunkantajaksi, joka on taatusti maailman alikoulutetuin ala. Mutta ihmiset nyt vain haluavat äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka vetävät reaalitalouden solmuun, ja puhuvat itselleen ääniä jotka sitten pettävät heti ensimmäisenä vastuupäivänään. Siitä vaan. Äänestäkää huonoja ehdokkaita jos niin päätätte, mutta älkää sitten ihmetelkö minkä takia asiat ovat niin huonolla tolalla.

Äänestäjäkunnassa on kuitenkin vähitellen havaittavissa järkiintymistä, kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa talous kiinnosti enemmän kuin jotkut ministerin tekstiviestit. Tai kenties ihmiset ovat sunnuntaikävelyllään huomanneet, että ympärillä olevat ihmiset kielivät siitä, että jotkut muutkin ovat tehneet suorasukaisia ehdotuksia kuin pari ministeriä tekstiviesteillä. Joten toivoa paremmista äänestystuloksista siis on.

Pitäkää demokratian tärkein ajatus mielessä: Demokratia on sitä, että tehdään itse. Vastuu kuuluu yhtäläisesti jokaiselle äänestysoikeutetulle.

Ugh! Olen puhunut.

Heikki

Offline takaisin-vaasaan

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 210
  • Koulukadulla asunut
    • View Profile
Vs: Vaasan reaalitalouden romahdus vai kukoistus?
« Reply #1 on: 26. 12. 2011 22:10 »
Jos talousongelmat voisi ratkoa painamalla rahaa, niin Zimbabwe olisi tänä päivänä maailman rikkain valtio, ja monet muut olisivat seuranneet esimerkkiä. Rahan moninkertaistaminen ei kuitenkaan moninkertaista ruuan määrää, eikä muidenkaan tarjoomien (tuotteiden ja palveluiden) määrää. Siksi talousongelmat voi ratkoa vain ratkomalla reaalitalouden ongelmat.

Reaalitalouden idea on siinä, että tuotetaan vähintään se mitä kulutetaan, eli tarjooma tarjoomaa vastaan. Vaasassa haasteena on, että eläköityvien vaasalaisten myötä tarjoomien tuottaminen vähenee, mutta kulutus esimerkiksi sairaspäivinä lisääntyy. Eli, valtavissa rahaongelmissa painiva kaupunki tarvitsee jättimäiset lisäykset terveydenhuoltoon. Tämä sisäinen ongelma näyttää entistä pahemmalta kun tietää ettei Vaasa ole omavarainen, ja rahan sisäänvirtaamat vaimenevat tuottavuuden vähetessä, sekä ulosvirtaamat kiihtyvät mm. öljyn hinnannousun takia, joka on öljysyöpölle kaupungille tärkeä huomio.

Kun pelimerkit kuluu öljyyn, ei rahaa tahdo enää riittää, ja mikäli öljyä ei kyetä ostamaan eivät yritysten rakennuspalikat päädy perille. Tällöin Vaasa ei voi enää tuottaa tarjoomia entiseen malliin, josta seuraa työttömyyden kasvu. Jos työttömyyden lisääntyminen johtaa kierteeseen, jossa työläisiä lähtee muille paikkakunnille työnhakuun, niin Vaasan asuntomarkkinat romahtavat, ja kaupunki ajautuu sukupolven kestävään laman koukkuun, josta ei pois pyristellä. Tyhjät talot luovat valtavan ylitarjonnan johon kysyntä ei pysty vastaamaan.

7%-sääntö on erityisen tärkeä muistaa öljyn kohdalla. Eli, jos öljykustannukset kohoavat 7% vuodessa, ne tuplaantuvat vuosikymmenessä. Mikäli öljyä käytetään 7% enemmän vuodessa, niin tällä vuosikymmenellä käytetään enemmän öljyä kuin koko ihmiskunnan historian aikana. Jo tällä hetkellä öljyä porataan syvältä merenpohjasta, ja hinta kallistuu myös ostovoimistuvien kansakuntien myötä. Millä tarjoomilla Vaasa siis rahoittaa lähivuosina tuplaantuvat öljykustannukset?

Vaasalaisten bensalaskut olisivat alle puolet nykyisestä, mikäli olisi rakennettu tiivistä, ja korkeaa. Mutta kun on rakennettu omakotitaloja laajoille alueille, jossa matkat ovat pitkiä kävellä, eikä joukkoliikenne omaa talousedellytyksiä toiminnalleen, niin asukkaat ovat turvautuneet kalliiseen yksityisautoiluun. Pohjois-Vaasan liikenteelle on näin rakentunut todellinen pullonkaula, eikä minun lisäkseni juuri kukaan ole tosissaan tahtonut rakentamista kohdentaa Pohjois-Vaasan sijasta sille järkevämmin sopiviin kaupunginosiin. Öljyn lisäksi rahaa palaa katuihin, rakennusmateriaaleihin, viemäreihin, vesiputkiin, sähköjohtoihin ja muihin ylläpitoa vaativiin tarjoomiin. Sähköautojen massatuotanto olisi aivan valtava helpotus.

Sähköautojen tuottaminen ei kuitenkaan onnistu tuosta vain, koska siihen tarvitaan valtavia infrastruktuurimuutoksia. En tiedä riittääkö pelkän sähkönlisäykseen se, että pari kaupunkia innostuu lämpöpumpuista vai tarvitaanko 15 uutta ydinvoimalaa, mutta infrastruktuurikysymys on joka tapauksessa erityisen tärkeä. Eikä vähiten siitä syystä, että jos jokainen eläisi kuten suomalainen tarvittaisiin neljä maapalloa sellaisen globaalin elintavan kestämiseen.

Hyvä infrastruktuuri kestää siihen kohdistuvan kuormituksen, ja hyvät päättäjät näkevät mikä on tulevaisuuden tarve. Maailman nopeista talouskasvualueista löytyy valtavasti esimerkkejä joissa infrastruktuuri ei pysy talouskasvun vauhdissa. Rekat seisovat itseaiheutetuissa ruuhkissa matkalla satamaan, jätehuolto ei kykene hoitamaan kasvavaa jätemäärää, etceteraa.

Jotta Vaasan reaalitalous saadaan kuntoon tarvitaan päättäjiltä kahta asiaa. Ensiksi strategian luominen ja toteuttaminen, eli kokonaisuuden hallinta. Jos jokainen ehdottaa ihan mitä sattuu, ja äänestää mitä sattuu, niin rahat ovat loppu ennenkuin puoliakaan ehdotuksista on käyty läpi. Siksi asioista pitää sopia toimiva kokonaisuus, ja saada enemmistö toimimaan tuon kokonaisuuden toteuttamiseksi. Toiseksi pitää olla hyvät neuvottelutaidot, että pystyy joustamaan omista mielipiteistä sen verran, että löytyy enemmistö, ja saadaan jotain todellista aikaan. Näiden kahden asian osaaminen tarkoittaa kykyä vastuunkantamiseen.

Valtuustoon tarvitaan siis riittävää tietämystä, ja taitamusta vastuunkantamiseen jotta Vaasan reaalitalous saadaan kuntoon, ja infrastruktuuri uusitaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Silti joka vaaleissa vasemmisto, vihreät ja monet muut yksittäiset valtuutetut keräävät tuhatmäärin ääniä vaikka heillä ei ole mitään kykyä vastuunkantamiseen. Yleensä he eivät edes kuuntele mitä muut haluavat sanoa. Tälläisten valtuutettujen poliittinen toiminta johtuukin muista syistä. Ihmisten soisi kysyvän ainakin sen, että mitä valtuutettu on edellisellä kaudella saanut aikaan, jottei samoja aikaansaamattomia kierrätetä yhteiseen sietämykseen seuraavallekin kaudelle. Olisihan sekin vähintäänkin kummallista, jos huonekalutehtaan johtaja saisi neljässä vuodessa aikaan ainoastaan yhden tuolin, joka ei edes kestä istumista, ja touhu vaan jatkuisi.

Muuttuvassa maailmassa on monen uudelleenkouluttauduttava, eikä tätä muutosta tule pelätä. Itse käytin elämäni tärkeimmän vuosikymmenen pätevöityäkseni politiikan vastuunkantajaksi, joka on taatusti maailman alikoulutetuin ala. Mutta ihmiset nyt vain haluavat äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka vetävät reaalitalouden solmuun, ja puhuvat itselleen ääniä jotka sitten pettävät heti ensimmäisenä vastuupäivänään. Siitä vaan. Äänestäkää huonoja ehdokkaita jos niin päätätte, mutta älkää sitten ihmetelkö minkä takia asiat ovat niin huonolla tolalla.

Äänestäjäkunnassa on kuitenkin vähitellen havaittavissa järkiintymistä, kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa talous kiinnosti enemmän kuin jotkut ministerin tekstiviestit. Tai kenties ihmiset ovat sunnuntaikävelyllään huomanneet, että ympärillä olevat ihmiset kielivät siitä, että jotkut muutkin ovat tehneet suorasukaisia ehdotuksia kuin pari ministeriä tekstiviesteillä. Joten toivoa paremmista äänestystuloksista siis on.

Pitäkää demokratian tärkein ajatus mielessä: Demokratia on sitä, että tehdään itse. Vastuu kuuluu yhtäläisesti jokaiselle äänestysoikeutetulle.

Ugh! Olen puhunut.

Heikki
Vaasa on saanut pelastavan enkelin! Hänen kymmenvuotinen pätevöitymisensä polittikan vastuunkantajaksi ehkä vielä kaipaa lisäkoulutusta?

Montako promillea "öljysyöpön"Vaasan budjetista menee öljyyn? Yksi? Vai puoli?Siitäkö homma on kiinni? Rahat kuluu öljyyn? Asuntomarkkinat romahtavat sen takia JOS öljyn hinta nousee 7%?

Quote
Öljyn lisäksi rahaa palaa katuihin, rakennusmateriaaleihin, viemäreihin, vesiputkiin, sähköjohtoihin ja muihin ylläpitoa vaativiin tarjoomiin. Sähköautojen massatuotanto olisi aivan valtava helpotus.

Eipä sitä taida juuri muuhun kuluakaan. Siis sähköautotehdas Vaasaan pelastaa? Tehdäänkö se verovaroin ja Kallio johtajaksi?


Mitä tarkoittaa gurumme reaalitaloudella? Kuinka "valtavissa rahaongelmissa" Vaasa onkaan?

Vai loppuuko siis rahat sen takia kun äänestyksissä hävinneitä ehdotuksia käydään läpi? Missä niitä läpi köydään ja mitä ne muka maksaa? "Reaalitalous" menee siis solmuun näiden takia?

Mitähän mahtaa tarkoittaakaan INFRASTUKTUURI?

Quote
että pystyy joustamaan omista mielipiteistä sen verran, että löytyy enemmistö
Tuo kuulostaa siltä, että kirjoittaja haluaa mukaan isojen poikien kanssa mutta hänell kaikki käy mitä muut ehdottavat, jotta vaan saa olla "vastuunkantajana".

Kallio on siinä täysin oikeassa, että valtuustoon tarvitaan riittävää tietämystä. Tiedän keinon miten Kallio siinä voi parhaiten auttaa.

toisen luokan kansalainen

  • Guest
Vs: Vaasan reaalitalouden romahdus vai kukoistus?
« Reply #2 on: 26. 12. 2011 23:11 »

7%-sääntö on erityisen tärkeä muistaa öljyn kohdalla. Eli, jos öljykustannukset kohoavat 7% vuodessa, ne tuplaantuvat vuosikymmenessä. Mikäli öljyä käytetään 7% enemmän vuodessa, niin tällä vuosikymmenellä käytetään enemmän öljyä kuin koko ihmiskunnan historian aikana. Jo tällä hetkellä öljyä porataan syvältä merenpohjasta, ja hinta kallistuu myös ostovoimistuvien kansakuntien myötä. Millä tarjoomilla Vaasa siis rahoittaa lähivuosina tuplaantuvat öljykustannukset?


Kallio puhuu ihan asiaa. Öljyn suhteen Kallion kannattaa perehtyä Peak Oil -teoriaan. Sen perusteella on laskettu, että öljyn tuotannossa huippu on ohitettu tai joka tapauksessa ohitetaan kuluvalla vuosikymmenellä. Kulutusta ei siis voi kasvattaa 7% vuodessa.

Vaasa ei ole erityisemmin öljystä riippuvainen. Meillä on hieno sähköyhtiö, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Kivihiilestä ja jatkossa kai myös turpeesta. Sähköyhtiötä ei kannata myydä, vaikka jotkut kunnallispoliitikot ovat sellaista temppua yrittäneet junailla. Kulisseissa ja kabineteissa. Kenen asialla mahtavat olla? Eivät ainakaan meidän vaasalaisten.

Julkinen liikenne toimii Vaasssa todella surkeasti. Varsinkin viikonloppuisin perille pääsee nopeammin polkupyörällä kuin bussilla. Erityisesti Gerbyn, Västervikin ja Vanhan Vaasan suunnalta, joista yhteydet keskustaan ovat kaikkein surkeimmat. Ei voikaan sanoa, että valitaan oman auton käytön ja julkisen välillä. Oikeasti valitaan oman auton ja oman polkupyörän välillä.

Ja vielä kun katujen talvikunnossapito (kiitos RKP, kokoomus ja demarit ym) on kilpailutettu ala-arvoiselle tasolle, niin usein ainoa vaihtoehto on oma auto ja mieluummin vielä bensasyöppö nelivetomaasturi. Paitsi tietysti ne, joilla ei sellaiseen peliin ole varaa, kuten me toisen luokan kansalaiset, me rämmimme lumihangessa tai pyöräilemme jäisillä teillä terveytemme riskeeraten.

Offline S-syväkurkku

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 260
    • View Profile
Vs: Vaasan reaalitalouden romahdus vai kukoistus?
« Reply #3 on: 27. 12. 2011 14:02 »
Tiedoksi Heikille!  Ei yksi pääsky kesää tee, mutta sopii sitä koittaa lentää kurkihirren alle ja ryhtyä pesänrakentajaksi, jos voimat riittää.  Kysytähän sitten 4 vuoden päästä. kuinka onnisti.

Konsultit toimikaa!

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Vs: Vaasan reaalitalouden romahdus vai kukoistus?
« Reply #4 on: 28. 12. 2011 10:10 »
Vai öljystä se on kaikki kiinni Vaasassa ?
Minä olen aina luullut että suurin menoerä on virkamiesten palkat.

Kaupunki tarttee nyt perustaa öljyvirasto valvomaan tuhlausta.
Päällikkö ja kaksi apupäällikköä, virastopäällikkö ja varapäällikkö, sihteeristöpäällikkö ja tusina sihteereitä, sitten työmuurahaisiksi ainakin sata virastoihmistä että pysyy kynät terävinä ja kumit tallessa jos jotain vaikka pitäisi päättää ja kirjoittaa paperille.

Öljyhän nopeasti pelastaa kaupungin talouden, kun näin syntyy työpaikkoja.