Author Topic: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit  (Read 5955 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Tapio Osala

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 3634
    • View Profile
    • http://TapioOsala.com
Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« on: 11. 09. 2009 20:08 »
Tänään on ykkösuutisissa EU:n esittämä asuntopoliittinen uudistus, jossa pankit voisivat hyväksyä asunnon lainavakuutena vain 40% arvosta.

Nythän asunnon vakuusarvo pankeissa vastaa 70% sen kauppahinnasta.

Vakuusarvojen liialliseen suuruuteen on moni talous tukehtunut. Nykyinen lama on pitkälti tätä perua USAsta, edellinen lama oli kotikutoista vastaavaa. Kun vakuuden putoaa alle lainamäärän ollan heikoilla jäillä.

Suomen rakennusbusiness perustuu kansalaisten hulvattomaan lainanottohaluun. Keskimääräinen velkaantumisen lisääntyminen huimaa ja keskimääräisten uusien asuntolainojen summat pelottavat.

Uutisiin oli päästetty kommentoimaan pankkimaailman edustaja (ex-vaasalainen Reijo Karhinen) ja asuntokauppias.

Yllätys, yllätys, heidän miestään nykymenoa pitää jatkaa (molemmat haastatellut elivät tuosta velka-asuntobusineksestä). Uutisesta (YLE1) sai vähän sellaisen käsityksen kuin EU olisi outo kun tuollaista esittää. Yhtään selitystä ei tullut MIKSI tuo olisi järkevää....tai mikä on EUn esityksen peruste.

(Sen tarkoitus on suojella talousaluetta/pankkeja romahtamiselta ja kansalaisia armottomilta pankeilta, sillä sääliä ei tunneta kun pultut alkaa tutista. Siitä on kauhukertomuksia ja tragedioita edellisen laman jäljiltä.)

Suomi on kovin korporatiivinen maa jossa asuntopolitiikka on yksi kabineteissa sovituista asioista, johon ei edes vasemmisto uskalla puuttua.

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #1 on: 12. 09. 2009 13:01 »
100% on minusta hyvä vakuusarvo asunnolle jos se on omassa käytössä.

Perustelen sitä sillä että kuka nyt asuntonsa eli kotinsa haluaa menettää ?
Kyllä viimeiseen asti taistellaan asuntonsa ja kotinsa puolesta.

Jos huoneistoa pn pidetty hyvin ja ehkä jopa remontoitu niin siitä saa aikalailla omansa pois ellei ole ihan pahvipää. Kiinteistövälittäjänä toimiessani en pahvipäitä tavannut. Pankkien pahvipäitä kylläkin.

Se että pankki ottaa asunnon haltuunsa se pitäisi kieltää. Koska silloin nuo verenimijät myy ihmisen kodin alta pois pilkkahintaan ja siinä se pahin pahvipää on siellä pankissa. Korkeasti koulutetut maisterit ja muut pankeissa istuu norsunluutorneissaan ja pilaa ihmisten loppuelämän.

Kuri ja laki pankeille niin siinä lääke talouslamalle.

Offline Tapio Osala

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 3634
    • View Profile
    • http://TapioOsala.com
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #2 on: 12. 09. 2009 15:03 »
Pyysin eräältä tutulta kommenetteja Lajusen (ja monen muunkin) asuntopoliittisiin totuuksiin. Tämä tuttu kyllä omistaa asunnon mutta ei itse asu siinä vaan asuu vuokralla...

Pyysin myös kommentteja tuohon ehdotettuun vakuusarvon pudotukseen 70>40%:

Quote
Hei Tapsa,
 
Tottakai välikädet vastustaa tuota, koska se käytännössä poistaisi persaukiset Suomen asuntomarkkinoilta ja pudottaisi siten asuntomarkkinoiden voluumia ja heidän omia tulojaan merkittävästi. Se vähentäisi spekulatiivisten hintakuplien muodostamista, koska ihmiset harkitsevat maksettavaa hintaa paljon enemmän silloin, kun iso osa rahasta on jo tienattuna/säästettynä eikä koko summa tule vain yhdellä allekirjoituksella pankissa. Suomessa yleisesti käytettävillä lyhyillä markkinakoroilla lainojen viitekorkoina on samanlainen epästabiloiva vaikutus kuin matalalla omarahoitusosuudella. Vähiten taloudesta ymmärtävät tekevät helpoimmin huonoja ratkaisuja, kun koko laina-ajan korkotaso ei ole etukäteen tiedossa. Vähiten taloudesta ymmärtävät uskovat myös helposti alla kirjoittavan "kiinteistövälittäjän" tarinoita siitä, kuinka asunnon voi sitten aina myydä tuplahintaan.
 
Kaikenkaikkiaan toi ehdotettu malli veisi Suomen asuntomarkkinoita lähemmäksi Saksan vastaavia. Saksassa 80-90 % ihmisistä asuu vuokralla ja käyttää rahansa palveluihin ja muihin taloutta stimuloiviin kohteisiin (vs. sitoo ne gyproc-seiniin). Sitten, kun siirrytään omistusasuntoon, niin se tapahtuu usein rakennuttamalla talo tontille eikä ostamalla pientä koppia kerrostalosta. Ja asuntolaina sidotaan kiinteään pitkään korkoon (esim. 10 vuoden) eikä heiluviin markkinakorkoihin.
 
Tässä vielä erinomainen haastattelu Harvardin historioitsijalta ajatusten pohjaksi. Kaveri tekee mielenkiintoisen yhteiskuntapoliittisen huomion demokratian edistämisestä omistusasumisella 1900-luvulla:
http://www.youtube.com/watch?v=9cIeQp2zzhY



Quote
Käyn eräällä foorumilla oientä asuntopoliitista keskutelua ja vastapuoli (Kari Lajunen) kirjoittaa:

"Mutta haluan silti sanoa, että omistusasunto on kaikkein edullisin vaihtoehto Suomessa.  Jos sinulla on mahdollisuus asua omistusasunnossa niin sitä mahdollisutta kannattaa käyttää.  Tämä etu muuttuu vain jos sinulla on mahdollisuus vuokratukeen.  Silloin sitä tietysti kannattaa käyttää mutta menetät silti allaolevan lainavakuuden.
 
Ei se ole edullisin kaikissa tilanteissa ja ajanjaksoissa. Jos valitaan vaikka 5 vuoden ajanjaksoja viimeisen 20 vuoden ajalta Suomen historiassa, niin löytyy jaksoja, jolloin on kannattanut olla sekä vuokralla että omistusasunnossa. Varsinkin ensiasunnon ostajalle on elinkaarivarallisuuden kannalta merkittävää, milloin omistusasuntomarkkinoille siirtyy. Huonoja ajankohtia ovat olleet mm. Suomessa 1989 ja jenkeissä 2006.
 
Kun haet lainaa, on asunto aina se jonka vakuuden voit antaa.  Vuokralla sinulla ei ole tätä vakuutta.  Myös maksamaton omistusasunto käy vakuudeksi ns. jälkipanttauksena.

Minulla ei olisi firmaa eikä kai mitään jossei minulla olisi ollut asuntoa jonka olisin pantannut lainójen vakuudeksi vaikka asuntolaina on edelleen lyhennyksenalainen. 
 
Tämä on totta, jos ei kykene muunlaiseen säästämiseen kuin asuntolainan lyhennyksiin. Tämä on ikävä kyllä totta monen suomalaisen kohdalla.
 
Älkää kansalaiset siis vuokratko jos teillä on mahdollisuus omistusasuntoon sillä se säästää selvää rahaa.
 
Se säästää rahaa ainoastaan, jos asuntojen hinnat eivät laske. Nykytilanteessa voi miettiä, mitä tulee tapahtumaan, jos kaikkialla muualla asuntojen hinnat ovat korjanneet alaspäin, työllisyys Suomessa "korjaa" alaspäin, vientiin ei ole tiedossa apua devalvaation kautta vaan euro on pysynyt hyvin vahvana jne jne. Jos uskoo, että näistä reaalitalouden detaljeista huolimatta suomalaisten asuntojen seiniin sitoutuva raha on paras ja tuottavin investoinnin kohde, niin siitä vaan.
 
Joskus kaukana tulevaisuudessa tulee sekin päivä kun asunto on kokonaan maksettu.  Sitten teillä on asunto jonka voi vaikka myydä.  Sitä ei voi tehdä vuokralla.  Vuokralla maksaa suunnilleen saman kuin lainanlyhennystä mutta käteen ei jää mitään.  Se perustuu siihen, että kun laina otetaan on hinta päivän hinta.  Ostohinta on sama eikä se muutu.  Vuokra taas nousee takuuvarmasti.  Ostamanne asunnon hinta ei koskaan.  Ainoastaan lainan korko voi vaihdella ja se voi jopa laskea.  Jos laina-aika on 15 vuotta niin maksatte vielä 15 vuoden kuluttua viimeisen erän sillä hinnalla kuin ensimmäisenä vuonna.  Vuokrahinta lienee kolminkertaistunut sinä aikana.  Siltikin teillä on asunto jolle voi tehdä mitä haluaa.  Sen voi polttaa (paitsi jos kerrostalon osakehuoneisto)  tai sitten myydä tuplahintaan."

Kuvitellaan 15 vuoden laina-aika ja että ostetaan hintakuplan huipulta (1989 tai 2008/2009 Suomesta tai 2006 jenkeistä). Kolmen vuoden kuluttua ostohetkestä lainamäärä on pienentynyt ehkä 15 %, mitä on samaan aikaan tapahtunut asuntojen hinnoille? Tämä on tietenkin spekulatiivista, mutta voimakkaasti heiluvien hintojen markkinoilla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin hintaan ostaa - erityisesti ensiasunnonostajan[/quote]
« Last Edit: 12. 09. 2009 18:06 by Tapio Osala »

Offline Kari Lajunen

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 7818
  • Gender: Male
  • Kerro tästä foorumista mahdollisimman monelle.
    • View Profile
    • Oivakaihdin Oy
    • Email
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #3 on: 12. 09. 2009 20:08 »
Tämähän vahvisti käsitykseni.  Vain jokunen poikkeus löytyy hakemalla jos on lyhyt laina-aika ja sattuu ottamaan lainan juuri määrättyinä vuosina.
Lähetä tieto tästä ketjusta henkilölle jota arvelet sisällön kiinnostavan ja kavereillesi alareunan "Lähetä Aihe" nappulasta.  Tämä on ainoa keino kertoa tästä foorumista.

AD

  • Guest
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #4 on: 12. 09. 2009 20:08 »
Edelleen olen Lajusen kanssa asunnonhankinnasta samaa mieltä, lukuunottamatta muutamaa poikkeusta.
Kun maksat asuntolainaa pankkiin, et maksa lainaa, pistät rahaa itsellesi, sitä jonka ehkä joskus voit realisoida.
Asuessasi vuokralla ei sinun tarvitse juurikaan murehtia asunnostasi, kun jokin retajaa soitat vain omistajalle, joka on mielestäni ihan väärin jos ajattelemme"vihreästi", vuokralla-asuessasi on yleensä vesilasku kiinteä per henkilö, omakotiasumisessa on vedenkäyttö yleensä huomattavasti tarkempaa.
Pari päivää sitten eräs kaverini sai reilun 1300€ tasauslaskun Vaasan Sähköltä, oli ollut vapaavuosi puulämmityksessä, nyt alkoi välittömästi puulämmitys uudelleen,,,
Se poikkeusjuttu.
-Heittäydyn muiden veronmaksajien riesaksi, muutan vuokralle ja saan asuntoetuuksia, muista etuuksista puhumattakaan, eroan nimellisesti vaimostani, hän myös muuttaa vuokralle asuntoon, toiseen niistä kahdesta jotka on vuokrattu esim. Pikipruukilta.
Pikipruukki on onnellinen kaksi asuntoa on vuokrattuna, kaupunki maksaa lystin,,,

Offline Tapio Osala

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 3634
    • View Profile
    • http://TapioOsala.com
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #5 on: 12. 09. 2009 21:09 »

Asuessasi vuokralla ei sinun tarvitse juurikaan murehtia asunnostasi, kun jokin retajaa soitat vain omistajalle, joka on mielestäni ihan väärin jos ajattelemme"vihreästi", vuokralla-asuessasi on yleensä vesilasku kiinteä per henkilö, ,,


-Heittäydyn muiden veronmaksajien riesaksi, muutan vuokralle ja saan asuntoetuuksia, muista etuuksista puhumattakaan, eroan nimellisesti vaimostani, hän myös muuttaa vuokralle asuntoon, toiseen niistä kahdesta jotka on vuokrattu esim. Pikipruukilta.
Pikipruukki on onnellinen kaksi asuntoa on vuokrattuna, kaupunki maksaa lystin,,,
Kukahan keski-Euroopassa ne verot maksaa jos suuri enemmistö asuu vuokralla,Saksassa 80-90%., kun viittasit vuokralla-asujien olevan "veronmaksajien riesana".

Itse asiassa vuokralla asuen jää enemmän rahaa elämiseen (alv 22%) kuin asuntovelallisella.

Tämä suuri pyrkimys ylivelkaiseen "omistus"asumiseen on suomalaiskansallinen ilmiö. Miksi?

Asumistukea saa myös omistusasumiseen. Asumistuki pohjautuu tuloihin/"kohtuullisiin" asumismenoihin. Toimeentulotuen asumislisää maksetaan myös "kohtuullisiin asumismenoihin". Avun saaja ei voi asua liian kalliisti. Toimeentulotuesta valtio maksaa puolet, myös sen asumisosasta, joten puhtaasti kaupungin kustannuksella elää vain se jolla on asuntoetu.

Pikipruukilla on vedenkulutus pudonnut roimasti tiedotuksen, vesikalusteiden uusimisen ja säätöjen avulla, vaikka vesimaksuja ei peritä.
Asunto-osakeyhtiössä putosi vedenkulutus 40% kun siirryttiin huoneisokohtaiseen veden laskutukseen. "Miksi säästän vettä, kun naapuri kuitenkin lorottaa.... säästän vaan hänelle..."

Vuokrataloissa ja asunto-osakeyhtiössä ei ole merkittäviä eroja vedenkulutuksessa ja ne selittyvät pitkälti ikäjakaumalla. Vaasassa Keskusta-Vöyrinkaupunki-Palosaari alueella yli 50% asuu vuokralla, pääasiassa asunto-osakeyhtiömuotoissa taloissa.

foliohattu

  • Guest
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #6 on: 16. 10. 2009 21:09 »
Asuntomarkkinoidemme toiminta muistuttaa huomattavasti enemmän korporatismia kuin normaalia markkinataloutta.

Nykyjärjestelmässä voittajia ovat pankit, rakennusteollisuus ja välittäjät. Maksumieheksi joutuvat kaikki muut. Eli pieni ryhmä hyötyy (paljon) enemmistön kustannuksella. Sitten on vielä kaavoitus sekä siihen liittyvä korruptio ja byrokratia, mutta ei siitä tällä kertaa tämän enempää.

Jos pankista saa lainaa lähes kuka tahansa ilman mainittavaa omaa pääomaa tai vakuuksia, voidaan olettaa, että rahan saatavuus on erittäin hyvä. Ei siis tarvitse kuin haluta lainaa niin saa sitä. Ihan kiva juttu, mutta...

Jos vähän rumemmin sanotaan... mitä tapahtuu kun tavalliset köyhät haluavat elää leveästi ja jokaiselle heistä myönnetään kohtuuttoman suuria asuntolainoja? Asuntojen kysyntä kasvaa voimakkaasti. Mitä tapahtuu asuntojen hinnoille kun kysyntä kasvaa voimakkaasti? Hinnat nousevat.

Syntyy itseään ruokkiva kierre. Kun hinnat nousevat, tarvitaan yhä suurempia lainoja. Kun nostetaan yhä suurempia lainoja, hinnat nousevat aina vaan enemmän ja taas tarvitaan entistä suurempai lainoja jne... syntyy asuntokupla, jollaisessa olemme eläneet viimeiset 5-10 vuotta.   

Mikäli asunnon vakuusarvo putoaisi 70 prosentista 40 prosenttiin, tästä olisi väistämättä seurauksena se, että asuntolainojen kysyntä putoaisi dramaattisesti, etenkin suurten lainojen. Ihmiset joutuisivat säästämään enemmän, että saisivat hankittua asunnon.

Mitä tapahtuu asuntojen hinnoille tilanteessa, jossa lainarahan saatavuus pienenee dramaattisesti? Asuntojen hinnat käytännössä romahtavat nykytilanteeseen verrattuna. Mitä tästä seuraa?

Siitä seuraa se, että ihmisten ei enää tulevaisuudessa tarvitsisi ottaa niin järkyttävän suuria asuntolainoja, koska asuntojen hinnat ovat järkevämmällä tasolla.

Tässä skenariossa enemmistö voittaisi, mutta pankit joutuisivat hieman miettimään nykyistä ansaintalogiikkaansa. Gryndereille koittaisi myös laihemmat ajat kun asuntojen kysyntä/koko/laatu heikkenisi lyhyellä tähtäimellä. Myös välittäjille koittaisi laihemmat ajat, koska he ottavat yleensä palkkionsa prosentteina asunnon hinnasta.





Toinen asia, jolla on erittäin suuri vaikutus asuntojen hintoihin (niitä nostavasti) on asuntolainan korkojen verovähennysoikeus. Koko järjestelmässä ei ole enemmistön kannalta mitään järkeä. Jos perehdyt asiaan tarkemmin, huomaat, että tästäkin systeemistä suurimmat hyötyjät ovat edellämainitut kolme tahoa. Enemmistö on häviäjän roolissa, vaikka luuleekiin hyötyvänsä. Mikäli asuntolainojen korkoja ei voisi vähentää verotuksessa, ihmisillä ei olisi varaa ottaa niin suuria asuntolainoja. Tämä taas toimisi omalta osaltaa asuntojen hintoja laskevana tekijänä...



Kolmas asia mikä vaikuttaa asuntojen hintoja keinotekoisesti nostavana tekijänä menee hieman ohi aiheen "omistusasuminen". Kyseessä on vuokra-asuminen sekä siihen liittyvä asumistukijärjestelmä. Asumistukijärjestelmämme on sellainen, että monessa tapauksessa se palkitsee tuen saajaa siitä, että hän valitsee kalliimman asunnon edullisemman sijaan. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa pitkäänkin, mutta annetaan yksinkertaistettu esimerkki: tukijärjestelmä muuttuisi sellaiseksi, että asumistuki on esim. 350 €, ei enempää ei vähempää, asut missä asut. Tämä tarkoittaisi sitä, että tuen saajien omien taloudellisten intressien mukaista olisi hakeutua edullisempaan asuntoon, koska suurempi vuokra menisi 'omasta pussista'. Nykyjärjestelmähän ei ole tällainen. Sen sijaan nykyjäjestelmässä syntyy tilanteita, joissa esim. isot perheasunnot ovat käytännössä töitä tekevien pienituloisten ulottumattomissa, mutta täysin sosiaalitukien varassa elävillä on niihin 'varaa'.


Omistus- ja vuokralla-asumisen kustannukset ovat erittäin monella tapaa toisistaan riippuvaisia. Hinnat kulkevat käsi kädessä, vaikka kaikki eivät tätä myönnäkään. Aihe on kuitenkin hieman monimutkainen jos siihen ei malta perehtyä. Liian monelle tämä aihe on vain tunteita ja tuoksuja. "Kun lyhennät lainaa, maksat omaa asuntoa. Vuokralla asuessa menetät kaiken." jne jne... fraaseja on paljon.


Minä olen sitä mieltä, että mikäli pankkien luotonantoa kiristettäisiin nykyisestä ja sen lisäksi myös asumiseen liittyviä tukia purettaisiin sekä uudistettaisiin rankalla kädellä - pitkässä juoksussa tilanne muuttuisi meille taviksille sekä koko kansantaloudelle huomattavasti nykyistä edullisemmaksi sekä järkevämmäksi.

Offline Professional

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 4930
  • Yhtä köyttä Yhdistykset Siperiaan.
    • View Profile
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #7 on: 17. 10. 2009 05:05 »

Kolmas asia mikä vaikuttaa asuntojen hintoja keinotekoisesti nostavana tekijänä menee hieman ohi aiheen "omistusasuminen". Kyseessä on vuokra-asuminen sekä siihen liittyvä asumistukijärjestelmä. Asumistukijärjestelmämme on sellainen, että monessa tapauksessa se palkitsee tuen saajaa siitä, että hän valitsee kalliimman asunnon edullisemman sijaan. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa pitkäänkin, mutta annetaan yksinkertaistettu esimerkki: tukijärjestelmä muuttuisi sellaiseksi, että asumistuki on esim. 350 €, ei enempää ei vähempää, asut missä asut. Tämä tarkoittaisi sitä, että tuen saajien omien taloudellisten intressien mukaista olisi hakeutua edullisempaan asuntoon, koska suurempi vuokra menisi 'omasta pussista'. Nykyjärjestelmähän ei ole tällainen. Sen sijaan nykyjäjestelmässä syntyy tilanteita, joissa esim. isot perheasunnot ovat käytännössä töitä tekevien pienituloisten ulottumattomissa, mutta täysin sosiaalitukien varassa elävillä on niihin 'varaa'.


Tämä ei pidä käytännössä paikkaansa.

Asunto, sekä toimeentulotukijärjestelmämme on rakennettu sellaisista elementeistä
jotka liittyvät asujain tuloluokkiin, eli järjestelmä on luonut sellaisen määreen, kuin:

Kohtuulliset asumismenot. Vuokra asumista tuetaan siis vain määrättyyn rajaan saakka
sekä se edellyttää aina......

Ts. Suurimmalla osaa kansalaisiamme ei todellakaan ole niihin isoihin asuntoihin edelleenkään varaa, niiden  tasokkuudesta puhumattakaan.

Jos puhutaan taasen hyvin toimeentulevasta luokasta vuokra asukkaina, eli ns. asumiskulujaan
muihin investointeihin säästäen, on tällainen genre hyvinkin suppea, yleensä pelkän
väliaikaisen vuokra asumisen asumisen käsittäen.

Se johtuu yksinkertaisesti siitä faktasta, että tasokkaan ja suuren vuokra asunnon tuet
omasta ja muiden tuloluokista johtuen, poistuvat kokonaan, esim. se sinun pankkilainasi
edullistuen.

Vai, oletko kenties paljonkin kuullut juttuja, esim.  rakkaassa Vaasassamme  vuokraneliöissään viihtyvistä varakkaista, kyseisestä edustaan kiinni pitäen.?


Omistus- ja vuokralla-asumisen kustannukset ovat erittäin monella tapaa toisistaan riippuvaisia. Hinnat kulkevat käsi kädessä,

Totta ja suurin syy tähän kättelyyn on vuokrakustannusten jatkuva nousu pankkilainoihin verraten.

Vaakakupit pyrkivät siis jatkuvasti samaan tasoon.  Tuloluokat tosin eivät.

Offline jali

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 424
    • View Profile
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #8 on: 23. 01. 2010 16:04 »
Vaikka itse olen saanut jo 30 vuotta vähentää asuntolainan korkoja verotuksessa,niin pidän omistusasumisen tälläistä tukemista järjettömänä.En tiedä mikä on tilanne nykyään kun ei tarvitse enää veroilmoitusta täyttää,mutta 80 luvulla toi vähennys oli ainakin valtionverotuksesta,elikkä mitä isommat tulot sitä enemmän sait yhteiskunnalta tukea omistusasumiseen.Valtio menettää satoja miljoonia verotuloja tämän järjettömän systeemin takia.Nuo rahat olisi nyt tarpeen peruspalvelujen ylläpitämiseksi.

VIC20

  • Guest
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #9 on: 23. 01. 2010 18:06 »
Vaikka itse olen saanut jo 30 vuotta vähentää asuntolainan korkoja verotuksessa

Olet siis maksanut asuntolainoja 30 vuotta? Vuodesta 1980 lähtien? Aika hyvä saavutus, kun muistelen, että tuohon aikaan asuntolainoja myönnettiin noin 10 vuoden maksuajalla. Tai ehkä olet vaihtanut yhä isompaan asuntoon ja velka vain kasvanut? Pankeissahan nämä 30 vuoden asuntolainat tulivat tarjolle vasta aivan viime vuosina. Ne tosin ovat huonoja, koska 4-5% korolla lyhennyserä ei juurikaan pienempi kuin 20 vuoden lainassa.

Mitä korkojen verovähennykseen tulee, niin siinähän on katto, jonka ylimeneviä korkoja ei voi vähentää. Jos korot ovat alhaalla (kuten nyt) niin asuntovelallinen selviää hyvin ilman vähennystäkin. Ja korkojen noustessa suuremman asuntovelan ottaneella (yleensä suurituloisella) katto tulee vastaan.




Offline jali

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 424
    • View Profile
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #10 on: 23. 01. 2010 19:07 »
Juuri tänä vuonna tulee viimeinen maksuerä maksettavaksi asuntolainasta.Asunnot on vaihtunut ja on se normaali suomalainen "love story" ero ja muijan pihalle maksu asunnosta.Valtionverohan on progressiivinen,elikkä isotuloinen hyötyy vähennyksestä enemmän.Asuntolainan korot oli 80 luvun alussa suunnilleen 12% ja kateellisena katseli saksan suuntaan jossa korot olivat noin 6%ja ajatteli ettei meillä suomessa varmaan koskaan tuommoisia korkoja tulla näkemään.

Offline Original Wiik,

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 2699
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #11 on: 26. 01. 2010 05:05 »
Asuntomarkkina on jo ajat sitten kuollut. Se on muuttunut suomalaisen talouselämän itsepetoksen merkittävimmäksi välineeksi.

Tätä välinettä käytetään kuntasektorilla yhä kiivaammin hyväksi, vuokra-asuntobisnes kukoistaa, asumistuki varmistaa että se myöskin jatkuu. Vain niissä kunnissa joista väki lähtee, tulee veronmaksajille loppulasku maksettavaksi.

Eläke-itsepetos myöskin on tuon vuokrabisneksen varassa, joka on riippuvainen tuesta. Tuki on nykyisin pelkkää velkaa ja velanotto vain kiihtyy.

Tämän kansallisen itsepetoksen lasku tulee vielä kokonaisuudessaan maksettavaksi ja sen maksavat kansalaiset henkilökohtaisina kärsimyksinä. Näin kylmässä maassa kun suomi on, se ei ole helppoa. Melkeimpä voisi sanoa että Islantilaisillakin on helpompaa, kun sentään maaperä lämmittää ilmaiseksi ja kalojakin täytyy rahdata ilmaiseksi keskieurooppaan niin paljon että perkuutähteitä on yllinkyllin henkensä pitimiksi.

Velka on aina lopulta ihan oikeasti maksettava, vaikka sen olisi tehnyt valtio. Onko oikeiin että kielletään todellisuus, jonka eteen lapsemme ja lasten lapsemme joutuvat ilman omaa syytään ja vieläpä täysin avuttomina ja osattomina.  Monesti tulee mieleen minkähänlainen tulee olemaan elämän vääjäämättä synnyttämä vastaisku olemaan. Elävältä kuoleminen ottaa senverran kipeää, ettei siihen helposti elävä elämä suostu. 

Onko niin että ne näistä vanhoista polvista, joita vielä on jäljellä tuohon aikaan, saavat kantaakseen tuon synnin sovituksen, ottaessaan vastaan Elävän elämän vastaiskun.

Offline jali

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 424
    • View Profile
Vs: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #12 on: 16. 08. 2010 09:09 »
Valtio menettää vuosittain seitsemän miljardia verotuloja asuntolainan verovähennys oikeuden vuoksi.Summahan on isompi mitä menee vuodessa asumistukiin!No joku muukin Raimo Sailaksen lisäksi on kyseenalaistanut julkisesti tämän älyttömyyden.Kokoomusnuoret ovat uskaltaneet kyseenalaistaa tämän älyttömyyden.Olisikin pitemmän päälle asunnon ostajienkin etu jos kyseinen vähennys ajettaisiin aseittain alas.Nyt vaikutus on hintoja nostava.Toinen asia on sitten että saako asumistuen varassa elävä liian hyvän asumistason?Nyt moni tuen varassa elävä asuu niin väljästi mihinkä ei kaikilla työssä käyvillä ole varaa..

Offline Jorma Kivimäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 2826
    • View Profile
    • Email
Vs: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #13 on: 24. 10. 2010 07:07 »
Aikamoisia eroja asumiskustannuksissa eri kaupunkien välillä. Taloussanomat vertaili tässä joku aika sitten 25 kaupungin asumiskustannuksia ja eroja todella löytyy.

Vaasassa esimerkkihenkilö joutuu pulittamaan tuloistaan 30,7 prosenttia asumiskustannuksiin, joka on alle näiden vertailukaupunkien keskiarvon. Vertailuhenkilö on 30 000 euroa vuodessa tienaava, joten monen pienituloisen asumiskustannukset ovat tosiasiassa tätä suuremmat.

Tässä artikkelissa kuitenkin haetaan ennen kaikkea vertailua eri kaupunkien asumiskustannusten välillä.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/10/18/25-kaupunkia--katso-missa-elat-edullisimmin/201014262/139

Offline jali

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 424
    • View Profile
Vs: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #14 on: 24. 10. 2010 15:03 »
Tuossa ennen kivimäen kirjoitusta väitin valtion menettävän 7 miljardia verotuloja..Piti sanoman 700 miljoonaa euroa.Ei ole kovinkaan kiihkeä aihe kun ketään ei ole korjannut.Tuosta linkistä näkyy hyvin se miten huonosti keskituloinen tulee toimeen pääkaupunki seudulla.Kumma kun ei ole isompaa kapinaa asiasta kun sieltä kupataan eniten verokertymää muualle päin suomea.Asumisen taso on ihmisillä huono helsingin seudulla.Itse olen lukuisilla helsingin vierailluillani törmännyt ihmettelyyn omasta pääkaupunkilaisen mielestä luksus tasoisesta asumisesta on tullut puhetta.On moni tuttu muuttanut takaisin tänne päin kun on todennut elämisen kalleuden pääkaupunkiseudulla.Tuommoinen asiakin kun auton kasko-vakuutus on siellä paljon kalliimpi.Asuntopolitiikallahan asioihin voisi vaikuttaa,mutta kait se kepu hoitaa syrjäseuduille vaan muutaman vuoden päästä taas lisää räjäytettävää..

Offline Kari Lajunen

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 7818
  • Gender: Male
  • Kerro tästä foorumista mahdollisimman monelle.
    • View Profile
    • Oivakaihdin Oy
    • Email
Vs: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #15 on: 24. 10. 2010 17:05 »
Tuossa ennen kivimäen kirjoitusta väitin valtion menettävän 7 miljardia verotuloja..Piti sanoman 700 miljoonaa euroa.Ei ole kovinkaan kiihkeä aihe kun ketään ei ole korjannut.

Joo olen pannut saman merkille.  Ei normaali ihminen pieneen painovirheeseen takerru.  Painovirheettä ei pääse yksikään lehti yhtenäkään päivänä.   Kerroin kerran vahingossa ihan puuta heinää muttei sitä kukaan onneksi huomannut tai olivat fiksuja ja hiljaa.  Korjasin sen sitten myöhemmin kaikessa hiljaisuudessa.  Oli pilkkuvirhe mutta pahassa paikassa.  Mutta jos erehdyt kirjoittamaan Mamu uutisiin niin siellä on toinen meininki.  Siellä vaaditaan ehdottomasti lisäselvityksiä ja tarkempia lukuja ja mihin viittaat ja miten voisit kertoa vielä tarkemmin.  Mihin mahdolliseen tutkimukseen tietosi pohjautuu?  Oma karkea mittayksikkönikin on saanut jollakin nimityksen "Lajusmaisia mittoja" kun en ole niin pilkun viilaaja koskaan ollut. 
Lähetä tieto tästä ketjusta henkilölle jota arvelet sisällön kiinnostavan ja kavereillesi alareunan "Lähetä Aihe" nappulasta.  Tämä on ainoa keino kertoa tästä foorumista.

Offline Original Wiik,

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 2699
  • Gender: Male
    • View Profile
Vs: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #16 on: 24. 10. 2010 17:05 »
Minullakin on tässä ajatuksia,  jotka ovat hieman suurpiirteisiä,  mutta mielenkiintoisia. Minusta näyttää nimittäin siltä,  kuin olisi vähitellen muodostumassa tilaisuus yksityisen kunnan perustamiseen.

Kaupunkien ja kuntien rakennemuutokset ovat nyt niin pitkään laiminlyöty että on jopa todennäköistä että näemme ensimmäisten yksityisten omistamien kuntien synnyn hyvinkin pian.

Niissä tosin kaikki humanitääriset haihattelut jätetään huomiotta. Sensijaan oman kunnan asiat nousevat vahvasti esiin. Kunta voisi olla suuri osakeyhtiö. Kuntaliitoskuvioihin se toisi uuden ulottuvuuden,  joka pakottaisi tehostumiseen,  väkiluvun sijasta.

Velallisethan eivät ole isäntiä omassa talossaan, joten valmistautukaa todelliseen sijoittamiseen.

eklu

  • Guest
Vs: Suomalainen asuntopolitiikka ja sen paradoksit
« Reply #17 on: 24. 10. 2010 21:09 »
Siittä uudesta kunnasta ostan "Lajusen" mitalla osakkeeni, kymmenen hehtaaria riittää hyvin.