Koitappa nyt taas lukea niitä annettuja uutislinkkejä. Jos näin tekisit huomaisit Rasmussenin suunnittelevan sosiaalisen asuntotoutannon lisäämistä perustettavan uuden rahaston avulla, ja näin hajasijoittamalla ongelmamamut
Kyllä minä olen lukenut.
Ja ihanko vain perustamalla uusi rahasto, voidaan alkaa sellaiseen projektiin? Ja sekö on sitten yhtäkkiä rahaa, joka löytyy, vain jos sitä kutsutaan rahastoksi?
Albert, oli kysymys todellisuudesta.
Henkilökohtaisesti en ole nähnyt missään maailmassa, että gettoja oltaisiin tuhottu jyräämällä maan tasalle. Okei, jossain etelä-afrikassa, tai kiinassa, mutta silloin ei puhuta mistään suht koht moderneista kerrostaloista, vaan laatikkohökkeleistä.
Todellisuudessa moni getto on muuttanut muotoaan korjaamalla ja pihoja siistien. Muistan erään sellaisen, jossa asuin joskus parikymmentä vuotta sitten. Muuttivat ne ensin kynnysraha-asunnoiksi ja asukkaat saivat ostaa niitä sopuhintaan. Sen jälkeen siistittiin, siistittiin ja korjattiin. Ja hyvä tuli. Ei tarvinnut jyrätä maan tasalle, eikä siirtää suurta määrää ihmisiä muualle asumaan.
Tanskalaiset eivät ole myöskään niin tyhmiä, että alkavat tuhoamaan kelvollisia asunto-alueita.
Vertaa, jos joku Suomessa esittäisi yhtäkkiä, että nyt jyrätään koko Ristinummi maan tasalle. Olisiko se ratkaisu johonkin, jos Ristinummen asukkaat siirrettäisin asumaan ympäri kaupunkia?
Ongelmalliset mamut haluavat asua toistensa kanssa, koska näin heille ei synny tarvetta integroitua muuhun yhteiskuntaan, vaan elämää voidaan jatkaa samalla tavalla kuin lähtömaassakin.
Höpö höpö.
Suurten kaupunkien lähiöt joutuvat tahtomattaan maahanmuuttajien suosioon, koska niistä löytyy vapaa asunto kaikkein nopeiten. Mutta tie sieltä pois on vaikeampaa. Ensiasunto kun tulee kunnan ja valtion avun kera, kun taas uusi sellainen jostain muualta kaupungista omalla koneella ja siihen tarvitaan ennen kaikkea vakituinen työpaikka, vakitulot ja lisäksi pitää olla asunut maassa, esim. 2 vuotta, niin kuin Ruotsissa, ennen kuin voi saada oman vuokra-asunnon.
Valtaväestö taas ei halua asua alueilla, jossa meno muistuttaa kehitysmaata, joten jos mamujen määrä aluella lisääntyy yli 30 prosenttiin alkaa white flight -ilmiö.
Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut nostavat nenäkarvansa taivasta kohti jo silloin, kun taloon ilmestyy yksi pakolaisperhe. Muistanet Vellingen kunnan Ruotsissa, joka kieltäytyi ottamasta vastaan muutamaa, yksin saapunutta pakolaislasta. Jollekin toiselle ei taas ole mitään merkitystä, mistä naapurit tulevat.
Mutta periaatteessa olet oikeassa. Suuri osa kantaväestöstä muuttaa lähiöistä sitä mukaa, kun ulkomaalaiset lisääntyvät niissä. Se on ihan totta. Tähän on kuitenkin muitakin syitä, kuin inho heitä kohtaan. Esim. Ruotsissahan tavalliset duunarit ovat vaurastuneet paljon, samalla kun väestönkasvusta ovat vastanneet maahanmuuttajat. Silloin on selvää, että tämä väestönkasvu näkyy myös selvimmin lähiöissä.
Ainoa toimiva keino ghettoutumisen estämiseksi on se, että ongelmallisten mamuryhmien määrä pidetään maassa niin pienenä,
Minusta tämä on erittäin negatiivinen näkemys. Esim. Ruotsillahan on pitkät perinteet ulkomaalaisissa, pakolaisissa, turvapaikanhakijoissa ja työperäisessä maahanmuutossa. Ei tarvitse olla kovinkaan korkeasti koulutettu, huomatakseen, että työ on se paras keino sopeuttaa ulkomaalaiset yhteiskuntaan. Toimettomuus saa ihmiset juuttumaan paikoilleen, oli sitten kysymys maahanmuuttajista, tai kantaväestöstä. Sillä kuten varmasti tiedät, ghettoutuminen koskee myös kantaväestöä. Tosin eniten se iskee sellaisiin, joilla ei ole kielitaitoa, eikä muutenkaan samaa statusta, kuin kanta-asukkaalla.
Mutta ei kai kukaan, vähänkään järjissään oleva kuvittele vakavissaan, että ongelmista päästään eroon, jos maahanuuttajilta viedään asunto alta?
On myös tunnettua, että ulkomaalaiset hakeutuvat toistensa keskuuteen, riippumatta yhteiskunnallisesta statuksesta. Amerikansuomalaisillakin on jopa kokonaisia paikkakuntia, joilla on suomalaiset nimet, puhumattakaan ruotsalaisista. Vaikka heillä olikin heti kättelyssä töitä, niin eivät he kuitenkaan hajaantuneet. Päinvastoin, he hakeutuivat toistensa seuraan. Meidän maahanmuuttajat eivät ole tietenkään tässä mikään poikkeus.
koska maahanmuuttopolitiikka on siellä aikaisemmin ollut holtitonta,
Ihan yleisesti ottaen, milloin maahanmuuttopolitiikka on holtitonta? Muistan kun Vaasaan saapui 10 ensimmäistä somalia. Mikä katastrofi se oli monelle. Nyt heitä ja ulkomaalaisia yleensäkin on paljon enemmän, mutta tietylle ryhmälle se on yhä ongelma. Ja tulee olemaan aina, riippumatta maahanmuuttajien määrästä. Niin kauan kun yksikin mamu painaa fillarilla hautausmaansuoraa ilman kypärää, se on jollekin ongelma.
En ole koskaan jaksanut uskoa, että kysymys on itse asiasta, vaan kysymys on sisäisestä tyytymättömyydestä ja ongelmien paisuttelusta.
Paisuttelusta tulee mieleeni viimeaikojen laajamittainen keskutelu Niqabista, musliminaisilla. Kysymys on 7 euroa maksavasta polyesterinpalasta. Ranskassahan keskustelu kävi kiivaana. Joku sitten keksi kysyä, että kuinka monesta naisesta on kysymys, 60 miljoonan asukkaan Ranskassa? Vastaus oli 357. Siis 357 naista, jotka järkyttivät Ranskan kokoista maata. Näin suuresta ongelmasta oli kysymys.
Koko keskustelu piti saada järkevämpään tilaan, joten tilattiin Ranskan tiedustelupalvelulta uusi tutkimus. Heidän mukaan kysymys on 1900 naisesta, joista suurin osa on etnisiä ranskalaisia...
Tämä kaavan mukaan mennään jokaisessa EU:n maassa. Niqabbia käyttäviä naisia on sellaiset 100-200, per maa.
Luulisi, että löytyisi tärkeämpikäkin asioita, joista kantaa huolta. Varsinkin kun Niqab yhdistetään usein ylemmän luokan naisiin, joilla ei ole edes tarkoitus pyrkiä töihin.
