Jorma on tässä aivan oikeassa. Neekeri-sana on mustalle, afrikkalaiset juuret omaavalle loukkaava sana. Hänelle se merkitsee syrjintää ja halvennusta. Mutta ei mikään ehdoton juttu. Voit yhä sanoa tummaihoiselle Neekeri, leikilläsi. Jos tunnette toisenne, hän ei pahastu siitä. Kysymys on siitä, mitä sanoo ja kenelle sanoo ja että ymmärtää sen, ettei kaikille voi sanoa mitä tahansa.
Samalla tavalla voit puhua paskaa anopistasi kotona, mutta on silloin on siivottava suu kun anoppi istuu samassa huoneessa.
Kieli ja ihmiset kansainvälistyvät. On paljon asioita, jotka muuttavat merkitystä, ilman että kukaan kohauttaa edes olkapäitään. Miksi ihmeessä jollakin on tarve puolustaa Neekeri-sanaa? Mikä on tämän puolustuksen motiivi? Löytyykö tosiaankin joku, joka kokee Neekeri-sanan niin tarpeelliseksi, että sen käytöä pitää saada jopa puolustaa? HAH!
Yleensäkin, kieli ja kielenkäyttö muuttuu. Vanhoja sanoja poistuu pikku hiljaa käyttörekisteristä ja uusia tulee samaan tahtiin. Uusista tuttuja ovat esim. Sähköposti, tekstiviesti jne. Palomuurikaan ei tarkoita enää välttämättä sitä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Euron yhteydessä alettiin puhumaan kaksoishinnoittelusta, vaikka ei sen puoleen – on näitä Markan perään haikailijoita ihan samalla tavalla kuin Neekeri-sanassa roikkujiakin.
Kielitoimisto kertoo myös muita hyviä esimerkkejä; globalisaatio, gallupdemokratia, brändi, eläkepommi, eläkeputki, elämysmatkailu, elämänhallinta, flavonoidi, ihmissuhdeongelma, iltapäivähoito, työpaikkakiusaaminen, vanhempainvapaa, valtavirtaistaminen..
Entäs tekniikka? Digitaalikamera eli digikamera, digisovitin (puhekielessä digiboksi), matkakortti, biometrinen tunniste eli biotunniste, chattailu tai tsättäily, nettikahvila, hakukone, selain, eväste, banneri. Eri elämänalueiden muotivirtaukset näkyvät myös: caffe latte, bruschetta, burrito, caprihousut, stringit, pareo jne. Koska Rapp alkoi levitä maailmassa ja sen mukana alettiin kutsua kyseistä lajia Rapiksi Suomessa.
